Nyt on vuotuinen Nobelviikko meneillään, ja huomenna on varsinainen Nobelin juhlapäivä. Nobelilla ei ole mitään tekemistä valtion tai Tukholman kunnan kanssa, vaan tämä on Nobelin säätiön juhla, jollin Nobelin säätiö jakaa palkintoja ansioituneille henkilöile.
Alfred Nobel sääti testamentissaan että hänen varoistaan on jaettava joka vuosi palkintoja/varoja ansoituneille tiedemiehille ja -naisille ja kirjailijoille. Palkintosumma on nykyään 11 miljoonaa kruunua per palkinnonsaaja. Joten Nobelin säätiöllä on mistä jakaa!
Säätiö saa olla tyytyväinein että Nobelin viikko sattuu joulun alustalle, sillä Tukholman kapunki on juuri nyt täydessä jouluvalaistuksessaan ja tunnelma on korkealla. Tunnelma on kuin satumaailamssa.
Niin Nobelin juhla kuin joulukin sattuu pimeimpään aikaan. Tukholmassa ei ole lunta joten valokoritseilla on saatuu viihtyisä tunnelma aikaan. Tällä viikolla tulee Tukholmaan paljon ulkommalaisia vieraitakin ja paljon mediaa. Useat heistä tulee ottamaan Tukholmassa vastaan uuden vuodenkin.
Tässä alla on video missä näytetään palkintojen jako ja bangetti. Video on 1,50 tuntia pitkä, joten se kysyy kärsivällisyyttä katsoa kokonaan!
Toivotan teille kaikille lähellä ja kaukana oikein hyvää ja rattoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 💕!
Erittäin hyvää ja rauhallista Joulua kaikille lähellä ja kaukana!
Ensimmäinen adventti sattui tänä vuonna myöhäiseen aikaan, joten moni on aloittanut joulukauden jo viikkoa aikaisemmin. Meidän joulu on vuosi vuodelta muuttunut vaisummaksi. Joulua ei vietetä sen kummemmin ruotsalaisen, italialaisen tai suomalaisen tyylin mukaan, vaan ihan vaan rennosti kuin mitä tahaansa suununtai päivää. Nykyään ei enää juuri nää missään joulukuusiakaan sillä ihan tavalliset puut on koristeltu jouluvaloin. Lapsuuden joulutunnelmaakaan ei saa millään kun ei useinkaan ole lunta. Pimeys ja sumu vallitsee ilmapiiriä joten jouluvalot ovat ihan tarpeen.
Mutta nyt yksi päivä tulla rysähti lunta Tukholmaan. Kukaan ei ollut varuillaan että jolukuussa sataisi lunta. Saas nähdä kestääkö se joulun ylitse. Jolukuusta ei meillä ole ollut miesmuistiin. Jolulahjojen otostakin on luovuttu jo aikoja sitten. Mitä sitä keräämään lisää roinaa nurkkiin kun entisestäkin on vaikea pääseä eroon. Mutta jokainen viettäköön jouluansa aivan kuten kukin itse haluaa.
Carl Larssonin (1853-1919) joulu on luultavasti jokaisen ruotsalaisen ihanne kuva joulusta. Carl Larsson maalasi tauluja omasta kodistaan ja perheestään. Hänen perheestään tuli sitten eräänlainen idylli kuva ruotsalaisesta perheestä. Esimerkiksi Larssonin perheen kodin kalustus on ollut aika ajoittain suurta muotia. Ja juuri nyt se on taas suuressa muodissa. Tyylillä on oma nimensäkin, allmoge, joka oli talonpoikaiskulttuuriin kuuluva kalustustyyli. Larssonin perheen joulu- ja juhannsuperinteitä matkittiin ja matkitaan vieläkin. Smörgåsbord kuten ruotsalaista pitopöytää nimitetään on perinteinen ruotsalainen tapa kattaa ruokapöydät juhlissa. Carl Larssonin maalausten myötä kattauksesta tuli sitten vahva perinne, josta on ollut melkein mahdotonta poiketa.
Carl Larssonin tunnetuin maalaus Midvinterblot löytyy Kansallismuseosta. Olen kertonut sen mielenkintoisesta historiasta jo aikaisemmin Kansallismuseon yhteydessä.
Ruotsissa käsitys midvinteblot kytketään sakndinaaviseen muinaisuskontoon joka oli vallalla ennen kristinuskoa. Midvinterblot tarkoittaa uhrautumisrituaalia talvipäivänseisauksen aikoihin joulukuussa. Blot siis tarkoittaa uhrausmenoa.
Tomten och bocken, tonttu ja pukki Joulukortti jonka on maalannut Jenny Nyström
Alunperin tonttu kulki pukin kanssa josta Suomeen tuli nimitys joulupukki. Ruotsissa joulupukki on tonttu vieläkin mutta modernissa versiossa tonttu kulkee poron kanssa. Ruotsalaisiin koteihin tulee siis tonttu eikä pukki.
Elsa Beskowin (1874-1953) maalaus
Tämän maalauksen alkuhinta Bukowskin huutokaupassa on 9291 €. Maalaus on kooltaan 19x26cm. Maalaus esittää pukin naamariin kunnostautunutta joulupukkia.
Ruotsissa ei ole enää nimitystä joulupukki, vaan se on tonttu joka tulee koteihin jouluna. Usein miten tonttu kyllä näyttää joulupukilta.
Tästä Elsa Beskowin maalauksesta on sykysyllä maksettu Bukowskin huutokaupassa noin 120 000 €. Elsa Beskow on tunnetuin ja kuuluisin ruotsalainen lastenkirjojen tekijä, joka maalasi kaikki kuvat itse. Ihmeellistä kyllä niin Beskowin kirjoja saa huutokaupasta melkein ilmaiseksi. Luultavasti syy on se että tarjonta on niin suuri.
Elsa Beskowin maalaus
Nykyään monia koteja koristaa olkipukki, jonka luonnollisin paikka on jolukuusen kupeessa.
Kirjailija Viktor Rydberg (1828-1895) kirjoitti kuolemattoman runonsa Tomten/Tonttu. Runosta tuli niin suosittu että se koetaan melkein pyhäksi. Monessa perheessä luetaankin tämä runo jouluevankeliumin sijasta jouluaattona.
Jenny Nyströmin joulukorteissa on motiivina usein tonttu ja joulupuuro sekä kissa. Perinteisestihän Ruotsissa laitetaan kulho joulupuuroa (riisipuuroa) tontulle aatonaatto iltana.
Jenny Nyströmin joulukortti
Joulupuuro on syöty...
Jenny Nyström (1854-1946) on ruotsalaisen joulukortin äiti. Jennyn kortteja halutaan lähettää vieläkin sillä niin rakastettuja ne ovat olleet.
Gävlen olkipukki on jo pitkä jouluperinne. Se on pystytetty joka joulu Gävlen kaupungissa vuodesta 1966 lähtien. Joinakin vuosina se on palanut poroksi jo ennen joulua. Nykyään sitä vahditaan ja pukkia vahtii myös live-kamera.
Pukin kustantaa Gävlen kunta ja kauppiaat yhdessä.
Gävlen pukki vuonna 2009, silloin oli hieman luntakin
Paljon pienempi olkipukki Gamla Stanissa
Sergels Torg, joulumarkkinat Sergels Torg'illa joulumarkkinat ovat melko uusi ilmiö.
Joulumarkkinat on ikivanha perinne Ruotsissa. Tavaratalot ovat ottaaneet markkinoilta asiakkaat. Mutta siitä huolimatta uusia markkinoita on syntynyt joka puolelle kaupunkia.
Kruununprinsessa Victorian ensimmäinen joulu vanhempiensa kanssa. Halusin ihan tarkoituksella laittaa joitakin valokuvia siltä ajalta kun kuningasperheen lapset olivat pieniä.
Kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria viettävät ensimmäistä yhteistä joulua. Nuo joulukuusen koristeet ovat varmaan kuninkaan ja hänen siskojensa valmistamia silloin kun he olivat pieniä.
Tässä valmistetaan joulumakkaraa, "stoppar korv". Joulumakkara on perinne Ruotsissa. Kuningasperheessä joulumakkaran valmistus on ollut perinne jo kauan, joten perinne jatkuu. Kuingatar Silvia sanoo että he valmistavat 13 kiloa joulumakkaraa ja antavat osan niistä lahjaksi.
Kuningas on taitava kokki. Hän laittoi aina lounaansa yhdessä kahden "adjutantin" (kuninkaaksi kouluttajan) kanssa siihen aikaan kun hän oli nuori ja vielä poikamies. Siitä on Ruotsin television arkistossa filmejäkin, mutta niitä ei voi nähdä ukomailla. Avioiduttuaan kuningas kertoi että he laittavat viikonloppuisin yhdessä Silvian kanssa ruokaa.
Prinsessa Estellen joulutervehdys viime vuodelta
Kuninkaan linnojen puodeissa myydään joulun alla yhtä ja toista jouluun vivahtavaa, kuten Kungliga kakor, piparkakkuja.
Hyvin monissa herraskartanoissa ympäri Tukholmaa on "pyntattu jolutunnelmaa" vierailoijoille. Katetut joulupöydät on ruotsalainen perinne. Hyvin monet ravintolat ja hotellit, malmgårdenit, herraskartanot ja konferenssikeskukset tarjoavat joulupöytää joulun alla. Ruotsissa ei tunneta pikkujouluperinnettä, mutta joulupöytähän sen saman asian hoitaa. Joulupäydät on varattava hyvissä ajoin sillä paikat tahtovat loppua.
Otetaanpa vaikka Kristinehovs malmgård esimerkiksi. Kartano sijaitsee Kungsholmenin saarella, Kristinehovsgatan 1. Kartanon omistaa nykyään Tukholman kunta. Tässä 1700-luvun kartanossa voi pitää kestejä ja konferensseja. Nyt joulun alla voi käydä syömässä joulupöydästä.
Adventtikynttelikkö on oltava joka kodissa. Ensimmäisenä adventtina sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena kaksi, kolmantena kolme ja neljäntenä kaikki neljä kynttilää. Kaikki ruotsalaiset koululapset valmistaa veistämällä puusta adventtikynttelikön omaan kotiin.
Joulusnapseja on viinakaupassa monen monta sorttia, mutta useimmat isännät haluavat sekoittaa oman snapsisekoituksensa, joka on tietysti salainen resepti.
Ajattelin aloittaa tämän Tukholmablogin joulutervehdyksellä.
Skeppsbron, Gamla Stan
Tukholman suurin joulukuusi seisoo joka vuosi Skeppsbron rantakadun varrella. Kuusi nostetaan ja koristellaan ensimmäiseksi adventiksi, niin kuin muutkin joulukuuset Tukholmassa ja useimmat tukholmalaisetkin kantavat jolukuusen sisään juuri ensimmäisenä adventtina. Siitä se joulunvietto sitten alkaa.
Yksi Ruotsin rikkaimmista herroista, jo edesmennyt, Jan Stenbeck pani aluelle tämän Skeppsbron joulukuusiperinteen joskus 90-luvulla. Stenbeck omistaa osake-enemmistön Kinnevik nimisessä börssinoteeratussa firmassa, joten kuusta on alettu nimittämään Kinnevikkuuseksi. Kinnevikon tunnettu siitä että se investoi varansa ostamalla osakkeita muista osakefirmoista. Kinnevikillä on suuret osakkeet non 30 firmassa noin 80 eri maassa. Tunnettuja firmoja joissa Kinnevikillä on osake-enemmsitö ovat mm Zalando, Millicom, Tele2, Rocket Internet, Global Facion Croup, MTG...Siis mikään köyhä firma tämä ei todellakaan ole. Cristina Stenbeck peri isänsä kuoltua firman. Cristina Stenbeck oli mehensä Alexnader Fizgibbonin kanssa itsestään selvät vieraat prinssi Oscarin kastajaisissa. Muutamat Ruotsin rikkaimmat aatelissuvut kuten Klingsborg ja von Horn puolestaan omistavat osakkeita Kinnevikissä. Samoin suuri eläkeläisfirma Alecta ja neljä Ruotsin suurinta pankkia Nordea, Swedbank, Handelsbanken ja SEB omistavat myös huomattavat osat osakkeita Kinnevikissä. Kinnevikin joulukuusi seisoo luonnollisestikin Kinnevikin pääkonttorin edustalla. Joulukuusen pystyttäminen, rakentaminen ja koristelu vie viikkoja. Kun kuusi on saatu pystyyn ja koristeltua niin sen äärellä lauletaan joululauluja, nautitaan glögiä ja syödään piparkakkuja ja lussepuulia. Lapsillekin on järjestetty joka vuosi jotain mukavaa. Yhteen aikaan kerrottiin että tämä jolukuusi olisi maailman korkein, mutta tuskinpa enää.
Skeppsbro jonakin talvisena päivänä. Tuon vanhan tullirakennuksen edustalta lähtee Ånedin Linjan risteilylaivat ja sen edustalla siinä on kahvilakin. Heti sen jälkeen on toinen vanha tullirakennus jossa sijaitsee yksi Tukholman suosituimmista ja suurimmista ravintoloista, Mister French. Se on oikeastaan monia erilaisia ravintoloita yhdessä ja sen valtavan laajassa ulkoilmaosiossa on baari ja ruokaosio erikseen. Täällä voi syödä ehkä Tukholman suurimmasta jolupöydästä, jos satutte olemaan joulun aikaan Tukholmassa. Mikään halpa paikka tämä ei ole.
Skeppsbron
Skeppsbron varrella seisoo myös Ånedin Linjan omistama laiva Birger Jarl, joka on ravintola ja hostelli. Tällä haavaa se on vain hostelli, mutta kesäksi se ehkä lähtee taas risteilemään saaristoon. Tämä Birger Jarl laiva aikoinaan liikennöi Tukholman ja Helsingin väliä vuodesta 1953 lähtien.
Kinnevikin pääkonttori sijaitsee Gamla Stanissa Skeppsbron varrella, tässä erittäin kauniissa rakennuksessa, joka oli aikaisemmin 1700-luvulla palatsi. Joulun aikaan on tämä rakennuskin jouluvalaistu.
Skeppsbron on rantakatu, jonka varrella seisoo pitkä rivi upeita rakennuksia, aatelissukujen, ns "Skeppsbron aateliset", rikkaiden laivayhtiön omistajien palatseja ja kauppiaiden palatseja, joista tulen kertomaan myöhemmin.
Skeppsbro aikoinaan 1700-luvulla. Tässä sijaitsi nimittäin Tukholman satama siihen aikaan ja tullirakennus. Rahtiliikenne oli erittäin vilkasta Tukholman ja sakalaisten satamien välillä. Tiuhaan laivoja kulki myös Tallinan, Rigan ja Gdanskin välillä. Tallinna, Riga ja Gdansk olivat parisataa vuotta (siinä 1500-1700-luvuilla) Ruotsin hallintovallan alaisia.
Tyypillinen ruotsalainen adventtikynttelikkö, jossa on neljä kynttilää. Ensimmäinen kynttilä sytytetään ensimmäisenä adventtina, toisena adventtinä sytytetään ensimmäinen ja toinen, kolmantena ensimmäinen, toinen ja kolmas ja neljäntenä adventtina sytytetään kaikki neljä kynttilää. Useimmat ruotsalaiset peruskoululapset veistävät tällaisen adventtikynttelikön veistotunneilla. Näitä on tietysti monen mallisia. Nykyään jopa sähköisäkin.
Perinteinen Luciakynttelikkö, jonka on suunnitellut Lisa Larson. Tähtipoika, Lucia, Tärna ja Tonttu. Lisa Larsonin "figuriinit" ovat suuressa huudossa nykyään. Hän oli töissä Gustavsbergin porsliinitehtaassa vuosina 1954-1980. Tehdas valmisti enimmäkseen tavallista "kotitalousporsliinia" ja vessanpönttöjä, ammeita ja lavuaareja. Wärtsilä osti tehtaan, mutta osa Wärtsilää meni konkurssiin joten tehdas päätettiin lakkauttaa. Ikano Bostad, Ikean rakennusfirma osti tontin ja Ikea rakentaa nyt tontille asuntoja. Yksi rakennuksista säästettiin ja Värmdön kunta rakentaa siihen eräänalaista Kulttuuri- ja kokemuskeskusta, saman tyypiistä kuin Sicklassa sijaitseva Dieseverkstad tai Liljeholmenilla sijaitseva Färgfabriken.
Luciajuhlinta on hyvin yleistä Tukholmassa. Luciaa juhlitaan kaikissa kouluissa, päiväkodeissa, eläkeläiskodeissa, pankeissa, tavarataloissa, työpaikoilla, kodeissa...Lucian päivä on toki tavallinen arkipäivä, jos se nyt ei satu sunnuntaiksi.
Joulukuusi Tukholman kaupungintalon sisäänkäynnin vieressä. Harmi vaan että Tukholmassa on jouluna harvoin lunta. Lumi sataa vasta siinä tammikuun puolessa välissä, eikä se kauaa kestä kun se on jo sulanut pois. Siis nollakeli tai pari plussa-astetta on tavallisin sää talvella Tukholmassa. Se on kaksi kuukautta pimeydessä ja kosteassa sumussa vaeltamista, kun ei ole lunta joka valaisisi. Heti uudenvuoden aaton jäkeen sää hieman kylmenee, sataa ehkä lunta ja alkaa valoisemmat ajat.
Joulumarkkinat Sergelin torilla
Useimmat Tukholman keskustan kaduista ovat jouluvalaistuja
Jokainen apteekkiketju myy joulun aikaan omaa joulusinappiaan. Ruotsissa on tullut tavaksi ostaa joulusinappi joka vuosi apteekista. Mutta joulumarkkinoilla on vielä lisää uusia sinappisortteja myytävänä.
Gamla Stan'in jolumarkkinat pidetään Strortorget'lla
Joulumarkkinaperinne Gamla Stan'ssa sai alkunsa jo 1300-luvulla. Markkinoita pidettiin siihen aikaan vain määrättyinä aikoina vuodesta. Tuomasmessun aikaan 20. joulukuuta pidettiin joulumessu. Tuomasmessut ei ole Ruotsissa nykyään mitenkään tavallisia tai tunnttuja kuten ne on Suomessa. Mutta keskiajalla niitä on luultavasti Tukholmassa ainakin vietetty. Tuomasmessu oli eräänlainen rajapyykki. Esimerkiksi joulupuut piti hakata ennen Tuomasmessua. Tuomasmessu sattui melkein päivälleen vuoden pimeimmälle ja lyhimmälle päivälle. Lucian juhliminen on väistänyt Tuomasmessut. Tuomasmessupäivän jälkeen vallitsi joulurauha. Mitään joulurauhanjulistusta ei Ruotsissa tunneta, mutta keskiajalla sitä ainakin kunnioitettiin.
Joulumarkkinat Gamla Stan'ssa sai toden teolla alkunsa Gustav Vasan ajalla 1500-luvulla ja kuningas päätti ettei joulumarkkinoilla saa myydä muuta kuin ruotsalaistuotteita ja - tavaroita. Aika-ajoittain joulumarkkinat siirrettiin lähellä sijaitsevalle kuninkaanlinnan sisäpihalle. Torimyynti levisi pian pitkin Slottsbackenia, kuinkaanlinnan vieressä sijaitsevaan mäkeen ja Skepsbron'illekin saakka. Jo 1800-luvulla oli yli sata myyntikojua. Enimmäkseen myytiin käsitöitä. Siihen aikaan valmistettiin paljon käsin, kirjoja, koreja, vaatteita, harjoja, hanskoja, kuparista ja tinasta sekä puusta veistettyjä ja muotoiltuja esineitä.
Vuosien mittaan syntyi kiistaa ja riitoja myyntimiesten välillä ja vuonna 1907 joulumarkkinat kiellettiin. Seitsemän vuotta sen jälkeen perustettiin ns Tukholman kilta ja he avasivat joulumarkkinat uudestaan. Siihen aikaan myytiin kaikenlaista tilbehööriä markkinoilla, jopa ulkomaalaisia tavaroita ja tuotteita. Joten taas piti kieltää joulumakkinat. Vuosien mittaan suunniteltiin jolumarkkinoiden avaamista ja rakennettiin jopa aivan uusia myyntikojujakin. Vuodesta 1961 lähtien on joulumarkkinat olleet samanlaisia joka vuosi. Tukholman kilta jolla on vastuu ja joka pitää huolen markkinoista, lahjoittaa myyntivoitosta osan stipendeinä. Jotkut yksityisetkin saavat luvan vuokrata myyntikojun nykyään. Myyjiä tulee ympäri Ruotsia ja heillä on paikallisia ruokalajeja ja herkkuja sekä käsitöitä myytävänä. Tukholman kilta kontrolloi tarkkaan mitä tuotteita myyntikojuissa myydään.
Jolukuusi on saksalainen perinne 1400-luvulta ja tapa tuli ruotsalaisiin herraskartanoihin 1700-luvulla. Alkuun oli käytössä vain pöytäkuusia mutta hieman myöhemmin useimmat porvariperheet hankkivat lattialla seisovan jolulukuusen. Paljon myöhemmmin tuli tapa laittaa jolukuusia myös ulos. Stortorget sai ensimmäisen jolukuusensa vuonna 1920 ja jolukuusen valot sytytetään joka vuosi kun joulumarkkinat avataan.
Café Misteln, Stortorget 22
Stortorgetin reunalla sijaitsee useampikin mukava kahvila, Kaffekoppen, Chokladkoppen, Café Misteln, mutta minun ehdoton suosikkini on Stadsmission'en omistama kahvila ja lounasravintola.
Kesällä heillä on kaksi ulkoilmakahvilaakin, toinen sisäpihalla ja toinen Stortorgetin puolella. Tässä kahvilassa olen isitunut ensimmäisen kerran jo 70-luvun alussa. Stadsmission on Tukholmassa erittäin tunnettu hyväntekeväisyysjärjestö. Heillä on useita second hand myymälöitä Tukholmassa. Tietääkseni myös koulu ja ties vaikka mitä.
Torin reunalla sijaitsee myös ensiluokkainen ja klassinen ravintola Stortogskällaren.
Tukholman luksustavaratalo NK panee parastaan joulun aikaan...
Skansenin joulumarkkinat sijaitsee Skansenin ulkoilmamuseossa, Djurgårdenin saarella. Joulumarkkinoille pääsee ikävä kyllä vain kun maksaa Skansenille sisäänpääsymaksun.
Skansenin jolumarkkinat pidetään joka vuosi neljänä joulua edeltävänä viikonloppuna. Ensimmäiset jolumarkkinat pidettiin vuonna 1903. Täällä myydään enimmäkseen jouluruokaa, kotitekoisia makeisia ja jolukoristeita.
Sana joulu periytyy muinaisesta islannin- ja englanninkielestä. Pohjois Englannissa puhutaan vieläkin yule'sta, sana, joka sitten levisi skandinaviaankin viikinkien mukana. Ruotsiksi jul ja suomeksi joulu. Ennen vanhana toivotettiin hyvää joulua nostamalla olutsarvi josta tuli tapa sanoa "dricka in julen".
Carl Larssonin maalaus Midvinterblot, Tukholman kansallismuseossa
Katollisella ajalla Ruotsissakin alettiin viettämään katollista joulua, joka sai kuitenkin paljon piirteitä pakanallisen ajan joulunvietosta, midvinterblot, joka periytyi Islannista Skandinaviaan. Sana blot tuossa viittaa sanaan blod, veri, ja siihen että pakanallisella ajalla juotiin uhriolutta ja jopa kerrotaan että ihmisiäkin on mahdollisesti uhrattu.
Tyypillisä lussebullia, jotka kuuluvat glögiin ja Lucian päivän viettoon, mutta niitä syödään Ruotsissa koko joulunajan. Luciapullat leivotaan vehnätaikinaan, johon lisätään rusinoita ja safrania. Safran on tässä tärkeä tekijä. Leivottaessa taikinasta tehdään ohut tanko joka sitten kietaistaan tuohon kippuraiseen muotoonsa ja ne paisteaan uunissa. Noita kippuroita voi yhdistää leivottaessa kaksikin ristikkäin yhteen, joten lussebullasta tulee puolta isompi.
Muita ruokaperinteitä jouluna on kinkku, mikä Ruotsissa aina keitetään. Keittoveteen laitetaan sipulia, laakerinlehtiä, porkkanaa, pippureita ja suolaa. Keittämisen jälkeen keitosvesi/lihaliemi säilytetään ja sitä tarjoillaan jolupöydässä. Nimittäin keitinliemeen dopataan joluleipää, vörtbröd, josta tulee nimitys "dopp i grytan."
Janssonin kiusaus on melko moderni perinne ruotsalaisessa jolupöydässä. Mutta se sopii hyvin niin kinkun, makkaroiden ja syltankin kanssa syötäväksi.
Rosolli tai punajuurisalaatti, jossa on silliä jokossa, on hävinnyt melkein tyystin Ruotsista. Nykyyään saa kaupasta ympäri vuodet valmista punajuurisalaattia ilman silliä, joka maistuu jopa lapsillekin.
Prinssinmakkarat kuuluvat myös joulupöytään, samoin lihapullat. Nämä molemmat maistuvatkin meko varmasti kaikille lapsille koska niitä syödään ympäri vuodet.
Riisipuuro kuuluu jolupöytään. Nykyään useimmissa perheissä syödään jouluriisipuuro, tomtegröt, joluaaton lounaalla. Puuroon laitetaan manteli. Hän joka saa mantelin lautaselleen tulee menemään naimisiin seuraavan vuoden aikana. Riisipuuro on muuttunut monessa perheessä Ris a la Malta'ksi.
Lipeäkalaa tuskin enää näkee missään kaupassa mutta ennen vanhaan sitä syötiin ennen jolua enimmäkseen, sillä ennen joulua paastottiin. Katollisen tavan mukaahan lihaa ei saa syödä ennen kuin jolupäivänä.
Nykyään kaikki ruotsalaiset syövät sen seitsemän sortin silliä jolupöydässä. Ruotsalaiset valmistavat ainakin pari kolme erilaista silliä itse aivan oman makunsa mukaan. Jolupöydästä pitää aina löytyä myös graavattua lohta, mieluiten monnella eri reseptillä graavattua.
Ennen vanhaan tehtiin jolumakkarat itse kun sika teurastettiin. Joulumakkaran syönti on melkein hävinnyt, mutta kyllä sitä vieläkin myydään joissakin kaupoissa.
Sylta'a on oltava jokaisen joulupöydässä. Sylta'a löytyy myös moneen lähtöön. Sylta on eräänlainen aladoopi, lihahyytelö. On kalvsylta, pressylta, rullsylta jne.
Juotavaksi jolupöytään julmust'ia. Tuossa vanhassa julmust mainoksessa lukee että kaikki kiltit lapset saavat julmustia. Julmust'a on virvoitusjuoma mikä ei sisällä alkoholia lainkaan. Muistuttaa hyvin paljon Coca Colaa. Jumustin resepti rantautui Ruotsiin Saksasta josksu vuosisadan vaihteessa. Ruotsalaiset ovat juoneet julmustia yli sata vuotta. Nykyään samaa julmustia saa pääsiäisenäkin. Pulloihin vaihdetaan vain etiketti. Ja kyllä sitä mustia juodaankin, hirmuiset määrät.
Ruotsalaisten eniten rakastettu joululaulu O Helga Natt, Jussi Björlingin laulamana. Olkaapa hyvät!
Vuonna 1985 kuningasperhe valmistaa joulumakkaraa. Silvia sanoo että kuningasperhe valmistaa 13 kiloa joulumakkaraa joka vuosi.
