Stora Ängby

Stora Ängby slott, Stora Ängby Allé 32

Lähin metroasema on Islandstorget, vaikka metroasemalta on hieman hankala matka kävellä linnaan. Tällä hetkellä ei kaiketi linnaa omista kukaan, eikä siellä ole minkäänlaista toimintaa. Täällä on ollut vilkasta toimintaa, konferensseja ja juhlia on järjestty, mutta kilpailu on kovaa Tukholmassa ja halukkaita linnan omistajia tai vuokraajia ei tahdo löytyä sitten millään. Kysymys kuuluukin että mikä kohtalo on Stora Ängbyn linnalla ja linnan puistolla tulevaisuudessa.

Nykyään linnan ja puiston omistaa Stadsholmen AB, joka on Tukholman kunnan oma kiineteistöfirma. Pääasiallisesti Sradsholmen AB valvoo, restauroi ja kunnostaa antikvaarisia kohteita tai kulttuurimerkattuja rakennuksia ja puistoja. Kyseessä on siis rakennukset jotka kuuluvat kurttuuriperinteeseen. Stadsholmen AB korjaa ja kunnostaa Stora Ängbyn linnaa, jotta se saataisiin myytyä tai ainakin vuokrattua.

Pari vuotta sitten myytiin huutokaupalla kaikki irtaimisto, kaikki mikä irti läksi, porsliinia, laseja, vaaseja, huonekaluja, tauluja, mattoja jne. Sen jälkeen Ängbyn linna seisoi tyhjiltään kokonaisen vuoden. Sen jälkeen aloitettiin kunnostustyö. Rakennus on erittäin tarkaan K-märkt, siis kulttuurisuojattu, joten kaikkeen mitä aiotaan korjata, vaaditaan erikoinen lupa. Linna rakennettiin 1690-luvulla ja vuonna 1950 rakennettiin linnaan vessa. Vessan paikalle halutaan rakentaa hissi ja linna saa uuden vessan ja suihkuhuoneen.

 Norra Ängby 1935, koko perhe auttaa talon rakennuksessa

Norra Ängby 1956

Englannin kuningatar Elisabet tuli vierailulle Tukholmaan koska täällä pidettiin ratsastusolympialaiset vuonna 1956. Elisabetille näytettiin samalla Norra Ängbytä. Elisabeth oli nimittäin itse pyytänyt saada nähdä kuinka tukholmalaiset asuivat. Oviaukossa seisoo Ruotsin kuningas Gustav VI Adolf. Kuninkaalliset saivat käydä vierailulla Larssonin perheen talossa.

Armeijan alukset Slussenilla vastaanottamassa Elisabethiä

Elisabeth on aina pelännyt lentämistä joten hän matkusti mieluiten omalla laivallaan. Samoin tekee myös Tanskan kuningatar Margrethe. Ei ihme ettei Elisabeth ja Margrethe ole tehneet kovinkaan montaa valtionveirailua.

Toisen matkan Ruotsiin Elisabeth teki vuonna 1980. Tämä matka oli virallien valtonveirailu.

Englannnin kuningatar Elisabetin autokulkue saapumassa Norra Ängby'hyn.

 Pienimmät talot olivat tämän näköisiä. Kuva on vuodelta 1932

Södra ja Norra Ängbyn asuinalueet rakennttiin Stora Ängbyn linnan tiluksille.

Vaikka alue näytti alkuun melko rumalta niin nykyään tämä alue on yksi Tukholman kauneimmista ja idyllisimmistä alueista, varsinkin kesällä. Täällä viihtyy kuka vaan. Vaikka useimmat rakennukset ovat melko pieniä niin ne ovat silti Tukholman kalleimmasta päästä. Nyt pitäisi pyytää kuningatar Elisabet tulla käymään ja katsastamaan aluetta. Elisabet ei tule sillä hän on hapan Ruotsin kuninkaalle jolle ei hänen tyttärensä prinsessa Anne kelvannut vaimoksi. Prinssi Charles on käynyt veirailulla Ruotsissa. Ruotsin kuningas ja alueen arkkitehti Aleksabder Wolodarski näytettivät prinnssi Charlesille Kungsholmenilla uudestaan rakennettua ausinaluetta nimeltä Sankt Erik.

On olemassa Norra Ängby joka on Tukholman kaupunginosa, tai paremminkin Tukholman kunnan osa, koska Tukholman kaupunkia ei enää ole, on vain Tukholman kunta. Norra Ängby on yksi ns Tukholman puutarhakaupungeista, joita rakennettiin 1900-luvun alussa useampiakin ympäri Tukholmaa. Norra Ängby kuuluu Bromman kaupunginosaan ja  Stoa Ängbyn linna sijaitsee täällä Norra Ängbyssä. Täällä sijaistee myös Åkeshovin linna.

Södra Ängbyn linna sijaitsee Norra Ängbyn alueella. Södra Ängbyn ja Norra Ängbyn  rajana kulkee valtatie 275,  Bergslagsvägen. Mutta alunperin alue oli Stora Ängbyn tiluksia, jotka pilkottiin tonteiksi.

Södra Ängby kuuluu myös Bromman kaupungiosaan. Södra Ängby rakennettin hieman myöhemmin kuin Norra Ängby. Tarkoitus oli rakentaa pienempiä omakotitaloja tänne, mutta alueesta tulikin enimmäkseen ylemmän keskialuokan asuinaleu. Taloihin nimittäin rakennettiin apulaisen huonekin. Södra Ängbytä nimiteään nimellä den vita staden/valkoinen kaupunki, sillä useimmat talot ovat funktionalistisia tyyliltään ja valkoisia väriltään.

Norra Ängby oli 1950-luvulla Tukholman jazz-keskus. Tänne tuli joka lauantai-ilta Tukholman keskustasta metrolla nuoria Färjestadsvägenin metroasemalle, kuten metroasema oli silloin nimeltään. Ängygårdenin tiloissa sitten kuunneltiin jazzmusikkia. Norra Ängby sai nimekseen Ruotsin New Orlenas. Ja klubin nimi oli West Side Club.

Olen usein ihmetellyt että mikä ero on linnalla ja herraskartanolla. Nimittäin Ruotsissa on niin linnoja kuin herraskartanoita mahdottomat määrät. Mutta joitakin herraskartanoja nimitetään niin linna kui herraskartano nimellä. Sitten on tietysti linnoja jotka jo suuruunteensa ja ulkonäkönsäkin peruteella ovat todellakin linnoja. Mutta toisaalta, liekkö tuolla sitten väliä.

Ängbyn herraskartano kulkee nykyään linnan nimellä. Se rakennettiin 1690-luvulla ja ensimmäinen tunnettu omistaja oli Johan Gabriel Stenbock. Hän oli kreivi, valtionmarsalkka ja valtioneuvos. Hänen isänsä Fredrik Stenbock toimi myös valtioneuoksena ja hän toimi myös hovioikuden presidenttinä. Hänen isänsä oli Stenbockin aatelissuvun esi-isä Gustav Eriksson Stenbock, ja hän toimi silloisen kuinkaan Gustav II Adolfin kamariherrana. Hänet on haudattu kuningashuoneen omaan kirkkoon, Riddarholmenin kirkkoon. Myöhemmin hänen jälkeejäännöksensä siirrettiin Uppsalan tuomiokirkkoon. Harvoilla on kunnia tulla haudatuksi niin korkea-arvoisiin paikkoihin.

Stora Ängby on rakennettu karoliinisen tyylin mukaan. Karoliininen tyyli on tyypillien ruotslainen rakennustyyli 1600-1700-lukujen vaihteessa. Karoliiniseen tyyliin kuului tuo tyypillien säterikatto. Säteri tarkoitaa perintoliinaa tai-kartanoa, jonka oli kuljettava sukupolvesta toiseen saman suvun omistuksessa.

 Johan Gabriel Stenbock 1640-1705

Johan Gabriel Stenbock oli mielenkiintoinen historiallinen henkilö, sillä hän sai kunnian toimia paasina/kamariherrana, kuninkatar Kristinan hovissa. Hän sai tehdä ns Grand Tour opintomatkan Eurooppaan. Matkojen tarkoituksena olis sivistää nuoria atatelismiehiä ja samalla toimia ompintomatkana. Matkan jälkeen Johan Gbariel sai kunnian olla kamariherrana leskikuningatar Hedvig Eleonoran hovissa.

Hän osasi vähän kaikkea, ratsastaa, tanssia ja miekkailla. Hänet ylennettiin hovmarsalkaksi, valtion tallimestariksi ja myös lopulta valtioneuvokseksi. Valtionmarsalakka hänestä tuli niin nuorena kuin 33 vuotiaana. Hän oli rikas kuin Kroisos. Hän omisti Sjö nimisen linnan Enköpingissä.

Stenbockin suku omisti useita linnoja kuten Torpa Stenhus Boråsissa, Rånäs slott ja Herrborum slott, Söderköpingissä. He omistivat Gamal Stanissa palatsin.

Helsingissä asuva Jarl Stenbock sai yllättäen jokunen vuosi sitten periä Herrborumin linnan. Edellinen omistaja Magnus Stenbock eli kolmenkymmenen kissansa kanssa linnassaan. Kun hän kuoli niin Jarl Stenbock peri linnan. Hänellä ei ollut aavistustakaan että hänellä oli mahdollisuus periä linnan. Jarl Stenbock möi linnan halpaan hintaan sillä linna oli todellakin kunnostusta vaille.

Johan Gabriel Stenbockin epitafi hänen arkkunsa yllä. Hänen arkkunsa on Suurkirkossa Gamla Stanissa. Nikodemus Tessin nuormepi suunntteli epitafin. Johan Babriel Stenbock antoi vuonna 1692 lyödä mitallin itselleen jossa luki Elementum meum libertas/vapaus on minun elementtini. Ptää msuitaa että elettiin aikaa jolloin niin Venäjä, Puola kuin Tanskakin kaiken aikaa uhkasi sodalla. Sodat söi paljon kruununvaroja, ja varat saatiin usien reduktion kautat, siis ottamalla aattelisilta tai kirkolta omaisuutta. Mutta Stenbock sai puhuttua raatimiesten päät ympäri ja reduktio käytännössä katsoen lakkautettiin Ruotsissa.

Stora Ängy slott ei siis ollut mitenkään tärkeä rakennus Stenbockin suvulle mutta kesäasuntona se kelpasi hyvin. Lähellä sijaitsevan Åkeshovin linnan omistajan poika David Stierncrona osti Stora Ängbyn vuonna 1765. Vuonna 1904 osti Tukholman kaupunki tontin rakennuksineen. Maanviljely sai jatkua ja osasta tottia tehtiin siirtolapuutarha. Näin syntyi Norra ja Södra Sundby, Pohjoinen ja Eteläinen Sundby.

Vuonna 1956 rakennusket uuskorjatiin. Paikallinen Hemvärnet, kodinturvajoukot järjestö kokoontui rakennuksessa. Paikalliset lotat pitivät myös tiloissa juhliaan.

Stora Ängby Brommassa on kulttuurisuojattu kaupunginosa.

Karjanhoitajan asunto

 Stora  Ängbyn omakotitaloja

Hinnat ovat siinä 8-11 miljoonan kruunun väliltä, vaikka neliöitä ei ole paljoakaan.

Konditoria Ritorno

 Konditoria Ritondo, Odengatan 80

 Avoinna:

maanantaista torstaihin  kello 7.00-22.00

perjantaina kello 7.00-21.00

lauantaina kello 8.00-18.00 sunnuntaina kello 10.00-18.00

 Leipomo Dalagatan 41

Avoinna:

maanantaista perjantaihin kello 7.00-16.00

lauanataina kello 8.00-15.00

 Ikivanha kylttikin on jäljellä

Tukholmassa ei juoda kahvia/dricka kaffe, vaan sitä "fiikataan", siis "man tar en fika", tai "man fikar". Kahviloita kutsutaan useinmiten nimellä fik, ei kaffé niemellä. Toisaalta, useimmat tukholmalaiset kahvilat ovat konditorioita, siis kahviloita joilla on oma leipomo.

Ruotsalaiset juovat vahvaa tummapaahtoista kahvia, ei mitään "tiskivettä". Tukholmalaiset juovat myös mielellään ns påtår, joka tarkoittaa sitä että samaan hintaan saa ottaa lisää kahvia. Tämä ei koske moderneja kahvijuomia kuten kaffelattea tai espressoa. Ruotsalaiset ovat melko perinteistä väkeä. Se kestää kauan ennen kuin tukholmalaiset, puhumattakaan pohjoisruotsalaiset, omivat uusia tapoja, jos koskaan.

Tukholmassa ei juoda olutta eikä muutenkaan tissutella alkoholin kanssa päiväsaikaan. Kahviloissa ja konditorioissa ei ole alkoholia laikaan. Pilsneri on vahvinta juomaa mitä tarjoillaan.  Alkoholia ei juoda ennen kuin päivällisen aikaan. Alkoholia saa päiväsaikaan melkein vaan hottelleiden baaritiskeiltä.

Useimmat kahvilat ovat avoinna melko myöhään illallakin, joten se ole lainkaan outoa että tukholmalaiset menevät iltakahville johonkin lähinpään konditoriaan tai kahvilaan.

Olen käynyt muutaman kerran Sabbastbergin sairaalassa ja bussipysäkkiä vastapäätä Odengatanilla, missä jään pois kyydistä, sijaitsee sopivasti Ritornon kahvila. Odeplanin aukea laaja tori on siinä aivan seuraavana ja sen ympäritössä aina Sankt Eriksplanille saakka on hirvittävän paljon kahviloita ja ravintoloja. Ei varmaan muuaalla Tukholmassa ole niin vieri vieressä ruokapaikkoja. 

Vähän aikaa sitten omistaja vaihtui ja sali kalustettiin uudestaan, joten joukossa voi olla vanhoja ja uusia valokuvia.

Ritorno on melkein entisellään, sellainen kuin se oli 30-luvulla, silloin kun Ritorno avattiin. Nostalgiaa ja retroa samalla kertaa.

 

Täällä pidetään taidenäyttelyjä. Paikalliset taidemaalarit saavat asettaa seinille maalauksiaan, joita sitten  kahvilan vieraat saavat ostaa.

Nämä pullat ovat nimeltään Semla. Ruotsissa Semlaa syödään ennen pääsiäistä ja laskiaispullana. Semlasta on nykyään tullut ihan tavallinen herkku talviaikaan, jota myydään pitkät ajat sesongista riippumatta. Semla on aina täytetty kermavaahdolla ja matelimassalla.

 Mazarin

Ritornolla on omat kanta-asikkaansa, useat heistä ovat taiteilijoita ja kirjailoita jotka tapaavat täällä toisiaan. Kulttipaikka. Tavallisin asiakaspiiri koostuu journalisteista, opiskelijoista ja ja kirjailijoista. Opiskelijat tulevat tänne opiskelemaan. Istuvat täällä tuntikaupalla tietokoneidensa kanssa ja saavat vielä kupin kahvia yhden hinnalla kaupanpäällisiksi. Ritornosta on tullut monelle toinen koti. Vasastanissa asuvat ovat aina olleet konditorian vakioasiakkaita. He ovat käyneet täällä jo 30-luvulta lähtien.

Alkuperäinen konditorian omistajaperhe matkusti Italiaan lomalle 1950-luuvn lopulla. Kotiin palattuaaan he avasivat tämän konditoria/kahvilan ja he antoivat sille nimeksi Ritorno, joka tarkoittaa italiaksi palata. Konditoriassa ei kuitenkaan ole mitään italialaista vaan tämä on aivan tavallinen ruotsalainen 'fik', kuten tukholmalaiset kutusvat kahviloita. Tukholmalaiset eivät juo kahvia vaan he 'fikar' tai 'tar en fika', ottaa kahvin.

Vanha soittoautomaatti löytyy konditorian nurkasta.

 Toimineeko enää.

Perinteinen ruotsalainen annos lihapullia kermakastikkeella, perunamuusia, puolukkaa ja kurkkua.

 Tämä on minun mieleeni, kinkkuleike vihanneksilla ja perunoilla.

'En sån' on hauska nimi pullalle. Ruotsalaiset sanovat nimittäin 'en sån' ja osoittavat sormellaan pullaa.  'En sån tarkoittaa 'yksi tuollainen'.

Konditorian olohuonetyylinen tunnelma 40-50-luvun kalusteineen antaa rauhallisen ilmapiirin. Tänne tullaan näkymään ja kuulumaan, mutta toiset taas tulevat tänne saadakseen olla aikansa ihan omassa rauhassa.

Täällä on tavallisin ostos kahvi ja kanelipulla. Ritornon tehtävänä ei ole pitää yllä sen kummemmin perinteitä, vaan konditoriat ovat tykättyjä lukaaleja ja konditoriat yleensäkin ovat useille tukholmalaisille se ainoa oikea paikka juoda kahvit. Perinteisesti pitää olla seitsemän sortin kahvileipää tarjolla ja ehdottomasti kanelipullia tai kardemummapullia.

Tukholman suosituimmat kahvilat ovat Waynes kaffée ja Espresso House, joita on joka kadun kulmassa. Starbucks ei tule koskaan pystymään kilapailemaan näitten perinteisten suosittujen kahviloiden kanssa. Gildas Rum, Skånegatan 79 Södermalmilla, muistuttaa paljon Ritornoa. Gildas Rum on hienostuneempi ja siellä on siistimpi tunnelma, ei siis tupakkalla tummentuneita seiniä ja kattoa. Gildas Rum on varmasti monen naishenkilön mieleen.