Stefanskyrkan

 Stefanskyrkan, Stefanoksen kirkko, Frejgatan 20, Vanadislunden

Avoinna joka päivä kello 11-16 

Jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00

 Erikois-Jumalanpalveluja on silloin tällöin. 

Kirkossa on aina kirkko-opas, diakooni tai pappi vastaamassa kysymyksiin tai muuten vaan keskustelemassa. Samalla he tarjoaa kupin kahvia. On vammaisten pysäköintialue hissillä, mikä vie kirkkosaliin, ja siellä on vammaisten wc. Kirkossa on myös erilaista toimintaa lapsille.

Kirkko nähtynä takaapäin. Kirkko on rakennettu mäen kumpareeseen. Taustalla  näkyy Johanneksen kirkon torni.

Alueen nimi oli aiemmin Ormträskhöjden. Ormträsket oli järvi, joka sijaitsi nykyisen Wenner-Grenin keskuksen paikalla. Se oli Tukholman köyhä laitakaupunki, jota kutsuttiin myös Siperiaksi. Nykyään puisto on yksi Tukholman suurimmista, ja ihmiset kerääntyvät tänne piknikille kesällä.

Stefanskyrka/Stefanoksen kirkko sijaitsee kauniissa Vanadislunden/Vandislehto nimisessä puistossa joka on melkoinen mäen kumpare Vasastan'issa. Puistoalueella on lapsille kaksi leikkialuetta ja maauimalakin löytyy,

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Stafanokselle, protomarttyyrille, joka kuoli ensimmäisen kristillisen marttyyrikuoleman. Pyhä Stefanos on unkarilaisten suojeluspyhimys.

Keskellä puistolaluetta seisoo vedenkeräys rakennus

"Flicka i aftonsol", Anders Jonssonin valmistama patsas

Vanadisbadetin uimala

Uimalan yhteydessä sijaitsee myös 'selkäreppu väelle' hotelli, Sveavägen 142, lähin bussipysäkki Frejgatan missä pysähtyy bussit 515 ja 595. Samat bussit kulkee toiseen suuntaan Odenblanille ja Centralenille, missä sitten on useita busseja ja metroasemakin valittavana.

Tätä aluetta Vasastanissa alettiin kutsumaan nimellä Siberien/Siperia. Tänne nimittäin rakennettiin hätasuntoja lapsiperheille 1800-luvun lopulla. Nykyään tämä alue on erittäin suosittu asuinalue, missä asuu melko varakasta väkeä. Sitä paitsi tämä alue on keskikaupunkia ja silti melko rauhallinen nurkkaus. Asunnot tällä aluella ovat melko korkeahintaisia.

Ensimmäinen Stefanskyrkan oli puukirkko, kappeli, jonka oli suunnitellut Erik Otto Ulrich. Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1900. Kolmen vuoden päästä alettiin rakentamaan tätä jugend tyyppistä kivikirkkoa samalle tontille. 

Carl Möller, joka oli aikaisemmin suunnitellut Johanneksen kirkon tähän melko lähelle, toimi myös Stefanon kirkon arkkitehtinä. Oli heitäkin jotka tykkäsivät ettei tänne ns Siperiaan tarvita mitään kirkkoa, mutta nykyään ollaan tyystin toista mieltä. Tämä kirkko on kaunis, sijaitsee rauhallisella ja kauniilla paikalla ja kävijöitä riittää.

Entinen puukirkko monteerattiin kasaan ja kuskattiin Aspuddeniin. Nyt se seisoo siellä ja sen nimi on Sankt Sigfrids kyrka.

Alttarikaapin on Einar Forseth vamistanut vuonna 1926

Einar Forseth on ennen kaikkea tullut kuuluksi kun hän valmisti kultamosaiikista seiniä Tukholman kaupungintaloon. Hän käytti 18,6 miljoonaa lasin ja kullan palaa kattakseen Gyllene Salen juhlasalin seinät kapungintalossa. Sen työn hän sai valmiiksi vuonna 1923. Hän teki monumentaalisia töitä ja hän oli mestari tekemään värjätystä lasista ikkunoita ja lasiseiniä kirkkoihin ja julkisiin rakkennuksiin. 

Funbo

Funbon kirkko

Funbon kirkko kuuluu Danmark-Funbon seurakuntaan, mikä sijaitsee hyvin lähellä Uppsalaa, noin vajaat 60 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen päin.Täällä on paikkaunta nimeltä Danmark, mikä on Tanska ruotsiksi. Ylipäätään nämä Upplannin paikkakuntien nimet ovat omalaatuisiaan.

Tuo rakennus vasemmalla on ruumishuone.

Funbon kirkko 

Funbo on maaseutua missä asuu vain noin 300 asukasta. Funbo kuuluu Usppsalan kuntaan. Funbon pitäjä aikoinaan kuului Rasbon häradiin. En oikein teidä mitä härad on suomeksi. Luultavasti kihlakunta, mutta eikös Suomessa ole vieläkin kihlakuntia? mutta niitten tarkoitus on toinen.

Härad on pienempi asukas- ja maa-alue, jonka päätarkoitus näyttää alun perin olleen luonteeltaan oikeudellinen, eli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen.

 

Ruotsissahan on kunnilla vieläkin itsemäärämisoikeus, joten hallitus ei pysty puuttumaan millään tavallla kuntien toimintaan. Regionet taas puolestaan ovat niin sanottuja sote-maakuntia, mitkä perustettiin jo vuonna 1862 ja missä kunnat yhdessä ovat vastuussa terveydenhuollosta, infratruktuurista ja kulttuurista.

Keskiajalla oli Ruotsissa landstingejä, lagsagoa, laamannikuntia, maakäräjiä,  nimi vanin muuttui ja osa sen tehtäväistä. Näissä  säädettiin maakuntien lait ja säännökset. Joten ei ihme ettei ruotsalaiset tunne samanalaista kansallista yhteenkuuluvaisuutta kuin suomalaiset tuntevat. Ruotsalaisille on ruotsalaisuus niin itsestään selvä asia, ettei siitä tarvitse koskaan tehdä numeroa. Ennen vanhaan herttuaat hallitsivat alueitaan, ja aivan alun perin Ruotsissa oli useita alueellisia kuninkaita. Vuonna 1025 tuli kiristinusko tälle alueelle ja Ruotsin sanotaan olevan noin 1029 vuotta vanha yhtenäinen kuningaskunta.

Tuohon samaan häradiin kuului myös Rasboli, ja kaikilla näillä kolmeella taajamalla on oma kirkkonsa vieläkin: Danmarkin, Fundbyn och Sävjan kirkot. Tällä alueella on rikas kuuttuuritarjonta mikä juontaa kauaksi historiassa. 

Funbon kirkko on seurakunnan vanhin kirkko, mikä valmistui jo 1100-luvulla tai 1200-luvun puolella. Kirkko sijaitsi alunperin lähellä Funbon järveä mutta jääkauden aikainen maannousu jatkuu ja nyt kirkko seisoo noin puoli kilometriä järvestä. Bussit 809 ja 810 pysähtyvät melko lähellä kirkkoa. Noin reilun kilometrin päässä sijaitsee Gunstan rautatieasema, missä pysähtyy lukusia junia.

Kirkkomaalle on haudattu useita tunnettuja sukuja. 

Kaikesta huolimatta on heitäkin jotka haluavat vihkiytyä kirkossa, vaikka siviilivihkimiset ovat suosituimpia. Lapsia kastetaan harvemmin enää. Ruotsin kirkko on yksityinen firma, eikä sillä ole mitään tekemistä valtion kanssa.

Aikaisemmin olen kertonut täällä Knivstasta, ja sen ympäristöstä, mikä kuuluu tähän erityisen historialliseen ja mielenkiintoiseen alueeseen Upplannissa.

Funbon kirkko on osa taajamaa, johon muuten kuuluu pääasiassa moderneja huviloita kirkon itäpuolella. Vuodesta 2015 lähtien Källtorpetin asutus on kuulunut asuintaajamaan. Täällä asuu nykyään noin 330 asukasta, mutta vuonna 2000 asui täällä melkein 1800 asukasta. Työpaikkojen puute on aiheuttanut kaupunkiinpaon.  Täältä on Uppsalaan noin 15 kilometriä. 

Mutta Funbon kylässä on kirkko ja se sijaitsee erittäin kauniilla paikalla. Bussipysäkki sijaitsee kirkon lähettyvillä. Bussi 809 kulkee Uppsalaan tästä.

Funby tunnettiin jo keskiajalla 1200-luvulla. Kirkko on rakennettu jo 1100-luvulla. Funbon seurakunta meni yhteen Danmark nimisen seurakunnan kanssa vuonna 2010. Seurakunnassa on nyt  kolme kirkkoa, Funbyn, Danmarkin ja Sävjan kirkot. 

Funbon kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla. Se oli ajallensa tilava kirkko, jossa oli sama nave, kapeampi pyhäkkö ja apsidi, jotka ovat edelleen jäljellä, vaikka nave ei ehkä ollutkaan yhtä pitkä kuin nyt.

Alttarikaappi valmistettiin Pohjois-Saksassa 1500-luvun alkupuolella ja ostettiin Funbon kirkkoon. Se on valmistettu tammesta ja siinä on 134 veistettyä hahmoa, joista 5 on hevosia.

Arkkipiispa Nils Allesson vihki Funbon kirkon alttarin 5. joulukuuta 1301. Se oli luultavasti uudelleen vihkiminen kirkon laajan goottilaisen uudelleen rakentamisen jälkeen. 

Dopfunt/Kastemalja 

Kastemaljat ovat olleet aina yhdessä sakramettikaappien kanssa ensimmäiset inventaariot kirkoissa, ja niinpä tämäkin malja on 1200-luvun alulta.

Pyhän Marian äiti Anna on kuvattuna useissa vanhoissa ruotsalaisissa kirkoissa. Tässä istuu Maria ja Jeesus-lapsi Annan polvella.

Merkittävät seinämaalaukset tehtiin 1400-luvun puolivälissä. Kirjoituksen mukaan  freskot on maalannut vuonna 1453 luultavasti sama ns. Mälardalenin-koulun taiteilija, joka maalasi samaan aikaan Rasbon kirkon seiniä.

Kirkon tiluksilla seisoo talli, jossa on kaide, johon hevoset voidaan sitoa. Kirkkokoulu vuodelta 1876 on nykyään koulu 1-3. Vuodelta 1776 peräisin oleva seurakuntakoti, jossa yksi sali oli köyhätalona vuoteen 1916 asti.

Aikoinaan Funbo on ollut keskiaikainen pitäjä 1200-luvulta, siis mikä on vanhanaikainen nimitys maaseutu seurakunnalle, missä seisoi kirkko keskellä kylää. Funbolla on kuitenkin pitkä historiansa.

Fonbon kirkko

Ruotsalaiset seurakunnat ovat muuttaneet toimintansa enempikin sosiaaliseksi kuin kirkolliseksi. Seurakunnissa keskustellaan yhdessä kaikenlaisista aiheista. Harvat nuoret käy enää rippikoulua, eikä uskonnolla, eikä uskolla ole juuri lankaan sijaa ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa vaan kirkot ovat yksityisiä. Samoin tilanne on Italiassakin. Italiassa seurakunnissa pelataan enempi jalkapalloa kuin istutaan kirkossa ja veisataan virsiä.

Tämä on melko uusi kallotapuli, sillä alkuperäisen vei myrsky mennessään.

Kirkkomaa ja ruumishuone

Tekeillä on oma postaus Danmarkin kirkosta! Joten kärsivällisyyttä...

Mutta Sävjan kirkosta voin manita jotain. Sävjan kirkko on moderni kirkkorakennus, mikä sijaitsee maailmankuulun botanikon  Carl von Linnéen kodin naapurina. Kirkko sijaitsee huvila-asuinalueella, Uppsalaan kulkee bussi numero 9 tästä ohitse.

Tie 255 kulkee Sävjan ohitse. Tie lähtee Märstasta, Tukholman pohjoisoasasta, ja päätyy Uppasalaan. Tien varrella on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Märstan ja Uppsalan kuntien välillä sijaitsee Knivstan kunta, josta olen kertonut aikaismemin täällä. 

Muistutan että Tukholman kunta on joutunut ahtaalle, joten se on ihan väkisin levinnyt naapurikuntiin.

Ulkoapäin Sävjan kirkkoa ei edes tunnista kirkoksi, sillä se voisi nolla vaikka koulu tai jokin muu vastaava rakennus. Pieni risti rakennusken katolla kertoo kuitenkin että rakennus on pyhitetty rakennus. Tietsyti tällaisillakin rakennuskilla on tarkoituksensa, varsikin ajatellen hautaustomituksia.

Kirkkosali on erittäin pelkistetty. Kirkkohuone sijaitsee keskellä rakennusta ja sille on tunnusomaista kolme suurta maalausta, jotka kehystävät koko huoneen. Maalaukset ovat nimeltään Kivi, Vesi ja Kasvi. Maalausten taiteilija on Hans Lindström. Hän on myös maalannut vahvan portin kirkkohuoneeseen.

Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Helena Tallius Myhrman ja Magnus Myhrman Tukholmassa. Kirkkohuonetta voidaan tarvittaessa laajentaa kirkon aukiolla ja juhlasalilla. Seurakuntatoiminta jumalnaplveluksineen on keskitetty tänne Sävjan kirkkoon. 

Salia koristaa tekstiilitaiteilija Monia Westinin iso kuvakudos, 'Sävja'. 'Det finns ett land', mikä se on toiselta nimeltään. 

Henkilökhotaisesti en oikein tykkää näistä 'laatikkokirkoista'', mutta makunsa kullakin. Kaipaan enempi tunnelmaa, eikä vaan pelkkää ilmaa. Etenkin nuo tuolit huolestuttaa. Haluan vahvat jämäkät penkit kirkkoihiin.

Talviaikaan on luonnollisestikin parempi ja halvenpaakin pitää aktiviteetit uudessa modernissa rakennuksessa.Vaikka Tukholman talvi ei ole synkkä. Yhtä jokapäiväistä pimeyttä, sumua ja loskaa monta kuukautta.

Hallkvedin herraskartano on säätykartano, siis kartano mikä kulkee sukupolvesta toiseen meislinjalla, eikä karatanoa saa perinteisesti sääntöjen mukaan myydä. Kartno on ollut jonkin aikaa myös kuninkaankartano. Kuninkaalliset maatilat toimittivat hoville tuoreita vihanneksia, munia, maitoa ja lihaa. Lisäksi he tarjosivat matkustaville kuninkaallisille majoituksen ja hyvää ruokaa.

Kuinkaankartanoita nimitetään puhekielessä nimellä Kungens skafferi/Kuninkaan ruokakomero. Nykyään 20 kuninkaallista kiinteistöä on edelleen valtion omistuksessa, joista pitää huolen valtion kiinteistövirasto. 

Nykyisellä kuninkaalla on oma kartano Stenhammars slott, missä hänellä on useita 'rotulehmiäkin', jotka hän sai syntymäpäivälahjaksi siskoiltaan. Kuningas on aikaisemmin ollut töissä kesäisin maatilallaan, mutta hän tuskin enää kykenee ajamaan traktoria. Kuningas ja Silvia olivat koko pandemian ajan maatilallaan, ja heidän seuranaan siellä oli kuninkaan sisko prinsessa Brigitta.

Hallkveds Ätten/suku tai ätten Spänne, oli alempaa rälssisukua. Suku tunnetaan 1400-luvun alusta ja kuoli sukupuuttoon noin 1455.

Ennen vanhaan kuninkaat matkustivat maakunnissa ja asuivat kuninkaan kartanoissa. Nykyinen kuningas tekee niin sanottuja 'eriksgataneja', mikä tarkoittaa ihan samaa kuin edellä mainiut kuninkaiden matkata maakuntiin, sillä erolla että kuningas asuu jossain muualla kuin kuinkaan kartanoissa. Vuonna 2023 kuningas Kaarle XVI Kustaa juhli 50-vuotisjuhliaan tekemällä eriksgatanin maan kaikkiin 21:een residenssi kapunkeihin/lääninhallitus kaupunkeihin. Mahtava saavutus, keikka muun työ ohessa!

Halmbyboda herraskartano

Upea uusrenessasin tyylinen kartano minkä omisti alueen lääkri Ernst Westerlund ja myöhemmin kreivi Leo Tolstoi nuorempi (kirjailija Leo Tolstoin poika), naimisissa Westerlundin tyttären Doran kanssa. Leo Tolstoin nuorimman pojan Paul Tolstoyin poika omistaa kartanon nykyään.

Pronssikaudelta löytyy hajallaan olevia kivikertymiä ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy noin 35 hautausmaata ja kahdeksan muinaista linnaa! Kaksitoista riimukiveä on löydetty.

Lähellä sijaiteee myös Linnés Hammarby, siis Carl von Linnéen koti. Jokainen kai tietää ja tuntee hänet. Itsekin sain kerätä kesällä mahdottoman määrän kasveja, kuivata ne ja hakea niille nimet, ja sitten opetella jopa ne latinankieliset nimetkin. Tuskin enää lapset tarvitsee moista hommaa tehdä, ja vielä kesäloman aikana. 

Itse Japanin kerisari Akihito on käynyt Hammarbyssä. Keisari Akihito on aina ollut suuri Linnéen ihailija ja erittäin hyvä ja läheinen ystävä Ruotsin kuningsperheen kanssa. Keisari ei juuri koskaan matkustellut ulkomaille, mutta Ruotsissa hän kävi useamman kerran ja tutustui perin pohjin moniin paikkoihin. 

Kruununprinsessa Victoria piipahtaa silloin tällöin tervehtimässä keisariperhettä, kun Victorilalla on työreissu Aasiaan. Japanin keisari pitää Ruotsin kuninkaallisia korkea-arvoisimipina kuninkaallisina. Ja tottahan se on. Vain Tanskan kuningatar Marghrete on edellä Ruotsin kuningasta arvoasteikolla, nyt hänen poikansa kuningas Fredrik. Marghrete ei uskaltanut lentää, joten hän ei osallistunut kukinkaallisiin menoihin. 

Kun Akihito deputoi keisarin virastaan ja uusi keisari kruunattiin niin kuningas Carl Gustav ja kruununprinsessa Victoria olivat arvovaltaisimmat vieraat tilaisuudessa. He saivat saapua paikalle viimeisinä, istua keisarin vieressä ja kunniapaikalla tilaisuudessa. Ruotsin monarkia on yksi maapallon vanhimmista, mutta ei voi tietsyti verrata Japanin keisaraikunnan kanssa, mikä on maapallon vanhin keisarikunta.

Häradin kirkko

Häradin kylä sijaitsee Sörmlandissa kuten tukholmalaiset kutsuvat Sädermanlandin aluetta, mikä tarkoittaa Sörmlandin regionea siis 'sotemaakuntaa', entistä Landstingenia. Ruotsissahan nämä 'sotemaakunnat' olivat alkuperäinen maan hallitusmuoto, siis jo ennen kuin Ruotsin valtio sai eduskunnan. Niillä oli alkuun monia nimiä ja vasta vuonna 1862 ne saivat virallisen nimen Landstinget, nykyään ne ovat Regioneita. Ruotsissa pidetään regionevaaleja ja  maksetaan veroa Regioneille, kutan on aina tehty. 1540-luvulta lähtien on Ruotsissa ollut eduskunta.

Tuhat vuotta sitten Ruotsin valtio alkoi syntyä, kun valtakunnalla oli sama yhteinen kuningas. Maa oli jaettu useisiin provinsseihin, joilla oli omat lait, tuomioistuimet ja asianajajat, jopa omat kuninkaatkin. Kylissä ja kaupungeissa kuninkaallinen valta oli hieman kaukana.Ihmiset samaistuivat enemmän kaupunkiin, seurakuntaan, piiriin ja maakuntaan kuin valtakuntaan.

Kuninkaat viettivät paljon aikaa matkustellessaan ja tuomitsi erilaisia ​​oikeusjuttuja läänin- ja piirituomioistuimissa ympäri maata. Täällä maanomistajat kokoontuivat tekemään päätöksiä ja hoitamaan oikeutta. Jäljet ​​näistä kohtaamispaikoista ovat säilyneet nykypäivän kunnissa, maakunnissa, lääninhallituksissa ja käräjäoikeudessa.

Kirkkojen ympärille sitten rakennettiin kaplaaninkartano ja kirkkokoulu, lukkarin asunto, köyhientupa ja viljamagasiini. Varsinaista pappillaa=prästgård ei ollut vielä siihen aikaan. Pappilat ilmestyivät sen jälkeen kun kukin kirkko vihittiin käyttöön. Suurn piirtein samaen aikaan kylä sai nimtyksen kirkonkylä. 

Viikinkien ajalla (700-1000 jaa) pystytettiin sinne sun tänne riimukivä, mitkä olivat tunnetujen kyläläsiten hautapaikkoja. Luonnostaan kirkko pystytettiin paikalle missä oli useita riimukiviä, ja kirkon lähettyville järjestettiin kirkkomaa. 

Kirkot rakennettin melkein aina keskelle maanviljelyspeltoja. Hautausmaat ovat myöhempi keksinö. Kartanoiden tonteille rakennettiin 'mangård'/muonamiesten asunto ja tavaroiden säilytyspaikka  ja 'fägårdenissa'  oli kanala, sikala, navetta ja talli.

Häradiin mennään Botkyrkan ja Södertäljen kautta Strängnäsiin E20 tietä pitkin, missä sijaitsee pieni Strängnäsin osa-alue nimeltä Härad, mikä on vuodesta 2016 Härads distrikt. Strängnäsin keskstasta on Häradiiin noin 7 kilometriä. Täällä asuu vain vajaat 1000 asukasta. Tukholmasta on Häradin noin 80 kilometriä. Täällä asuu vajaat 700 asukasta nykyään.

Häradin kirkko

Häradin kirkko vihittiin käyttöön jo 1100-luvulla, siis yli 800 vuotta sitten. Dalbyn kirkko, Lundin seurakunnassa, on vanhin kirkko vuodelta 1060. Puukirkkojakin rakennettiin 900-luvulla mutta ne paloivat tai hajosivat, ja loput puukirkoista raknneettiin  uudestaan kivirkoiksi.

Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla ja se koostui nykyisen laivan länsiosasta. Idässä oli luultavasti kapeampi neliönmuotoinen kuori ja lännessä mahdollisesti keskeneräinen torni.

Tällä paikalla seisoi Vårfrubergan luostari

Häradin kirkko kuuluu yhten Vårfrubergan seurakunnan kanssa. Vår Fru tarkoittaa Pyhää Mariaa. Vårfurbergan luostari ooli keskeisen Ruotsin vanhin luostari, mikä sijaitsi nykyisen Kungsbergin kartanon tilukilla, Strängnäsitä pohjoiseen päin.

Häradin kylällä ja kirkolla on erikoinen nimi, sillä 'härad' tarkoittaa pitäjää, taikka oikeastaan seurakuntaa tai taajamaa. Häradillä siis ei ole omaa nimeä lainkaan, ei edes kirkolla. 

Kekiaijalla oli 2/3 seurakunnista aatelisten omistamia alueita. Mälaren järven rannat omisti luostarien ja seurakunnat. Siihen aikaan ei vielä ollut montakaan säätykartanoa Häradin alueella, eikä ollut myöskään aatelisten omistamia tiluksia. Aateliset ja rässiläisethän eivät maksaneet veroja kuten tavalliset kanslaaiset joutuivat maksamaan. 60  keskiaikaista ruotsalaista maakuntaa ona säilyttönet hrad nimityksne. Ne ovat, kuten 1200-luvulla, yhdessä alueen maanviljelijöiden omistuksessa.

Alttarikaappi 1400-luvuta

Tämäkin alttarikaappi on 1400-luvulta

Tämä kaappi on myös 1400-luvulta

Tämä kastemalja on 1200-luvusta, joilloin kirkon runkohuone valmistui. Nämä kiviset kastemaljat ovat aina kirkon vanhinta kalustoa, mutta nehän kestää ikuisuuden.

Krusifiksi 1300-luvulta

Tämäkin krusifiksi on 1300-luvulta

Häradin kirkko on hieman sivussa kylästä, Härads Kyrkvägenin tien varrella, hautausmaan luona, erittäin kauniilla ja ruhallisella alueella.

Häradin alueella on runsaasti riimukiviä, mikä kertoo siitä että täällä on asuttu jo viikinkien aikaan vuosina 700-1000 jaa. Tämän riimukiven nimi on Gökstenen. Riimukiven nimi tulee siitä että kivi seisoo Gökstenen luonnonreservaatissa.

Härad oli aikoinaan Häradin pitäjä, mutta se liitettiin vuonna 1971 Strängnäsiin kuntaan, ja siitä tuli Strängnäsin distrikti. 

Häradin seurakunnassa sijaitsevat Näsbyholmin kartano sekä Häradin asutus- ja kirkkonkylä sekä Häradin kirkko. Häradin pitäjä on peräisin keskiajalta (noin 1000-1500 jaa). Pronssikaudelta löytyy hautakammioita ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy alueelta noin 20 hautausmaata, joissa on kivisijoituksia ja sirpalekasoja. Lisäksi siellä on kolme muinaista linnaa.

Kellotapuli

Tämän riimukiven ympärille rakennettiin asehuone. Kiveä on tallattu kauan ja silti se on hyvässä kunnossa.

Häradin kirkosta on tullut minulle rakas kirkko. Kirkossa pideteään silloin tällöin konsertteja, ei vain urkukonsertteja vaan myös tavallista esitetään  klassista musiikkia. Seurakunta lähettää minulle säännöllisesti e-postia tapahtumista.

Kuten kaikki blogini lukijat tietävät, niin minä olen erikoisesti ihastunut ikivanhoihin keskiaikaisiin kirkkoihin.

Häradin kirkko on osittain 1100-luvulta peräisin oleva kirkko koostuu suorakaiteen muotoisesta naveesta, jossa on suorapäällinen pyhäkkö. Sitä laajennettiin vuonna 1760. Kirkon sisäosia peittävät tähtiholvit 1400-luvulta.

Häradin kirkko oli yksi niistä kirkoista mikä otti käytäntöön oman istumapaikan  penkkiriveillä vuonna 1603. Vielä 1800-luvun lopulla oli kaikissa Södermanlandin kirkoissa penkit ja nimikko-istumapaikat. Stängnäsin tuomiokirkossa otettiin jopa maksu itumapaikasta.

Vuonna 1937 kirkossa tehtiin perusteellinen entisöinti, jonka aikana Strängnäsin tuomiokirkkomuseoon aiemmin talletettuja esineitä, kuten kasteallas 1100-luvulta, pyhäkköarkku 1200-luvun alusta, alttari ja pyhimyskaapit 1400-luvulta, jne., palautettiin kirkolle. Urkuja laajennettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 1938. Pieni maalaiskirkko tekee vaikutelman epätavallisesta kauneudesta etenkin keskiaikaisten taideaarteidensa ansiosta.

Yli 800 vuotta sitten Häradin seurakuntalaiset pystyttivät muurit, jotka nykyään muodostavat kirkon keskiosan. Siitä lähtien monet sukupolvet ovat kokoontuneet tänne palvomaan ja juhlimaan.

1200-luvulla

Häradin kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1100-luvun lopulta. Sitten kirkko koostui nykyisestä navesta, kuoroa lukuun ottamatta, pienet ikkunat etelään.

1500-luvulla

Kanslia rakennettiin ja kirkko sai tiiliholvit. Eteinen, jonka ohitat, kun astut kirkkoon lännestä, on tornin alaosa. Alkuperäinen sisäänkäynti oli etelässä sijaitsevan asevaraston kautta, jota nykyään käytetään lastenhuoneena.

1700-luvulla

Vuosisadan puolivälissä kirkkoa laajennettiin pohjoiseen, vanha sakristi purettiin ja saarnatuoli siirrettiin eteläseinään.

20-vuosisata

Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1930-luvulla, kun suuri itäisen pyhäkön ikkuna vaihdettiin, länsipuolinen sisäänkäynti korjattiin, penkit vaihdettiin ja suuret rautatakaat poistettiin. Sitten hävisi myös hallitseva teline lännessä ja urut siirtyivät pohjoiselle sivutelineelle. Kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1980. Sitten holvit puhdistettiin ja penkit maalattiin. Myös sisätiloihin tehtiin joitain muutoksia. Etupenkit korvattiin tuoleilla ja pienet urut siirrettiin eteenpäin nykyiselle paikalleen. 2000-luvun alussa kyseiset urut siirrettiin Helgarön kirkon kuoriin.