torstai 21. toukokuuta 2015

Ulriksdals slott


Ulriksdalin linna, Solna

Ilmainen parkkipaikka Slottsalléen vieressä. E 18 pitkin kohti Solnaa ja käännös Ulriksdalsvägenille. Puolen kilpometrin päästä onkin sitten parkkipaikka. 

Metrolla Bergshamraan ja siitä joko bussilla 503 tai kävellen loppumatka. Jää pois bussista Ulriksdal Wärdshusetin pysäkillä. Siitä sitten on noin 500 metriä Slottsalléta pitkin linnaan. Confidencen teatteri ja ilmainen parkkipaikka sijaitsevat myös bussipyskäkin luona. Alueella voi myös pyöräillä.


Ulriksdalin linna on yksi yhdestätoista kuninkaallisesta linnasta, mikä kuuluu kuinkaalliselle hoville. Ruotsissa käytetään kuinkaallisesta hovista vain nimitystä Hovet. 

Ruotsissahan ei juuri titteleitä käytetä lainkaan. Kuningasta kutsutaan vain kuninkaaksi ja kuingatarta kuningattareksi. Muuten kaikkia muita sinutellaan. Mutta kuningasta ei kukaan halua sinutella, joten sana sinä sijasta käytetään sanaa kuningas.


Linna on avoinna:

2.toukokuunta-21.kesäkuuta lauantaisin ja 
 sunnuntaisin  kello 12.00-16.00 

HUOM! Eri sisäänpääsyaikoja riippuen vuodenajasta.

Linnassa voi kiertää aivan vapaasti. Sisääpääsylippu linnan sisäänkäynnistä. Aikuiset 100 kr ja lapset alle 18v ilmaiseksi. 

-22.kesäkuuta-16 elokuuta kaikkina viikon päivinä kello 12.00-16.00

Sisäänpääsymaksu on 120 kr ja sisältää samat kohteet kuin edellä ja keskikesän sesongin aikaan sisältyy myös opastus pääsylipun hintaan. Lipun hintaan sisältyy linna, Orangeriet, kuningatar Kristinan kruunausvaunu ja Confidencen teatteri.

Avoinna 22.elokuuta-1.marraskuuta lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-16.00

Samat ehdot kuin tuossa ylinpänä. Opastettuja kiertokäyntejä linnassa löytyy erilaisia joista infoa täällä.

Orangeriet on avoinna:

2.toukokuuta-21.kesäkuuta lauantaisin ja sunnuntaisin kello 13.00 jolloin pääsee oppaan mukana sisään. Pääsylippuja myydään linnan sisäänkäynnissä.

22.kesäkuuta-16.elokuuta kaikkina viikon päivinä kello 13.00-16.00 saa vapaasti vaeltaa ympäri Orangeriet'iä. 

Opastettu vierailu kello 13.00.

Pääsylipput opastettuun kiertokäyntiin saa linnan sisäänkäynnistä. Lipun hintaan sisältyy linna, orangeriet, kuingatar Kristinan kruunausvaunu ja Confidencen teatteri.

HUOM! Pääsyliput voi hommata myös netistä.

Juhannusaattona ovat linna ja orangeriet suljetut.

Syystorimyynti järjestetään Ulriksdalin linnan vieressä olevassa puistossa luultavasti tänä vuonna 2024 lauantaina-sunuuntaina 26.-27.10,  klo 11-16. Täällä on tarjolla paikallisten toimijoiden käsitöitä ja herkkuja. Royal Castlesboden on avoinna myyntiin Orangerien sisääntuloaulassa.


Linnasta löytyy myös myymälä, missä myydän vähän kaikenlaista, kirjoja, lahjaesineitä, tavallista turistitavaraa, suklaata, sinappia ja hilloja, porsliinia, taideteoksia jne. Linnassa pidetään myös luentoja eri aiheista, esitellään linnankeittiötä, esitetään kuorolaulua, lapsille erilaisia aktiviteettejä ja muita teemoja. Linnan kappelissa pidetään silloin tällöin ilmaisia konsertteja.



Jakob De la Gardie, syntyi 1583 Tallinassa ja kuoli 1652 Tukholmassa. Hän ehti elämään muutaman kymmenen vuotta Ruotsin suurvallan ajalla. 1500-luvulla oli Tallinna Ruotsin kolmenneksi suurin kaupunki.  Viro kuului Ruotsille 160 vuotta.  Ruotsalaiset antoivat Tallinnalle nimeksi Reval.

De la Gardie oli kreivi, sotapäällikkö, valtiomies ja marsalkka. Ruotsin kuninkaathan tarvitsivat aatelisia jotka asettuivat kuninkaan sotapalveluun ja jos he sitten kunniakkaasti taistelivat sotatantereella niin kuningas aateloi heidät ja lahjoitti heille kruunun maatiloja joihin sitten he saivat rakentaa linnojaan. Voisi sano että ne oli aateliset jotka pitivät valtaa Svearikenissä, ja kuningas taipui aatelisten toivomuksiin.

Jakobin äiti oli kuningas Johan III:n/ Juhana III:n tytär, Sofia, joka kuoli Tallinnassa Jakobia synnyttäessään. Jakobin isä Pontus De la Gardie hukkui Narvan jokeen muutama vuosi sen jälkeen. Jakob lähetettiin sukulaistensa luokse Suomeen Wääksyn kartanoon. 

Jakob meni naimisiin arvovaltaisen Ebba Magnusdotter Brahen kanssa. Ebba kuului Ruotsin kreivilliseen aatelissukuun ja aateliskalenterissa Brahen suku on sijalla yksi. Ebba Brahe asui Tukholman linnassa, sillä vaikka hän oli kreivitär niin hän silti tai juuri siksi toimi kuningattaren hovineitinä. Kuingatar Kristina Holstein-Gottorp oli leski ja tarvisti seuraa. Ebban äiti kuolii, joten Ebba tarvitsi päästä kokeneiden kuningattarien kasvatukseen.  

Holstein-Gottorp tai Schleswig-Holstein-Gottorp oli alue, joka antoi nimen Oldenburgin ruhtinassusvun haaralle Schleswigin ja Holsteinin herttuakuntien alueilla. 

Alueen ja suvun haaran nimi tulee Holsteinin maakunnasta ja Gottorpin linnasta, joka sijaitsee nykyisessä Schleswigin kaupungissa entisessä Schleswigin herttuakunnassa. Tanskan prinsessa Margrethe II kuuluu Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, jolla on vanhempi ja nuorempi haara, joka polveutuu Oldenburgin suvusta. Tanskan kuingatar Margrethe II kasvoi Glücksburgin linnassa /Lyksborg tanskaksi, mikä nykyään sijaitsee Saksan puolella rajaa. Kesät hän oli Ruotsissa äitinsä Ingridin suvun luona. Linna on avoinna vierailijoille! 

Suurin osa eruooppalaisista kuninkaallisista suvuista periytyy tästä suvusta. Eri haarat ovat hallinneet tai hallitsevat mm. Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Suomessa, Kreikassa ja Isossa-Britanniassa. Perhe on hallinnut  Tanskan valtaistuinta 576 vuotta tähän päivään saakka. 

Tanskaa pidetään maapallon vanhimpana kunigaskuntana, mutta totuuden nimissä osalla Ruotsia oli jo parikymmentä  vuotta aikaisemmin kuningas. Anund Jakob oli ensimmäinen koko Ruotsin kuningas vuosina 1022-1050. Joten Ruotsi on melkein prikulleen yhtä vanha monarkia kuin Tanskakin. 

Aasiassa on ikivanhoja keisari ja eiimiirikuntia. Japanin keisarikunta on kuitenkin vanhin, se on syntynyt jo ennen ajan alkua. Tanskaa ja Ruotsia vanhempia kuningakuntia ovat myös Kambodža, Oman, Marokko, Isobritannia ja Norja.

Hovissa ollessaan Ebba Magnusdotter Brahe (1596-1674) oli ruotsalainen kreivitär, maanomistaja ja hovineiti. Brahet ovat Ruotsin vanhaa alkuperäistä perusaatelistoa. Myöhemmin kuninkaat aateloivat työväkeään hyvästä palvelusta. Siihen aikaan ei ollut valtion armeijaa, joten kuninkaiden oli itse koottava armeija, sillä sotaa käytiin yhtenään. Ruotsi on se maa mikä on sotinut eniten maapallolla.


Ebba ja hänen aviopuolisonsa valtakunnan marsalkka Jakob de la Gardie, joka asui Revalissa, nykyisessä Tallinassa. Virohan siihen aikaan 2500-1700-luvuilla  kuului Ruotsille.

Ruotsin kuinags Kustaa Vaasa perusti Helsingin vuonna 1550, yksi tärkeimmistä syistä oli halu kilpailla hansakaupungin Revalin kanssa. Muutama vuosi perustamisen jälkeen syttyi sota Venäjän ja Saksan ritarikunnan välillä Baltiassa, mikä siirsi Venäjän vientikaupan Viipuriin. Vuonna 1561 Pohjoinen-Viro, mukaan lukien Reval, liitettiin Ruotsin valtakuntaan.

Ebba Magnusdotter Brahe

Ebba rakastui leskikuingattaren poikaan prinssi Gustav Adolfiin, joka oli tuleva kuningas. Hän toimi leskikuningatar ja kuninkaan äiti Kristina Holstein Gottorpin hovineitinä ja myöhemmin myös leskikuningatar Kristina Stenbockin kamarineiti.  Ebba ei kuitenkaan ollut Kirstinan mielestä sopiva henkilö pojalleen. Molempien osapuolten sukulaiset sotkeutuivat väleihin ja lopulta leskikuningatar lähetti Ebban toisen leskikuningattaren huostaan, Katarina Stenbockin, jotta Ebba ei voinut tavata rakastettuaan. 

Gustav Adolf sai lapsen toisen rakastajatterensa kanssa, Margaretha Slots. Pojan nimeksi tuli Gustav Gustavsson af Wasaborg. Hän sai kreivin tittelin ja hänestä tehtiin valtioneuvos Uuteenkaupunkiin Suomeen. Ebban ja Jakobin poika Magnus perusti  Suomeen nykyisen Pietarsaaren jolle he antoivat nimeksi Jakobstad.

Pitää muistaa että kuningas Gustav II Adolf on se henkilö joka oli ensimmäinen kuningas Ruotsin suurvallan ajalla. Häntä pidetään myös maailmanhistorian suurinpana ja taitavinpana armeijan komentajana.

Hän oli vain kuusitoistavuotias kun hänen isänsä kuoli.  Hän sai alkuun Axel Oxenstieran avustuksella johtaa maata. Ruotsi oli melko köyhä maa joka oli kaiken aikaa sodassa Tanskan, Puolan ja Venäjän kanssa. Gustav II Adolf ja Axel Oxenstierna loivat mahtavan modernin armeijan ja taistelivat aatteisherrojen avustuksella toimeliaasti ja tarmokkaasti. 


 Gustav II Adolf ja  Maria Eleonora

Se oli melkein hiuskarvan varassa etteikö kuninkaasta olisi tullut Euroopan keisari, mutta kohtalo ohjasi tapahtumia ja kuningas kuoli taisteluissa Lutzenissä. Hän sai Marie Eleonora Brandenburgin kanssa tyttären niemeltä Kirstina, josta sitten tuli hallitseva kuningatar, joka ei halunnut olla hallitsija eikä "sotarouva", vaan hän muutti Rooman ja jäi sinne lopuksi ikää. Hän on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan. Kristina ei mennyt koskaan naimisiin eikä hän saanut lapsiakaan, joten uudeksi kuninkaaksi nousi Karl X Gustav.



Kristina

Kuningatar Kristina oli melko miesmäinen ja erittäin intellektuelli henkilö. Hän kutsui ranskalaisen filosofin René Descartesin luokseen Tukholmaan. Descartes kuoli Tukholmassa ja hänet haudattiin Adolf Fredrikin kirkkoon. Vasta myöhemmin hänen jälkeenjännöksensä siirrettiin Ranskaan.

Ebba meni naimisiiin aattelisherra Jakob de la Gardien kanssa ja kerrotaan että avioliitosta tuli onnellinen. Ebba ja Jakob saivat 14 lasta, joista puolet kuoli jo melkein heti synnyttyään. Tunnetuin  jälkeläinen oli Magnus De la Gardie, joka puolestan sai kaikki mahdolliset tittelit itselleen. Mutta hän menetti lopulta kaiken omaisuutensa.

Ebba asui pitkät ajat miehensä kanssa Eestissä ja Liivinmaalla jossa hänen miehensä oli kuvernööri. Kaikki heidän lapset syntyivät siellä. Vuonna 1628 Ebba muutti miehensä ja lastensa kanssa takaisin Tukholmaan. He rakennuttivat useita upeita rakennuksia kuten Makalös huvilinnan nykyisen Kungsträdgårdenin alueelle, linnat Läckö, Ekholmen, Arnö, Sundholm, Jakobbsdal (=tämä Ulriksdal), Runsa ja Axholmen. Joten heillä oli varaa mistä valita asuinpaikkansa aivan mielialan mukaan. Tukholmassa oli Calude Roquette'lla muotihuone, jossa oli noin sata ompelijaa. Täällä palveltiin vain rikkaita aatelisia jotka tekivät muotihuoneessa vaateostoksensa. 

Ebba muutti miehensä kuoltua Götgatanin varrella olevaan palatsiinsa, jota alettiin kutsumaan Ebba Brahen palatsiksi. Palatsissa asuu nykyään Hollannin suurlähettiläs. Ebba pukeutui suruasuun koko lopun ikäänsä.

Kerrotaan että Ebba ei koskaan unohtanut Gustav Adolfia. Tästä romanttisesta parista kerrotaan vieläkin tarinoita.


Jakob De la Gardie oli Sveariket'in linnapäällikkö, jolle tämä iso ja upea linna rakennettiin vuonna 1639. Alun perin linnaa kutsuttiin Jakobsdal'iksi, mutta myöhemmin  kuningattar Hedvig Eleonoara muutti linnan nimen Ulriksdal'iksi.


Kun kuningas Gustav VI Adolf ja Louse Mountbatten avioituivat vuonna 1923 niin Ulriksdalin linnaporttiin laitettiin heidän yhteinen monogrammi GAL.

Kuningas Gustav VI Adolf vaimonsa Louse Mountbatten'in kanssa asuivat Ulriksdalissa. Kuningas oli nykyisen kuninkaan Carl XVI Gustavin isosisä. Kuningatar Louse järjesti talvisodan aikana suomalaisille sotalapsille lastenkodin linnaan.

Kuningas Gustav VI Adolf oli avioliitossa ensin prinsessa Margharetin kanssa. Margharetin isä oli Englannin kuningatar Victorian poika. Gustav VI Adolf ja Margharet saivat yhdessä viisi lasta joista vanhin oli nykyisen Ruotsin kuninkaan isä prinssi Gustav Adolf. Toisesta pojasta tuli suunnittelija ja muotoilija. Tytär Ingrid meni naimisiin Tanskan kuninkaan kanssa, prinssi Bertil hoiti nykysien kuninkaan ollessa alaikäinen hovin asioita ja nuorin lapsista oli prinssi Carl Johan, joka sai jättää prinssin tittelinsä avioiduttuaan.

Vuodesta 1986 on Ulriksdalin linna ollut avoinna toukokuusta lokakuun loppuun. Kävijät saavat käydä kuningas Gustav VI Adolfin ja kuiningatar Louisen asuinhuoneissa, joissa on alkuperäiset huonekalut jäljellä ja paljon kuninkaan hankkimaa taidetta esillä. Toisessa linnan siivessä on Maailman luonnonsäätiön WWF:n ruotsalainen pääkonttori.


Linnan puistossa on mukava käydä kesäaikaan picknickillä. Ulriksdalin linna on kaikista 'kansallisin' hovin yhdestätoista linnasta. Vaikka kasnsalaisethan omistaa kaikki 11 linnaa ja niitten yhteydessä ehkä monia kymmeniä muita rakennuksia. Osa niistä on vuokralla. 200 henkilöä tarvitaan pitämään huolen linnoista ja kansliasta.

Ruotsissa on noin 350 muuta linnaa, joista useimmat ovat yksityisten omistamia ja jotkut linnat omistaa kunnat.


Ulriksdal

Kuningatar Hedvig Elenonora II:lla oli suuria suunnitelmia koskien linnaa. Hän antoi Nicodemus Tessin vanhemmalle tehtäväksi peruskorjata linnan, sillä kuningattaren mielestä linnan renessanssi arkkitehtuuri oli jo pois muodista. 

Nicodemus Tessin vanhempi aloitti Tukholman linnan suunnittelunkin ja hänen poikansa Nicodemus Tessin nuoremepi lopetteli työt. Rahapula kuitenkin teki stopin suunnitelmiin mutta Tukholman linnan koristelijat saivat koristella myös Ulriksdalin linnaa. Vasta 1728 sai Carl Håleman tehtäväkseen linnan peruskorjaukset. Kuningas Adolf Fredrik ja kuningatar Lovisa Ulrika asuivat aikansa linnassa. Kuningas teetätti teatterin linnan yhteyteen, jonka nimeksi tuli Confidence.

Linnaa on muuteltu sisältä päin myöhemminkin. Kuningas Karl XV:n ajalla rakennettiin linnaan kappeli ja Ulriksdalin Wärdshus.

Vänster: Första orangeriet nedanför "Mons Mariae", kopparstick av Adam Perelle i Suecia antiqua et hodierna. Höger: Orangeriet med resterna av "Mons Mariae" i januari 2008.

Orangeriet oli alunperin tämännäköinen rakennus


Orangeriet nykyään



Orangerie Museet





Orangerie museet



Kuningatar Kristinan kruunajaisvaunu on museoesine. Vaunu on harvinaisuus sillä koskaan eikä sen jälkeenkään olla rakennettu yhdellekään kuninkaalle kruunajaisvaunua. Mutta Kristiina syntyi kun Ruotsin suurvalta-aika oli kukoistuksessaan. Kohtalon ivaa ei Kristina halunnut olla valtaapitävä kuningatar vaan yksityishenkilö.








 Ulriksdalin linnan kappeli




Linnan teatteri, Confidience



Villa Beylon on huvila joka sijaitsee Ulriksdalin tiluksilla. Valtion kiinteistövirasto huolehtii ja vaalii rakennusta ja vuokraa sitä määrätyillä ehdoilla. 

Kuninkaan sisar prinsessa Kristina on asunut siinä perheensä kanssa pitkät ajat. Lapset kasvoivat aikuisiksi ja Kristina miehensä kanssa muutti keskikaupungille asumaan. He asuvat Suomlaisen kirkon naapuereina Slottsbackenilla Gamla Stanissa.


Villa Skogsborg on yksityiskäytössä


 Linnan kahvila

Ulriksdalin puutarhassa sijaitsee toinen kahvila, mitä haluan erikoisesti suositella!


Ulriksdals Wärdshus

Lounasbuffe tarjoillaan kello 11.30-14.00 kohtuu hintaan 135 kr.

Täältä löytyy päivällistä ajatellen myös menu!

Lounasbufee'seen voi yhdistää mukavasti vaikka päiväkävelyn linnan puistossa ja vierailu Confidiencen teatterissa.



Ulriksdals Wärdshus on "kuninkaallista luokkaa" oleva ravintola ja juhlahuone



Villa Mathilda, yksityisessä käytössä



Villa Sköntorp on yksityisomistuksessa


Villa Loviseberg on myynnissä. Prinsessa Madeleine haluaa muuttaa tähän rakennukseen, mutta hän ei saa millään konstilla miestään muuttaman Ruotsiin. Kuningas kielsi Herra O'Neilin tekemästä bisnestä Ruotsissa, sillä O'Neil tekee bisnestä arveluttavalla tavalla, mitä ei Ruotsissa haluta hyväksyä.

Sitä nimiteään riskkapitalbolag, pääomasijoitusyhtiö, jonka ainoa liiketoiminta on sijoittaa muihin yrityksiin, eli ne tarjoavat riskipääomaa. He tekevät tämän tarkoituksenaan parantaa yritystä, johon he ovat sijoittaneet, ja sitten usein viiden vuoden kuluessa myydä sen edelleen korkeampaan hintaan kuin he maksoivat. 

O'Neil on samalla bisnestyylillä ostanut ja myynyt perheensäkin asuntoja. Huonolla menestyksellä, sillä hänen firmansa on ollut konkurssin partaalla ja O'Neil on saanut lainaa siskonsa mieheltä ja omalta vaimoltaankin. Madeleinellä on nimittäin ollut jo ennen avioliittoaan melko suuri osakesalkku. Madeleine on ostanut myös osakkeita miehensä kolmessa firmassa.