Bergianska Trädgården, Gustafsborgsvägen 4
Avoinna vuodet ympäri:
tiistaista perjantaihin kello 11-16
lauantaina ja sunnuntaina kello 11-17
Sisäänpääsymaksu kasvitarhoihin:
aikuisiet 80 kr,
lapset, kaksi lasta 0-17 vuotiaat ilmaiseksi
Ulkoiset puistotilat ilmainen sisäänpääsy
Omalla autolla: Roslagsvägen, Ekhagenin trafikplats/liikenne rondelli, kaupungista päin tultaessa aja siitä vasemmalle.
Bergianska trädgården on kasvitieteellinen puutarha Tukholman Norra Djurgårdenin kaupunginosassa. Se sijaitsee Frescatin alueella Brunnsvikenin rannalla. Puutarhaa hallinnoivat yhdessä Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia ja läheinen Tukholman yliopisto.
Puutarha sai alkunsa Bengt ja Peter Jonas Bergius-nimisten veljesten 1700-luvun puolivälissä perustamasta Bergielund-nimisestä puutarhasta, jonka kuninkaallinen tiedeakatemia otti haltuunsa heidän kuoltuaan.Puutarhassa on nykyään kaksi suurta kasvihuonetta, vuonna 1900 rakennettu Victoria-kasvihuone ja 1995 valmistunut Edvard Anderssonin kasvihuone.
Metrolla Universitet pysäkille ja siitä loppumatka kävellen kylttin mukaan. Bussi 50 Bergiusvägenin pysäkille tai bussi 540 Fresactin pysäkille. Ilmaine siäänkäynti paisti Victoriahusetiin ja Edward Anerssonin kasvihuoneille.
Gamla Orangeriet/talvipuutrha toimii ravintoa/kahvilana. Erittäin suosittu ravintola ja kavittelupaikka.
En ole koskaan ollut kiinnostunut erikoisemmin puutarhan hoidosta tai kukkien kasvatuksesta. Mutta kyllä minä kuksita tykkään. En jaksa opetella kukkien nimiä ruotsiksi, englanniksis, italiaksi ja vielä kaiken kukkuraksi suomeksikin. Jääköön mieleen se mikä jää.
Kerran lapsuudessani me asuttiin maaseudulla jotakin vuotta, joten olen kokenut senkin puolen. Mutta en ole kaivannut sen jälkeen takaisin maalle. Siellä asui niin outoa väkeä joita pelkäsin. Yksikin nainen heitti ämpärillä vettä päälleni kun kuljin tiellä hänen talonsa ohitse ja huusi hävyttömyyksiä. Miehet lääppivät kun kävin kaupassa. Minua jopa pelotti asua omakotitalossa tai olla yksin kotona. Onneksi minulla oli lyhyt matka kouluun. Sen jälkeen olen aina asunut kaupunkioloissa ja se sopii minuelle parhaiten. Olen kaiken lisäki ainoa lapsi.
Avioliiton ensivuosina meillä oli ruukkukukkia joita hoidettiin kuin 'kukkaa kämmenellä', mutta kun lapset syntyivät niin kukkia ei enää muistettu hoitaa. Sen jälkeen meillä on ollut vain muutamia erittäin helppohoitoisia ruukkukukkia, ampeliljoja, perlagonioita, ja muraatteja ja kukkia jotka ei ole myrkyllisiä kissalle. Eikä meillä ole sen jälkeen koskaan ollut omaa puutarhaakaan, vaan yhteinen viihtyisä ja kaunis sisäpiha muitten asukkaitten kanssa.
Ei minulla ole ollut aikaa perehtyä kasvillisuuteen, kun työn ja perhen lisäksi lukeminen on vienyt kaiken ylimääräisen ajan. Kaikken ei aika riitä millään. Katselen ja ihailen kukkia ohi mennen. Olen aina tykännyt kävellä, maleksia ja katsella ympärilleni ja matkustaa erilaisiin kohteisiin. Minulla on ollut tapana lukea etuäkäteen paikoista joihin sitten menen käymään. Matkoilla on tullut nähtyä monenlaisia ihmeellisiä kasveja, puita ja pensaita.
Edvard Anderssonin kasvihuone
Täällä on trooppisia kasveja ja puita Välimereltä, Australiasta, Etelä Afrikasta Kaliforniasta... sekä kahvila ja museomyymälä.
Victoria huset sai nimensä englantilaisen kuingingatar Victorian mukaan. Tämä on myös trooppinen kasvihuone, jonka suurin houkutus on jättiläismäinen Lumme,. Vuodesta 1904 lähtien on Lumme kukinut joka kesä. Lehdet ovat 2,5 metriä aj voivat knata 70 kiloa. Kukka 40 cm diametriltään. Kukka aukeaa vasta kun aurinko on laskenut ja sulkeutuu joka aamu.
Victoria lumme
1800-luku oli romantiikan, nationalismin ja teollisen vallankumouksen vuosisata. Se on myös kehityksen vuosisata. Kun hygienia- ja terveydenhoito mahdollisuudet paranivat, yhä useammat ihmiset elivät pidempään. Luonnontieteissä tapahtuu merkittäviä läpimurtoja ja esitellään uusia ajatuksia. Juuri tässä yhteydessä täytyy nähdä bergialainen puutarha 1800-luvulla.
Örtagården/Yrttiterha ja taustalla vanha Orangeriet, jossa sijaitsee nykyään erinomanien kahvila/ravintola Orangeriet on ns talvipuutarha, jollaisia oli Euroopan kuninkaallisten hovien puutarhoissa.
Vuonna 1791 kuninkaallinen tiedeakatemia oli perustanut Bergian säätiön säilyttämään ja käyttämään puutarhaa Bergielundissa. Peter Jonas Bergiuksen tahdon mukaisesti perustettiin puutarhanhoitajalle professori Bergianukselle myös kasvitieteen professuuri. Tuona aikana puutarha oli alkuperäisessä sijainnissaan Karlbergissa.
Örtagården/yrttitarha
Kasvit olivat tärkein parannuslähde 1800-luvulla. P. J. Bergius kirjoitti tuolloin tunnetuista lääkekasveista laaja-alaisen julkaisun Materia medica, joka julkaistiin vuonna 1778. Valinta näistä kasveista muodostaa perustan Bergian puutarhakasvien yrttitarhalle. Bergielundissa kasvatettiin pääasiassa 'flikrabarber' lääkekasvina. Täällä kasvaa nykyään parikymmentä erilaista salaattisorttiakin.
Flikrabarber
Italialainen terassi on mukva levähdyspaikka Brunnsvikenin lahden rannalla.
Toisella puolella lahtea sijaitsee Hagaparken, Hagan linna, Kuninkaallinen hautaumaasaari, Fjärilshuset/Perhostalo ja hieman pohjoisenpana Ulriksdalin linna, linnanpuisto ja puutarha sekä Orangeriet.
Puutarhassa on erilaisia osiota, Kiinalaien puutarha, hedelmä ja marjakasveja, värikasveja, keittiökasveja, Öland ja Gottland ovat saaneet oman osionsa ja samoin Lappi. Rododentroneita ja syreenejä kasvaa villisti. Suokasvitkin ovat saanet oman osionsa.
Tässä tulee valokuvia alueelta...
Puutarha on on erittäin inspireerande ja monipuolinen. Täällä aika kuluu... ja sielu lepää.
