Näytetään tekstit, joissa on tunniste Taidetta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Taidetta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 10. lokakuuta 2022

Lennart Jirlow



Lennart Jirlow syntyi vuonna 1936 Tukholmassa ja kuoli pari vuotta sitten Tukholmassa.  Vuonna 1952 Lennart Jirlow haki Konstfackiin, mikä on valtiollinen taiteen, suunnittelun ja käistyötaitojen korkeakoulu, jonne Lennart hyväksyttiin vuoden nuorimmaksi opiskelijaksi. 

Konstfackin jälkeen Jirlow lähti ulkomaanmatkalle ja vieraili muun muassa Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa. Italiaan hän tuli jäämään useiksi vuosiksi asettuakseen Firenzeen, missä hänet hyväksyttiin Accademia di Belle Artiin.



Lennart Jirlow tunnetaan pääasiassa värikkäistä ja naivistisista teoksistaan, joissa on motiiveja ravintolaympäristöistä, usein pariisilaisista, ja kukkivista puutarhoista. Hän on myös maalannut useita muotokuvia kuuluisista ruotsalaisista, kuten Jan Malmsjöstä, Jarl Kullesta, Evert Taubesta, Povel Ramelista ja Karl Gerhardista.


Lennart Jirlow asui suurimman osan elämästään Pariisissa, mutta muutti viimeisimmillä vuosillaan takaisin Tukholmaan. Häntä jäi kaipaamaan vaimo Flavia Jirlow, pariskunnan kaksi lasta ja kolme lastenlasta.

Aiemmin Lennart Jirlow'n studio sijaitsi Rue de la Pompella Pariisin 16. kaupunginosassa. Seinät peitettiin näyttelyjulisteilla Nizzasta, Höganäsistä, Lyonista, Sofierosta, Chicagosta, Visbystä ja New Yorkista. Mukana oli kehystettyjä muotokuvia, joissa oli lämpimiä terveisiä muun muassa Povel Ramelilta, Karl Gerhardilta, Paul Bocuselta, kuningas Carl Gustavilta  ja kuningatar Silvialta sekä sotkuisia kehyksiä ja litografioita.














Lennart kävi melkein joka päivä syömässä päivällistä asuntonsa läheisessä ravitolassa, Brasserie le Stellassa, mikä on nykyään peruskorjattu uuteen uskoon. Lennartilla oli vaikiopaikka ravintolassa ja hän suunnitteli maalamillaan kuvilla ravintolan Menun. Tämä Brasseria le Stella sijaitsee osoitteessa Avenue Victor-Hugo 133. Käykää ihmeessä jos satutte käymään Pariisissa.






tiistai 6. huhtikuuta 2021

Einar Forseth

Einar Forseth.jpg

Einar Forseth 1892-1988

Einar Forseth oli norjalaisen kuvittaja ja litografi Ole Andreas Forsethin ja hänen vaimonsa Hilda Borgin poika. Hän syntyi Linköpingissä, mutta varttui Örebrossa. Siellä isä omisti  litografisen laitoksen, jossa Einar oli opiskelija.

Taiteilija, kuvittaja, suunnittelija ja professori, mutta eniten tunnettu bysanttilaisesta mosaiikkityöstään Tukholman kaupungintalon suuressa salissa niemltä Gyllene salen. Gyllene salen seinät on peitetty 18,6 miljoonalla mosiikkipalalla, jotka ovat erivärisiä lasi- ja kultapaloja.

Forseth oli ennen kaikkea monumenttitaiteilija ja lasimaalari. Erittäin tunnettu myös ulkomailla ja hänen töitään on ollut näytteillä useissa maissa. Hän on koristellut monta ruotsalaista kirkkoa ja elokuvateatteria. Hän oli aikansa töissä myös Lidköpingin porsliinitehtaassa. Hän koristeli porslliiniserviisejä. 

Forseth koristeli myös katedraalia Coventryssa Englannissa. Tämä Coventryn katedraali on enempikin taidemuseo kuin katedraali, sen verran paljon katedraalia on koristeltu. Forseth oli todellinen työmyyrä. Mutta hän oli melko melankoolinen henkilö joten jos hän ei tehnyt töitä niin mitä hän muuta olisi tehnyt. 


Hän asui tässä huvilassa Ålstenissa

Tukholman kaupungintalossa on useita juhlasaleja, mutta se kaiskista kuulusin on Gyllene salen. Salin seinät on koristeltu väritetyillä ja kullatuilla mosaaiikkipaloilla. Sali on 44 metriä pitkä bankettisali. Kaupunginarkkitehti Ragnar Östberg sai iden salin seinien koristelusta ja hän antoi taiteilija Einar Forsethille sen toteutettvaksi. Einar Froseth oli monipuolien taitelija. 


 Gyllene salen/kullattu sali

Josef Ernest Sachs (1872-1959) lahjoitti 300 000 kruunua, tämän päivän raha-arvon mukaan se vastaa noin 20 miljoonaa kruunua. Josef Sachs oli juutalaista sukua. Hän omisti NK tavaratanon.

Yhdessä Arthur Thielin kanssa he kustansivat Sachskan lastensairaalan vuonna 1910. Thiel ja Sachs olivat myös juutalaista sukua. Nämä varhain Tukholmaan tulleet juutalaiset suvut olivat erittäin varakkaita ja erittain aktiviisia yhteiskunnassa. 

Mitähän Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan?





Mälardrottningen, Kaupungintalo
 
Mälardrottningen/Mälarenjärven kuningatar oli Tukholman lempinimi 1800-luvulla.




Sankt Stefanskyrkan Stockholm




maanantai 16. syyskuuta 2019

Accelerator ja Tino Sehgal



Tukholman yliopistoola on halli nimeltä Accelerator, jonka tehvtävänä on yhdistää taide, luovuus ja tiede. Accelerator toimii opiskelijoille paikkana, joka herättää ajatuksia, ideoita, inspiratiota ja uusia perspektiivejä. Accelerator avattiin syksyllä 2016, jolloin ensimmäinen näyttely oli ulkoilmanäyttely. Näyttely sana tässä yhteydessä ehkä ei ole sopivin, mutta sana on käytännössä ollut ainoa nimitys luoville tapahtumille. Installaatio on parempi sana. Ensimmäinen näyttely oli multimedia installation, jonka järjesti Influence Machine & Antennae ja sen videotaidepionjääri Tony Oursler.


Lainaan Wikipediaa, koska en pysty omin sanoin selittämään: "Tony Oursler on yhdysvaltalainen video- ja mediataiteilija, joka tekee lähinnä projisoituja installaatiota.

Tony Oursler kirjoittaa amerikkalaisen persoonallisuusrakenteen psykomaisemaa, jossa yhdistyvät ”disneyfikaation” ruumillistama Mikki Hiiri ja sarjamurhaajan prototyyppi Freddy Krüger. Ourslerin taiteen perustyökaluja on amerikkalainen psykohistoria, kulttuurinen sairaus nimeltä dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joka esiintyy erilaisina seksuaalisina ja väkivaltaisina traumoina ja syy-seuraussuhteeltaan usein käsittämättömänä draaman lakina.

Oursler tekee samaa työtä uudelleen ja uudelleen, nuket “dummies” toistuvat jatkuvasti eri muodoissa. Formaatti on usein niin sama, että itse asiassa teokset erottaa vain tekstien pohjalta. Oursler työskentelee useimmiten siten että hän kuuntelee yhdessä huoneessa samanaikaisesti samalla äänitasolla toimivia TV- ja radiokanavia ja nappaa tekstinpätkän tuutista silloin tällöin yhdistettynä omaan tajunnanvirtaansa.


Tukholmassa on Ouslerin taidetta/luovuutta esitelty aikeisemmin Magasin III:ssa, jonka omistaa juutalaisperäinen 'Tukholman taide-elämän kuningas' Robert Weil, joka on 60-vuotias monimiljönääri ja  suuri taiteen ja kulttuurin ystävä. Perheellä on oma säätiö, joka tukee ja kustantaa Ruotsin kultturi- ja taide-elämää. Magasinin johtajana tomi toinen juutalaisperäinen herra David Neuman. Tukholman kulttuurielämää on jo ikuiset ajat johtaneet maahanmuuttaja juutalaiset. Ruotsilla on ollut monella tapaa suuri hyöty maahanmuuttajistaan. Juutalaisten panos Tukholman kulttuurielämässä on aivan valtava. Juutalainen teatteri Tukholmassa on myös näitten herrojen johdossa. Teatteri on tunnettu kulttuuri-institutio Tuklholmassa.

Takaisin Acceleratoriin... paljon mahdollista, että Weil'sin perheen säätiö on kustantanut Tukholman Yliopiston Acceleratorin hallin ja kustantaa sen ylläpidonkin. Nyt tämän vuoden alusta Accelerator avasi ovensa kaikille, ei vaan yliopistolaisille. Accelerator sijaitsee entisessä maanalaisessa fsysiikan laboratoriossa Frescatissa. 

Rehtori Astrid Söderberg Widding perusti erityislaitoksen Accelerator 2015. Acceleratorin aloittajana ovat taideteollisuuden professori Margaretha Rossholm Lagerlöf ja Magasin III: n päällikkö David Neuman, apulaisprofessori ja kunniatohtori Tukholman yliopistossa.

David Neuman on syntynyt Tukholmassa ja opiskellut Tukholman ja New Yorkin yliopistoissa. Hänellä oli aikaisemmin taidegalleria New Yorkissa yhdessä taiteilija Amy Simon'in kanssa, joka on ruotsalais-amerikkalainen taidemaalari. (Hänen teoksiaan on juuri nyt näytteillä Tukholmassa Wetterlingin taidegalleriassa, Kungsträdgården 3). Neuman perusti yhdessä Robert Weilin kanssa Magasin III taidehallin vuonna 1987 ja toimii nyt sen toimintajohtajana. Hän kouluttaa ns taidekuraattoreja Tukholman yliopistossa. Hän on Tukholman yliopiston kunniatorhtori. Hän toimii myös yhteistyössä Jerusalemissa sijaitsevan taideakatemian, Bezalel Academy of Arts & Design kanssa. 

Magasin III on avannut filiaalin 1,5 vuotta sitten Tel Avivissa, Olei Zion 34, Jaffa. Neuman ja Weil kutsuvat Tel Avivia toiseksi kotikaupungikseen.  Galleria on avoinna vain kaksi kertaa viikossa,  ainakin näin alkuunsa, mutta suurten valaistujen ikkunoiden läpi voi ohikulkijat ihastella taidetta ympäri vuorokaudet.


Tino Sehgal

Accelaratorissa siis on avattu uusi instalaatio 6. syyskuuta 2019, joka on avoinna 20.lokakuuta saakka. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Robert Weil-säätiön ja Proventuksen kanssa. Instalaation järjestää Tino Sehgal, joka on nuori sakslais- englantilais-intialaien juuriltaan ja asuu Berliinissä. Missäpä muualla sillä Berliini on ollut jo monet kymmenet vuodet Euroopan taide- ja kulttuurikaupunki numero uno.

Shegal kutsuu taiteensa "konstruoituihin tilanteisiin", joissa usein mukana on yksi tai useampi ihminen, joka suorittaa Sehgalin luomia ohjeita. Sehgal opiskeli poliittista taloustiedettä ja tanssia ennen kuin työskenteli taiteilijana vuonna 2000.


Tino Sehgalin teoksesta on käyty monia keskusteluja siitä, mitä pidetään taiteena. Kun Sehgal myy taideteoksen, ostaja ei saa mitään, ei ohjeita, kuiteja, luetteloa eikä kuvia. Mitä myydään, on lupa "näyttää" hän työskentelee. Tämä tarkoittaa, että hänen taiteestaan ei ole dokumentoitu.

Yksi hänen teoksistaan on nimeltään "Tämä on uusi", mikä tarkoittaa, että teoksen esityspaikan henkilökunta kutsuu tämän päivän sanomalehden otsikoita kävijöille. Kohdassa "Tämä menestys/ epäonnistuminen" lapset leikkivät näyttelyhuoneessa.

Ruotsissa Tino Sehgalin taidetta on esitelty Way Out Westissä, Moderna museetissa, Magazine 3 Tukholmassa ja Göteborgin taidesalissa Göteborgin kansainvälisen taiteen biennaalin 2011 aikana.


Lokakuun 17. voi tavata Seghalin Acceleratorissa kello 18-20, jolloin hän pitää luennon. Ohjelmassa esiintyy myös Jenni White, joka on 'Turkin tiedon professori'. Ilmainen sisäänpääsy, mutta tilaisuuteen vaaditaan etukäteis ilmoittautumien.

Accelerator on avoinna tiistaisin kello 12-18, keskiviikkoisin kello 12-20, torstaista-sununtaihin kello 12-18. Aina ilmainen sisäänpääsy. Osoite: Frescativägen 26A, Tukholman Yliopisto. Metroasemalta Uninversitet on lyhyt kävelymatka kujaa pitkin Accelleratoriin. Bussi 50 ajaa ohitse.



Täällä on myös mukava kahvila, joka on avoinna kaikkina viikonpäivinä siinä noin kello 7.00-18.00.

torstai 29. elokuuta 2019

Kansallismuseon uusi avaus



Kansallismuseo/Nationalmuseum, Södra Blasieholmshamnen 2


Avoinna:

Lauantaista keskiviikkoon kello 11-17
torstaina kello 11-21
perjantaina kello 11-19
maanantaina suljettu

Ilmainen sisäänpääsy museoon.

Vain tilapäisiin erikoisnäyttelyihin sisäänpääsymaksu 150kr.

 Museon johtana toimii suomalainen Susanna Pettersson.


Kuningas, Victoria ja Estelle kävivät yhdessä peruskorjatussa Kansallismuseossa.

Täydellisen peruskorjauksen jälkeen museoon on vaeltanut avauksen jälkeen menneen vuoden aikana miljoona kävijää. Se on paljon ruotsalaisessa mittakaavassa, mutta uteliaisuus museota kohtaan on ollut suuri, koska museota on kehuttu monilta tahoilta. Museo on ennen kaikkea korjattu kaikkien modernien kiinteistösääntöjen mukaan ja ilmastointikin on aivan viimeistä huutoa. Valtion kiinteistövirasto on valvonut kaiken aikaa uuskorjauksia ja rakennus onkin kokonaan viraston vastuulla jatkossakin.


Museo avattiin nykyisessä rakennuksessa vuonna 1866, ja se oli ensimmäisiä julkisia taidemuseoita maailmassa. Rakennus on näkyvä osa Tukholman kaupunkikuvaa. Se edustaa uusrenessanssia ja muistuttaa tyyliltään Firenzen ja Venetsian renessanssia. Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Friedrich August Stüler ja sisätilat ruotsalainen Fredrik Wilhelm Scholander. Talon suunnittelu ja rakentaminen kestivät 20 vuotta, ja ne tulivat hyvin kalliiksi, sillä niissä käytettiin uudenaikaisia rakennustekniikoita.

Valtion kiinteistöviraston vastuulla on mahdottoman monien rakennusten ylläpito, jopa ulkomailla. Kiinteistövirasto vuokraa myös valtion ja hovin omistamia asuntoja ja rakennuksia. Kiinteistöviraston sivuilla on paljon mielenkiintoista arkkitehtuurista.

Siitä oli jo 148 vuotta kun kansallismuseota korjataan ensimmäisen kerran. Korjauste kestvtä viis vuotta aj nyt musoon mahtuu kolem ekrta niin palkon nöyttelyesineitä kuin aikaisemmassa msuoessa oli. Hallitus antoin 11 miljoaa lisää varoja museolle kustantamaan kasvaneet kulut kävijöiden  takia.2,5 ensimmäein kuukuaden iakan tuli musoon yhtä öajon kävisjöitä kuin iaksemmin tuli koko vuoden aikana. Mutta toisaalat, kun nyt ekrta vihdoinkin alettiin msueota korjaan ja uusimana niin päätetiin tehdä kestvä ja tomiva muso,joka voi ola jopa maapalon upein kansallismuseo.

Erityisen mielenkiintoenon uusi näyttelysali johon on koottu ruotsalaista taidetta vuosilta 1870-1910. Tätä aika pidetään ruotsalaisen taiteen tärkeimpinä kultavuosina. Tänä aikan teki taiteilijat protestin akteemista taidetta kohtaan, kansallisromantikka sai ruotslaiset taiteiljat palaamaan Ranskasta ja Italiasta kotimahaan luonnon keskelle. 

Nykyisessä näyttelyssä ovat taiteilijoiden työt asetettu sekaisin tiloihin, eikä kukin omaan osioonsa. Taulut ovat pantu esille sisältönsä tai symboliikkansa  mukaan, mikä saa aikaan hieman hämmennystä ja antaa sekavan kuvan. Mielummin ehkä olisi ollut laittan kunkin suurtaiteilijan teokset omiin ryhmiinsä. Ranskalaiset impressionisiten teokset ovat levinneet musossa sinne sun tänne. Museolla on nimittäin erinomainen kokoelma ranskalaisten impressionistien töitä. Nämä teokset ovat maailman esiluokkaista taidetta ja sopisivat paremmin sijaitseman omassa huoneessaan. Kaikkia teoksia ei edes saatu museoon vaan paljon on myös varastossa.



Näcken,  Ernst Josephson (1851-1906).

Taulu on laitettu esille uloskäyntiin skärmin taakse. Tämä maalaus on yksi Ruotsin kuulusimmista taideteoksista. Josephson maalasi kolme eri teosta samasta aiheesta. Toinen niistä on Göteborgin taidemuseossa ja kolmas prinssi Eugenin Waldemarsudden'issa. Aika monet pitivät alastomuutta sopimattomana ja siksi ei Kansallismuseo alkuun halunut ottaa maalausta näytteille. Mutta vuodesta 1915  lähtien taulu on kuitenkin kuulunut Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseon ystävät niminen järjestö lahjoitti taulun museolle.



Tämä on näky portailta sisäänkäyntiin

Peruskorjaukset kesti kuusi vuotta, mutta ne tehtiin erittäin huolella ja aivan viimeisen päälle. Museon valaistus, ilmastointi ja viemäritkin uudistettiin. Ilmanvaihtosysteemi tehtiin mahdollisimman hyväksi ja tehokkaaksi, jottei esineet pääse kostumaan tai homehtumaan. Ilma on myös erittäin terveellien vierailijoille. Kaikki tehtiin niin ettei tarvitse  ihan heti alkaa korjaamaan rakennusta. Mutta kyllä se maksoikin, 1,2 miljardia kruunua. Sen lisäksi esineiden ulosvienti ja sisääntuonti, niitten putsaus ja uusien esineiden sisääntuonti on vaatinut sievoisen määrän lisäapulaisia ja maksanut sievoisen summan sekin. Museo sai 200 miljoonan edestä lahjoituksia. 


Kaikki jotka ovat käyneet uudessa peruskorjatussa Kansallismuseossa sanovat että saa haukkoa henkeään, sillä niin upea on tulos. Tämä on yksi Ruotsin historian suurimmista taidetapahtumista, vailla vertaansa. Tulos on ensiluokkainen.

Museorakennus pestiin ja käsiteltiin käsin ulkoapäin, katto uusittiin, kattoon tehtii iso lasi-ikkuna, seiniltä avattiin ikkunoita jotka oli joskus peitetty. Nyt tulee valoa suurista ikkunoista sisään. Tehtiin kerroksia lisää ja maan allekin tehtiin paljon uutta tilaa. Uudet valot, värit  ja varjot tekee museosta elävän. Lisää näyttelytilaa on hankittu ja kolme kertaa enempi näyttelyesineitä on saatu mahdutettua museoon, vaikka museo ei silti vaikuta lainkaan ahtaalta. Museon on saanut monikulttuuri osion, sillä Ruotsissa on aina ollut runsaasti pakolaisia ja  maahanmuuttajia.


Bertel Thorvaldsenin 'Kasteen enkeli' etualalla

Köpenhaminassa Thorvaldsenilla on oma nimikkomuseonsa.

Museo on saanut myös lisää hissejä ja kellarissa on suuret tilat vieraita varten. Kuudennesta kerroksesta on päätä huimaava näköala alas, noin 23 metriä. Lukuisista isoista ikkunosta voi ihailla kaupunkia. Vessoja on joka keroksissa ja aivan uusi kahvila/ravintola pohjakerroksessa. Kahvilan huonekalut on valmistettu Suomessa. 

Suosittelen varata puoli päivää tätä ihanaa museota varten. Pidä taukoja, istu ja nauti taiteesta ja käy välillä kahvilassa virkistymässä. 





Auguste Renoir


Carl Larsson


Vincent Van Gogh


Rembrandt


 Gustav Cederström

Cederströmin tunnetuin maalaus, Kaarle XII:n ruumissaatto 1878. Maalaus herätti suurta huomiota vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä ja venäläinen suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanov osti sen. Cederström teki taulusta toisen version Ruotsin kansallismuseolle.









John Bauer


Fanny Brate



Adolf Ulrik Wertmüller






Eilif Peterssen



Museossa on 700000 esinettä kaiken kaikkiaan. Tällä on myös runsaasti ulkomaalaisetn tunnetujen suurmestareden teoksia. Museo on saanut myös Gustavbergin keramiikkatehtaalta 40000 esinettä kokoelmiin, joista toki ei ole kuin murto-osa esillä, mutta esineitähän voi vaihtaa ajan kanssa. Taide on esillä aikakausittain.

Museo on digitalisoinut kaikki esineet, ne varastossakin olevat, ja ne ovat netissä vapaasti käyetettävissä ja merkattu PD merkinnällä.  Vain murto-osa on suojattuja, merkattu CC BY-SA merkinnällä, mutta museo antaa usein luvan käyttää niitäkin, esim. yksityisissä blogeissa tai yksityis käyttöön. Museon mottona on että taide kuuluu kaikille.

Wikimedia Commons'issa on noin 6000 erikoisen hyvää valokuvaa, jotka ovat vapaassa käytössä.








Bernadotte suvun taulu, Fredrik Westin (1837)


Brother ST.Martina ja peikot, John Bauer (1913)


Siljan järven rannalla, Anders Zorn (1905)

 
Aamiaisen aikaan, Hanna Pauli (1887)


Kissa kukkaniityllä, Bruno Liljefors (1887)


Grez-sur-Loin'in maaseudulla Ranskassa, Carl Trägårdh (1889)


La Grenouillère, Auguste Renoir


Bretagnen maaseudulla, Paul Gauguin


Elämä ja kuolema, Ivar Arsenius (1905)




Kahvila/ravintoa, jonka kalusteet ovat valmistettu Suomessa.