Gustav III:s Antikmuseum/ Gustav III:n Antiikkimuseo

 Sisäänkäynti, Slottsbacken

Virtuaalinen vierailu museossa!

Avoinna kesäaikaan 27/4-30/9 maanantaista sunnuntaihin kello 10-17, siis samaan aikaan kuin linnakin.

Sisäänpääsymaksu Gustav III:n antiikkimuseoon ja linnaan:

Tukholman liinnaan aikuisilta 160-180 kr, opiskelijoilta ja lapsilta 80-90 kr, alle 7-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy. Sisäänpääsylippu sisältää myös käynnin Antiikkimuseossa ajalla 27/4 -30/9. 

Bénigne Gagnerauxin maalaus jossa Paavi Pius VI/Gionanni Angelico Braschi (1717-1799) näyttää Ruotsin kuningas Gustav III:lle Vatikaanin museota. Taulu löytyy Tukholman Kansallismuseosta.

Gustav III/Gustav III av Holstein-Gottorp (1746-1792)

 Hän oli Holstein-Gottorpin ruhtinassukua.

Hän oli kuningas Adolf Fredrikin ja kuningatar Lovisa Ulrikan poika,  Karl XIII:n veli, Gustav IV Adolfin isä, ja serkku  Venäjän keisarinna Katarina II:n  serkku. Gustav avioitui  Köpenhaminassa Christianborgin linnan kirkossa Tanskan prinsessa Sofia Magdalena Oldenburgin kanssa, joka oli Tanskan kuningas Fredrik V:n tytär. Gustav III:n isä Adolf FredrikH olstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa Pohjois Saksassa.

Nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe vietti ensimmäiset elinvuotensa  Glücksburgin linnassa, joka sijaitsee Pohjois Saksassa, aivan Tanskan rajalla. Margrethen isä oli kuninags Fredrik IX, joka kuului Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, joka on osa Oldenburgin suurta ruhtinassukua. Kesät Marghrete vietti äitinsä ja siskonsa kanssa Tukholmassa. Hänen äitinsä oli Ruotsin kuningas Gustav VI Adolfin tytär prinsssa Ingrid. Gustav III:n siskosta Johanna Elisabetistä tuli Venäjän keisarinna Katarinan II:n äiti.

Kuningas Gustav III:n suuren kulttuuri kiinnostuksensa vuoksi häntä kutsutaan "Teatteri kuinkaaksi". Hän perusti muun muassa erittäin arvovaltaisen Ruotsin Kuninkaallisen akatemian. Vain Ranskassa ja Espanjassa on kuninkaallinen akatemia. Mutta vain Ruotsin kuninkaallinen akatemia toimii melkein prikulleen samoilla ehdoilla ja säännöillä, jotka kuningas Gustav II sääti.

Akatemian ensisijainen tehtävä on vaalia ruotsinkieltä ja kirjallisuutta. Siihen aikaan 1700-luvulla akatemia kustannettiin kuninkaan varoilla/veroilla, mutta demokratian ajalla se ei käy päinsä. Kuninkaallista Akatemiaa sponsoroi suuret ruotsalaiset firmat. Akatemialla on valtavat varat, noin 1,7 miljardia kruunua, joita jaetaan erilaisilla kirjallisuus/media/kulttuuri stipendeillä ja palkinnoilla. Kuninkaallisia akatemioita on ties kuinka monta, mutta niillä ole mitään tekemistä yliopistollisten akatemioitten kanssa.

Gustav III palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.

Tukholman linna on Ruotsin kuninkaan residenssi, mutta ei heidän asuntonsa. Suuri osa monarkian edustustilaisuuksista ja juhlallisuuksista järjestetään kuitenkin Tukholman linnassa. Lsäksi suuri osa linnasta on avoinna yleisölle vuodet ympäri.

Lisäksi linna toimii kuningasparin ja kuninkaallisen hovin työpaikkana. Kuninkaanlinna on ainutlaatuinen Euroopan kuninkaallisten residenssien joukossa, koska rakennuksessa kuninkaallinen residenssi ja työpaikka yhdistyvät kulttuurihistorialliseksi monumentiksi.

Linna on rakennettu barokkityyliin arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien pohjalta. Se tuo mieleen roomalaisen palatsin. Linnassa on yli 600 huonetta seitsemässä kerroksessa. Paraatihuoneet ovat kaupungille ja pienemmät asuinhuoneet linnan sisäpihalle päin. Täällä on useita nähtävyyksiä: aarrekammio, jossa säilytetään valtakunnan regaaleita, kolmen kruunun museo, jossa kerrotaan linnan keskiajalle ulottuvasta historiasta ja mahtavat paraatihuoneet sekä linnan kirjasto ja kirkko. Kustaa III:n antiikkimuseo ja linnan kirkko ovat avoinna kesäkuukausina. Vahdinvaihto ja linnan myymälä ovat suosittuja vierailijoiden keskuudessa.

Saatavana on yhdistelmälippu, jolla pääsee myös Riddarholmenin kuninkaalliseen hautauskirkkoon, josta olen kertonut aikaisenmin täällä.

En ole sen kummemmin tutustunut Tukholman linnaan, mutta linnassa on useita mielenkiintoisia museoita, kuten Gustav III:s Antikmuseum, joten jo oli aika käydä tutustumassa.

Tämä on Euroopan vanhin museo, joka avattiin vuonna 1794. Tämä on luonnollisestikin myös  Ruotsin vanhin museo ja samalla Ruotsin vanhin taidemuseo.

Kuvaus museon avajaisista

Taiteesta ja antiikista kiinnostunut kuningas Gustav III (1748-1792) osti suurimman osan museon veistoksista Italiaan matkallaan 1800-luvun lopulla. Vatikaanin museon vierailu Vatikaanissa Gustav III:n italialaisen matkan aikana 1783-1784 sai prinssin innostamaan ostamaan antiikin patsaita ja perustamaan museon muinaisista kokoelmistaan.

Pian Gustav III:n kuoleman jälkeen päätettiin, että kokoelmat, jotka  koostuivat yli 200 veistoksesta, esitettäisiin kuolleen kuninkaan muistoksi. Kokoelman oli tarkoitus ensin koristella kuninkaan Haga-linnaa. Mutta kun taideteokset tulivat Tukholmaan niin huomattiin että kokelma sisälsi parisataa teosta. Niille oli mahdottomuus löytää paikkaa Hagan linnasta.

Näyttelytilat koostuvat kahdesta eri galleriasta. Veistokset sijaitsevat gallerioissa juuri niin kuin ne alun perin asetettiin. Museon kokoelmissa on mm kuningas Gustav III:n suuri kokoelma antiikiin aikaisia veistoksia, jotka kuningas hankki Italian matkallaan vuosina 1783-84. Nyt modernilla ajalla kuullostaa oudolta että kuningas on saanut ostaa valtavan määrän vanhoja antiikin aikaisia esineitä ja patsaita Italiasta Ruotsiin. Syy siihen on että taide ja arkeologia alkoi kiinnostamaan ihmisiä vasta 1700-luvulla Eurooppassa mutta vielä silloin ei osattu antaa kansallista arvoa oman maan esineille. 

Nyt tänä päivänä on taas antiikkiesineet ja huonekalut suht koht halpoja. Tarjontaa on enempi kuin kysyntää. Nyt saa rokokoo huonekaluja ja esineitä samalla hinnalla kuin moderneja uusvalmisteisia huonekaluja. Juuri 1700-luku oli ruotsalaisen huonekalusuunnittelun kulta-aikaa.

Kuningas Gustav III (1746-1792) syntyi kultalusikka suussa melkein kirjaimmellisesti. Hän kuului erittäin arvovaltaiseen Holstein-Gottorpin aatelissukuun, joka on euroopplaisen Oldenburgin hallitsijasuvun sukuhaara. Tämän korkea-arvoisempi ei yksikään kuinkallinen voi nykypäivänäkään olla. Tanskan nykyinen hallitseva kuingatar Marghrete on suorassa sukulinjassa 'oldeburgilianen' ja näin ollen ehkä yksi korkeimmalle arvostetuista kuninkaallisista nykypäivänä. 

Kuningas Gustav III oli myös sukua Vasan kuningassuvun kanssa. Gustav III kaappasi aatelissäädyiltä vallan takaisin itselleen, edisti kulttuuria ja soti Venjää vastaan. Aaateliset solmivat keskenään salaliiton kuninagsta vastaan ja tappoivat hänet. Mutta Gustav III ehti istua kuninkaan istuimella 21 vuotta. 

Koskaan sitä ennen eikä sen jälkeenkään, ole Ruotsissa ollut niin promeaa kuningasta, joka pukeutui kultaan ja hopeaan ja kantoi kallisarvoista viittaa ja kultaketjuja. Hän oli erittäin kiinnostunut kultuurista, varsinkin teatterista ja Italiasta. Hän perusti Svenska Akademin, joka on samanlainen laitos kuin Ranskan ja Espanjan kuninkaalliset akademiat. Hän perusti kuinkallisen teatterin, teatterin myös Drottningholmin linnaan ja kuninkaallisen oopperan. Kuningas keksi myös ruotsalaisen kansallisasun, josta oli eri muutoksia. Niin uudempia kuin vanhojakin kuinkaallisia asuja on vaikka millä mitalla nähtävänä Tukholman linnan Livsrustkammaren näyttelyssä.

Museon on avoinna vain kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun. Talviaikaan ei kannata palkata väkeä töihin linnaan, koska kävijöitä on vähän. Kesäaikaan yliopiston opiskeiljat ottavat kesähomman mielellään linnassa. Vierailu linnan eri museoissa sisältyy Tukholman linnan sisäänpääsymaksuun. Linna on kuitenkin avoinna vuodet ympäri, jolloi saa nähdä edustusasunnot, Skattkammaren ja Tre Kronor museon. 

Tukholman linna

Tre Kronor, alkuperäinen Tukholman linna

Linna oli rakennettu alunperin vain puolustusta varten, mutta linnassa on asunut kuitenkin useampikin kuningas. Valdemar Birgerson 1200-luvulla ja Birger Magnusson ja Magnus Birgersson 1300-luvulla. 

Kuningas Birger Jarl rakennutti linnan 1200-luvulla ja antoi sille nimeksi Tre Kronor. Linnassa riehui tulipalo vuonna 1697, jolloin linna tuhoutui täysin. Kuningasperhe joutui muuttamaan Wrangelskan palatsiin, Riddarholmeniin, jossa he asuivat 50 vuotta. Sinä aikana rakennettiin linna uudestaan. Kuin ihmeen kaupalla kirjaston kirjat ja käsikirjoitukset säästyivät tulipalossa. Wrangeska palatset sijaitsee nykyään Svea Hovrätt, Svean hovioikeus.

Kuningas Gustav Vasa'n ajalla kunnostettiin linnaa uuten uskoon. Kuningas Johan III:n ajalla tehtiin linnasta renssanssilinna, mutta tämä nykyinen Stockholms slott/Tukholman linna on Nicolaus Tessin nuoremman barokki-tyylinen 1700-luvun linna. 

Tukholman linna tai Kuninkaan linna/Kungliga Slottet, kuten hovi ja tukholmalaiset nimittää linnaa. Oikealla Storkyrkan ja linnan edustalla sijaitseva piha on nimeltään Yttre Bårggården ja tuota linnan sisäpihaa kutsutaan nimellä Inre Bårggården.

Tukholman linna on vain yksi kymmenestä Ruotsin kuinkaallisen hovin linnoista. Täällä on aukioloajat ja muu info koskien Tukholman linnaa.

Tukholman linnan ulkoseiniä maalataan "lämpimön rosan" värikiksi. Maalaustyöt tulee viemään 20 vuotta. Linna ehkä on maalattu valmiiksi vuonna 2036. Linnan katolle on asennettu aurinkopaneelja, ja kuningaskin kiipesi katolle avustamaan paneelien asennuksessa. Linna sai vuonna 2006 julkisivuvalaistukset.

Eduskuntatalo vasemmalla ja sen takana kansallismuseo. Kuninkaan linna oikealla.

Tukholman linnassa on noin 600 huonetta, jos laksetaan jokainen "koppero" mukaan. Linnassa on yhteensä 972 ikkunaa, 31600 ikkunalasia. Nykyinen inna on suurimmaksi osaksi rakennettu 1700-luvulla italialaisen barokkityylin mukaan. Arkkitehti Carl Håleman suoritti linnan loppuunrakentamisen sen jälkeen kun arkkitehti Nicodemus Tessin kuoli. Linnan alla voi saada nähdä rippeet entisestä linnasta joka on  nykyään Museum Tre Kornor nimeltään. 

Tukholman linna ei ole kovin kummallinen linna loppujen lopuksi verrattuna  muihin eurooppalaisiin kuninkaiden linnoihin. Jopa Italian presidnettikin asuu isommassa ja ueammassa linnassa.  Quirinalen palatsissa Roomassa on asunut Italian kuninkaallisa, paaveja ja nykyään palatsi on Italian presidentin asunto. Paltsissa on toki tilaa myös ulkomaalaisille vieraillekin. Kun Ruotsin kuningas ja kuningatar Silvia olivat valtionvierailulla Roomassa niin he asuivat Quirinalen palatsissa, koska Ruostin suurläherystö on iavan liian piani, eikä siellä ole edes asuntoa. Kuninags tuumasikin että jopas on iso pytinki verrattuna meidän pieneen linnan Tukholmassa.

Muita museoita ja käyntikohteita linnassa ovat Gustav III:s antikmuseum, Skattkammaren, Bernadottebiblioteket,  näyttelyjä, Slottsboden, kesäkahvila, musiikkia linnassa, linnan kirkko ja ajankohtaisia tapahtumia, jotka voi olla teemailtoja, esitelmiä, erikoisia kiertokäyntejä, jolloin esitellään kuinkaallisten yksityisiä esineitä, asuja, huonekaluja, koruja ja ruokailuastioita ja vaikka vallan mitä. Linnassa on juuri parhaillaan avoinna  The Lillian Look-näyttely, jossa esitellään prinsessa Lillianin asusteita, koruja ja henkilökohtaisia esineitä.

Yttre Borggården'illa vaihdetaan linnan vahtikaarti joka päivä. Joskus on kuningas mukana vahdinvaihdossa, varsinkin syntymä- ja nimipäivänään ja muina kuningasperheen merkkipäivinä. Myös hevosprataati soittokuntineen osallistuu määrättyinä päivinä vahdinvaihtoon. Kuvassa kuningaspari vilkuttaa Bårggårdenin ikkunasta vahdinvaihtoa seuraamaan tulleille kansalaisille.

Kuninkaallinen perhe, 2014

Kuninkaalla ja kuningattarella, kruununprinsessalla ja prinssi Danielilla ja prinsessa Sofialla on omat työhuoneet linnassa. Kuningaspari asuu toisessa linnassa nimeltä Drottningholm ja kruununprinsessa perheineen asuu Hagan linnassa. Prinssi Carl Philip eikä prinsessa Madeleine asu linnoissa.

 Tessinska palatset

Nykyään Tessinin palatsi on Tukholman lääninhallituksen rakennus ja maaherran asunto. Palatsin nimi tulee siitä että arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi rakennutti palatsin perheelleen. Palatsi on yksi Tukholman upeimmista residensseistä. Palatsi on barokin aikainen helmi. Elegantissa paaraatihuoneistossa juhlittiin esimerkiksi nykyisen kuninkaan Carl XIV Gustavin 40-vuotis virkajuhlaa.

Tessinin palatsin sisäpiha

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi (1654-1728) pani parastaan. Hän oli barokin ajan mestari Ruotsissa. Hän oli Ruotsin ensimmäinen hoviarkkitehti ja myöhemmin myös kaupunkiarkkitehti. 

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi on sunnitellut linnan. Hän suunniteli useita linnoja ja monia kirkkorakennuksia. Tessinin suvulle hän suunniteli oman palatsin kuninkaan linnan kupeeseen, Tessinska palatset, Suomalaisen kirkon viereen, Slottsbacken 4.

Kun Nicolaus Tessin nuorempi kastettiin niin hänet kantoi kastemaljalle itse leskikuningatar Maria Eleonora. Kuningatar avusti Nicodemuksen opintomatkoja ulkomaille. Nicodemus osasi puhua ruotsin kielen lisäksi saksaa, italiaa ja ranskaa. Roomassa hänen seuranaan olivat markiisi del Monte ja kuningatar Kristina, jotka järjestivät Nicolauksen opinnot Roomassa. Hän opiskeli Lorenzo Bernini, Carlo Fontanan ja Giovanni Pietro Bellorin kanssa. Hän opiskeli ajan perinteiden mukaan roomalaista antiikin ajan estetiikkaa.

Tessinin isältä jäi Drottningholmin linnan sunnittelu kesken kun hän kuoli, joten Nicdemus Tessin nuorempi jatkoi isänsä työn loppuun. Näin ollen Nicodemus nuorempi ei ehtinyt saada aivan valmiiksi  tätä Tukholman kuinkaallista linnaa ennen kuin hän kuoli.

Linnan seinien koemaalaus

Tukholman linnaa maalataan parhaillaan uudestaan. Kuulema "lämminrosa" on värin nimi. Noh tuskin aivan räikeän ja huutavan roosan väriseksi, mutta jotain ns roomalaista rosan väriä kai ajetaan takaa. 

Kerrotaan että julkisivun maalaus ja korjaus tulee viemään noin 25 vuotta. Pelkästään 31600:n ikkunalasin vaihto ja ikunanpielten putsaus ja maalaus kesti kymmenen vuotta. Korjaukset, puhdistus ja maalaustyöt tehdään käsin. 

Kansalaiset ovat sitä mieltä että linna olisi maalattava keltaiseksi, kun taas päättäjät ovat päättäneet että linna maalataan rosan väriseksi. Linnan omistaa valtio, kuten muutkin kuninkaalliset linnat. Joten se on Statens Fastighetsverket'in asiantuntijat jotka määräävät värin ja maksavat kulut. Totta kai on kysytty kuninkaan mielipidettäkin asiasta, mutta tuskinpa kuningas on pannut vastaan, sillä hän luottaa varmasti asiantuntijoihin ja ammattimiehiin. Valtiohan tässä kuitenkin sanoo viimeisen sanansa.

 Yttre Borggården päivittäisen vahdinvaihdon aikaan.



 Vahdinvaihto



 Slottsboden on nimeltään linnan myymälä jossa on paljon tavaraa myynnissä







Porrashalli

Rikssalen/valtionsali, sijaitsee eteläisessä siivessä. Kuningas on istunut vain kerran tuolla kuninkaan tuolilla, silloin kun hänet kruunattiin kuninkaaksi.

Huone raknnettiin vuonna 1755, samaan aikaan kuin säätyvaltiopäivät avattiin. Oikeastan säätyvaltiopäiviä pidettiin jo 1400-luuvlla, mutta eri muodossa. Ensimmäiset valtiopäivät uudemmassa muodossa pidettiin Arbogassa vuonna 1435. Syy siihen oli ettei ollut virallisesti valtiota, eikä kuningastakaan, joka olisi liitetty valtioon. Vuonna 1463 Ruotsissa oli puolainen kuninags Erik av Pommern ja hän oli samalla Tanskan ja Norjan kuningaskin sekä Kalmarin Unionin kuningas.

Siihen aikaan Ruotsissa oli säätyvaltiopäivät jonka päämies oli itse kuninags. Ruotsin säätyvaltiopävillä oli aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat edustettuina. Myöhemmin eduskunnan ajalla oli eduskunta jaettu kahteen kammariin, jossa ylähuoneessa istui aatelisten edustajat. Heillä oli oikeus istua siellä kuolemaansa saakka. Tämä kaksikammarinen eduskunta lakkautettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1971. Aatelisilla ei ole enään poliittista valtaa, mutta heillä on suuri taloudellinen valta.

Olen huomannut että Suomessa sekoitetaan aateliset ja kuninkaalliset, ikään kuin kuninkalliset olisivat aatelisia. Mutta niin ei ole asin laita. Kuninkaalliset pitäisivät sitä halventavana, että heitä pidetään aatelisina. Aaateliset nimittäin olivat kuninkan palvelusväkeä, useimmat sotamiehiä. Ruotsihan ei ole juuri muuta tehnytkään historian saatossa kuin sotinut, joten sotamiehiä tarvittiin. Kunings palkkioi ne miehet jotka osallistuivat sotaan ylimmällä aattelistittelillä, ritari. Hovinpalvelushenkilöt kuninags yleensä myös aateloi. Nykyiseltä kuninkaalta  eduskunta kielsi aateloinnin vuodesta 1975 lähtien.

Sitten Ruotsissa on ollut aikaisemmin ns uradel, perussatelisto, joiden esi-isät vunna 1350 kuuluivat ruotsalaiseen rälssisukuun. Rälssi tarkoitti "vapaita miehiä", mm. verovapautta ja he asuivat rässikartanoissaan. Ruotsin ensimmäiset kuninkaat nousivat rälssisuvuista kuten Magnus Ladulås.  Ruotsin aatelisto jakautuu arvojärjestyksessä  kolmeen luokkaan ritari-, herra-ja svenneluokkaan.

Tämä valokuva on otettu siitä tilaisuudesta jossa prinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja kuninags julisti Victorian kruununprinsessaksi. Victoria piti ihastuttavan puheen vanhemmilleen. Kuningas ja kuningatar istuvat tuoleillaan ja kuuntelevat puhetta. Victorian puhe oli tunteikas ja mieleenjäävä. Silvia kyynelehti. Victoria aloitti sanomalla "rakkaat vanhemmat, rakas isä ja äiti..." Victoria sinutteli isäänsä kautta koko puheen. 

Tässä kuvassa näkyy tuo ns kruunaustuoli. Kun Victoria kruunataan kuningatteareksi niin hän istahtaa tuolle tuolille ja hänen pään päällä pidetään kruunua. Kruunua ei lasketa pään päälle, vaan symboolisesti pidetään pään yllä.



Ajattelin vaan, että Ruotsissahan sinuttelu on aivan yleinen tapa, on ollut jo kauan. Mutta kuninkaallisissa perheissä kautta Euroopan tuskin sinutellaan. Suomessan vieläkin teititellään aivan yleiseti, mikä minusta kuullostaa oudolta. Muistan että lapsena sinuttelin mummoa ihan vahingossa, niin silloin äiti neuvoi että mummoa pitää aina teititellä.

Rikssalen/valtionsali, kuninkaan hopeinen tuoli

 Linnan kirkko

Jo Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukon ajoilta on sijainnut linnassa kirkko ja oma linnan seurakunta ja oma pappi. Nykyinen linnan seurakunnan pappi on nimeltään Michael Bjerkhagen (kuvassa).

Linnan kirkkosali sijaitsee linnan eteläisessä siivessä.

Hovin oma seurakunta on kokoontunut kirkkokahville. Tämä on hyvä tilaisuus kuninkaan ja kuningattaren tavata linnan työväkeä. Kuningas ja kuningatar kuvassa oikealla.

Bernadotte huoneisto käsittää 14 huonetta ja yksi niistä on Victoriasalonki. Salongin nimi ei kuitenkaan viittaa nykyiseen kruununprinsessa Victoriaan vaan kuningatar Victoriaan, joka oli saksalaista Baden sukua ja joka oli naimisissa Ruotsin kuningas Gustaf V:n kanssa. 

Victoria syntyi Badenin prinsessana sillä hän oli suuriruhtinas Fredrik I:n tytär. Suurruhtinas Fredrik I:n äiti oli Ruotsin prinsessa Sofia Wilhelmina, joka oli syntyään Holstein-Gottorpin suurherttuassukua. Victoria oli tarkemmin sanottuna kuningas Gustav IV Adolfin (1778-1809)  tyttären pojan tytär ja siis sukulainen Gustav Vasalle. Kuningatar Victorian poika oli nykyisen Ruotsin kuninkaan isosiä. Ei siis ihme että nykyinen kruununprinsessa sai nimekseen Victoria. Av Baden, Holstein-Gottorp ja Bernadotten suku ovat jo 1600-luvulta saakka naittaneet sukuaan keskenään.

Juhlahuoneisto, Vita Havet

Vierashuoneisto 

Pelarsalen

Bernadottekirjasto

Kirjastossa on noin 100 000 kirjaa, noin 1/2 miljoonaa valokuvaa ja mahdoton määrä musiikkituotteita. Neljä arkkitehtia suunnitteli tätä kirjastoa ja siihen meni aikaa kaiken kaikkiaan noin sata vuotta, jotta se saatiin nykyiseen kuntoonsa. Kirjasto valmistui vuonna 1796. Sitä kutsutaan nykyään kansalliskirjastoksi. 

Kirjasto ei ole avoinna muuta kuin erikoistilaisuuksia varten. Mutta kirjastoa hoitaa kokopäivätyönään kirjastonhoitaja.

Linnan kellarissa sijaitsee Skattkammaren, jossa on kaikki kuninkakalliset korut näytteillä. Täällä on myös kaikki kuninkaitten kruunut ja miekat.

Kuningas Gustav III:n antiikkimuseo sijaitsee myös linnassa

Tämä museo on yksi Euroopan vanhimmista museoista, joka on perustettu jo vuonna 1794. Kuningas Gustav III oli erittäin kiinnostunut taiteesta ja antiikista.

 Kahvilakin löytyy, jonne pääsee sisäpihalta

Kesäkahvila sijaitsee sisäpihalla.

Vahtiparaati jolloin armeijan soittokunta on mukana