Aikomukseni on kertoa Estunan och Söderby Karls'in seurakuntien alueesta, siis Estunan pitäjästä. Söderby Karls on pitäjä, seurakunta, kirkko ja nykyään myös Norrtäljen kunnan distrikti/osa-alue.
Söderby Karlin kirkko, Nortäljevägen 401, on suljettu.
Södeby Karlin kylässä asuu vain noin 300 asukasta. Bussi 636 Norrtäljestä kulkee kylän ohitse.
Kirkkoseurakuntia oli alusta asti kaksi, Söderby ja Karl, ja molempien seurakuntien vastalauseista huolimatta vuonna 1816 seurakunnat yhdistyivät. Söderby Karlin kirkko oli alunperin Stenstan ja Karlösan kartanoiden omistama kirkko. Vain kartanon omistajilla oli varaa rakentaa kirkkoja.
Söderby Karls'in pitäjä kuuluu vuodesta 1971 lähtien Norrtäljen kuntaan. Täällä ei asu kuin vajaat tuhat asukasta. Pitäjällä on keskiaikaiset juuret. Ensimmäisen kerran pitäjä mainittiin vuonna 1292 kirkonkirjoissa.
Erken järvi
Söderby Karls'in seurakunta yhtyi vuonna 2006 Estunan seurakunnan kanssa. Seurakunnan alkuujuuret johtavat vuodesta 1796, jolloin seurakunnan nimi oli Söderby. Se sijaitsee Erken nimisen järven ympäristössä. Tätä osaa Upplantia kutsutaan nimellä Roslagen. Vielä vanhempi nimitys alueella on Svitjod, latinaksi Sueonia. Sveanmaata on myös kutsuttu samalla nimellä. Islanniksi on Ruotsi vileäkin nimeltään Svíþjóð.
Tukholmasta on noin reilu 80 kilometriä Söderby karlin kylään. Bussi lähtee Tukholmasta Tekniska Högskolanin psyäkiltä 20 minutin välein. Matka kestää noin reilun tunnin verran.
Täällä Upplannissa oli nimittäin ennen vanhaan viikinkien ajalla maa-alueet jakautuneet ns folklandet/kansanmaihin, joista sitten myöhemmin syntyi landskap/maakunnat, kuten Uppland. Folklandet on vieläkin jäljellä Ruotsissa Närken alueella. Täällä Upplannin alueella/Roslagenin alueella folklanden olivat nimeltään Tiundaland, Attunda, Roden ja Fjädrundaland.
Näitä nimityksiä käyttää upplantilaiset vieläkin puhekielessään. Eikä ihme että perinteisten tukholmalaisten näkökannalta upplantilaiset vaikuttavat olevan vanhoillisia ja sisäänpäin kääntyneitä. Pitää muistaa että puolet Tukholmasta, Tukholman pohjoinen puoli, kuuluu Upplantiin ja että Suur-Tukholman nykyiset pohjoisimmat kunnat kuuluivat näihin folklandeteihin/kansanmaihin, kuten Vallentuna, Sollentuna, Värmdö, Svartsjölandet, Danderyd...
Kirkollisen jaottelun mukaan näitä Roslagenin seurakuntia kutsuuttiin keskiajalla nimellä skeppslag/laivakunnat. Se tarkoitti sitä että merisodan syttyessä kaikkilla laivakunnilla oli velvollisuus lähteä mukaan sotaan.Laivakunnat olivat kihlakuntien osa-alueita. Laivakunta jaottelu on antanut nimen Roden, joka tarkoittaa tämän Roslagenin alueen rannikkoa.
Seurakuntaan tai pastoraattiin, kuten tämä on nykyään viralliesti, kuuluu Estunan kirkon lisäksi Söderby Karl, Ununge, Lohärad ja Edsbron kirkot. Roslags-Bron kirkko ei näy edes kartalla, mutta se sijaitsee oikeassa yläkulmassa, Estuna sockenin ja Rökstan välimaastossa. Roslags-Bron kirkko kuuluu Roslags-bro-Vätö nimiseen seurakuntaan. Tässä seurakunnassa on vain kaksi kirkkoa, Roslags-Bron ja Vätön kirkot. Roslags-Bron pitäjä on nykyään myös Norrtäljen kunnan distrikti/osa-alue. Täällä asuu noin 1500 asukasta.
Mutta tällä kartalla näkyy niin Estuna (vasemalla) kuin Roslags-Bro (oikealla).
Välimatkaa näillä kirkoilla on noin viisi kilometriä ja tie nnimi on Två kyrkorsväg/kahden kirkon tie. Norrtäljen bussiasemalta kulkee bussi 645 Roslags-Bron kirkon luokse ja Norrtäljen bussiasemalta lähtee bussit 637 ja 641 pysähtyvät Estunan kirkon luona.
Bussi 645 Norrtäljestä kulkee Roslags-bron kirkon luokse. Tämä bussi kulkee useamman kartanon ja kirkon kautta. Suur Tukholmassa on järjestetty niin että aina pääsee bussilla kirkkojen luokse.
Norrtäljestä on Estunaan matkaa noin reilut kuusi kilomteriä. Norrtäljestä Roslags-Bron kirkon luokse on Upplundan kautta reilut kymmenen kilometriä. Estuna ja Roslags-Bron pitäjät kuuluvat molemmat vuodesta 1971 lähtien Norrtäljen kuntaan.
Suur Tukholman alueet ovat idyllisiä alueita, kuten tämäkin alue Roslags-Bron kirkon ympärillä. Kirkko sijaitsee pienessä kyläpahasessa, jossa kohtaa kaksi maantietä toisensa, Två Kyrkors väg/Kahden kirkon tie ja Roslagsbrovägen. Två Kyrkors väg kulkee tämän Roslags-Bron kirkon ja lännenpänä sijaitsevan Estuna kirkon välillä. Kirkkojen väliä on noin neljä kilometriä. Yhtä pitkä välimatka on Estunasta Nortälljeen ja Roslags-Brosta Nortälljeen. Nämä ovat niin pieniä paikkakuntia, jotta niitä ei juuri kartoilta löydy. Tarvitaan tarkempi paikalliskartta.
Roslags-Bron kirkko, Roslagsbrovägen, noin 5 kilometriä koilliseen päin Estunasta. Kirkko on yleensä avoinna arkipäivinä kello 9-15.
Bussipysäkkikin seisoo kirkon edessä. Bussi 645 Norrtäljestä käy kääntymässä kirkon edustalla. Kirkon länsipuolella kulkee 15 kilometriä pitkä Broströmmen niminen puro.
Tätä Roslags-bron kirkkoa on kutsuttu nimellä Roslagens katedral/Roslagenin katedraali. Aluettahan kutsutaan perinteisesti nimellä Roslagen.
Roslagen on saaristo ja siihen rajautuva rannikkoalue Ruotsin itärannikolla Uplannin edustalla. Sen katsotaan alkavan etelässä Danderydistä ja ulottuvan pohjoisessa Östhammariin. Historiallisesti nimeä käytettiin Ruotsissa koko Itämeren rannikosta kuin myös Mälarenin rannoista. Nimi juontuu erään teorian mukaan sanasta Roden, jolla tarkoitettiin eräänlaista rannikon ruotulaitosta. Tämä merkitsi sitä, että jokainen tällainen skeppslag eli laivakunta oli velvollinen asettamaan tietyn määrän aluksia rannikon puolustamiseen vihollisen uhatessa mereltä. Nimessä Roslagen on siis yhdistetty sanat Roden ja skeppslag.
Alttarikaappi on 1400-luvulta ja valmistettu Gotlannissa
Laivakuntien kirkoista löytyy aina pieni laiva. Usein miten se roikkuu katosta. Laivaunnilla/skeppslag tarkoitettiin hallinollista aluetta jonka asukkailla oli velvollisuus sodan tullessa varustaa laiva sotaa varten. Laivakuntia on esiintynyt Ruotsin lisäksi Tanskassa ja Norjassa sekä Ahvenanmaalla.
Krusifiksi on 1200-luvulta
Valmistettu Gotlannissa
Kirkossa on runsaasti kalkkimaalauksia vuodeta 1471, jotka ovat Tierpsryhmän maalaamia. Useimmissa upplantilaissisa kirkoissa on kalkkimaauksia, koska melkein kaikki kirkot rakennettiin katolisella ajalla,1100-1500-lukujen välimaastossa.
Erik den Helige/Erik pyhän puusta veistetty patsas vuonna 1200
Mutta jotkut asinanuntijat nykyään väittävät että patsas esittääkin Sant Olofia/ Pyhää Olavia. Ken tietää...
Kirkossa on lukuisia puupatsaita 1300-1400-luvuiltaa, jotka kaikki on veistetty Mälaren järven laakossa.
Pappila
Miniäarkkuja 1700-luvulta
Roslags-Bron kirkon kautta kulkee erittäin tunnettu kävelyreitti nimeltä Roslagsleden, mikä lähtee Danaderydin kirkon luota Domaruddens luonnonresvervaattiin ja siiltä Vigelsjön kartanon kautta Grislehamniin, jossa reitti päätyy taidemaalari Albert Engströmin museoon.
Estuna kyrka
Kirkko on yleensä avoinna arkipäivinä kello 9-15.
Estunan taajamaa ei ole olemassa. Kirkko seisoo yksinäisessä ylhäisyydessään tienristeyksessä Norrtäljestä pohjoisen päin kulkevan valtatie 76 varrella. Estunan entinen pitäjä on nykyään Norrtäljen kunnan osa-alue, ns distrikt.
Estunan kirkko kuuluu Upplannin vanhinpien kirkkojen joukkoon. Kirkko on merkilinen kirkko. Paikalla on alkuun seisonut puukirkko ja jo siihen aikaan on haudattu kuolleita kirkon viereen. Riemukaaressa on kirjattu että kirkko olisi valmistunut jo vuonna 1163. Kirkkosalin seinät maalattiin kalkkimaalauksilla jo 1200-luvulla. Vuonna 1298 uusvihittiin kirkko kolmen pyhimyksen kunniaksi, Sankt Lars, Sankt Olof ja Sankt Erik.
Stigport tai stiglucka, mikä se sitten lieneekin suomeksi, niin sitä en tiedä.
Aikasella keskiajalla rakennettiin kivimuuri kirkkomaan ympärlle ja muuriin parikin stiportia tai stigluckaa. Portit toimivat eräänlaisina kirkkomaanportteina.
Estunan kirkon luona on myös hautakenttä kirkkomaan ulkopuolella. Hautakenttä on varmaan viikinkien ajalta.
Estunan kirkko on Upplannin vanhin kirkko ja merkillinen kirkko monella tapaa. Kirkon lattian alla sijaitsee hautoja, joten luultavasti kirkon paikalla on ensin seisonut puukirkko. Bussi 637 Norrtäljestä kulkee tästä ohitse. Tämä sama bussi kulkee Grislehamnin satmaan, mihin kulkee Ekerön linjan laivat Ahvenamaalta.
Omalla autolla lomailevien kannattaa panna mieleen tämä reitti! Grislehamnista on Tukholmaan noin hieman reilut 100 kilometriä. Upplannissa/Roslagenissa on paljon nähtävää ja koettavaa, kirkkoja, ruukkeja ja idyllistä kaunista luontoa ylen määrin. Monenlaisia yöpymispaikkoja ja leirialueita. Selkäreppu matkailijoillekin tämä alue sopii hyvin, sillä bussliikenne on erinomaista. Visit Roslagen!
Pääalttari on vuodelta 1298
Kirkon kalkkimaalaukset on maalattu kahtena eri aikakautena. Vanhimmat jo 1200-luvulla ja uudemmat 1400-luvulla.
Kirkon spiira
Vaikea sanoa että mistä tämä on tänne joutunut. Koska kirkossa ei ole tornia niin luultavasti spiira on seisonut joskus kirkon tai kellotapulin katolla. Voi olla niinkin että spiira on entisestä alkuperäisestä puukirkosta tai entsiestä kellotapulista.
Kansallispukuihin kuuluvia päähineitä
Argeologit ovat tutkineet tarkkaan tämän alueen, noh jaa, suurin piirtein koko Upplannin.
Lohäradin kirkko
Noin kuusi kilometriä Estuna kirkon luota länteen päin sijatsee Lohäradin kirkko. Alkuun paikalla oli puinen kirkko ja alueen tärkein kirkko. Nykyinen kirkko on osittain 1200-luvulta ja osittain 1400-luvulta, siis katollisen ajan kirkko tämäkin.
Aluetta kuutsuttin nimellä hunbdarehärad, joka tarkoitti hundaren kihlakuntaa. Kihlakuntia/hundaret on ollut Ruotsissa 900-luvulta lähtien tuonne pitkälle 1800-luvulle ja paikka paikoin 1900-luvun alullekin. Pitäjät oli usein jaettu useanpaan häradiin, joiden tehtävänä oli huolehtia laeista ja järjestyksestä. Laivakunnat on myöhempi ilmiö samasta aiheesta.
Merkillinen ja harvinainen alttariasetelma.
Kirkon vanha alttraitaulu 1400-luvulta on viety Tukholmaan Historialliseen museoon.
Krusifiksi 1300-luvulta on myös viety Histroialliseen museoon. Kirkosta löytyy myös pari puusta veistettyä patsasta 1300- ja 1400-luvuilta, joista toinen on Maria ja Jeesuslaspi kuvaus ja toinen on jonkin tuntemattoman naispyhimyksen patsas.
Kalkkimaalaukset ovat tierpiläisen kalkkimaalaja ryhmän 1500-luvulla maalamia.
