tiistai 30. toukokuuta 2017

Katarina ölkafé



 Katarinabangatan 27

Helpoiten tänne löytää Götgatanilta, Skrapan nimisen pilvenpiirtäjän kohdalta. Skrapaa vastapäätä lähtee Katarina Bangatan suoraan itään päin. Matkaa tulee noin 150 metriä. Kahvilan ohitse kulkee bussi 59. Jää pois Närkesgatanin pysäkillä ja kävele kulman ympäri oikealle. Siinä se.

Katarinabangatan on kaunis ja leveä katu Södermalmilla. Katu on ns allé, jossa on tuplasti isoja vanhoja vaahteroita kadessa rivissä ajokaistojen välissä ja siinä puurivien välissä kulkee kävleyteitä ristiin ja rastiin. Tarkoitus oli nimittäin vetää junaratan puurivien väliin. Meinattiin jopa laskea rataa alemmalle maan sisään jotta poikittaiskadut voisivat saada sillat rautatien ylitse. Mutta koko hanke kaatui ja puurivien väliin on tehty paikka paikoin sementistä kävelyteitä. Katarina Bangata on osittain hyvinkin leveä ja väliin jää puistoalue, joten vastaankulkevaa ajokaistaa paikka paikoin on melkein mahdotonta nähdä.


Katarina Bangatan on yksi Södermalmin viehättävimmistä kaduista. Se on ns allégata/puistokatu, joka lähtee Götgatanin puolestavälistä ja kulkee Vintertullstorgetille saakka. Katu katkeilee muutaman kerran syystä että paikka paikoin on laitettu leveämpiä puistoalueita ajoteiden väliin.


Olutkahvila kulttuuri oli vallalla Tukholmassa monta kymmentä vuotta sitten. Siihen aikaan oli olutkahvila melkein joka kadun kulmassa. Jos oluen myynti oli enempi kuin 50 % kaikesta myynnistä niin silloin sai kutsua kahvilaansa olutkahvilaksi. Joku ehkä ihmettelee että miksi kutsun olutkuppilaa olutkahvilaksi, mutta Ruotsissa ei ollut parenpaakaan nimeä sille kuin ölcaffé.

Vuonna 1980 oli Tukholmassa jäljellä vain viisi olutkahvilaa, jotka täyttivät tuon edellä mainitsemani vaatimuksen. Olutkahvilat olivat työläisluokan miesten kokoontumispaikkoja. Olutkahviloissa söi poliisit ja taksikuskit lounaansa ja poikamiehet päivällisensä, siinä samalla kun ryyppäsivät pari pulloa olutta. Naiset eivät saaneet tulla sisään olutkahviloihin, ennen kuin 70-luvulla, vaikka olutkahvilan henkilökunta oli aina naisia.



Trendi jatkuu ja nykyään alkaa kaikki juoma- ja ruokapaikat olla kahviloita vaikka ne enempikin tarjonnaltaan muistuttaa ravintolaa. Ja Tukholmassa ryystetään kahvia päivät pitkät. Kahvinjuontia kutsuaan nimellä fika, sana jolla ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin vain juoda kahvila. Kahvin on oltava melko tummaa ja vahvaa, ei mitään laimeaa tiskivettä. Jokaisessa kahvilassa on tarjolla vähintäin ne pakolliset korvapuustit ja katkarapuvoileivät. Soppia, salaatteja ja valmiita voileipiä sekä viinereitä on melkein aina tarjolla. Useissa kahviloissa saa myös lounasta ja päivällistä, jolloin on tarjolla yleensä ns perinneruokalajeja/husmanskost.


Katarina ölkafé on Söderin melko uusi olutkahvila, josta on tullut kantapaikka monelle södermalmilaiselle yksineläjälle. Ja heitä on paljon, eniten Kungsholmenilla. Katarina Ölkafe on pieni lukaali, voisi sanoa tyypillinen roomalaisten rakastama paikka, "vain reikä seinässä". Pieni hipsters varoitus on paikallaan.

Ruotsalaiset eivät ole tottuneet istumaan sylikkäin kuten italialaiset ja ranskalaiset, mutta tukholmalaisista on tullut melko kontinentaaleja käytökseltään.Tukholmassakaan ei tarvitse pingottaa. Tyyliltään tämä olutkahvila on ns taste of swedich-american style. 

New Yorkissa asuu hyvin paljon ruotsalaisia. Osa käy siellä oleskelemassa pitempiä jaksoja. Myös ruotsalaiset kokit tunnetaan ja heidän ravintolansa New Yorkissa, puhumattakaan kuuluisat swedish meatballs! Red Rooster Harlem on Markus Samuelssonin tunnettu ruokapaikka, jossa käy jopa Obama  New Yorkissa olessaan ruokailemassa. Markus on myös osaomistaja ruotsalaisessa Aquavit ravintolassa New Yorkissa. Markus omistaa ties kuinka monta ravintolaa Ruotsissa ja ulkomailla.

Muuten sanan kahvila voidaan ruotsiksi kirjoittaa joko café tai kafé ja itse kahvi on sitten kafe, mtta hyvin usein näkee kahvin kirjoitettavan kaffe. Väliäkö hällä.
Suomalainen sana kahvi tulee turkin kielestä.

Ruotsiin kahvi tuli vuonna 1685 Turkista tai oikealta nimeltään Osmanien valtakunnasta. Vuonna 1756 tuli Ruotsiin voimaan kahvinkieltolaki, joka kuitenkin kumottiin pian. Sen jälkeen kielto tuli voimaan aika ajoittain muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Vuodesta 1802 on saanut Ruotsin valtiossa ostaa ja juoda kahvia kuinka paljon ikinä lystää.


Katarina Ölkafé on avoinna kello 12.00-00.00, paitsi lauantaisin avataan jo kello 12.00. Kesäaikaan on joitakin pöytiä jalkakäytävälläkin.





Tukholmassa on nykyään ties kuinka monta olutpanimoa. Katarinan olutkahvila on päättänyt että heidän valikoimiinsa kuluuu vain tukholmalaiset oluet. Ja sortteja on paljon. Minä en ole mikään oluen asiantuntija, en juo alkoholia lainkaan. Mutta ymmmärrän kyllä että pullo olutta on ruuan painikkeeksi hyvä vaihtoehto ruokajuomaksi.


Pastarami  ja  Reuben voileipiä voi kutsua voileipien voileiviksi. Useimmat voileivät täällä on tehty paahdettuun ruisleipään. Reuben voileipä on tyypillin en New Yorkilainen johon tarvitaan paahdettua ruisleipää muttama siivu, hieman dijonsinappia, muutama ruokalusikallinen raastettua juustoa, 100-150 grammaa pastramilihaa tai paahtopaistia, 1dl hapankaalia, ja pieni nokare voita paistinpannulla paahtamiseen. Lado muut tarvikkeet leipäsiivujen väliin ja pane koko voileipä 200-asteiseen uuniin 4-5 minuutiksi, jotta juusto sulaa ja liha lämpenee.

Roomassa olen saanut Reubenin joka paistetaan voileivänpaahtimella, ei kuitenkaan tavallinen leivänpaahdin sovi tähän tarkoitukseen. Pastramiliha tulee luultavasti Turkista alunperin. Turkissa pastirma liha on naudan- tai lampaanliha joka suolataan ja johon silitellään maustesekoitusta ja sen jälkeen liha saa kuivua. Pastrami tuli Amerikkaan juutalaisten mukana. USA:ssa liha on naudanlihaa, johon silitellään mausteita ja sitten liha savustetaan. New Yorkissa myy turkkialaiset Kayserin pastramia, joka on erittäin herkullista. Kaz Deli, 205 East Houston Street, on New Yorkin suosituin pastramiravintola. Siellä on voileivät jättiläismäisen suuria.


Pastrami on leikkele joka valmistetaan useinmiten naudanlihasta. Pastramia käyteään enimmäkseen voileipien välissä. Alunperin pastrami tulee romanian kielestä. USA:ssa otti juutalaiset yksinoikeuden pastramille. Pastramiliha suolataan, sitten maustetaan ja lopuksi savustetaan hyvin kevyesti. Mausteina käytetään valkosipulia, maustaapippuria, meijramia ja basilikaa. Kuten sanoin juutalaiset ovat rekiteröineet pastramin USA:ssa ja muunlaista pastramia ei saa kutsua pastramiksi. Pastramiliha leikaataan hyvin ohuiksi siivuiksi ja kasataan leipäpalojen väliin. Lisukkeeksi saa esim suolakurkkua ja hapankaalia, punakaalia, piklattuja vihanneksia, amerikkalaisia makarooneja joiden päälle laitetaan cheddarjuustoa, persiljaa ja paahdettuja ruisleivän muruja, nimeltään 
1/2 Mac N Cheese.



Olen aikaisemmin kirjoittanut Rooman parhaasta pastramista Cappuccinio baarista, Via Arenulan varrella. Tukholmalaisten mielestä Katarina olutkahvila tarjoaa Tukholman parasta pastramia.


 Katarina  Ölkafen oluet, pastramivoileivät ja palvelu on kehuttu taivaisiin.








torstai 25. toukokuuta 2017

Näsby slott


LDNG2009-0919

 Näsby slott/Näsbyn linna, Täby

Tätä linnaa ei pidä sotkea yhteen Taxinge-Näsbyn linnan kanssa, joka sijaitsee Mälaren järven eteläpuolella, Nykvarnin kunnassa. Taxinge-Näsbyn linnasta käytetäänkin nykyään useinmiten nimitystä Taxinge, jottei linnat sekaannu keskenään.

LDNG2009-0917

Näsbyn linna sijaitsee erittäin idyllisellä alueella Täbyssä, aivan Itämeren lahden rannalla. Lahden nimi on Stora Värtan. Tämä on vaurasta aluetta ja tällä rannikolla sijaitsee useita upeita rakennuksia. Täällä asuu useat Tukholman rikkaimmat perheet. 

Ruotsin ehdottomasti rikkaimmat kunnat sijaitsevat täällä Suur-Tukholman koillisessa nurkkauksessa, Danderyd, Lidingö, Täby, Vaxholm, Sollentuna, Stockholm ja vain Ekerö ja Nacka sijaitsee hieman eri suunnalla. Ruotsin rikkaimpien kuntien joukkoon kuuluu myös Vellinge ja Lomma, jotka sijaitsevat Skånessa. Kahdeksan rikkaimmista kunnista siis sijaitsee Suur-Tukholmassa ja aivan omaa luokkaansa ovat Djursholmissa asuvat. Djursholm kuuluu Danderydin kuntaan. Kerron siitä toisten lisää. 

Ruotsissa luetaa rikkaitten joukkoon luetaan  he, joilla on tuloja 200 % enempi kuin keskiverto ruotsalaisella on tulot. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Ruotsissa on rikkaita 14%, keskiluokkaisia 75 % ja köyhiä 11%. Danderydin kunnassa on 37 % erittäin rikkaita kun taas Södertäljessä asuu eniten köyhiä, noin 18% asukkaista.

Monet ruotsalaiset, varsinkin tukholmalaiset, haluavat asua kerrostaloissa keskeisemmällä alueella. Oma huvila ei ole niinkään suosittua ruotsalaisten parissa kaupunkioloissa. Kun tuolla pohjois Ruotsissa harvempi haluaa asua kerrostalossa. Varsinkin kun lapset kasvavat ja muuttavat pois kotoa monet parit muuttavat kaupunkitaloon. Säästyypähän hoitamasta tonttia ja senkin ajan voi käyttää johonkin muuhun. Danderydissä, Djursholmissa (kuuluu Danderydin kuntaan) ja Lidingössä asuu kaikki rikkaat erittäin suurissa huviloissa, joissa on melko suuret tontit.

LDNG2009-0905

Tässä samalla rannikolla Hägernäsissä on sijainnut Roslagenin lennosto. Se oli käytössä vuosina 1949-1974, jonka jälken se suljettiin, kun Ruotsi karsi maanpuollustustaan ja pakollinen armeijapalvelu lopetettiin.  

Näsbyn linnassa tomi siihen aikaan kun Hägernäs oli toiminnassa puolustuslaitoksen rekrytointi toimisto/Totalförsvarets rekryteringsmyndighet. Minä en ymmärrä armeijan asioista yhtään mitään, joten minun kannattaa vaieta. Nyt kun ruotsalaiset ovat taas alkaneet vahvistaa puolustustaan, niin rekrytöinti on avattu Hangövägenillä, Silja Linjan sataman viereen. Tässä välillä koko tämä laitos oli ns lepäävä, mutta taas se on aktivoitu, koska maailman tilanne on muuttunut ja Ruotsia uhkaa idästäpäin suuri ja mahtava Venäjä, monnenenkohan kerran jo.

LDNG2009-0929

Näsbyn linnaan johtaa perinteinen linna-allé, jotka oli Ranskassa muotia barokin ajalla 1600-luvulla. Allé on reilut kilometrin pitkä linnaan johtava tie. Allé tulee Ranskan sanasta alle, joka tarkoittaa kävelemistä. Ruotsin eteläisissä osissa Skånessa tuli nämä linna-aléet muotiin 1700-luvulla, mutta Skåne onkin se alue, jossa on eniten linnoja koko Ruotsissa. 

Siitä on noin 350 vuotta kun noin kolmas osa Tanskasta liitettiin Ruotsiin. Tanskalaiset ja Ruotsalaiset olivat sotineet yhtenään monet sadat vuodet ja vuonna 1659 saatiin rauha aikaan Roskildessa. Skånen sota käytiin Tanskan ja Norjan, Brandenburgin ja Ruotsin välillä. Skånen valloitti Tanskan toinen kuningas Harald Blåtand/Harald Sinihammas 900-luvulla. Joten Skåne on ollut hyvin kauan tanskalainen maakunta. Skåne on todellakin mielenkiintoinen historiallisesti ja kultturillisesti. Skånen luontokin on jotain aivan ainoalaatuista. Skåne on suurelta osin tanskalainen monella tapaa vieläkin. Niin Tanska kuin Skånekin ovat minulle hyvin rakkaita.

Skånessa on kuitenkin kytenyt koko ajan nämä 350 vuotta kansallisaate ja halu perusta itsenäinen valtio nimeltä Skåne. Skåne on ollut vapaahallinnolien alue, heillä on oma lippu ja skånelaiset ovat olleet koko ajan vapauettuja asepalveluksesta. 


Näsbyn linna

 Erik Dahlberghin kraavuurityö 1600-luvun lopulta


Näsby Allé Sation nimiseltä pikallisjuna-asemalta on 250 metrin pituinen kävelymatka linnaan. Kuvassa linna portti, jolta on veilä noin 200 metriä matkaa.

LDNG2009-0920

Nykyinen Näsbyn linna on 1200-luvun lopulta. Ensimmäinen tunnettu linnan omistaja oli ritari Karl Estridsson Dag och Natt. Linna kuului siihen aikaan Uppsalan arkkipiispalle. Natt och Dag /Yö ja Päivä on melko erikoinen aatelinen sukunimi. Ruotsissa kasvaa kasvi nimeltä Natt och Dag. Googletin ja kasvin nimi suomeksi on Lehtomaitikka. Kasvi esiintyy Etelä Suomessa ja Etelä Ruotsissa, ja sen voi tavata Södermanlandissa ja Upplandissa. Kasvia on kutsuttu lempinimellä Ruotsin lippu keltaisten ja sinisten kukkiensa takia. 

Nils Sigridsson oli nimeltään ensimmäinen Natt och Dag suvun henkilöistä, joka aateloitiin 1200-luvulla. Suku on peräisin Itä Götanmaalta mutta Suur-Tukholman alueella he omistivat valtavan suuret maa-alueet. Vasta 1700-luvulla alkoi suku käyttää sukunimeä Dag och Natt. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa että se oli ruotsalainen tiedemies Carl von Linnée, joka luokitteli tieteellisesti kasvit ja antoi niille nimet ruotsiksi ja latinaksi. Joten melko varmasti Sigridssonin suku otti aatelis sukunimekseen tämän melko harvinaisen kasvin nimen, joka juuri oli saanut nimensä von Linnéeltä. Suku on kuollut sukupuuttoon mieslinjalla.




Christina Nilsdotter Gyllenstierna (1494-1559) on kuvattuna Västeråsin tuomiokirkon alttarilla.

Christina Nilsdotter Gyllenstierna sai Näsbyn linnan asuttavakseen 1520-luvulla. Christina oli yksi Ruotsin historian kuuluisimpia naishenkilöitä. Hän eli 1494-1559. Hän syntyi mielenkiintoa herättävässä mystisessä Hörningsholmin linnassa, josta olen maininnut aikaisemmin täällä. Hänet on haudattu Trosa lands kirkkoon Strängnäsissä. Hän oli naimisissa valtionhoitajan Sten Sture nuoremman kanssa. Christina johti miehensä kuoleman jälkeen vapaustaistelua Tanskaa vastaan, järjesti Ruotsin puolustuksen ja puolusti Tukholmaa Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningasta Kristian II vastaan. Christina Gyllenstierna vangittiin Tukholman verilöylyn aikana ja hänet vietiin Tanskaan. Hän palasi kuitenkin Tukholmaan ja vastusti alkuun Gustav Vasaa. Ehkäpä ilman Gustav Vasaa Ruotsi kuuluisi Tanskalle, uskallan väittää.

LDNG2009-0903

Christinan jälkeen linnaan muutti valtioneuvos Gustav Axelsson Banér. Ruotsissa ei ole miesmuistiin ollut valtioneuvoksia, mutta 1500-luvulla niitä oli. Valtioneuvos yhdessä kuninkaan kanssa oli silloinen valtion hallitus. Kuningas Gustav II lakkautti valtioneuvoksen viran 1700-luvulla, mutta joskus kuulee ministereitä kutsuttavan nimityksellä valtioneuvos/stadsråd, vaikka virallisesti sitä nimitystä ei enää ole virallisesti ollut noin kolmeen sataan vuoteen.

Kristinan äiti Sigrid Eriksdotter Banér oli aikaisemmin avioliitossan Banerin aatelisherran kanssa ja siitä avioliitosta syntyi tytär Cecilia Månsdotter Eka, josta tuli Gustav Vasan äiti. Toisin sanoen Christinan äidistä tuli Gustav Vasan mummo. Christina puolestaan luovutti linnan valtioneuvos Gustav Axelssons Banéerille. Se jäkeen Banéerin suku hallitsi ja omisti suuren osan tästä Tukholman koillisesta kolkasta. Banérit ovat Ruotsin perusaatelistoa. Tanskassa on myös vastaavan niminen aatelissuku, mutta luultavasti he eivät ole samaa sukua. Nykyään Banérin päämies perheineen asustaa Sjö nimisessä linnassa Uppsalan pohjoispuolella, siis tästä Näsbyn linnasta vielä hieman pohjoiseen päin. 

Banérit omistivat aikoinaan myös Djursholmin linnan, joka nykyään toimii Danderydin kunnantoimistona. Djursholm on nimittäin se alue Suur Tukholmassa jossa asuu eniten upporikkaita. Djursholm ja Danderyd sijaitsevat Täbyn eteläpuolella, samalla rannikolla kuin tämä Näsbyn linnakin. 

Gustav Banérin tyttären poika Per Larsson Sparre kunnostutti Näsbyn linnan ja antoi arkkitehti Nicodemus Tessin vanhemmalle valtuudet tehdä rakennuksesta upean linnan.

Mutta kuningas veti linnoja hovin omistukseen, joten linnassa on asunut lyhempiä aikoja muita aattelissukuja kuten Stenbock, Falkenberg, Meijerfeldt, mutta 1800-luvulla linnasta tuli sukulinna kreivilliselle Cronhielmin suvulle. Tämä suku oli kuuluisaa ja mahtavaa saksilaista aatelissukua. Gustav Cronhielm af Flosta'sta tuli maaherra, valtioneuvos ja kansliapresidentti. 

Gustav Cronhielmin suku kuoli sukupuuttoon mieslinjalla vuonna 1904, mutta hänen tyttärensä kautta suku jatkui ja uusia sukuhaaroja syntyi, kuten Palme ja Lagercrantz, kaksi erittäin kuulua ruotsalaista sukua. Carl Robert Lamm osti linnan tiluksineen vuonna 1902. Lamm oli insinööri, teollisuusmies ja taiteenkeräilijä. Näsbyn linna paloi melko pahasti vuonna 1897, joten Lamm joutui kunnostamaan linnaa. Linnaan hän kokosi suuren taidekokoelmansa. Täältä löytyy suurten ruotsalaisten mestareiden töitä, kuten mm Bruno Liljefors, Anders Zorn ja Carl Milles.

Lamm teki paljon uusia keksintöja Gustav de Lavalin kanssa, joka perusti  yhden Ruotsin historian suurimpia teollisuuslaitoksia.  De Laval on vieläkin yksi Ruotsin suurimpia firmoja ja erittäin tunnettu myös ulkomailla. De laval'iin kuului aikoinan myös Tetra Pack, toen jättiläismäinen firma, mutta heidän tiet erosivat 1990-luvulla. Tetra Packin omistaa Rausingin suku ja kaikki Rausingin suvun jäsenet ovat Ruotsin rikkaimpia henkilöitä. He kuuluvat maapallon rikkaimpein sukujen joukkoon.

Vuodesta 1989 on Näsbyn linna toiminut konferenssihotellina. Linnassa pideteään suuria häitä ja syntymäpäiväjuhlia. Täällä saa luonnollisestikin kuka vaan käydä viettämässä yönsä tai käydä syömässä päivällisen.


Kesäaikaan tänne voi saapua saaristolaivalla. Linnalla on oma laituri. Linnan omistaa Stockholm Meeting Selection, joka omistaa seitsemän linnaa. Näissä linnoissa voi elää kuin kuningas ja syödä kuin kuningatar. Miksipä ei viettää yksi viikonloppu jossakin näistä linnoista ja nauttia elämästään ja rentoutua.
















LDNG2009-0894

LDNG2009-0925

LDNG2009-0916

LDNG2009-0915

LDNG2009-0901