Nyckelviken

Herman Petersen syntyi Göteborgissa vuonna 1713 ja kuoli Tukholmassa vuonna 1765. Hän oli liikemies ruotsalaisessa Itä-Intian komppaniassa. Kuningas aateloi hänen poikansa Wilhelmin, jonka jälkeen he alkoivat käyttää sukuniemä af Petersens. Aikaisemmin kerroin suvusta täällä Erstavikin kartanosta. Petersenit olivat alunperin Lybeckistä Saksasta.

Mitä enempi luette Ruotsin historiaa sitä vakuuttuneemmaksi tulette siitä tosiasiasta, että Ruotsi on ollut jo hyvin kauan monikulttuurillinen valtio. Ei täällä ole yhtäkään asukaasta, jolla ei ole joitakin juuria jossain muualla kuin Ruotsissa.

Italiassa olen kuullut keskustelua siitä että ketkä ovat Italian niemimaalla aidoimmat italialaiset. Firenzeläiset ovat usein ollakseen sitä, mutta heidänkin on pakko antaa periksi ja todeta ettei Italiassa ole ainoatakaan aitoa italialaista. Ja niinhän se on useimmissa maissa. 

Ero suomalaisten, ruotsalaisten ja italialaisten välillä on se että ruotsalaiset ja italialaiset eivät luule olevansa samanlaisia tai samaa mieltä toistensa kanssa. Suomalaiset taas pitävät itsestään selvyytenä että suomalaiset ovat samanlaisia tavoiltaan, käytökseltään, kultuuriltaan ja ajatusmaailmaltaan. 

Ruotsalaisilla eikä italialaisilla ole edes sellaista käsitystä kuin ruotsalainen tai italialainen kulttuuri. Se nimitys aiheuttaa hämmennystä, koska kummassakin maassa on useita eri aluekulttuureja, jotka ovat kehittyneet tuhansien vuosien ajalla ja jotka eroavat toisistaan. 

Suomi kulkee ja kehityyy toiseen suuntaan. Suomi on nuori valtio, asukkaita on vähän ja suomalaisilla on luonnollisestikin suuri tarve tuntea yhtenäisyyden tunnetta ja saada syntymään yhteistä säveltä arkipäivään. No se siitä...

Af Petersens'in suvun sukuhauta Nackan eteläisellä hautausmaalla. Hautusmaa sijaitsee Ältavägenin varrella Dammtorpssjön järven pohjoisessa päädyssä. Alue kuuluu Erstavikin tiluksiin. 

On muuten yksi kauneimmista kirkkomaista, historiallinen paikka, joka on jätetty omaan rauhaansa. Hautausmaa on 1600-luvun alulta. Tänne on haudattu myös åålantilaisia jotka pakenivat venäläisiä 1700-luvulla. Nackan kunnassa on kaksi muuta moderninpaa ja paljon suurenpaa hautausmaata.

Venäjä on aina vainonnut Ruotsia. Siitä on vain 80 vuotta kun venäläiset pommittivat muun muassa Tukholmaa, Strängnäsiä ja Södertäljeä. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta kun venäläsiten pommeja lenteli.

 Petersenska Huset/Piperska palatset, 

 Lilla Nygatan, Gamla Stan, Munkbron 11

Rakennus on toiselta nimeltään Piperska palatset, koska Piperin suku on myös omistanut tämän palatsin. Rakennus on 1600-luvulta. Rakennuksen ulkokuori on tyypillinen saksalais-hollantilainen, eikä ihme, sillä arkkitehtina toimi Christian Julius Döteber Leibzikistä.

Palatsin omisti kuningatar Kristina, joka antoi palatsin sukulaiselleen Adolf Johan av Pfalz-Zweibrückenille. Pfalz tuossa nimessä ei tarkoita sukunimeä vaan hänen statustaan. Pfalz titteli tarkoitti prinssiä ja kreiviä ranskalaisten ja saksalaisten kuninkaitten hovissa. Pfalz toimi jopa kuninkaan sijaisena määrätyissä tilanteissa. 

Adolf Johan oli myös Stegeborgin herttuas. Stegeborg Itägötanmaalla on nykyään rauniona. Se oli keskiajalla yksi Ruotsin tärkeimmistä linnoituksista ja kuinkaallinen linna 1600-luvulle saakka. Linnan raunioiden ympärllä sijaitsee kaunis yrttipuutarha. Täällä on myös hotelli ja ravintola sekä leirialue. Adolf Johan syntyi Stegeborgissa, mutta hänet kasvatettiin kuinkaallisessa hovissa ja hän peri Stegeborgin. Hän oli mukana useammassakin  sodassa.

Aolf Johan omisti monta rakennusta ja kartanoa Tukholman alueellakin. Mutta tämä palatsi joutui 1700-luvulla Herman Petersensin omistukseen, joka oli tukkukauppias ja tirehtööri Itä-Iintian komppaniassa. Herman Petersen omisti myös Erstavikin kartnaon, josta olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Petersenit omistaa Ertsavikin vieläkin. Erstavik on nykyään näin suuri alue. Ennen vanhaan se oli vielä monin verroin suurempi alueen.

Nykyinen Erstavikin kartanon omistaja Johan af Petersens on kahdeksas suvun henkilö joka on perinyt Erstavikin sukuperintötilan. Sääntöjen mukaan Ruotsin hallitus saa ottaa kaantaa siihen voiko kommisisota jatkaa vaiko eikö, kun kun sukuperinnön omistaja kuolee. Hallitus voi jopa antaa luvan myydä tilan jos uusi kommission perijä niin haluaa.

Nyckelvikenin herraskartano, tai alunperin Stora Nyckelvinkenin herraskartano

 Facebook!

Kartanon kahvila ja ravintola ovat avoinna talviaikaan vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16. Kesäsesonki alkaa 11. kesäkuuta ja kahvila ja ravintola ovat avoinna yli kesän joka päivä. Luonnossa voi silti kävellä, vaikka kartano ei ole avoinna.

Tämä ihana herraskartano sijaitsee melko lähellä Tukholman ydinkeskustaa, Saltsjön rannalla. Tukholman ja Nackan kunta ovat kauan sitten jo kasvaneet yhteen. Kuntien raja kulkee Henriksdalissa. Nyckelviken sijaitsee Ektorpin pohjoispuolella. Ektorpista kulkee kaunis polku tänne kartanoon. 

Bussilla 409 Slussenilta Ektorpin centrumiin ja siitä sitten ensin Bråvallavägeniä ja siitä Ivar Åkerfelds stigin polkua noin 700 metriä kartanoon. Tämä on lyhin kävelymatka, sillä kartanon ympäristö on suojattua luontoa, joten busseja ei kulje tämän lähemmäksi. Nyckelvikenin alueella on useita kävelypolkuja joita voin vaeltaa.

Slussenilta bussi 71 ja 443 ja jää pois pysäkillä Jarlaberg. (Bussi 71 tilapäisesti lähtee Klasbruksgatanilta koska koko Slussen on suuressa remontissa).  Kävele loppumatka Nyckelvikeniin. Bussien päätepysäkki on Jarkaberg joten ei pääse eksymään. Päätepysäkiltä ei ole vaikea suunnistaa kohti Nyckelvikeniä. Kävelytie kulkee ensin Jarlabergin asuinaleuen lävitse ja sitten jatkuu kapeanpana polkuna. Reilu kilometrin matka. Polku jakautuu kahtia lähenpänä kartanoa, vasemalle lähtee polku Lilla Nyckelvikeniin ja oikealle varsinaiseen Nyckelvikenin kartanoon.

Lilla Nyckelviken

Tämän pienen kartanon voi vuokrata häitä, kastajaisia tai konsferensseja varten. Rakennus ja sen lähettyvillä sijaitseva punainen rakennus ovat 1700-luvulta. Molemmat sijaitsevat Nyckelvikenin luonnonreservaatin aluella. 

Omalla autolla 222 tietä pitkin = Värmdövägen. Nacka Centrumin kohdalla käänny vasemmalle liikennerondellissa ja aja moottoritien ylitse, känny oikealle kohti Jarlabergiä ja siitä sitten suoraan Skönviksvägeniä Nyckelvikeniin. 

Nyckelvikeniin on pääsyt  saaristolaivalla 11 Stockholms Strömkajenilta. Nyt kuitenkin lukee että laituri on suljettu. Mutta luultavasti saaristolaiva alkaa taas kesällä kulkemaan Nyckelvikenin laituriinkin. Pikallisliikenteen liput kelpaa laivaan. Strömkajen sijaitsee Blasieholmilla Grand Hotellin edustalla.

Herman Petersén rakennutti Nyckelvikenin kartanon kesäasunnoksi perheelleen. Tämä kesäasunto sijaitsi mukavan välimatkan päässä suvun herraskartanosta Erstavikistä. Vaikka kerrotaan että Sten Sturella olisi ollut kesäasunto, jonkinlainen torppa täällä. Ranskan suurlähettiläs Lous Auguste Le Tonnelier de Breteuil asui täällä 1700-luvun lopulla. Kartano ja sen lisärakennukset ovat kulttuurisuojattuja rakennuksia. Rakennus jossa sijaistee kotiseutumuseo on 1600-luvulta. 

Vuonna 1944 osti Nackan kunta kartanon tiluksineen. Kunta osti alueen kuntalaisia ajatellen. Kartano ja sen suuri puutaha ja luontoalue on ollut kuntalaisten ahkerassa käytössä. Mutta tänne on kaikki tevetulleita.

Nyckelviken on myös luonnonreservaatti nykyään. Kartanon alueella on myös maatila, jossa on karjaa. Lapsiperheet tulevat tänne mielellään. Mikään ei estä ottamasta omaa evässäkkiä mukaan. Puutarha on avoin käydä katsastamassa.

 Uimarantakin löytyy

Nyckelvikenin kartano

 Täällä on paljon erilaisia tapahtumia ja teemailtoja.

Ponihevosilla saa lapset ratsastaa

 Tässä voi vihkiytyä

Puutarha on tehty vieraita varten. Täällä käy paljon lapsiperheitä päiväretkellä. Alueelta löytyy hedelmäpuita ja marjapensaita, japanilainen puutarhakin. Täällä on lehmiä, kaniineja, sikoja, kanoja ja poneja joilla saa ratsastaa. Kotiseutumuseokin löytyy.

  Kotiseutumuseo

 Kesällä on kahvilan pöytiä pihallakin

 Huvimaja on romanttinen paikka vihkiytyä. Tai kastaa lapsi.

Nyckelvikenin tapetteja saa ostaa nykyään.

Baggenstäket/Rysshärjningar

 Jumalan avulla voittoon, lukee tässä muistokivessä

Keskellä karttaa Fisksätran yläpuolella oleva lahti on nimeltään Lännerstasundet, jota pitkin pääsee Tukholman edustalle, ja joka on osa Itämerta. Tämä oli aikoinaan tärkein kulkureitti Itämereltä Tukholmaan. Nykyään kulkee raskaampi laivaliikenne pohjoista reittiä, jota Suomen laivatkin nykyään käyttävät. 

Lännerstasundetin oikealla puolella oleva merialue on nimeltään Baggesfjärden/Baggenlahti, joka on myös osa Itämerta. Baggensfjärdenin ja Lännerstasundetin välillä kulkee hyvin kapea Baggenstäket niminen salmi, jossa käytiin yhteenotto venäläisten kanssa vuonna 1719, jolloin ruotsalaiset estivät venäläisten yrityksen tunkeutua Tukholmaan. Tämä ei missään nimessä ole ollut ainoa kerta kun venäläiset yrittivät valloittaa Tukholman. Yrityksiä on ollut varmaan satoja ja Venäjän kanssa on Ruotsi sotinut muistaakseni kymmenen tai yksitoista kertaa. Suurin piirtein yhtä monta kertaa on sodittu myös Tanskan kanssa.

Baggensfjärden

 Baggenstäket

I. Boo'n vanha hautausmaa

 2. Skogsömonumentet (ylhäällä kuvassa olevan monumentti)

 3.Baggenstäket, se osa salmea jossa taistelut käytiin

 4.Skogsö träsk/Skogsön suoalue

5. Knapens hål, salmen kapein kohta

Kartalla alareunassa näkyy myös Slussenilta lähtevän Saltsjöbadeniin kulkevan paikallisjunan pysäkit, vasemmalla Igelbodan ja oikealla Neglingen asamat.

Kartalle  on merkattu alueen polut, ketä kiinnosta käydä kävelemässä. Asutusta on hyvin vähän tällä aluella. Asutusta on enempikin vastarannalla Lännerstan ja Boon alueilla sekä Fisksätrassa, joka on suurempi asutustaajama. 

Baggensudden asuinalue sijaitsee Baggenstäkenin ja Saltsjöbadenin välissä. Alue kuuluu Nackan kuntaan. Baggenstäket kuten Baggensuddekin kuuluivat alunperin Erstavikin herraskartanon tiluksiin. K.A. Wallenberg osti yhdessä Ernest Thielin kanssa suuret maa-alueet täältä ja rakennutti  Tukholman herrasväelle kesäloma-alueen nimeltä Saltsjöbaden. Alueelle raknnettiin upeita isoja kesähuviloiota, joita voi käydä vieläkin ihailemssa. Wallenberg rakennutti myös ison upean hotellin Saltsjöbaden Grand Hotel, jonka Wallenbergit omistivat vielä pari vuotta sitten. Wallenbergit rakennuttivat myös oman paikallisen junalinjan Saltsjöbadeniin, joka toimii vieläkin.

Pålsnäsgården, yksi ensimmäisistä huviloista alueella

Baggensudden oli autio niemi ja ensimmäinen joka muutti sinne oli tukkukauppias Theodor Nygren. Hän oli osaomistaja useammissa lasiruukeissa. Hän alkoi myymään lasia ja peilejä ja rikastui sillä toiminnalla niin että hänellä oli varaa rakennuttaa ison huvilan perheelleen. Baggensuddenissa on uudempiakin erittäin upeita  huviloita.

Tämä alue luetaan kuuluvaksi Tukholman sisäsaaristoon. Tällä alueella ei ole varsinaista saaritolaivaliikennettä, vain yksityistä liikennettä. Toisaalta tänne pääsee autoteitä pitkin, joten ei ole tarvetta vaikituisesta laivaliikenteestä. Lähin isompi satama sijaitsee Dalarössä.

Beggnestäket nykyään

 Baggenstäket on hyvin kapea salmi Värmdön ja manteereen Skogsön välillä.

Tullimiehen talo tuo keltainen rakennus. Tukholmaan saavuattessa vesiteitse tarvittiin kuninkaan käskystä tullata tavarat, joita myyntimiehet ja maanvijelijät kuskasivat kaupunkiin myytäväksi.

Venäläinen alus 

Rysshärjningar/sanan mukaisesti venäläisten riehunta, joka oli suoranaista terroritoimintaa siviilejä kohtaan Ruotsin rannikolla ja joista pahin ja vakavin yhteenotto tapahtui juuri täällä Baggenstäkenin alueella 13. elokuuta vuonna 1719. Venäjä oli hyvin lähellä valloittaa Tukholman omakseen.

Punaisella on merkattu venläläisten liikunta ja ruskealla ruotsalaisten. Minua ei erikosiemmin nämä sota-asiat kiinnosta, joten en mene sen kummemmiin yksityiskohtiin.

Tästä tapahtumasta lähtien aatelisten neuvosto sai vallan, ja kuninkaalla ei ollut lainkaan mitään sanomista valtakunnassa. Aateliston neuvostolla oli jopa leima jolla he leimasivat viralliset paperit, jos kuningas pani vastaan. Koskaan ei aatelisilla ole ollut niin suurta valtaa. Aikaa on nimitetty vapaudenajaksi. Aateliset olivat  täysin vapaita hallitsemaan ja tekemään päätöksiä. 

Mutta tätä ei kestänyt kuin 53 vuotta kun Gustav III teki vallankaappauksen vuonna 1772. Koskaan ei Ruotsin historian aikana ole ollut Ruotsissa niin hienostunutta kuningasta kuin Gustav III oli. Sitä paitsi hän oli erittäin kultiveerattu herra, joten hän perusti Ruotsiin akatemian. Teatteri on Gustav III:n intohimo joten häntä alettiin kutsumaan lempinimellä Teatterikuningas. Mutta aateliset juonivat salajuonen ja tappoivat kuninkan teatterissa, hänen ollessa vain 46-vuotias. Kuningas Gustav III antoi nimen kuitenkin ajanjaksolle, joka alkoi hänen myötään, nimittäin Gustaviaanien aika, jota kesti vuoteen 1909 saakka.

Kuningas Gustav III oli erittäin arvovaltaista aatelista ja kuninkaallista sukua Holstein-Gottorp isänsä kuningas Adolf Fredrikin puolelta. Gustav III avioitui vielä itseäänkin arvokkaamman Oldenburgin suvun prinsessan, Sofia Magdalenan kanssa. Sofia oli Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär.

Skogsö on niemi joka on Saltsjöbadenin pohjoisin osa, Nackan kunnassa. Baggensfjärden on osa Itämeren lahtea, joka sijaitsee Nackan ja Värmdön kuntien välillä. Skogsö on myös luonnonreservaatti. Täällä on kartta ja vinkkejä ajatellen kävelyretkeä Skogsön luonnonreservaattiin. Muista ottaa evästä ja juotavaa mukaan sillä koko tällä alueella ei ole kahviloita, eikä ravintoloita puhumattakaan ruokakaupoista. 

Skogsön luonnonreservaatti

Alueen keskiosa on suoperäistä maata. Niemen kärjessä sijaiteee Boo'n vanha hautausmaa.

Baggenstäket on ollut tärkeä kulkureitti Itämeren ja Mälaren järven välillä jo ammoisista ajoista lähtien. Täällä on seilannut viikinkigitkin. Rannoilla on seisonut vanhoja linnakkeita. 

Knapnes hål on nimeltään tämä kapea mutka Baggenstäkenin salmessa.

Salmi on nykyään vain kolme metriä syvä ja kaksikummentä metriä leveä. Tässä on sijainnut aikoinaan meritulli, jossa tullattiin kaupunkiin kuljetettavat tavarat. Kuningas Erik XIV määräsi että kaikki ulkomaalaiset kauppiaat rahtilaivoinenn piti tullata Waxholmissa, mutta useat tukkukauppiaat lastasivat tavaransa pienempiin rahtilaivoihin ja alkoivat kulkemaan Baggenstäkenin kautta Tukholmaan. Näin tästä erittäin kapesta reitistä tuli salakuljetusreitti alkuun. 

Seuraava kuningas Karl IX määräsi, että Baggenstäkeniin pitää myös laittaa tullipuomi. Puomi laitettiin salmen kapeinpaan paikkaan, Knapens hål'iin. Slaget vid Stäket/Stäketin taistelussa vuonna 1719 sijaitsi puomi veden alla ja venäläiset juttuivat puomiin. Kallionkielekkellä seisoi siihen aikaan myös skans, linnake, josta voitiin ampua kanuunan kuulia tunkeutujia kohti. Tällaisia skanseneita oli useita satoja pitkin Tukholman ympäristöä ja saaristoa. Jatkuva pelko siitä että ryssät tulee oli suuri huoli Tukholmassa. Eikä suotta sillä vielä nykyisellä modernilla ajallakin Ruotsin  Venäjän välit ovat täysin jäässä. 

Ensimmäinen tullimies oli nimmeltään Olof Knaap, jotan salmi sai siitä nimensä.

Boon vanha hautausmaa sijaitsee uloimmassa niemessä, vastapäätä Boo 'n kartanoa ja sen uimarantaa. Joidenkin mielestä tämä on Ruotsin kaunein hauatausmaa. Ja todellakin, se on aivan ihana varsinkin kesällä. Tämä risti ja nämä penkit sijaitsee veden äärellä. Siinä on mukava istuskella ja seurata veneilijöitä kauniina kesäiltana.

Tänne pääsee laivalla tai venellä vastarannalta määrättyinä aikoina. On suunniteltu myös rakentaa silta. Tuskinpa siltaa tulee koskaan. Toisaalalta....pääsehän tänne Saltsjöbadeniin johtavalta tieltäkin autolla, mutta se melkoinen kiertotie heille, jotka asuvat pohjoisella rannalla.

Vanhimmat haudat ovat vuodelta 1737. Useimmat  tänne haudatut olivat merimiehiä jotka olivat kuolleet merellä. Aivan alkuun luullaan että tänne haudattiin köyhiä. Kartanonomistajat haudattiin Värmdön kirkkomaalle, mutta 1800-luvulla halusivat myös isännät saada tulla haudatuiksi tälle kauniille niemelle. Köyhillä ei ollut varaa hautakiviin, vain kartanon herroilla. 

 Boo'n herraskartano sijaitsee vastarannalla

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman luomus 1720-luvulta.  Tessin itse asui rakennuksessa aikansa. Venäläisiet polttivat alkuperäisen kartanon samalla paikalla. Venäläiset uhkasivat Tessinin uutta kartanoakin onnistumatta poltta a sitä. Myöhemmin kartanon omisti Montcomeryn suku. Nykyään kartanon omistaa Ribbingin aatelissuku, jotka ovat laittanet kartnon ympärille suuren puiston ja puutarhan. 

 Boobadet, Baggensvägen, taustalla Boon kartano

 Boobadet

Kartanon ranta on yleinen uimaranta Boo'n laiturin itäpuoella, Baggensvägenin varrella.  Aivan ihana ranta jota voin suositella. 

Skogsö kapell, Kyrkogårdsvägen16

Arkkitehti Eric Bulöv-Hube on suunitelut kappelin joka vihittiin vuonna 1921. Niin kappeli kuin kellotapulikin ovat uuskorjattu ja ympäristö on saanut valaistuksen. Kappelin alle rakennetiin pieni kokoontumistila, keittiö ja WC. Tänne pääsee omalla autollakin.

.

 Skogsö kapell

Kappeli sai äskettäin uuden sisäänkäynnin, josta pääsee myös liikuntavammaiset sisään.

Ristelyalaus talvella Baggenstäkenissä