tiistai 31. heinäkuuta 2018

Runsa slott/Runsan linna



Uppalands Väsbyn kunnassa sijaitsee useita linnoja, joista yksi kuuluu hoville, Rosersberg. Rosersbergsvikenin lahdessa sijaitsee toinenkin linna nimittäin Runsan linna. Molemmat linnat sijaitsevat Mälaren lahden rannalla. Mälaren järvellä on useita kapeita ja pitkiä lahtia ja tämä Rosersberginsvikenin lahti yltää Uppsalaan saakka, vaikka loppumatka on kapeaa kanavaa ja jokea. 

Rosenresbergin ja Runsan linnat sijaitsevat kumpikin omalla niemellään ja niitten itäpuolella kulkee E4 tien, jonka toisella puolella sijaitsee Skånelaholmin linna, josta olen kertonut täällä aikaisemmin. Hieman pohjoisemmassa useita muita linnoja lisää. Rosersbergin linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Upplands-Väsbystä olen kertonut täällä aikaisemmin.


  Runsan linna vuonna 1881

 Bussi 532 kulkee melkein linnaan saakka.

Ranskalaista alkuperää oleva arkkitehti Jean De la Vallée on luultavasti suunnitellut linnan. Siihen aikaan ei ollut koulutettuja arkkitehtejä Ruotsissa, joten kuninkaat ja herrasväki pyysi ranskalaisten arkkitehtien tulla Ruotsiin suunnittelemaan linnoja ja herraskartanoita. Useimmat heistä jäivät tänne lopuksi ikäänsä.

Uppsalan arkkipiispa sai Runsan linnan asunnokseen 1300-luvulla. Kuningas Gustav Vasa kuitenkin otti linnan kruunulle ja hänen pojanpoika möi linnan Jakob De la Gardielle, ja hänen kuoltuaan hänen leskivaimonsa asui 22 vuotta linnassa. Hän puolestan antoi linnan tyttärelleen ja hänen miehelleen krevi Gustav Otto Stenbockille. 

Stenbockin aatelissuku on yksi arvovaltaisimpia ruotsalaisia aatelissukuja. Katarina Stenbockista tuli kuningas Gustav Vasan kolmas puoliso. Stenbockin suvun kreivillinen sukuhaara elää vieläkin. Alkuun suku oli numero 1 aateliskalenterissa, mutta kun suku ylennettiin krevilliseksi suvuksi niin suku sai numerokseen 12. Vuodesta 1753 on linna kuulunut Ancarscronan suvulle  ja he omistavat vieläkin linnan.


Runsan linna  tiluksineen sijaitsee Upplands-Väsbyn kunnassa. 

Aikoinaan Runsa kuului Eds nimiseen pitäjään. Edsin kylä sijaitsee lähellä Upplands-Väsbytä. Kylässä sijaitsee Eds niminen kirkko ja Eds niminen linna, jossa on nykyään vanhainkoti. Edsin ja Runsan välillä on joitakin omakotitaloja ja maanviljeystiloja sekä Hunstan linna Mälaren järven rannalla. Edsin pitäjä irtautui Stäketistä vuonna 1952 ja nykyään se on Upplands-Väsbyn kunnan distrikt/osa-alue. Edsin distrikt käsittää suurin piirtein Edsin seurakunnan alueen. Täällä asuu noin 700 asukasta. 

Edsin enitisessä pitäjässä sijaitsi Runsan linnan lisäksi Edsbyn linna, joka on vahainkoti nykyään. Pitäjässä sijaitsi myös Antuna ja Bisslingen tilat. Pitäjä nimityksestähän on luovuttu ja nykyään pitäjät on lyöty yhteen kunniksi. Ruotsissa pitäjä käsitys on ollut erilainen eri maakunnissa. Vuodesta 1682 oli kaikki pitäjät jakautuneet ns Rota alueisiin, suomeksi ruotuihin. Ruoduilla oli yhteisiä velvotteita, sotamiehiä, köyhäinhuoltoa, vene- ja ratsumiesvastuu. Enimmillään Ruotsissa oli 3000 pitäjää. 


Edssjön pieni järvi ja sen rannalla Edsin kirkko. Tästä kulki vesitie Uppsalasta ja Sigtunasta Birkan saarelle. 


Edsin kirkko on rakennettu 1100-luvulla. Kirkkoa uuskorjattiin 1700-luvulla ja samalla kirkko sai uuden alttarisaarnastuolin.  




  Krusifiksi 1400-luvulta 


Ingegärd Olofsdotter tai Pyhä Anna kuten häntä kutsuttiin. Puuveistos on 1400-luvulta. Hän oli siis Ruotsin/Sveanmaan prinsessa ja myös Kiovan Venäjän suuruhtinatar avioliittonsa myötä. Ingrid avioitui Kiova Venäjä nimisen valtion suurruhtinaan Jaroslav av Kiev/Jaroslav I Viisaan kanssa. Anna sai nimekseen Anna av Novgorod. Annan tyttäret naitettiin eurooppalaisten kuninkaiden kanssa.


Ingegärdsledenin kävelypolku lähtee Gamla Stanista ja kulkee Solnan kirkon kautta Ulriksdalin linnan kautta Kistan kirkon luokse ja siitä edelleen Sollentunan kirkon kautta Edsin kirkon luokse. Edelleen Hamarbyn kirkon, Rosersbergin linnanpuiston lävitse Steningen linnaan ja lopulta kävelypolku päätyy Sigtunaan. Mutta polku jatkuu vielä siitäkin eteenpäin, ensin Odensalan kirkon luokse, siitä Knivstassa sijaitsevien Pyhän Stefanin ja Pyhän Birgitan kirkkojen kautta Sunnerstan kirkkoon. Siitä Alsiken kirkon luokse, Hyvän paimenen kappelin, Pyhän Laurin kirkon kautta Pyhän Kolminaisuuden kirkon luokse ja polku päättyy Uppsalan tuomiokirkkoon. Koko polun voi kävellä viidessä erässä, ja matkaa tulee kaiken kaikkiaan 111 kilometriä. 


Päätön Pyhä Olof/Olavi 1300-luvulta. Olof syntyi vuonna 1030 ja hänestä tuli Norjan kuningas ja Norjan kansallispyhimys. Edsin kirkko on pyhitetty Pyhälle Olaville.

Olof/Olavi meni naimisiin Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuinkaan tyttären Astrid Olofsdotterin kanssa. Astridista tuli Norjan kuningatar. Pyhä Olavi oli melko ahne ja ankara henkilö ja hän varasteli Mälaren laaksossa kaiken minkä irti sai. Hän matkusti Lontooseen taisteleeman ja siellä hän rikkoi London Bridgen sillan. Kun hän saapui Normandiaan niin hän antoi kastaa itsensä kristinuskoon. Vuonna 1050 hänestä tulli Norjan kuninags. Pyhä Olavi on ollut Pohjolan suosituin pyhimys julmuudestaan huolimatta. Mahdoton määrä kirkkoja on pyhitetty hänen kunniakseen. Suomessa on jopa Olavain linnakin.


Kasteastia 1200-luvulta

Kasteastiat ovat aina vanhojen kirkkojen vanhimpia inventaarioita. Kasteastia oli se ensimmäinen esine, joka hankittiin kirkkoon ja ne on tehty niin kestäväksi ettei niitä kovin hevillä saa hajotettua. Eikä niitä kukaan jaksa nostaakaan.





 Albertus Pictorin maalaamia kalkkimaaluksia vudelta 1487



Kirkon ympäristössä kulkee ns kirkkotie, jonka varrella seisoo tämä iso riimukivi. Tai noh, kivi on jääkauden aikainen siirtokivi, josta on tehty riimukivi. Polku on tallattu jo keskiajalla. 


Entinen pappila


Edsby slott

Aikoinaan tämä rakennus oli todellakin enempi linnan näköinen torneineen kaikkinen, mutta myöhemmin tornit poistettiin ja rakennus sai modernimman ulkonäön. Rakennuksessa on nykyään vieraskoti, siis vanhustenkoti. Vieraskoti tarkoitta että vanhuksilla on omat huoneet, omat huonekalut ja muut kalusteet. He käyvät kuitenkin yhdessä ruokailemassa ruokasalissa. Heillä on muutakin yhteistä toimintaa.



Edsbyn linnan portti


  Harva gård

Tämä kartano on ollut koulutettujen naisten lepokoti, niin kummalliselta kuin se kuullostaakin. Nykyään rakennuksessa on kahdeksan pientä vuokrahuoneistoa.



Antuna gård


 Antuna



Saman kapean ja luikertelevan Mälaren järven lahden reunalla sijaitsee muitakin linnoja ja herraskartanoita kuten Rosersberg ja Steningen linnat.


Runsa

Runsan linnavuori sijaitsee korkealla Mälaren lahden rannalla. Vanhemmalla rautakaudella sijaitsi täällä suurmiehen kartano muurien ympäröimänä. Runsassa sijaitsee Ruotsin suurin laivalatomus. Sellainen laivalatomus on kivistä koottu laivan muotoinen kuvio joiden luullaan olleen hautoja.


Runsan laivalatomus

Se ei sinäänsä ole ihme että juuri tältä alueelta löytyy laivalatomo sillä laivaliikenne on ollut vilkasta Runsan ohitse. Matkalla kuolleet haluttiin haudata mahdollisimman pian.


 Runsa fornborg/Runsan linnavuori

Näkymä Mälaren järvelle ja Sigtunaan päin.


 Runsan kulttuurikuja

1. Runsan linnavuori
2.Runsa laivalatomo
3. Runsan herraskartano
4.Runsan hautakenttä
5. Susikuoppa


  Tie Runsaan


Runsa fornborg 2015c.jpg

Arkelologit työssään linnavuorella vuonna 1992. He löysivät kahdeksan rakennuksen rippeet. Itse linna on ollut timmeristä tehty. Tämä ei suinkaan ole ainoa linnavuori tällä alueella.

Linnavuoret ovat olleet usein miten kyläläisten suojapaikkoja. Jotkut niistä kuninkaallisia valvontarakennuksia, mutta jotkut linnavuoret kuten Runsa, on ollut yläluokan mahtikeskus, josta käsin on käyty kauppaa ja paikka, joka on ollut kulttikeskus.


Susikuoppa

1800-luuvlla oli nämä susikuopat hyvin tavallisia susiansoja. Runsan metsäalueella sijaistaee noin kymmenen torppaa, jotka kuuluivat Runsan kartanon tai linnan, miten vaan, alamaisuuteen. Upplansd Väsbystä  bussilla 532 pääsee Runsan alueelle. Matkaa tulee noin 6,5 kilometriä.
Itse linna/herraskartano on yksityisasunto jonka omistaa Carl Ankarcrona, joten sinne ei ole kenelläkään asiaa, mutta kartanon ympärillä maastossa saa liikkua vapaasti jokamiehen oikeudella.


Tästä kulkee myös ns Upplandsleden ohitse, merkattu kävleyreitti, joka on 450 kilometriä pitkä. Upplandsleden patikkareitti avattiin vuonna 1980. Reitistä voi luonnollisestikin kävellä lyhempiäkin pätkiä.



maanantai 30. heinäkuuta 2018

Marieberg



Marieberg on alue Kungsholmenin saarella. Alue kuuluu Tukholman ydinkeskustaan. Mariebergin alue tullaan muokkamaan uudestaan. Kymmenen vuoden sisällä tulee Tukholmaan muuttamaan noin 200 000 uutta asukasta. 2000-luvun alussa oli valtava pula opiskelija-asunnoista Tukholmassa joten tänne rakennettiin uusia opiskelijaasuntoja Opettajakorkeakoulun luokse, joka sijaitsee entisen Konradsbergin sairaalan tontilla. Tänne tarvitaan rakentaa niin asuntoja, palveluja kuin virkistysalueitakin. Osa Mariebergiä on jo ennestään viheraluetta, johon ei varmasti tulla rakentamaan.

Nykyinen Marieberg koostuu puistoalueesta, kerrostaloasutuksesta ja konttoreista. Suurin osa asutuksesta rakennettiin 1960-luvulla. Rålamabshovin ja Kronobergin puistoalueet ovat aina olleet suosittuja vapaa-ajan virkistyskohteita. Alueella sijaitsee myös Dagens Nyheter päivälehden pilvenpiirtäjä. Riddarfjärdenin lahden rannalla sijaitsee Smedsuddsbadetin uimaranta


Mariebergin tiluksista on vain Tierwaldin kartano jäljellä.

Marieberg sai niemensä Mariebergin malmgårdenin/malminkartanon mukaan,mikä rakennettiin Mälaren-järven rannalle 1640-luvulla valtioneuvos Bengt Skytte'lle. Hän antoi tilalle nimen tyttärensä Marian, kansallistallimestarin Gustaf Adam Banén vaimon mukaan. 

Valtioneuvos nimitystä ei virallisetsi ole Ruotsissa, sillä Ruotsissa luovuttiin titteleiden käytöstä noin 60-70 vuotta sitten. Valtioneuvoksen tilalle tuli ministeri nimitys, vaikka ketään ei juuri koskaan kutsusta ministeri tittelillä, vaan käytetään pelkkää nimeä. Täällä ei ketään kutsuta rouvaksi tai herraksikaan. Kaikkia sinutellaan, paitsi ei kuninkaallisia, mutta kukapa heidän kanssaan tarvitsee keskustella.


Mielisairaala  Konradsberg, Konradsbergsgatan 12-24, on nykyinen kansainvälinen Montesorikoulu. 

Mariebergin varhaisempi historia on ollut suuresti riippuvainen Konradsbergin mielisairaalan sijainnista alueella. Harva halusi asua mielisairaalan naapurina. Konradsbergia kutsuttiin nimellä Dårarnas slott/hullujen linna. Sairaalan nimi ei ollut oikeastaan Konradsberg vaan se oli itse tiluksen nimi. Sairaalan nimi oli Danvikens Dårhus, siis Danvikin hullujenhuone. Siihen aikaan käytettiin nimitystä hullujenhuone. 

Pyhän Hengen ritarikunta/Ordine degli Ospedalieri di Santo Spirito on alunperin hoitanut köyhiä, sairaita ja moraalitonta elämää eläviä näissä Helgeandshusen /Domus Sankti Spiriti, joista olen jo kertonut Rooman blogissani.

Helgeandsholmen/Pyhän Hengen luoto on saari Tukholman keskustassa jossa Ruotsin eduskunta sijaitsee. Helgeandshuset/Pyhän Hengen talo perustettiin 1200-luvulla juuri tälle saarelle. Se oli kaupungin ensimmäinen laitos joka piti huolta sairaista ja köyhistä. Talon yhteydessä oli sairaala, kappeli ja hautausmaa. 

Vasta 1900-luvun alkupuoliskolla alettiin hullujenhuonetta kutsumaan nimellä hospital tai sairaala. Danvikenin hullujenhuone sijaitsi alunperin Södermalmilla, joten sieltä muutti potilaat tänne uuteen upeaan linnaansa vuonna 1861. Silloinen kuningaspari Ruotsin ja Norjan kuningas ja kuningatar Karl XV ja Lovisa, joka oli hollantilainen prinseessa alunperin olivat vihkimässä ja avaamassa hospitalia. Aikaisemmin oli mielisairaat ja köyhät ja prostituoidut/moraalittomat asuneet yhdessä. Nyt sairaat, köyhät ja moraalittomat asutettiin erilleen. Konradsbergistä tuli Ruotsin ensimmäinen mielisairaala. Danvikenistä olen kertonut aikaisemmin täällä. Mielisairaalat lakkautettiin Ruotsissa vuonna 1980.

Professori Bror Gadelius kehitti psykiatriaa Ruotsissa ja hän toimi Konradsbergissä kolmekymmentä vuotta. Gadenius oli erittäin rakasteettu henkilö joka toimi myös taiteijana. Se oli sitä aikaa kun ylioppilastutkintoa nimitettiin Mogenhetsexamen nimellä, siis kypsyystutkinto. Vuonna 1968 lopetettiin ylioppilaskokeet Ruotsissa.

Konradsberg oli ensimmäinen hospitali, jossa oli sairaanhoitajia töissä. Professori Gadelius laati myös kirjalliset säännöt mielisairaaloille ja henkilökunnalle. Hoidon oli oltava lempeää ja huolehtivaa. Myös fyysinen huolenpito ja tervys oli Gadeniuksen mielestä elintärkeää. Hän kirjoitti myös että naiset olivat parempia sairaanhoitajia kuin miehet, joten mielisairaaloihinkin piti saada naisia töihin. 



Konradsbergin alue on laaja. Alue sijaitsee valtavan isolla puitoaleueella, Mielisairaalan ajalla täällä asui myös henkilökunta ja heidän perheensä, vaikkakin eri rakennuksissa. Kaikki elivät ikään kuin suuressa kolektiivissa. Kustannukset tulivat paljon kalliimmaksi kuin muissa sairaaloissa. Täällä valmistettiin erinomaisen hyvää ruokaa. Kasvatettiin omia vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja jopa herkkusieniä. 

Alueella sijaitsee nykyään useampiakin opinahjoja, päiväkoteja, jokunen ravintolakin ja joidenkin frimojen konttoreita ja urheiluhalleja. Manillaskolan, Kungsholmens Västra Gymnasium, Reggio Emilia Institutet, mutta Opettajakorkeakoulu on muuttanut pois ja tilalle tuli Montesorikoulu.



Kondradsbergin kappeli

Tämä oli ensialkuun huone, jossa tehtiin ruumiinavauksia.


Konradsberg uuskorjattiin ja kunnostettiin yhdellä miljardilla kruunulla

Thorildsplanin metroasemalta pääsee hissillä alas ja siitä maanteiden altse Konradsbergiin. Konradsbergin ympärillä sijaitsee kaunis Konradsbergin puisto.


Dagens Nyheter lehden pilvenpiirtäjä vasemmalla, Svenska Dagbladet lehden rakennus seuravana, Bacon-Hill rakennus ja Erlanderhuset. Etualalla rannassa seisoo Triewalds malmgård.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Enhörna


Enhörnalandet

Enhörnan on niemimaa Mälaren järvessä, jossa elää ja asuu noin 2700 henkilöä. Tämä on puhdasta maaseutua, aliuetta jossa on eletty aina syrjäytyneenä. Alueen kylissä on erittäin aktiivista järjestötoimintaa. Enhörna kuuluu nykyään Södertäljen kuntaan, mutta Enhörna on ollut aikaisemmin oma itsenäinen maalaiskunta vuoteen 1967 sakka.

Enhörnassa ei ole koskaan ollut minkäänlaista keskustaajamaa. Enhörna tarkoittaa yksi-nurkka ja Enhörnalandet yksi-nurkka-maa. Kukahan lienee keksinyt nimen tälle alueelle, mutta siitä voidaan olla varmoja että nimi on erittäin vanha.

Tuna niminen pieni kylä sijaitsee keskellä Enhörnan nimimaata. Tuna on ikivanha kylän nimi. Ruotsissa on 120 Tuna nimistä kylää, joiden nimi tai nimenliite on Tuna, kuten esimerkiksi Eskilstuna. Tun tarkoittaa aidattua aluetta, tai aidattua aluetta kuten sikalaa tai kanalaa. Luultavasti tun on samaa pohjaa kuin englantilainen sana town. Kun sanaan tun on liitetty loppuun a-kirjain, siis Tuna, tarkoittaa se alueen keskuspaikkakuntaa. Myös Islannin kielessä sana tun tarkoitaa aidattua aluetta asuintalon ympärillä. Usein liitettiin tuna sanan eteen jumalan nimi.

Useimmat sijaitsee Mälaren järven ympäristössä. Tuna kylä täällä Enhörnassa on entinen kirkonkylä, jonka keskustassa seisoo Ytterhörnan kirkko. Kirkonkylät olivat aikoinaan pitäjien keskuspaikkakuntia, jossa pitäjän kirkko sijaitsi. Mutta kaikissa pitäjissä ei ole koskaan ollut kirkonkylää. Kirkonkylä nimitystä ei Ruotsissa ole ollut sitten kuntarefromin vuonna 1970. Mutta joidenkin asuinalueiden nimissä on kyrkby vieläkin mukana, kuten Täby kyrkby ja Solna kyrkby, erottamaan ne modernimmista taajamista Täby ja Solna. 


Enhörna ei ole mikään turistikohde, mutta aah niin ihanaa maaseutua lähellä suurta metropolia. Tämä on ikivanhaa kulttuurimastoa, jonka on arkeologit tutkineet tarkkaan.


 Ekensbergin laituri, Mälaren järven rannalla

Nykyään  Enhörnaan on hyvät bussiyhteydet Södertäljestä. Bussi 787  ajaa edestakaisin Södertäljen Centrumin rautatieasemalta lähtien. Kesäaikaan käy höyrylaivat Tukholmasta, Birkasta ja Marifredistä Ekensbergin laivalaiturissa. Laivalaituri sijaitsee Enhörnan koillisessa kulmauksessa Ekensbergin säätykartanon rannalla. 


Ytterhörna kirkon vieressä kalliopiirroksia. Kolmas kivi on viety Tukholmaan Skansenin ulkoilmamuseoon. 

Muinaisjäännösten suuri määrä kertoo että alueella on pitkä historiansa. Löytöjä on tehty kivikaudelta saakka. Siihen aikaan koko Enhörnaland oli saaristoa ja maanpinnan nousu jääkauden jäkeen on tehnyt alueesta niemen. Rautakaudella oli vedenpinnan korkeus noin 5-10 metriä korkeammalla kuin nykyään.

Ytterhörnan kirkko kertoo erittäin varhaisesta kiristillisestä elämästä tällä alueella.  Kirkon ympäristö on kulttuurisuojattua aluetta. Kirkon vanhimmat osat ovat 1100-luvulta, siis huomattavasti aikaisemmin kuin Strängnäsin tuomiokirkko on rakennettu (1291). 


Kylien tai kartanoiden nimet päättyy -sta tai-by päätteisiin, joka myös kertoo että kylät ovat rautakaudelta. Viikinkien ajalla (700-1100 jaa) sijaitsi täällä noin lähemmäksi kolmekymentä kylää kuten Tuna, Varneby, Rösta, Nöttersta ja Hammarby. Tuna on vieläkin Enhörnalandetin tärkein ja keskeisin taajama, jossa Ytterhörnalandetin kirkko sesoo keskellä pikkuruista kylää. 

Strängnäsin tuomiokirkkokin on rakennettu viikinkien aikaisen uhrilehdon päälle. Tiet on tehty entisten rautakautisten kävelypolkujen paikalle. Suurin osa teistä on vieläkin kapeita sorateitä, joiden varrella sijaitsee pienempiä kartanoita kuten Sandtorp, Sånghus, Duvlöt, Kalvsund ja Söderby. Eikä siitä ole kauaakaan aikaa kun useisiin pienempiin kartanoihin ei ollut tietä lainkaan. Niemen pohjoisin kärki oli oma maalaiskuntansa aikoinaan ja nimeltään Överenhörna tai toiselta nimeltään Hosaby in Enhorne. 

Enhörnassa on myös Vattubriken nimien kesäasuntoalue, Sandvikenin uimaranta alue ja uusi huvilataajama nimeltä Ekeby, jossa sijaitsee ruokatavaramyymälä, posti ja koulu. 


Enhörnan alueen neljä suurinta kartanoa ovat Horn ja Ekensberg pohjoisosissa ja Lövsta ja Ekeby eteläisellä alueella.

Vanhin dokumentti on kuningas Mangnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukon ajalta vuodelta 1276. Kuningas Magnus Ladulås kirjoitti kuninkaallisen kirjeen, jossa hän vakuutti että Husabyn kartano annetaan Strängnäsin piispalle. Husaby (tai husby) tässä tarkoittaa kuninkaankartanoa. Ruotsissa sijaitsee 70 husabyn /hosaby kyliä, joista useimmat sijaitsevat Mälaren järven laaksossa. 

Husaby niminen erittäin historiallinen kylä ja Husabyn kirkko sijaitsee Kinnekullassa, Länsigötanmaan tasangolla. Kinnekullan alue on aivan mahdottoman ihanaa aluetta. Husabyssä on sijainnut piispan linna, josta on vain rauniot jäljellä. Husabyn  kirkon vieressä sijaitsee lähde, jossa kuningas Olof Skötkonungen antoi kastaa itsensä kristinuskoon 1000-luvulla. Kuningkaalla oli husaby/kuinkaan kartano täällä ja siitä kylä sai nimekseen Husaby. Nykyään paikalla seisoo hänen kunniaksi pystyttey muistokivi.

Husabyn kirkko on yksi Ruotsin vanhimmista. Aivan mahtavan upea kirkko.

Tämä Enhörnan alue Mälaren järven rannalla on tunnetusti ollut tiiliskiviruukkien aluetta. Ruukit perustettiin jo keskiajalla ja viimeinen Sundsrömin ruukki suljettiin vasta vuonna 1979. Edellä mainitut rälssikartanot ostivat ruukit ja ruukinpatruunoina toimi rälssikartanoiden omistajat.


Enhörna eteläinen osa on nimeltään Ytterhörna ja pohjoisin osa Överhörna.  Nimitykset ja maa-alueiden jaottelu ovat tehty maatilojen jaottelun perustseella. Kuvassa Ytterhörnan entinen brandstation/paloasema. Nykyään tulee palokunta Södertäljestä sammuuttamaan tulipaloja.


Ytterhörnan seurakuntakoti


Ytterhörnan tiondebod/granarium

Ennen vanhaan piti maksaa papille niin sanottuu tionde/kymmenys, kuten Raamatussakin mainitaan. Tässä rakennuksessa säilytettiin kymmenykset, jotka myöhemmin siirrettiin maakuntahallinnon omistukseen vuodesta 1734 lähtien ns. veroina. 

Kirkon lähettyvillä sijaitsi myös viljavarasto ns pitäjämagasiini, josta sitten jaettiin viljaa katovuosien varalta ja nälkää näkeville seurakuntalaisille. Tämä perinne jatkui Ruotsissa pitkälle 1900-luvulle, jolloin magasiinejä oli vielä noin 200 kappaletta tominnassa.

Maakuntahallinto on Ruotsin alkuperäinen hallintomuoto, ennen kuin kuntia tai eduskuntaa edes oli olemassakaan. Maakunnat olivat herttuaskuntia,  ja tavallaan ne ovat sitä vieläkin, vaikka itse herttuaita ei enää ole. Kuningas jakaa kuitenkin niemellisiä herttuas/herttuatar nimityksiä omille lapsilleen ja lapsenlapsille.  

Maakuntaa hallitse nykyään maakuntahallitus, niin sanottu Regione (Suomen sotemaakunta) johon valitaan politikot neljän vuoden välein vaaleissa. He vastaavat Regionen sairaanhoidosta, infrasta ja kulttuurista. Heille maksetaan veroja noin 11-12 % tuloista, kuten aina ennenkin maksettiin.

Myöhemmällä ajalla maakunnat valitsivat myös edustajat eduskuntaan. Kansalaiset saivat alkaa äänestämään edustajia erittäin myöhään, vasta vuodesta 1909, mutta silloinkin sai äänestää vain miehet, jotka olivat käyneet armeijan ja jotka olivat maksaneet maakuntaveroja. He saivat valita edustajat eduskunnan toiseen kammariin, koska ensimmäisessä kammarissa istui aatelisia, jotka istuivat siellä omilla mandaateillaan kuolemaansa saakka. Aatelisten  kammari suljettiin vuonna 1971, jolloin samaan aikaan tehtiin suuria halinnollisia organisointeja. Kaupunki ja kauppala nimitykset lakkautettin ja jäljelle jäi vain kuntia ja maakuntia. Maakunnilla on vieläkin erittäin suuri valta. Naiset saivat alkaa äänestämään vasta vuonna 1919.


 Ekensbergin kartano

Ekensbergin kartano kuuluu nykyään yhteen Hornin säätykartanon kanssa ja niillä on siis yhteinen omistaja.



 Ekensbergin säätykartanon päärakannus



Hevostallit ja navetta


  Meijeri


 Maitokellari


Huvimaja


Viljamagasiini


Peuroja


Hornin säätykartano

Tämä on kulttuurisuojattu rakennus. Kartano on erinomainen esimerkki 1700-1800-lukujen  herraskastanoista.


Tie Hornin säätykartanoon


Horns säteri/Hornin säätykartano

Kartanon paikalla on jo 1400-luvulla seisonut jonkinlainen kartano, jonka omisti Sten Sturen suku, siis tanskalainen Tottin suku. Se alkuperäinen kartano on kuulunut myös kuningas Gustav Vasan pojalle Kaarle herttuaalle, joka oli juuri tämän Södermanlandin maakunnan herttuas. 

1880-luvulla Hornin kartanolla oli sahalaitos tontillaan. Koska Hornin tiluksiin on liitetty nykyään myös Ekensbergin kartanon tilukset, niin tällä alueella on monenlaista toimintaa, viljanviljelyä, metsätaloutta, karjataloutta, kalastusta ja kartano on kuuluu Saksanhirveistään ja Kuusipeuroistaan.



Kartanolla on useita lisärakennuksia


Huvimaja


Viljamagasiini

Mälaren järveltä päin nähtynä



Muonamiesten asuinrakennus


Hembygdsmuseum/Kotiseutumuseo

Ruotsissa on erittäin kattava Kotiseutujärjestöjen SHF joukko, johon kuuluu noin 2000 kotiseutujärjestöä, noin puoli miljoonaa aktiivista henkilöä. Kunnilla  ei ole mitään vastuuta kotiseutujärjestöistä tai kotiseutumuseoista, vaan koko toiminta on kuntalaisten vapaaehtoisella vastuulla. Ruotsissa on myös 26 Kotiseutuliittoa. 











Kalvsund


  Lerviks gård



  Lövsta gård




 Lövstan säätykartano

Kartano kuului 1400-luvulla valtionhoitaja Sten Sturelle, joka lahjoitti kartanon Mariefredissä sijaitsevalle Pax Mariae nimiselle nunnaluostarille. Sten Sturesta tuli vapaudentaistelija, kun tanskalaiset yrittivät valloittaa Tukholman vuonna 1471. Eikä se ollut ensimmäinen eikä vimmeinen kerta kun Ruotsi ja Tanska sotivat keskenään. Muistaakseni noin kymmenen sotaa on Ruotsi käynyt Tanskaa vastaan ja yhtä monta sotaa Venäjää vastaan.

Sten Sturen joukot voittivat tanskalaiset Tukholmassa Brunkebergin torilla. Sten oli korkeaa-perusaatelista sukua, jonka äiti oli Birgitta Stendotter Bielke, joka oli kuningas Gustav Vasan isoäidin äiti.

Tämä upea patsas Sankt Göran och Draken, Storkyrkan kirkossa, Gamla Stanissa on Ruotsin symbooli. Patsas valmistettiin Sten Sturen voiton kunniaksi kun hän tainnutti tanskalaiset. Mutta patsaassa nähdään myös neitsyt joka kuvaa Sten Sturen vaimoa Ingeborg Åkesdotteria, joka oli syntyään suomalainen ja syntyi Hämeen linnassa. 

Myös Gustav Vasa ja hänen poikansa Kaarle herttuas ovat omistaneet kartanon. Nordenfalks ja Von Platenin suvut omistivat kartanon 1800 ja 1900-luvuilla. Von Platenit asuivat Tukholmassa mutta käyttivät kartanoa kesähuvilanaan. Södertäljen kunta sai kartanon haltuunsa 1970-luvulla, mutta sukulainen osti kartanon tiluksineen takaisin ja kartano on vieläkin Von Platenin suvulla.


Kartano nähtynä Mälaren järveltä päin

Kartanon tiluksiin kuuluu myös Parkudden-Lövstan luonnonpuistoalue.




 Näillä isoilla säätykartanoilla oli lukuisia rakennuksia tiluksillaan.



Parkudden-Lövsta luonnonreservaatti



  Sandviken

  
Sandvikenin entinen tiilitehdas

  
Äleby


Entinen Älebyn pappila




Överhörnan kirkko
Alunperin Överhörnan kirkko oli Husebyn kartanon omistama kirkko. Kartano sai nimekseen 1600-luvulla Ekensberg. Kirkon paikalla on mahdollisesti seisonut tätä ennen puinen kirkko. Kirkko on pariin kertaan peruskorjattu. Kirkko on rakennettu vuonna 1200. Kirkosta on poimittu pois esineitä, vanhoja puuveistoksia ja krusifiksi. Kirkosta on myös viety penkki Historialliseen museoon. Penkki on ollut Birger jarlin pojan herttuas Erikin istumapaikka kirkossa. 



Alunperin kirkkossa ei olut kirkontornia vaan erillinen kellotapuli, kuten Upplannissa ja Södermnlannissa on ollut tapana.  Kirkon sisäkatto on alunperin ollut tehty puusta, mutta nykyään tiiliskivistä. 1400-luvulla rakennettiin asehuone eteläiseen päätyyn ja sakristia pohjoiseen päätyyn, aivan kuten oli tapana. Antikvaari Johan Peringskiöld asui Hornin kartanossa 1600-luvulla ja hän tutki ja piirusti kuvia kirkosta. 1700-luvulla kirkkoa modernisoitiin, jolloin koko kuori ja sakristia rekennettiin uudestaan. Asehuone poistettiin ja sisäänkäynti laitettiin läntiselle seinustalla. Rakennusta on korjailtu nyt vastikäänkin.




  Överhörna kirkko


 Tämä entinen hautakappeli on nykyään rullatuoli-wc.







Pyhä Olavi, viety Historialliseen museoon Tukholmaan


Ytterhörnan kirkko, Tunan kylä

Ytterhörnan kirkko on ehkä valmistunut jo vuonna 1100, kuten Överhörnan kirkkokin niemen kärjessä. Ytterhörnan kirkko on parhaillaan suurremontissa. Vuodesta 1939 lähtien on Ytterhörnan kirkko ollut kirkollinen kulttuurimuistomerkki. 


Alunperin kirkossa on ollut kaksi tornia. Se on todellakin harvinaista. 1700-luvulla kirkkoa uuskorjattiin, jolloin toinen toneista poistettii ja samalla kirkko sai sakristian ja asehuoneen. Samaan aikaan salama löi kirkkoonja suytytti sen palamaan. Tulipalossa tuhoutui jonkin verran inventaarioita. Vei parikymmentä vuotta kunnes kirkkoa alettiin korjaamaan. Kirkko sai uuden alttaritaulun. Mariefredissä sijaitsevasta Kärnbon kirkosta, joka on vain raunio nykyään, haettiin kalustoa tänne. 


Antverpenissä valmistettu alttarikaappi tuotiin Kärnbon kirkosta tänne. Kaappi on vuodelta 1500.

Ytterhörnan urut ovat Enhörnan kotiseutumusoessa, joka sijaitsee Överhörnan kirkon pohjoispuolella kahdessa vanhassa kouluraknnuksessa.


Tämä riimukivi seisoo kirkon seinustalla. Kivi näyttää hieman oudolta, mutta se on alunperin ollut asehuoneen nurkkakivi.