Botkyrkan kunta
Botkyrkan kunta on laaja kunta pinta-alaltaan. Pääpaikka on Tumba. Botkyrka on nimitys pitäjälle, kirkolle, seurakunnalle ja kunnalle. Vuonna 1960 asui alueella vain noin 6000 henkeä, nykyään Botkyrkan kunnassa asuu noin 90000 asukasta. Kunnassa on eniten maahanmuuttotaustaisia henkilöitä Haaparannan jälkeen koko Ruotsissa. Noin 40 %. Botkyrkan kunta on myös asukasluvultaan suurin alue Tukholman alueella.
Botkyrka sijaitsee suhtkoht lähellä Tukholmaa ja tänne kulkee niin metro kuin paikallinen sähköjunakin. Metrojunan päätepysäkki sijaitsee Hallundassa, joten sillä pääsee vain kunnan pohjoisiin osiin ja sähkäjunan päätepysäkki on Södertäljessä. Sähköjuna pysähtyy Tullingessa ja Tumbassa. Eteläinen Botkyrkan kunta on luonnonvaraista aluetta jossa on vain pienempiä asutustaajamia siellä täällä ja suuria maatiloja. Botkyrkan kunta kohtaa pohjosisssa Mälaren järven ja etelässä Itämeren lahden pohjukan. Kunnan alueella on paljon järviä ja suomaatakain.
Sankt Bodvid'in nimestä sai alue nimensä. Ajan saatossa täällä on asunut niin talonpoikia, kartanonomistajia, statare, maattomia maatyöläisiä, kreivejä ja barooneja. Aluella on sijannut suuri määrä herraskartanoita jotka kertoo rikkaasta menneisyydestä. Alueelta löytyy useita bronssi-ja viikinkienajan hautakumpuja.
Salemin kunnan yhetydessä olen aikaisemmin kertonut Sankt Bodvidista.
Sankt Bodvid'in nimestä sai alue nimensä. Ajan saatossa täällä on asunut niin talonpoikia, kartanonomistajia, statare, maattomia maatyöläisiä, kreivejä ja barooneja. Aluella on sijannut suuri määrä herraskartanoita jotka kertoo rikkaasta menneisyydestä. Alueelta löytyy useita bronssi-ja viikinkienajan hautakumpuja.
Sankt Bodvid on yhdessä Sankt Eskilin kanssa Södermanlandin maakunnan suojeluspyhimyksiä.Tarinan mukaan Pyhä Botvid synty Hammerstan kartanossa joskus 1000-luvun lopuilla. Hammersta sijaitsee Norsborgin metroaseman eteläpuolella, Botkyrkan kirkon ja hautausmaan luona. Sankt Bodvidin vanhemmat olivat pakanoita. Bodvid käväisi jossain välissä Englannissa ja siellä hänestä tuli kristitty. Kotiin palattuaan hän antoi kastaa itsensä. Hän alkoi auttamaan köyhiä ja sairaita. Bodvid matkusti Nyköpingiin ja siellä hänet löi hengiltä itsensä vapaaksi ostanut renki. Sen tapauksen muistoksi juhlitaan Bodvidin päivää 28. heinäkuuta. Vielä tänäkin päivänä on ruotslaisessa kalenterissa Bodvidin nimipäivä juuri tuona päivänä.
Tumba pappersbruk/Tumban paperiruukki
Tumba bruk
Ruotsin valtionpakki on painattanut seteleitä täällä entisessä paaperiruukissa vuodesta 1755 lähtien. Tumba Bruk oli Euroopan suurin paperitehdas vuosina 1925-1940. Luultavasti tämä on maailman vanhin setelipainamo. Vuonna 2002 osti setelipainamon amerikkalainen firma nimeltä Crane Co. Itse rakennukset ja puisto on nykyään valtiollinen muinaismuisto. Täällä on myös museo. Ilmainen sisäänpääsy.
Entinen vahtikoppi
Tumba bruk
Hamra gård, Tumba
Hamra Gård on oikeastaan kolme kartanoa ja lukuisia muita rakennuksia, jotka sijaitsevat Tumbassa. Se toimii esimerkki maatilana ja tutkimuskeskuksena. Maatilan osti vuonna 1894 Gustaf de Laval. Hän oli ruotsalainen insinööri ja keksijä joka oli erikoistunut höyrykoneisiin ja turbiineihin. Hän syntyi Pohjois Ruotsissa Taalainmaalla. Gustaf de Laval on rekisteröinyt 92 patenttia keksinöistään. Hän on ollut perustamassa 37 firmaa ja silti hän kuoli köyhänä syöpään vuonna 1913. De Laval oli kehno taloudenhoitaja.
Täällä Hamra Gårdenissa kokeillaan uusia menetelmiä maidontuotannossa ja säilytyksessä. Täällä kokeillaan myös uusia ruokintamenetelmiä. De Laval niminen firma pitää toimintaa yllä. De Laval on ylpeä maatilastaan. De Laval kuuluu sisaryhtiönä TetraPak nimiseen firmaan, jonka perusti ruotsalainen Ruben Rausing. Myös Alfa Laval kuuluu tähän samaan suureen konserniin.
Ruben Rausing oli yksi maailman rikkaimmista miehistä. Hän oli oikealta nimeltään Andersson, mutta hän syntyi Raus'in seurakunnassa Råå'ssa ja sai siitä iden vaihtaa sukunimensä Rausingiksi. Rausingin suku on jakanut omistuksen useamman suvunjäsenen kesken, joten useampikin Rausing suvun jäsenistä on viiden rikkaimman ruotsalaisen joukossa.
Hans Kristian Rausing, nykyinen Rausingin suvun päämies, asuu Lontoossa, jossa hän on Englannin neljänneksi rikkain henkilö. Hänen isänsä on myös nimeltään Hans ja hän asuu myös Lontoossa, mutta hän on jo melkein 90 vuotias eläkeläinen. Hans Kristian jakaa vuosittain suuria summia hyväntekeväisyyteen. Englannin prinssit William ja Harry ovat avanneet hyväntekeväisyysjärjestön ja Hans Rausing lahjoitti suuren summan poikien säätiölle. Luultavasti satoja miljoonia. Hänellä on ollut suuria päihdeongelmia ja ollut aika ajoin myös hoitokodissakin. Vaimo kuoli päihteisiin, mutta nykyään hän on uusissa naimisissa ja vaikuttaa voivan hyvin.
Hans Rausing nuoremman sisko Sigrid Rausing lahjoitta hyväntekeväisyyteen 200 miljoonaa kruunua joka vuosi oman hyväntekeväisyysjärjestönä SRT, Sigrid Rausing Trust'in kautta. Hänen lahjoituksilla yritetään saada oikeussyteemi toimimaan Venäjällä, Afganistanissa ja Iranissa. Hän tukee somalilaisia pakolaisia Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa. Hän tukee myös ihmisten tasa-arvoa ja naistenoikeuksia Turkissa. Hänen Trusti taistelee yhdeksän erilaisen ihmisoikuden puolesta, joiden joukossa on mm naisten oikeudet, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus.
Sigrid asuu myös Lontoossa ja hän itse elää hyvin primitiivistä elämää kuten veljensäkin. Sigrid sanoo että hän kasvoi Ruotsissa 70-luvulla jolloin Ruotsi oli erittäin vasemmistolainen valtio ja hän oppi että heikonpiosaisia on autettava ja tuettava. Eipä silti, juuri nytkin Ruotsissa on puhtaasti vasemmistolainen hallitus. Sigrid oppi että varoja on jaettava ja näin Rausingin perhe jo silloin työllisti paljon ruotsalaisia, kuten he vieläkin tekevät.
Ruben Rausing oli yksi maailman rikkaimmista miehistä. Hän oli oikealta nimeltään Andersson, mutta hän syntyi Raus'in seurakunnassa Råå'ssa ja sai siitä iden vaihtaa sukunimensä Rausingiksi. Rausingin suku on jakanut omistuksen useamman suvunjäsenen kesken, joten useampikin Rausing suvun jäsenistä on viiden rikkaimman ruotsalaisen joukossa.
Hans Kristian Rausing, nykyinen Rausingin suvun päämies, asuu Lontoossa, jossa hän on Englannin neljänneksi rikkain henkilö. Hänen isänsä on myös nimeltään Hans ja hän asuu myös Lontoossa, mutta hän on jo melkein 90 vuotias eläkeläinen. Hans Kristian jakaa vuosittain suuria summia hyväntekeväisyyteen. Englannin prinssit William ja Harry ovat avanneet hyväntekeväisyysjärjestön ja Hans Rausing lahjoitti suuren summan poikien säätiölle. Luultavasti satoja miljoonia. Hänellä on ollut suuria päihdeongelmia ja ollut aika ajoin myös hoitokodissakin. Vaimo kuoli päihteisiin, mutta nykyään hän on uusissa naimisissa ja vaikuttaa voivan hyvin.
Hans Rausing nuoremman sisko Sigrid Rausing lahjoitta hyväntekeväisyyteen 200 miljoonaa kruunua joka vuosi oman hyväntekeväisyysjärjestönä SRT, Sigrid Rausing Trust'in kautta. Hänen lahjoituksilla yritetään saada oikeussyteemi toimimaan Venäjällä, Afganistanissa ja Iranissa. Hän tukee somalilaisia pakolaisia Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa. Hän tukee myös ihmisten tasa-arvoa ja naistenoikeuksia Turkissa. Hänen Trusti taistelee yhdeksän erilaisen ihmisoikuden puolesta, joiden joukossa on mm naisten oikeudet, muukalaisviha ja suvaitsemattomuus.
Sigrid asuu myös Lontoossa ja hän itse elää hyvin primitiivistä elämää kuten veljensäkin. Sigrid sanoo että hän kasvoi Ruotsissa 70-luvulla jolloin Ruotsi oli erittäin vasemmistolainen valtio ja hän oppi että heikonpiosaisia on autettava ja tuettava. Eipä silti, juuri nytkin Ruotsissa on puhtaasti vasemmistolainen hallitus. Sigrid oppi että varoja on jaettava ja näin Rausingin perhe jo silloin työllisti paljon ruotsalaisia, kuten he vieläkin tekevät.
Lontoossa asuu useita rikkaita ruotsalaisia jotka myös lahjoittavat varojaan, kuten Percy Parnevik ja Nikas Zennström, joka perusti Skypen, ja monta muutakin. Parnevik oli aikaisemmin pääjohtaja ABB:ssä mutta nykyään hän johtaa hyväntekeväisyys järjestöä nimeltä Hand in Hand, joka järjestää 10 miljoonaa työpaikkaa maapallon köyhimmille. Percy Parnevik on sanonut että "Palkkio tulee, kun tapaat ylpeän naisen, joka nostaa itsensä ja perheensä pois äärimmäisestä köyhyydestä, ja johtaa nyt menestyvää yritystä". Zennström on perustanut investointifirman nimeltä Atomico, joka toimii 50 eri firmassa, neljässä maanosassa. Atomicos on investoinut mm muissa firmoissa kuten Ravico, FON, Klarna ja monta muuta.
Hamra gård, De Laval, Tumba, Botkyrka
Botkyrkaan rakennettiin asuinalue asuinalueen perään 1970-luvulla. Uusi metrolinja vedettiin alueelle ja sähköjunat alkoivat kulkemaan kunnan lävitse Södertäljeen.Botkyrka on toiminut eräänlaisena monikulttuurillisena kokeilukuntana, johon on käyty tutustumassa monista maista. Botkyrka taitaa olla yksi harvoista kunnista Suur Tukholmassa, jolla on kunnallinen asuntofirma, jolla on tarjolla vuokra-asuntoja. Suur-Tukholman alueella on kuitenkin neljä osakeyhtiötä jotka tarjoavat vuokra-asuntoja. Suur Tukholman alueella käy kaikki vuokra-asuntoa etsivät samaan jonoon. Jonossa olo maksaa määrätyn summan vuodessa. Jos haluaa vuokra-asunnon keskikaupungilta niin sitä saa nykyään jonottaa noin 18 vuotta. Suur Tukholman laitamilta ehkä saa vuokra-asunnon jonotettuaan 10 vuotta.
Huddingen kunnalla on jonkin verran myös vuokra-asuntoja, jonka asunnot ovat tuossa edellä mainitussa jonossa nekin. Huddingessa rakennetaan tälläkin haava kovaa vauhtia uusia asuntoja. Jo oli aikakin sillä Tukholmassa todellakin tarvitaan vuokra-asuntoja.
Aspen niminen järvi
Aspen järvi ja Ekholmen luonnonreservaatti sijaitsevat Norsborgin ja Salemin välissä. Olen aikaisemmin kertonut näistä alueista.
Botkyrkan kunta on luonnonvarainen kunta. Paljon erikoisen kaunista villiä ja vaihtelevaa luontoa, kauniita järviä ja lukuisia kartanoita. Ekholmenin luonnonreservaatti Aspen järven ympärillä on kokonaista 18 hektaaria suuri.
Skrävsta gård, jossa on ratsastuskoulu
Srävsta gård on herraskartano Aspen järven ranalla. Kartanon tilukset sijaitsevat aivan Hågelby gårdenin kanssa rinnakkain. Hågelby gårdenin omistaja oli L M Ericsson, puhelinfriman omistaja. Hågelbyn kartanosta lisää hieman alenpana.
Botkyrkan alueella on erikoisen paljon muinaismuistoja, riimukiviä, raunioita ja hautakumpuja.
Riimukiviä on joka puolella mihinkä päin vain päänsä kääntää
Skrävsta gård
Elvesta gård, tai Älvesta säteri, on rälssikartano
Kartano sijaitsee Albyn asuinalueen etelä puolella Tullingen järven rannalla. Kartanon tiluksilla sijaitsi 1100-luvulla luostarikin. Eikä ihme sillä kartanon alue on hyvin suojattu. Pohjoisessa ja etelässä on korkeita mäkiä, idässä Tullinegn järvi ja vain lännestä päin on voinut lähestyä luostaria ja kartanoa. Tämä alue vieläkin harvaan asuttua. Joitakin suuria kartanoita sijaitsee alueella jotka ovat omistaneet jättiläismäiset tilukset.
Kartanokin on 1100-luvulta. Täällä on asunut ainakin Carl Johan Cronstedt, joka keksi kaakeliuunin. Cronstedt oli Tukholmassa synytynyt krevi, arkkitehti ja kamarikollegion presidentti. Kamarikollegiossa hoidettiin valtion varoja ja siellä toimi voudit jotka keräsivät varoja. Se oli eräänlainen valtionvarainministeeriö. Cronstedt tunnetaan paremminkin arkkitehtinä ja suunnittelijana.
Kartanokin on 1100-luvulta. Täällä on asunut ainakin Carl Johan Cronstedt, joka keksi kaakeliuunin. Cronstedt oli Tukholmassa synytynyt krevi, arkkitehti ja kamarikollegion presidentti. Kamarikollegiossa hoidettiin valtion varoja ja siellä toimi voudit jotka keräsivät varoja. Se oli eräänlainen valtionvarainministeeriö. Cronstedt tunnetaan paremminkin arkkitehtinä ja suunnittelijana.
Vielä nykyäänkin kartano on yksityisessä omistuksesssa. Täällä on jonkinlainen rakennustarvikefirma ja ratsastuskoulu.
Alkuperäinen Södertäljevägen, joka kulki Bergaholmin rautakautisen hautakentän ohitse Bergaholmin kartnanoon, jonka Cronstedt muun muassa omisti. Kartano sijaitsee Bornsjön järven etelärannalla. Alue on nykyään Bornsjön luonnonreservaatti. Bergaholmin kartano oli myös säteri, rälssikartano.
Bergaholms säteri
Fågeslta gård
Skårby gård
Sillviks gård
Kartano on ollut yksityinen kesähuvila, mutta nykyään rakennuksen omistaa Botkyrkan kunta ja sitä käyttää järjestö nimeltä Kulturella Ungdomsrörelsen, KUR. Tämä järjestö perustettiin jo vuonna 1905. Kartanon omisti aikansa myös Sturehovin linna joka sijaitsee noin kilometrin päässä kartanosta. Siihen aikaan kartanoon kulki linnasta suora lehmuksilla reunustettu allée. Linnan ja kartanon välissä sijaitsi kaunis englantilainen puisto. Maaherra Lennart Reutersköld asui Sillvikin kartanossa vaimonsa Ingegerd Possen kanssa.
Botkyrkan kunnassa toimii järjestö nimeltä Sillviks vänner/Sillvikenin ystävät, jotka vaalivat Sillvikin kartanoa. He ovat omin toimin maalanneet kartanon ja korjailleet pahimmat viat. Täällä on pidetty kesäaikaan konsertteja jo 26 vuotta. Täällä on "avoimet ovet päivä", jolloin kartanoa näytetään. Käsitöitä, lasia, maalauksia on myynnissä, sekä kirpputori. Kahvila on luonnollisestikin myös avoinna.
Hautakenttä
Bergaholmsvägen'in (entinen Södertälejvägen) varressa sijaitsee myös ns Botvids källa, lähde joka on pyhitetty Pyhälle Botvidille. Olen aikaisemmin kertonut Botvidista täällä.
Söderbystenen sijaitsee myös Bergaholmsvägenin varressa, lähellä Botvidin lähdettä, paikassa jota kutsutnaan nimelltä Söderby. Riimukiivi on viikinkien ajalta. Vain 1,5 kilometrin päässä sijaitsee Salemin kirkko.
Lindhovs gård on säteri joka sijaitsee Aspen järven ranalla
Täällä on eletty jo bronssi- ja rautakaudella. Nykyään tämä kartano on kunnan sosiaalipsykiatrinen laitoshoitopaikka. Siis täällä asuu eläkeläisiä, joilla on psykiatrisia ongelmia tai vakava demenssisairaus.
Lisärakennuksia
Navettarakennukset
Kartanoon kuuulu 10 torppaa
Albysjön, Aspen, Bornsjö, ja Uttran ovat suurimmat järvet alueella. Sankt' Bodviksväg kulkee Aspenin järven pojoisen päädyn ympäri ja sitten Aspenin ja Bornsjön välistä etelään päin. Sankt' Bodvikin kirkko ja vanha hautausmaa sijaitsee tien varressa lähellä Hallundan asuinaluetta. Kirkon luona sijaitsee myös Hammarby gård, joka on toiminut pappilana keskiajalla. Pappila on nykyään kissapansionaatti.
Hautakivi jota nykyään säilyteään Valtion Historiallisessa museossa Tukholmassa. Pitää taas kerran sanoa että Historiallinen museo on aivan vertaansa vailla oleva museo. Suosittelen! Kivi on Pyhän Bodvidin veljen Björn'in valmistama hautakivi. Tämä hautakivi täällä Botkyrkan kirkon luona on kopio siitä alkuperäisestä.
Sankt Botvid, aalttarikaappi Ytterselön kirkossa
Botkyrka on pyhimys Botvidin aluetta. Yhdessä Sankt Eskilin kanssa on Pyhä Botvid Södermanlandin suojeluspyhimys. Sankt Eskil on Eskilstunan oma pyhimys. Pyhä Botvid asui ja eli Hammarbyn kartanossa, Botkyrkan länsipuolella, Aspen'in järven rannalla.
Botkyrkan kirkko, täällä olen kertonut kirkosta
Botkyrkan alue on erittäin historiallista aleutta, jolla on pitkä ja mielenkiintoinen historiansa. Kirkon ympärillä sijaitsi aikoinaan Botkyrkan kirkonkylä. Kirkon luona sijaitsi koulu, pappila, kellonsoittajan kartano ja köyhientalo. Tällaisia köyhientaloja tai vaivaistentupia oli aikoinaan Ruotsissa useimmilla paikkakunnilla ja Ruotsin vallan ajalla myös Suomessa. Jo 1500-luvulla laadittiin laki että kirkon piti järjestää köyhille asunnot. Ensi alkuun Ruotsissa oli ns kiertolaissyteemi. Köyhät lähetettiin talosta taloon joten kaikkien oli osallistuttava köyhien hoitoon.
Katollisella ajalla kirkko perusti ns Helgenadhus/Pyhänhengentaloja. Ne olivat köyhienasuntoja, sairaiden ja vanhustenkoteja. Tukholmassa Helgeandshuset sijaitsi saman nimisellä saarella, jossa nykyään sijaitsee eduskuntatalo.
Botkyrkan kirkko, täällä olen kertonut kirkosta
Botkyrkan alue on erittäin historiallista aleutta, jolla on pitkä ja mielenkiintoinen historiansa. Kirkon ympärillä sijaitsi aikoinaan Botkyrkan kirkonkylä. Kirkon luona sijaitsi koulu, pappila, kellonsoittajan kartano ja köyhientalo. Tällaisia köyhientaloja tai vaivaistentupia oli aikoinaan Ruotsissa useimmilla paikkakunnilla ja Ruotsin vallan ajalla myös Suomessa. Jo 1500-luvulla laadittiin laki että kirkon piti järjestää köyhille asunnot. Ensi alkuun Ruotsissa oli ns kiertolaissyteemi. Köyhät lähetettiin talosta taloon joten kaikkien oli osallistuttava köyhien hoitoon.
Katollisella ajalla kirkko perusti ns Helgenadhus/Pyhänhengentaloja. Ne olivat köyhienasuntoja, sairaiden ja vanhustenkoteja. Tukholmassa Helgeandshuset sijaitsi saman nimisellä saarella, jossa nykyään sijaitsee eduskuntatalo.
Botkyrkan kirkko kuuluu Tukholman hiippakuntaan. Kirkon rakennutti Sankt Bodvidin veli Björn. Se alkuperäinen lautakirkko oli toki hajoitettava melko pian mutta tämä uudempi kivikirkko valmistui vuonna 1176.
Kirkkohautausmaalla sijaitsee Pipersin ja Liljencrantzin sukujen hautakappelit. Botvidin veljen hautasargofagi sijaitsee nykyyään Historillisessa museossa.
Norsborgs herrgård, sijaitsee Mälaren järven rannalla
Kartanon omisti Liljegranzin suku. Rouvan nimi oli Nora, joten kartanoa kutsuttiin ensin nimellä Noras Bors, josta sitten tuli nimi alueelle, Norsborg. Arkkitehti Olof Tempelman suunninitteli kartanon ja sen lisärakennukset ja paviljongin.
Eleonoras Paraply, Norsborgs gård
Pieni pyöreä temppeli, joka kuuluu Norsborgin kartanoon. Temppeli on saanut nimensä kartanon omistajan vaimon mukaan Eleonora Liljencranz. Hänen miehensä Johan oli kuningas Gutsav III:n talousministeri. Kuninags itse oli erittäin kehno taloudenhoitaja.
Lipputorni, Norsborgs gård
Orangeriet, Norsborgs gård
Slagsta Gård oli myös rälssikartano aikoinaan, jonka omisti Johan Liljencranz
Fittja gård
Alunperin kartanon omisti Erik Larsson von der Linde, aatelisherra joka oli valtion palveluksessa. Hän oli oikeastaan hollantilaista kauppiassukua. Suku hankki myös Lindhovin kartanon josta tehtiin rälssikartano. Yksi Erikin tyttäristä Anna von der Linde toimi kuningatar Kristinan imettäjänä.
Fittjan kartano oli aikoinaan kestikievari ja postiasema. Kestikievarista tehtiin myöhemmin Wärdshus/ravintola. Rakennuksessa on ollut myös tingshus/pitäjän oikeustupa. Nykyään rakennuksessa sijaitsee ns monikulttuurikeskus.
Sturehovin linna, josta olen aikaisemmin kertonut täällä.
Norsborgs gård ja Sturehofin linna sijaitsevat vain reilu kilometri linnuntietä toisistaan ja ehkä noin kolme kilometriä tietä pitkin. Se oli vapaaherra Johan Liljencrantz joka rakennutti Sturehofin linnan Mälaren järven rannalle, hieman lännemäksi Norsborgin kartanoa. Liljecrantz toimi kuningas Gustav III:n talousministerinä. Yhteen aikaan hän omisti alueen useimmat kartanot. Sturehofin suunnitteli arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz.
Lida Friluftsgård, Lidavägen 1, Tullinge
Tullingen sähköjuna-asemalta bussilla 721 Lidaan tai omalla autolla 226 tietä sitten Pålamalsvägeniä ja lopulta Lidavägeniä perille. Lida sijaitsee Getaren nimisen pienen järven rannalla. Täällä on hiekkauimaranta.
Tämä on yksi Tukholman alueen parhaista virkistysalueista, jos nyt ei oteta lukuun Tukholman saaristoa. Täällä voi vuodet ympäri harrastaa ulkoilua kaikissa eri muodoissaan. Täällä on jopa hiihtotunnelikin. Ravintola ja yöpymispaikkakin löytyy tarvittaessa. Täällä on pidetty aikaisemmin myös kesäisin musiikkifestivaaleja. Bob Dylan on esiintynyt täällä ja pitkä liuta muita tunnettuja artisteja.
Lida Idrottskyrka/Lida urheilukirkko
Kirkko valmistui vuonna 1957. Alkuun paikalla oli vain kellotapuli joka soitti väen koolle. Jumalanpalvelukset ja hartaushetket pidettiin ulkona luonnossa. Arkkitehti Raplh Erskine suunnitteli niin kellotapulin. Kirkon suunnitteli Sven Ebbe Lidebark.
Albysjön on osa Mälaren järveä, joita yhdistää kapea Fittjanäset
Fittjanäset
Massmo, asuinalue joka kuuluu Huddingen kuntaan
Aspen järvi
Hagelby gård
Tämä kartano sijaitsee Aspen järven rannalla, Hågelbyvägenin varrella. Hågelbyvägen lähtee E4 Eurooppatieltä Albyn asuinalueen kohdalla ja päättyy Tumbaan.
L.M. Ercsson, Hålgebyssä vuonna 1926
L M Ercksson/Lars Magnus Ericsson, Ericsonin puhelintehtaan omistaja hankki tämän upean maatilan perheelleen asunnoksi. Ericsson itse oli mukana suunnittelemassa. Hänet on haudattu omasta pyynnöstään Botkyrka kirkon kirkkomaahan, mutta hauta on ilman hautakiveä, sillä se oli hänen oma toivomuksensa.
Hågelby ja sen puistoalue on avoinna yleisölle. Tänne kannattaa mennä vierailulle ja viettää puoli päivää ainakin nauttien kauniista kartanosta, ruuasta ja puutarhasta. Täällä on paljon erilaista aktiviteettiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Näin löytää Hågelbyn kartanoon!
Tanssilava
Vanha puoti jossa voi tehdä löytöjä
Hogslaby/Hågelby, rautakautinen kylä, joka sijaitsee Hågelbyn yhteydessä
Hogslaby
Bornsjön luonnonreservaatti
Salemin kirkon kirkkomaa
Tullingesjön järvi
Uttran järvi, Villa Engvall
Uttran järvi on pitkä ja kapea järvi jonka itäisessä päässä, eteläisellä ranalla sijaitsee Grödingen alue. Grödingen oli aikoinaan oma pitäjänsä. mutta vuodesta 1971 lähtien se on osa Botkyrkan kuntaa.
Nolingen herraskartanoon kuuluu usampikin kartano. Kartanoa kutustaan hevoskratnoksi, sillä kartanon omistajalla on isot hevostallit. Täällä voi harjoittaa ratsastusta. Nolingen kartanon lisäksi täällä sijaitsee Vårtsna, Sibblen ja Kaggahamran asuinalueet. Kagghamran kartansota mainitsin jo aikaisemmin.
Uttran järvi
Näs by on pieni vanhoillinen kylä Grödingen alueella, Botkyrkannkunnan lounaisessa kolkassa. Se sijaitsee niemellä jota ympäröi Itämeren vesi. Täällä on kaikki vieläkin kuin 1700-1800-luvuilla. Keskellä kylää kulkee vanha kyläraitti.
Grödinge, Wiad
Grödingen alue on käsittänyt paljon laajemman alueen mitä se on nykyään. Se käsitti useamman valtavan ison kartanon tilukset yhdessä ja Grödingen kirkko peltojen keskellä. Alueeseen ovat kuuluneet kartanot nimeltä Nolinge, Sibble, Vårsta, sekä Uttran ja Kagghamran alueet. Grödingessä on sijainnut lukuisia rälssikartanoitakin kuten Malmsjö, Wiads ja Norgan kestikievari.
Täällä on syntynyt ja kasavnut Uringen kartanossa myös aatelisherra nimeltä Hans Hierta joka sanoutui irti aattelistittelistään ja otti nimekseen Järta. Hän oli mukana Kuninkallisen teatterin maskeraadijuhlissa, jossa kuninags Gustav III murhattiin. Häntä ei toki epäilty murhasta koska kaikki läsnäolleet näkivät että Ankarström tappoi kuninkaan. Hierta oli liberaali, jopa hieman radikaali ja erittäin aktiivinen yhteikuntaelämässä.
Hans Hiertan pojan poika Lars Johan Hierta perusti sittemmin Aftonbladet lehden. Grödingen alueen miespuoliset hekilöt ovat korekakoulutettua väkeä ja täällä on kasvanut myös yksi Nobelin kemianpalkinnon saanut herra, Svante Arhenius. Useimmat herrat ovat myös istuneet Ruotsin parlamentin yläkammarissa, (oikealta nimeltään toinen kammari), jossa istui aatelisherroja. He saivat mandaatin istua yläkammarissa kuolemaansa saakka. Vasta vuonna 1971 lakkautetiin tämä toinen kammari.
Svante Arheniuksen poika Olof Arhenius asui Kagghmara gårdissa. Olof oli korkeakolutettu herra hänkin ja monitoimi mies. Hän oli jopa kiinnostunut kaiken ohella kotiseutututkimuksesta. Arkelogia oli yksi hänen kiinnostuksen kohteensa ja siksipä Gröningen alue on hyvin tarkkaan tutkittu alue. Kotiseutujärjestöön kuului alueen kolutetut herrat agronomit, opettajat, rakennusmestarit, tirehtöörit, kreivt ja muut aateliset, kirkkoherrat, kamreerit, professorit... Grödingen kotiseutujärjestö on vieläkin erittäin aktiivinen.
Grödingellä on keskiaikainen historiansa ja vieläkin alue muistuttaajollain tapaa keskiaikaa. Täältä on löydetty 40 kivikautista asuinpaikkaa. Pronssiajalta on röykkiöhautoja ja rautakaudelta peräisin olevia hautakenttiä on noin yhdeksänkymmentä. Alueelta on myös löydetty yksitoista linnavuorta ja lukuisia riimukiviä.
Grödinge, Iselsta
Tässä lähellä sijaitsee Grödinegn kotiseutujärjestön tilat, Iselsta Gammelgård, Grödinge byggdegård.
Grödinge, Marieberg
Grödingen kirkko 1100-luvulta sijaitsee erittäin kauniilla paikalla.
Kirkko kuuluu Strängnäsin hiippakuntaan. Sisustus on suurelta osin 1300-luvulta. Kirkko restauroitiin vuonna 1982 ja siinä yhteydessä löydettiin kirkon kuorin alta kahden aalteissuvun haudat, Cruus af Verchou/Sneckenfeldt ja Adlerhjelm. Molempien sukujen sukuvaakunat on kirkkosalin seinällä. Ketä he olivat niin siitä ei minulla ole haisuakaan.
Näkymä kirkon luota
Grödinge bonad, käsinkudottu seinävaate, joka on luultavasti 1400-luvulta. Tämä on kopia alkuperäisestä, joka on Tukholmassa Historiallisessa museossa.
Hieman pienempi samanlainen Grödinge seinävaate löytyy jopa Helsingin Kansallismuseosta.
Krusifiksi on 1500-luvulta
Erikoinen kastemalja
Puinen Madonna patsas 1400-luvulta
Kagghamra gård, Grödinge
Gaggahammran isot rapsipellot
Nolinge riimunkivi
Tullinge kyrka
Tullingessa asuu noin 20000 asukasta joista noin neljäsosa on maahanmuuttajia. Tukkukauppias Jacop Tegner suunnitteli huvilakaupunkia Tullingeen. Alue ei ollut tarkoitettu kenelle tahaansa vaan tarkoitus oli että Tukholman rikkaampi väki muuttaisi enempi maaseudulle pois kaupungista. Kovin hyvin tämä idea ei kehittynyt kuitenkaan. Tullinge sijaitsi kertakaikkiaan aivan liian kaukana huonojen liikenneyhteyksien takana. Muutenkin tukholmalaiset ovat aina halunneet asua enmpi kaunpungissa kuin maaseudulla. Maaseudulla asui vaan maanviljelijät.
Mutta kun rakennettiin rautatieasema Tullingeen niin aloitettiin myös huviloiden ja kerrostalojen rakentaminen aseman ympäristöön.
Tullingen ostoskeskus valmistui vuonna 1970 ja samaan aikaan rakennettiin uusi asemarakennus hieman kauemmaksi asuinrakennuksista. Tullingessa sijaitsi armeijan lentokenttä ja sen lähettyville alettiin rakentamaan vuonna 2006 uutta asuinaluetta nuorille lapsiperheille. Armeija muutti pois lentokentältä vuonna 1994 ja kaserneihin rakennettiin opiskelija-asuntoja. Uusi asuinalue sai nimekseen Norra Riksten.
Norra Riksten kasvoi keskelle luontoa huonojen likkenne yhteyksien taakse, ja aluetta kutsuttiin nimellä friluftsstaden/ulkoilmakaupunki. Riksten on kasvanut ja kehittynyt ja uusia asuntoja on rakennettu tiheään tahtiin.
Rikstenin esikolu
Rikstens gård on ollut aikaisemmin rälssikartano
Kartanon alueella Bysjön järven rannalla on asuttu noin 6000 vuotta. Nykyien rakennus on kuitenkin paljon nuorempi, vuodelta 1913. Entiset kartanon tilukset pilkottiin Risktenin asuinalueen rakentamista varten. Entien kartano oli rälssikartano jo vuodesta 1615 lähtien. Siihen aikaan täällä asui valtioneuvos Erik Flemming ja tämä oli Tukholman alueen suurin tilus pinta-alaltaan.
Rikstenin kartanon tiluksilla sijaitsee vieläkin lukuisia taloja ja torppia sekä valtavan suuri hevostalli. Täällä viljellään vieläkin maata osakeyhtiön nimissä.
Pienen Bosjön järven rannalla sijaitsee yleinen uimaranta
Tullinge gård toimii seurakuntakotina
Vita Villorna nimien asuinalue sijaitsee Tullingen järven rannalla. Nykyään alueen nimi on Hamringe. Alue täytti vastikään 100 vuotta. Täällä asui suomalaisia jotka olivat töissä 1940-luvulla Alfa Lavalilla. Asukkaat nimittivät auinaluetta nimellä Seppan. Alfa Lavalilla oli separaattoritehdas alueella ja Alfa Laval oli tunnettu erittäin hyvänä työnantajana. Ei siis ihme että suomalaiset tulivat mielellään tänne töihin ja asunnotkin olivat erittäin kotoisia ja moderneja.
Agneta Fagerströn Olsson on tehnyt elokuvan 'Seppan' vuonna 1986. Elokuva kertoo nuorista Seppanissa. En tiedä kuinka todellisuusperäinen elokuva on, kun en ole sitä nähnyt.
Kerroin jo tuolla aikaisemmin Gustav de Lavalista, joka perusti Separator AB:n yhdessä Oscar Lammin kanssa. Tehtaassa valmistettiin myös venttiilejä, pumppujen, lämmönsiirtimien ja separaattoreiden lisäksi. Mutta separaattori on ruotsalainen keksintö. Nykyään firman nimi on Alfa Laval AB.
Agneta Fagerströn Olsson on tehnyt elokuvan 'Seppan' vuonna 1986. Elokuva kertoo nuorista Seppanissa. En tiedä kuinka todellisuusperäinen elokuva on, kun en ole sitä nähnyt.
Kerroin jo tuolla aikaisemmin Gustav de Lavalista, joka perusti Separator AB:n yhdessä Oscar Lammin kanssa. Tehtaassa valmistettiin myös venttiilejä, pumppujen, lämmönsiirtimien ja separaattoreiden lisäksi. Mutta separaattori on ruotsalainen keksintö. Nykyään firman nimi on Alfa Laval AB.
Asuinalue rakennettiin Hamra Gård kartanon ympärille. Vielä tänäkin päivänä Alfa Laval omistaa kartanon. Valokuva kartanosta löytyy postauksen alkupäästä.
Tumba kirkko sijaitsee historiallisella paikalla Tunassa, melko lähellä Tumban ruukkia. Valtion pankki rakensi ensimmäisen pappilan kirkon luokse 1800-luuvn alussa. Nimittäin Tumban ruukin omisti valtio. Mutta itse kirkko valmistui vasta 1970-luvulla. Ennen kuin kirkko valmistui oli lähin kirkko Botkyrkan kirkko. Se oli paikallisten naisten ompeluseura joka teki kaikkensa että ruukki saa oman kirkon. Naiset ottivat tehtävkseen kerätä varoja kirkon rakentamista varten. Kirkosta ei tullut mikään maailman kaunein kirkko, mutta kirkko kuitenkin.
Centrumkyrkan on ns Equmeniakirkko
Luterilainen kirkko on menettänyt jäseniä viimeisten kymmenien vuosien aikana. Ruotsissa ei tilastoida henkilöitä uskonnon tai puoluekannan mukaan, koska Ruotsissa uskonto ja poliittinen kanta on yksityisasia. Mutta kirkot saavat kertoa kuinka paljon aktiivisia käveijöitä heillä on. Katollinen kirkko on se kirkko jonka aktiviteetti on kasvanut eniten.
Ns vapaakirkot ovat myös kasvaneet, vaikka Ruotsin luteraaninen kirkko on nykyään myös vapaakirkko, koska Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa. Equmeninen kirkko syntyi vuonna 2010 kun kolme metodistiyhteisöä, babtistit ja Missionskyrkan yhtyivät yhteiseen Equmenia yhteisöön. Sitä ennen pelastusarmeija liittyi metodisteihin.
Equmeniakirkolla on yksistään Tukholman alueella yhdeksän kartanoa jossa kaikki jäsenet saavat oleskella ja viettää lomaa tai vapaa-aikaa. Yöpymisestä ja ruokailusta kukin saa maksaa. Kartanoissa on monelaista toimintaa, kursseja, lapsille kesäleiritoimintaa ja vanhuksille ja nuorisolle omansa.
Klubbensborg Hägerstenissä, Klubbenbrogsvägen 27, on matkustajakoti ja leirialue, joka on avoin kaikille. Jos ei halua yöpyä niin täällä voi käydä vain kahvittelemassa. Samoilta sivuilta löytyy kaksi muutakin matkustajakotia, Gålögården ja Lindholmen. Tänne on turistitkin tervetulleita.
Olen maninnut tästä aikaisemminkin.
Tumba centrum
Aitajuoksija patsas, Botkyrkan Kulturskola/Botkyrkan kunnan kulttuurikoulu
Uttran sairaala oli aikoinaan Tukholman alueen tuberkuloosisairaala. Nykyään tämä on yksityinen vanhainkotilaitos, jossa on geriatrinen sairaanhoitoyksikkö.
Segersjön asuinalue ei ole kovinkaan suuri. Täällä on enimmäkseen rivitalo ja huvila-asutusta.
Albyn asukkaista on reilut 80 % maahanmuuttajia tai maahanmuuttaja taustaisia henkilöitä. Tänne pääsee metrolla. Alue on hyvin kauan sitten ollut saaristoaluetta ja alueelta löytyy paljon muinaismuistoja kuten kivikammioita. Asutus on kehittynnyt Albyn kartanon tiloille ja ympäristöön.
Kahdeksan arkkitehtuuria opiskelevaa suunnittelee uutta Botkyrkaa. Albyn uusrakennus ja korjaustyöt ovat olleet jo käynnissä aikansa. Albyn suurin ongelma oli huonosti toimiva ostoskeskus jossa on ollut tarjolla hyvin huonosti palveluja.
Albyn metroasema
Botkyrkan kunnassa on toiseksi eniten maahanmuuttajia koko Ruotsissa. Haparanda'ssa on eniten, koska sinne on muuttanut Tukholman alueelta ruotsinsuomalaisia eläkeikäisiä miehiä.
Alby gård
Tämä herraskartano on peräisin jo keskiajalta, mutta sen viimeisin omistaja oli kaikista kuuluisin herra, Lars Magnus Ericsson, puhelintehtaan omistaja. Aaatelissuku Gyllencreuz omisti kartanon 1700-luvulla. Ericsson muutti pian kuitenkin isonpaan kartanoon Hågelbygården, joka sijaitsee siinä vieressä. Täällä pidetään myös takakonttikirpputoria kesäaikaan.
Albynkartanon omistaa nykyään Botkyrkan kunta. Osassa kartanon rakennuksista on eräänlainen poliklinikka ja muissa rakennuksissa on Cirkus Cirkör, sirkuskoulu ja Subtopia, joka on yhdistelmä noin 500 erilaisesta kulttuuritoiminnasta. Sirkuskoulu on lukio- ja korkeakoulu jossa muiden aineiden lisäksi opetaan sirkustaitoja. Oppilaat ovat saaneet esiintyä ulkomaita myöten.
Bröta gård
Tämä on syvää maaseutua, vaikka ollaankin lähellä Tukholmaa.
Itäinen osa Brötan alueesta on luonnonreservaattia.
Brötastenen riimukivi seisoo tien varressa
Draget, työläiasuntola
Ensta
Useat tukholmalaiset haluaa asua villissä ryteikössä. Kerros- ja rivitalojenkin ympärillä kasvaa usein viiliä luontoa aivan seinässä kiinni.
Eriksberg, miljoonaprojektin asuinrakennuksia
Muita miljoonaprojektialueita Botkyrkan kunnassa oli Hallunda, Norsborg, Slagsta, Fittja ja Alby.
Fittja on yksi monikansallisimmista alueista Suur-Tukholman alueista. Ongelma näissä miljoona asuntoprojektialueissa on ollut se että alueen vuokra-asunnot on alunperin omistanut kunta ja kunnat ovat huonoja hoitamaan ja korjaamaan asuntoja. Siksipä ei juuri monissa muissa kunnissa olekaan vuokra-asuntoja, varisnkaan kunnallisia. Täällä Fittjassakin vuokra-asunnot ovat suuria ja moderneja, mutta niitä olisi myös huollettava. Monet maahanmuttajat asuvat täällä jo useammassa sukupolvessa ja he ovat kuin kotonaan. Nyt ei pidä luulla että kaikki mahanmuuttajat asuvat näissä kunnallisssa asunnoissa. Suur-Tukholman alueella asuu maahanmuuttajia kaikilla asuinalueilla. Ruotsi on valtio missä voi onnistua, kuten USA:kin, jos vaan on sinnikäs ja pitkäjännitteinen.
Tukholma on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista asuinalueista. Tukholman kunnassa, joka käsittää vain ydinosan Suur Tukholmasta, asuu noin puolet vuokra-asunnoissa, vain noin 10 % asuu omassa talossa ja melkein noin toinen puoli asunto-oikeusasunnossa. Ruotsissahan ei tunneta lainkaan osakeasuntoja. Tukholman kunnan alueella asuu noin 31 % maahanmuuttajia. Pitää muistaa että maahanmuuttajiksi lasketaan henkilöt joiden molemmat vanhemmat tai henkilö itse on syntynyt ulkomalla. Botkykan kunnassa on noin 56 % syntynyt (tai heidän molemmat vanhemmat ovat syntyneet) muualla kuin Ruotsissa.
Fittja moskeija