Ritorp ja Överjärvagård

Majhillhuset vuodelat 1911, Enköpingsvägen 9,  Solna. 

Tämä rakennus on nelikerroksinen rakennus, jossa alakerroksessa sijaitsee myymälöitä ja muissa kerroksissa asuntoja. Ylimmässä kerroksessa on vinttikerros. Rakennuksessa asui aikoinaan ennen kaikkea rautatietyöläisten perheitä. Ritorpin vieressä sen länsipuolella sijaitsee nimittäin Tukholman suurin junavarikko. Tästä kulkee nykyään sata junaa päivittäin ohitse.

Kävelymatkan päässä ovat Ulriksdalin linnapuisto, Hagaparken, jossa sijaitsee kuninkaallinen Hagan linna, ja Brunnsviken ja Edsviken-järvet. Alueella on runsaasti kulttuuriperintöä 1600-luvulta. Brunnsvikenin ympärillä on kävely- ja polkupyöräreittejä sekä hyvät mahdollisuudet virkistys- ja kulttuuritoimintaan.

Ritorp on pieni ja erittäin kaunis ja viihtyisä asuinalue, mutta sen ympärillä olevat erittäin vilkkaasti liikennöidyt tiet on häiritsevä tekijä. Pohjoiseen päin kulkeva Eurooppatie E4 sijaitsee Ritorpin itäisellä puolella. Enköpingin leveä vilkkaasti liikennöity tie pohjoispuolella ja läntisellä puolella mahdoton määrä junaratoja sekä Tukholman suuri junavarikko. 

Liikenneyhteyksissäkään ei ole kehumista, ainakaan vielä, mutta omalla autolla sentään pääsee hyvin liikkkelle joka suuntaan. Enköpingsvägenillä on bussipysäkki, jossa pysähtyy bussit 540, 509 ja 503. Viimeksi mainittu bussi kulkee mukavasti Ulriksdalin linnan ja Bergshamran väliä, jossa sijaitsee lähin metroasema. Hieman kauenpana toiseen suuntaan sijaitsee Solnan metroasema. Täällä olen kertonut Ulriksdalin linnasta ja täällä sen ihanasta puistosta ja puutarhasta.

Asuinaleueena ei Ritorp sinäänsä ole lainkaan hassumpi paikka. Asuinalue perustettiin Ritorpin kartanon alueelle, aivan kuten Tuholmassa on aina ollut tapana rakentaa asuinalueet kartanoiden tiluksille ja kartano sitten on antanaut nimen asuinalueelle. Oikeastaan Ritorp sijaitsee isomman alueen sisällä, jonka nimi on Järva.

Tukholman pohjoinen alue on  noussut merestä maannerjään sulelettua, mutta Tukholamn eteläien osa ei ollut meressä mutat silti eritettyä aluetta, ksoka ei ollut teitä. Kesti kaun ennen kuin valmistettiin tie Tukholmasta suoraan etelään päin Nynäshamniin ja se kesti vielä sitäkin kauemmin ennen kuin saatiin rautatie kulkeman samaaa reittiä. 1600-luvulla oli hevostie Tukholmasta Dalarön, mistä myöhemmin tuli nykyinen Dalarövägen.

Järva on tunnettu lukuisista kartanoistaan ja maatiloistaan, joista useimmat ovat vieläkin jäljellä ja siksi varsinainen Järvan alue on jätetty rauhaan. Ritorp on Järvan alueen eteläisinpiä kartanoita ja maatiloja.

Järva nimitys tule sanasta Jorvi joka tarkoittaa soraa, joka puolestaan voi viitata Uppsalantien varressa sijaitsevaan soraharjuun. Järva-Ulriksdal (linna) alue käsittää alueet Uppsalavägenistä länteen ja jolloin Solna on pohjoinen raja. Råstanjärvi ja Frösundan kartano eteläisenä rajana. 

Sotamarsalkka ja kreivi Jakob de la Gardie rakennutti Ulriksdalin linnan 1600-luvun puolivälissä, jolle hän antoi nimeksi Jakobsdal. Linna sai kuitenkin uudeksi nimekseen Ulriksdal kuningas Karl XII:n veljen Ulrikin mukaan. Ulrik oli Ruotsin prinssi ja hän oli kuningas Karl XII:n ja kuningatar Ulrika Eleonoran neljäs lapsista. Mutta Ulrik kuoli vain vuoden vanhana. Nykyään linnan omistaa Ruotsin valtio.Jakob de la Gardie omisti Järvan kartanot, Överjärvagård, Mellanjärvagård ja Nederjärvagård. Ne kuuluivat hänen rälssikartanoihin. 

Täällä olen kertonut aikaisemmin Ulriksdalin linnasta ja täällä linnan puistosta ja puutarhasta.

Frösunda

Ritorp ei ole mikään iso asuinalue. Sen viereen on rakennettu uusi asuinalue nimeltä Frösunda ja sen eteläosissa sijaitsee Frösundan herraskartano. Tämä alue on kuulunut Brahen aatelissuvulle 1700-luvulle saakka. Frösundan asuinalue on hieman ikävystyttävän näköinen paikka. Asunnot toki ovat korkeatasoisia ja rakennukset modernja. Alueella on paljon suurfirmojen pääkonttoreita kuten  Canon, Eniro, JM, Hewlett Packard, Agresso, Garter, Eli Lilly, Bisnode, Bayer ja Billerud.

Ritorp kuuluu Solnan kuntaan. Nykyisen Ritorpin alueella sijaitsi Ritorps gård, Järva krog ja Herrjärva gård.

Järva Krog

Kun E4:n Eurooppatietä alettiin rakentamaan, rakennettiin myös E18 tieltä yhteys E4:lle. Samasta teiden risteyksestä, jonka nimi on Järva krog, lähtee myös Enköpingsvägen länteenpäin. Teitten takia piti purkaa monta vanhaa rakennusta, kartanoita ja torppiakin. Vain Överjärvagård ja sen torpat ja lisärakennukset saivat jäädä jäljelle.

Nimi Järva Krog tulee siitä että juuri tässä kohtaa on sijainnut Järvan kestikievari jo keskiajalla. Tässä kohtaa on monet hevosvaunut kohdaneet toisensa ajan saatossa, joten kestikievari oli todellakin tarpeen. Järva krogin kestikievari hajoitettiin vuonna 1968 ja tilalle rakennettiin Scandic hotelli nimeltä Järva Krog, joka olisi jo nyt korjausta ja siistimistä vailla. Parempiakin hotelleja löytyy Tukholmasta. Ainoa hyvä on hotellin sijainti omalla autolla kulkeville.

Ritorp gård on yksityisasunto ja se on jäänyt Ritorpin kerrostalojen keskelle. Rakennuksessa asuu kolme henkilöä.

Tämä kartanon alue on kulttuurihistorialliesti arvoakas alue. Alunperin Ridtorp oli vain torppa kuten jo nimikin kertoo, mutta 1700-luvulla siitä kehittyi ylemmän luokan maatila. Nykyinen kartanorakennus on vuodelta 1953 ja se on kulttuurisuojattu rakennus.

Ritorp'in torppa kuului alunperin Nederjärvan kartanoon, nykyiseen Mellanjärvaan ja vielä sitäkin ennen Ulriksdalin linnan tiluksiin. 1700-luvulla lainasi tehtailija Wilhelm Klemming kartanoa, joka oli siihen aikaan jo rakennettuu suuremmaksi. Vaimo Elisabet  hoiti viljelmät. He kasvattivat hedelmiä ja vihanneksia, jotka sitten kuskattiin hevoskärryillä Hötrogetin torimyyntiin Tukholmaan myytäväksi.

1950-luvulla kartanossa oli kolme asuntoa ja niissä sai  asua valtion virkamiehiä perheineen. Varsinkin sotilaita ja valtion rautatateiden palveluksessa toimivia herroja.

 Ritorpin kartano

Överjärva gård on käymisen arvoinen paikka. Överjärvagårdin junapsykiltä on melkein kilometri matkaa Överjärva gådsvägeniä pitkin kartanoon. 503 bussin pysäkiltä Järvavägeniltä on noin puoli kilometriä käveltvä. 

Mellanjärva gårdiin on vaikea aluetta tuntemattoman löytää.

Autolla on parasta kääntyä vasemalle Järva Krogin risteyksessä ja siitä sitten ajaa rautatien vartta Överjärva gårdvägenin tietä pitkin perille. 

Lähin bussipysäkki on Järvavägenillä. Pysäkin nimi on kaiketi Naturskolan. Nouse portaat ylös sillalle ja kävele siitä E4:n tien ylitse kävelysiltaa pitkin. Silta kulkee Solna Centrumiin ja Ulriksdalin hautausmaan väliä. Tämä on metsätietä. 

Siinä on heti melkein Ulriksdalin kahvila golfkentän kupeessa ja hieman kauenpana Mellanjärvan kartanon luona kartanon kahvila. Kartanon kahvila on suositeltava! Kahvila on avoinna vain perjantaista suununtaihin kello 10-16. Periltä löytyy myös erittäin mielenkiintoinen vanhojen tavaroiden myymälä. Museokin on yhdessä rakennuksessa. 

Järvagårdarna oli kolme kartanoa, Överjärvagård, Mellanjärva ja Nederjärva, joista luultavasti Mellanjärva on alkuperäinen kartano, josta sitten pilkottiin erilleen Överjärva ja Nederjärva. 

Överjärva gård on suosittu retkikohde. Kartanossa on ns luontokoulu, joka on peruskoulu, mutta keskittynyt suurelta osin luontoon ja luonnonsuojeluun. Koulun omistaa Solnan kunta. Mutta täällä saa vierailla ihan vapaasti. Kahvilakin löytyy. Täällä juhlitaan juhannusta, vappua ja Luciaa ja pidetään joulumarkkinoita. Kartanon myyäälä on avoinna vuodet ympäri. Täällä pidetään lastenjuhlia sun muuta mukavaa. Ihastuttava paikka kerta kaikkiaan. 

 Mellanjärva gård käsittää luonnollisestikin useampia rakennuksia

Överjärvagård käsittää myös useita rakennuksia

  Överjärvagådenin kartanon oma kappeli

Omar Demirgian tuli Ranskasta Tukholmaan. Hän oli egyptiläinen diplomaatti armenialaista alkuperää. Hän tapasi Egyptissä prinssi Augustin 1860-luvulla.

Hän tuli Tukholmaan ja toi kuingasperheelle lahjoja ja muutenkin tuppasi piireihin aivan ärsytykseen saakka. Hän sai asunnokseen Överjärvagådenin. Se oli hän joka rakennutti tämän armenialaisen kappelin kartanon viereen. Kappeli oli ns talvipuutarha.

Överjärvagårdenin muonamiesten asuinrakennus.

Kartanoihinhan kuluui navetan, tallin, kanalan ja sikalan lisäksi pesutupa, torppia ja muonamiesten asuinrakennuksiamissä työväki asui.

 Överjärvagårdenin kahvila ja myymälä

 

Dammtorp sijaitsee Överjärvagårdin pohjoispuolella. Perinteisesti tällä alueella sijaitsi Ulriksdalin linna ratsastusalue ja hevoskilparata siltä ajoilta kun aateliset ja kuninkaalliset asuttivat Ulriksdalin linnaa. Täällä on postaukseni Ulriksdalin linnan puistostakin.

J-kirjain kartalla tarkoittaa Ulriksdalin sähköjunapysäkkiä, vaikka siinä vieressä lukee Bagartorp. Ulriksdalin linna sijaitsee asemalta itäänpäin ja Bagartorp länteen päin. Asemalta kulkee bussit Solnan Centrumiin ja Solnan metroasemalle, Brommaplanin metroasemalle ja Danderydin metroasemalle.

Bagartorp on moderni asuinalue Järva Krogin ja Ulriksdalin sähköjunapysäkin kupeessa.

Täällä on asunut yksi ja toinen kuninkaallinen ratsumestari perheineen ja monia muitakin ajan saatossa. Suuri osa tästä alueesta on nykyään Igelbeckens luonnonreservaatin aluetta.

Ulriksdalin sähköjuna-asema on paras lähtökohta myös luonnonreservaatista kiinnostuneille.

Helpoiten luonnonreservaattiin löytää juuri Överjärvagårdin kautta (katso karttaa ylenpänä). Alueella on asuttu sitten aikaisen rautakauden ajoilta lähtien.

Igelbäckenin puro lähtee Säbysjön järvestä ja se juoksuttaa vettään Järfällan, Tukholman, Sundbybergin ja Solnan kautta Edsvikenin lahteen, joka on osa Itämerta ja lahti sijaitsee Ulriksdalin linnan luona. Tällä alueella on monta kävelyreittiä ja lukuisia vanhoja kartanoita ja torppia.

Statarlängan, muonamiesasuntola

Torppa

Hevostalleja on valtavan paljon Suur-Tukholman alueella. Ratsatus onkin hyvin suosittu harrastus Ruotsissa. Ruotsi on yksi maapallon parhammista ratsastaja maista.

Sofielund

Överjärvagårdin alue on kaunista ja idyllistä. Niin myös E4:n toisella puolella sijaitseva Ulriksdalin linna puistoineen ja puutrahoineen. Ritorpin alueella sijaitsee kauniita asuinrakennuksia, vaikka niitten ympärillä junaradat ja moottoritiet ja valtava liikenne ei ole mitenkään mukavaa.

Hagalund

Hagalaund  

Haglund on osa Solnan kuntaa, josta olen aikaisemmin kertonut täällä. Hagalund sijaitsee Solnan aseman ja Solna Centrumin/keskustan välissä, jos otetaan lukuun vain asuntoalue Hagalund. Keskeltä aluetta kulkee vilkkaasti liikennöity E4/Uppsalavägen. Hagalungin itäpuolella sijaitsee Brunnsvikenin järvi josta on hyvin kapea yhteys Itämereen.  

Alueella ei ole oikeastan koskaan ollut asemakaavoitusta joten tänne sai kuka vaan kyhätä asuintalon perheelleen. Kuninkaallinen Hagan linna ja linnan puistoalue käsittää suuren osan alueesta ja se ehkä selittää sen ettei sen kummenpaa aluekaavoitusta ole tehty. 

Karoliininen sairaala monine kymmenine rakennuksineen ja Karoliininen instituutti vie myös paljon tilaa. Koko Karoliinisen sairaalan alue on muokattu, uusi Karoliininen sairaala on rakennettu ja alue on ollut muutosten ja muokkausten alla ja alueella on olut hyvin sekavaa liikkua jo pitkän aikaa. 

Sen lisäksi on rakenteilla uusi alue nimeltä Hagastaden alueen eteläisiin osiin, Karoliinisen sairaalan ja Instituutin eteläpuolelle. Tässä Ikean rakentamat asuintalot Hagastadenissa.

Tuo vihreä alue E4:n länsipuolella Hagalundin kupeessa on Norra Begravningsplatsen/pohjoinen hautausmaa, josta olen kertonut aikaisemmin jo täällä, ja sekin vie hyvin suuren osan Hagalundista.

Hagalunds bangård/Hagalundin ratapiha

Tämä ruma ratapiha sijaitsee Solnan aseman, ja Frösundan ja Råstahemin alueiden välissä. Tämä on todellinen murheenkryyni, josta kaikki haluavat päästä eroon. Ehkäpä yksi mahdollisuus on rakentaa asutusta raiteiden päälle, kuten on suunniteltu tehdä Tukholman keskustassa. Tukholman päärautatieaseman junaratojen päälle rakennetaa uusi asuinalue, kuulema.

 Armeijan rakennuksia

 Annelund tai Lilla Frösundagård

Frösundan kylä sijaitsi suurin piirtein samalla paikalla kuin nykyinen Solnan asema. Kylässä oli viisi kartanoa. Kolme niistä kuului kirkolle ja kaksi aatelissuvuille. Annelund oli aluperin torppa, joka kuului Stora Frösundan kartanolle. 

Hagalundin asuinalueen lisäksi täällä sijaitsee myös Frösundan asuinalue. Frösundan alueella on perinteisesti ollut armeijan toimintaa. En ymmärrä näistä armeijan asioista mitään, joten jätän ne sikseen. 

Noin 2000 vuotta sitten tämä alue oli veden alla, ja alueen järvet olivat liittyneet toisiinsa ja niistä oli leveä yhteys Itämereen. Nykyään on Frösundan alueella paljon upeita arkkitehtikonttoreiden suunnittelemia konttorirakennuksia ja moderneja kerrostalo rakennuksia. Liikenneyhteydet täältä on erittäin hyvät joka suuntaan. Alue on muutenkin suositeltava asuinalue rauhallisuuden, siisteyden ja tilavien asuntojen vuoksi.

SAS:n pääkonttori

Alue jakaantuu kahtia, Lilla ja Stora Frösundan alueisiin entisten kartanoiden mukaan. Frösundavikenin lahden ja E4:n moottoritien välisen alueen omistaa lentoyhtiö SAS. Heillä on ollut suuri hotellikin täällä, mutta se tullaan kuulema sulkemaan. SAS:lla alkoi olla liian monta hotellia Tukholmassa, joista useampi sijaitsee keskustassa.

Keskellä Hagalundin kaupunginosaa sijaitsee Stora Frösundan herraskartano. Toisaalta rakennusta kutsutaan linnaksi. Se sijaitsee aivan kuininkaallisen Hagan linnan puiston vieressä. Vain E4-Uppsalavägen tie on siinä välissä. Eipä silti, tähän Stora Frösundan ja Hagan linnan puiston väliiin Solnan kunta rakentaa uuden asuinaleeun. Mutta se ei ole lainkaan varmaa että mitää asuinrakennusksia tälle alueelle syntyy. Stroa Frösundan linna ja sen puistoaleue on erittäin hyvässä kunnossa ja miksi SAS haluaisi rumia moderneja rakennuksia kartanonsa viereen. Kartanon  nimittäin omistaa nykyään lentoyhtiö SAS.

2,5 metriä korkea riimukivi viikinkien ajalta noin vuonna 1000 jaa

Solna Centrumin metroasema, Akallaan kulkevan metrolinjan varrella

Metorasema sjaitsee Skytteholmin alueella, mutta Solna tulee saama uuden metrolinja ja uuden metroaseman Arenastadeniin, Solnan rauatieseman luokse.

Skytteholmin alueella asuu noin reilut 7000 asukasta joista noin 30 % on maahanmuuttajia. Koko Solnan kunnassa on maahanmuuttajia noin 35 %. Ensimmäisen aluesuunnitelman Skytteholmin alueelle teki Alvar Aalto yhdessä Albin Starkin kanssa.

Uusi metrolinja Odenplanilta Arenastadeniin. Välipysäkki Hagastaden. Hagastaden tulee olemaan uusi kaupunginosa joka yhdistää Tukholman kunnan ja Solnan kaupungin yhteen. Tämän reilun neljän kilometrin pitkän metrolinjan pätkän rakentaminen tulee viemeään noin kuusi vuotta.

Solna Centrum metroasema

Hagalundissa asuu melkein 10000 asukasta. Solnan asemalle kulkee sähköjuna ja tvärbana. Solnan metroasema sijaitsee Solna Centrumissa, noin kilometrin päässä Solnan asemasta.

Tvärbanan on välimuoto sähköjunan ja metron välillä. Tämä on erittäin tervetullut matkustusmuoto. Vaikka Tukholmassa on 99 metroasemaa niin silti tämä Tvärbananan junalinja on ollut todellakin suureen tarpeeseen. Linja ei kulje Tukholman keskustaan, kuten kaikki metrolinjat kulkevat, vaan on eräänlainen kehälinja kaupungin laitamilla.

Tukholman kaupungin metrolijasysteemi on organsioitu aivan eri tavalla kuin muitten suurkaupunkien metrolinjat. Tukholmassa kulkee metrolinjat Tukholman keskustan kautta ja siitä sitten säteilevät eri suuntiin. Muissa suurkaupungeissa on metrolinjat tehty kulkeeman kehissä ja yhtymään määrtyissä pisteissä, joka vähentää matkustamisaikaa huomattavasti. Tukholma on rakennttu saarille mikä tekee vaikeaksi kehittää hyvää ja toimivaa infrastruktuuria.

Tukholmassa ollaan tavllisimmin yhdeksän tuntia työpaikalla, paitsi joissakin pienemmissä yksityisissä firmoissa voidaan sopia työpäivän pituudesta. Työehtosopimusten mukaan tehdään töitä kahdeksan tuntia. Yksi tunti on omaa palkatonta aikaa, jolloin voi tehdä mitä ikinä itse haluaa. Normaalisti puolen tunnin ruokatauko ja kaksi viidentoistaminuutin kahvitaukoa. Näin työpäivän pituudeksi tulee yhdeksän tuntia. Monen työmatkoihin kuluu julkisilla liikkennevälineillä vähintäin 2-3 tuntia päivässä, monilla vielä sitäkin enempi. Päivistä tulee pitkät.

 Nämä rakennukset sijaitsevat Hagalundsvägenin varrella.

Tänne kulkee bussi 513 Solnan metroasemalta ja sähköjunan pysäkki on vain noin 200 metrin päässä. Kahden pysäkin päässä Andersvägenillä on bussin päätepysäkki ja siitä on sitten silta E 4:n ylitse Hagan linnaan ja sen puistoalueelle. Hän joka ei halua tulla tänne saakka ja silti haluaa päästä Hagan puistoon voi ottaa bussit 57 vaikka Sergels Torgetilta ja ajaa sillä Sveavägenin päähän ja jäädä pois pysäkillä Haga Södra/Haga Forum. Ja siitä sitten kävellä suoraan heti Hagan linnan puistoaleelle.

Haga Forum on konferenssikeskus, ravintola ja kahvila. Kahvilassa on mukav a levähtää ja juoda kahvit kun on aikansa kierrellyt Hagan linnan alueella. Tässä kohtaa pysähtyy noin 10 minuutin välein myös Arlandan lentokentälle kulkevat bussit. Ei siinä oikealla puolella olekaan muita rakennuksia ihan vieressä. 

Blåkulla/Kyöpelinvuori on nimeltään tämä kahdeksan korkean sinisen talon ryhmä. Moni tukholmalainen ei tiedäkään juuri sen enenpää Hagalundista kuin nämä pitkälle näkyvät vaaleansiniset talot. Talojen välissä kulkee kävelysillat joten asukkaiden ei tarviste kulkea samalla tasolla autoliikenteen kanssa.

Vuonna 1964 päätti Ruotsin hallitus että seuraavien kymmenen vuoden sisällä on rakennetava miljoona uutta asuntoa, joista suurin osa tuli olemaan vuokra-asuntoja. Tätä projektia kutsutaan nimellä miljonprogrammet. Arkkitehtuuri oli yksinkertaista mutta asuntojen taso korkea. Mitään osakeasuntoja ei Ruotsissa tunneta. Vuokra-asuntojen lisäksi on ns asunto-oikeusasuntoja.

Kymmenen vuotta solnalaiset protestoivat Hagalundin uusrakentamisprojektia, mutta sitten Solnan kunta päätti silti hajoittaa Hagalundin slummin ja rakentaa nämä kahdeksan sinistä rakennusta niitten sijalle.

Nämä Hagalundin rakennukset on valittu kymmenen rumimman rakennuksen joukkoon Ruotsissa. Uusi aluemuutossiuunnitelma on olemassa. Saa sitten nähdä mitä siitä tulee.

Hagalund on monen mielestä jännittävä alue tutustua. Alueella on vanha historinsa ja moderni tunnelma, täällä kohtaa vanhat puutalot isot betonirakennukset, pihojen puutarhat ja tanssihalli ja hip hop. 

Ikvä kyllä 1960-luvulla hajoitettiin suuri osa vanhoista puutaloista. Uusien rakennusten välille rakennetiin siltoja, jotta asukkaiden ei tarvinnut kohdata autoja. Alueelle asennettiin kulttuuripolkuja ja alueesta on kehittynyt eräänlainen sekasotku kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. 

 Hagalundin vesitorni ei enää ole käytössä

Hagalundin kirkko on yksi harvosita jugendtyylisitä kirkoista Ruotsissa.

Kirkko valmistui vuonna 1906 ja arkkitehtinä toimi  Otto Sigfrid Cronstedt. Hagalund oli esikaupunbkialuetta siihen aikana 1900-luvun alussa, osittain melkosita slummia. Täällä asui paljon taiteiloita ja elämänfilosofeja ja asunnottomia. Saatiin kuitenkin idea että hagalundilaisetkin ehkä tarvitsevat oman kirkon. Alettiin keräämään varoja ympäri Ruotsia kirkon rakenntamista varten. Kirkko rakennettiin täysin vaapaaehtoisin voimin. Kukaan ei vaatinut palkkaa. Arkkitehtikin suunnitteli kirkon ilmaiseksi. Osa rakennustarvikkeistakin tuli lahjoituksena.

Tulos oli yllttävän onnistunut. Kirkosta tuli kaunis ja erikoinen tylliltään, samalla hyvin moderni. Kirkkoa on uuskorjattu sen jälkeen kun se vihittiin käyttöön vuonna 1906. Kirkko on niitä harvoja rakennusksia Hagalundissa, joka sai jäädä jäljelle kun aluetta alettiin 60-luvulla hajoittamaan ja uusrakentamaan. 

  

Alttaritaulu on valmistettu kipsistä. Sen on valmsistanut erottäin tunnettu ja suosittu kuvanveistäjä Carl Eldh. Hänen kodissaan sijaitsee ateljémuseo, joka sijaitsee Bellevuen puistossa, Lögebodavägen 10, Vasastan. Suosittelen lämpimästi vierailua museossa. Sopivin ajankohta vierailulle on toukokuun alusta syyskuun loppuun. (Avoinna kello 12-16 maanantaista sunnuntaihin). Museo ei ole avoinna talviaikaan.

Erikoiset suuret ikkunat jotka antaa paljon valoa kirkkosaliin.

Erittäin rakastettu taidemaalari Olle Olsson asui Hagalundissa, Spetsgatan 12. Hänen asuntonsa toimi myös ateljeena. Rakennus sai jäädä jäljelle kun aluetta alettiin hajoitamaan. Ollen koti on nyt museo. Olle rakasti Hagalundia vaikka se oli vain slummia siihen aikaan, kun hän asui täällä. 

Ollen maalaustyyliä voi nimittää naivismiksi. Hän kuvasi mielellään maalauksissaan juuri Hagalaundia ja muitakin kohteita Tukholmassa. Olle otti Hagalundin hajoittamisen niin raskaasti että hän lopetti maalaamisen. Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 12-16. Bokowskin huutokaupassa on tarjolla Ollen maalauksia.

Tämä on kuvaus Hagalundista. Bukowskilla maalauksen loppuhinnaksi tuli 787202 kruunua.

Tämä maalaus kuvaa Djurgårdenia. Maalauksen loppuhinnaksi tuli Bukowskilla 1514784 kruunua. Olle on maalannut noin 100 maalausta Hagalundista joista laitan joitakin esille tähän.

Tukholman läänin museessa on vaikka kuinka paljon valokuvia Hagalundista. Osa valokuvista on otettu ennen hajoitusta.

Hagalundissa pestiin herrasväen pyykkiä

Pyykkäreiden asuntoja

Hagalundissa valmistettiin ja myytiin hautakiviä

On hyvä muistaa, ettei Hagalund ole koskaan kuulunut Tukholmaan, vaan se on ollut aina osa Solnan kaupunkia. Tukholman keskustan ja Solnan keskustan väliä on vain seitsemän kilometriä. Solnan kaupunki on aina sijainnut Tukholman pohjoiskyljessä, joten Tukholma ei ole päässyt kehittymään siihen suuntaan. Tukholman kuna sijaitsee myös Solnan läntisellä puolella.