Keskusrautatieasema/Centralstationen

 Keskusrautatieasema vuonna 1890

Arkkitehti Adolf W. Edelswärd suunnitteli Tukholman keskusrautatieaseman. Ison odostushallin suunnitteli Folke Zettervall. Hänet palkattiin SJ:n Statens Järnvägar/ Valtion rautateitten pääarkkitehdiksi jo vuonna 1855 ennen kuin edes ensimmäiennkään junanraide oli valmistettu. Hänen 140-vuotisen virkansa aikana rakennettiin 5725 rakennusta junaratojen varteen, joista 197 oli asemarakennuksia. 

Tukholmaan saatiin junalinja paljon myöhemmin kuin Keski-Euroopan maihin. Ensimmäinen rata kulki Tukholmasta Södertäljeen. Josta myöhemmin sitten jatkettiin rataa aina Göteborgiin saakka. 

Tukholman keskusrautatieasema on ollut kohtauspaikka jo vuodesta 1871 lähtien. Täällä on tullut ja mennyt väkeä joka suuntaan. Kahden maailmansodan aikana on saapunut paljon pakolaisia tälle asemalle. Ajan saatossa on valkoiset pöytäliinat poistettu ja modernimmat olutkahvilat ja kuppilat tulleet niitten sijalle. 

Muistan tuon entieen kahvilan asemahallissa. Kävin nimittäin 70-luvulla sunnuntaisin asemalla ostamassa lehtikioskista Helsingin Sanomat. Kioskin edessä oli  aina jonoa. Eihän se lehti ollut aivan tuore painos, mutta kuitenkin. Kuinka me muuten olisi saatu tietää mitään siitä mitä Suomessa tapahtui.  Uutisissa ei koskaan kerrottu mitään Suomesta, eikä siitä nytkään juuri koskaan kerrota mitään. 

Rautatieaseman hallin katon maalasi Filip Månsson, joka oli erikoistunut juuri kattomaalauksiin.

 

Aikoinaan oli tarjoilijat asemahallin ravintola-kahvilassa.

Kuinkaallisetkin matkustivat siihen aikaan junalla. Heitä varten oli oma junavaunu.Tässä kuninags Gustav Adolf ja kuningatar Louice lähdössä matkoille.

Venäläisiä pakolaisia asemalla. Pakolaisia tuli junlasteittain monelta suunnalta. Ruotsiin on ajan saatossa tullut paljon pakolaisia.

 Suositumpaa ruokapaikkaa ei tuskin ole ollut kuin McDonnalds. 

Asemarakennuksessa sijaitsee yli 60 kahvilaa ja ravintolaa ja myymälää. Rakennuksen pohjakerros katutasolla on avoinna joka päivä kello 03.00-00.30 välisenä aikana. Paikalliseen sähköjunaan ei pääse enää kello 2.15 jälkeen. 

Junilta jotka saapuvat kello 0.30 jälkeen pääsee ulos vain Klarabergsviaduktin kautta, siis kerrosta ylenpään. Vastapäätä uloskäyntiä sijaitsee lentokentille ja satamiin kulkevien bussien terminaali ja hieman sen takaa lähtee pitkänlinjan bussit.  Maanalainen halli ja toisen kerroksen halli ovat avoinna kello 3.00-2.15 joka päivä.

Pohjakerroksen hallin valotaulu, minkä takana sijaitsee pitkänmatkan junien laiturit. Ensimmäiselle laiturille pääsee suoraan hallista ulos, mutta seuraaville laiturreille on mentävä ensin alakerrokseen ja sieltä noustava kyseiselle laiturille.

Italialaiset ravintolat ja kahvilat ovat aina suosittuja. Kuvassa Asso di Quardi. Nämä rautatieasemien ravintolat eivät yleensä ole missään päin maailmaa kovinkaan kummoisia. Mutta nälkä lähtee heidänkin tarjoiluilla.

Rautieasemasta on tullut kohtauspaikka, missö erilaiset firmat saavat vuorotellen pitää omia jippojaan. Jernhuset omistaa ja huoltaa asemaa. Ruotsissa ei taida valtio ja kunnat enää omistaa yhtään mitään. Rautatiet omistaa valtio, mutta liikenteestä vastaa yksityiset.

Arlanda Express

Tukholman keskusasemalta löytyy mahdoton määrä kahvioita, ravintoloita, myymälöitä ja muita liikkeitä kuten apteekki, kirjakauppa, kioskeja ja turisti-infoa.

Tukholman keskusrautatieasema yhdessä Cityterminaalin kanssa on yksi Pohjolan vilkkaimpia rautatiasemia. Tästä kulkee noin 250000 matkustajaa päivittäin.

Päärautatieasema ei ole pääteasema vaan väliasema koko kaupungin ja lääniin liikenteessä. Täältä pääsee pitkänmatkan juniin, juniin joilla pääsee Köpenhaminaan ja Osloon, paikallisiin sähköjuniin, tunnelbanaan=metro, paikallisliikenteen busseihin, pitkänlinjan busseihin ja Arlandan lentokentälle kulkevaan Arlanda Expressenin junaan ja lentokenttäbusseihin. 

 

Rautatieasema on myös T-Centralen/metroasema. Ruuhka-aikaan aseman käytävät ja hissit ovat tungokseen asti tipaten täynnä. Alakerroksen käytävä, mikä kulkee metrojunan laiturien ja sähköjunalaitureiden välillä, kutsuttaan stressikäytäväksi. Tästä käytävästä luultavasti päästään eroon kun tekeillä oleva Citybana valmistuu. Siitä tässä alenpana lisää.

 Uusi Citybana

Mutta tässä ei ole vielä kaikki, sillä Keskusrautatieaseman ja Vasagatanin alla, Keskusrautatieseman edustalla, maan alla rakennettaan uutta junatunnelia, missä tulee kulkemaan kaikki Suur-Tukholman paikalliset sähköjunat.

Tukholman keskusrautatieasema ei ole koskaan ollut pääteasema, vaan bussien, tunnelbanan ja junaliikenteen väliasema. Vain pitkänlinjan junille Tukholman keskusrauatatiesema on lähtö- ja pääteasema, samoin Arlandan lentokentän junaliikenteelle, mutta junat kulkevat täältä moniin eri suuntiin.

Tämä norjalainen hotelli Scandic Contintal on jo valmis. Hotelliin pääsee suoraan sähköjunlaiturilta ja metroasemalta. Åhlensin tavaratalosta pääsee suoraan junalaitureille ja metroon.

Citybana on suuri projekti, mikä on valtavan suureen tarpeeseen. Citybana on kuusi kilometriä pitkä maanalainen uusi sähköjuna- ja metrolinja, mikä kulkee Keskusrautatieaseman ohitse. Radan varteen tulee kaksi uutta asemaa Stockholm City (tässä keskusaseman kupeessa) ja Odenplan, mikä on jo valmis. Rakenteilla on myös uusi 1,4 kilometriä pitkä silta Årstaan. Citybaan avataan 10. heinäkuuta 2017.

Citybana tulee olemaan kaksiraiteinen ja etelään päin kulkee tästä päivittäin 550 junaa, joista yli puolet ovat paikallisia sähköjunia. Säköjuna tulee saamaan kaksi omaa raidetta. Nykyinen Karlbergin asema tullaan sulkemaan junaliikenteeltä. 

Jotta sähköjunat pääsevät kulkemaan Normalmilta Södermalmille ja siitä edelleen on rakennettava Mälaren järven alle ymmärtääkseni kaksi tunnelia. Siellä Mälaren järven alla sijaitsee

jo metrolinjojen tunneleita. 

Tunnelien osat rakennetaan Tallinnassa ja sieltä ne hinataan Södetäljen kanavan kautta Tukholmaan. Yksi tunneli ei riitä. On rakennettava varsinainen junatunneli ja sen viereen myös palvelutunneli hätätapauksia ja huoltotöitä varten. Tunneli tulee kulkemaan Riddarholmin saaren alitse. Aivan mahtavaa teknikkaa käytetään apuna. Ensi kesänä päsee sitten kokemaan tämän uuden radan hyvistä puolista. 

Vasagatanin alla sijaitseva uusi asemaosuus Stockholms City, jossa  sähköjunien ja metron laiturit sijaitsevat tosi syvällä. Alimmalle etelä-pohjois-linjalla kulkevien junien laitureille pitää ottaa neljät rullaportaat ennen kuin pääsee laiturille. Keskikerroksessa ei ole lainkaan laitureita, mutta sieltä löytyy vessat ja infoa ja kulkuväylät keskusrauatiesemalle ja metroasemalle.

Mahdoton määrä uusia jyrkkiä rullaportaita ja uusia läpinäkyviä hissejä on rakennettu. Tukholman päärautatieasema on aina ollut sotkuinen systeemi ja nyt se on vielä sitäkin sotkuisempi, varsinkin ensikertaa Tukholmaan matkustaville. 

Tarkoitus on ollut että kaikki julkiset kulkuneuvot keskittyisi samaan pisteeseen. Kaikki sähköjunat ja metrojunat kulkevat Tukholman päärautatieaseman kautta. Tässä on yhteys myös pitkänmatkan juniin, satama-ja lentokenttäliikenteeseen ja raitiovaunuihinkin. 81 miljoonaa henkilöä kulkee aseman kautta vuosittain.

Lykkyä tykö!

30/01/2019. Palasin takaisin ja teen lisäyksen. Laitan tähän You Tube videon uudesta Citybanan asemasta.

Tukholman keskusrautatieasema tai vain pelkästään Centralen, kuten tukholmlaiset asemaa nimittää, valmistui vuonna 1871.

Sen jäkeen rakennusta on muuteltu useanpaan kertaan. Viime vuosinakin on tehty valtavia myllerryksiä koko rakennuksessa ja maan alla. Myllerrystä sen kuin jatketaan. Uusi Stockholms City sähköjunaasema on rakenteilla maan alla. Nykyisten junaratojen päälle ollaan alettu rakentamaan asuntoja ja myymälöitä ja ravintolojakin.Nykyään koko asemakompleksin omistaa Jernhuset AB.

Sisäänkäynti kuinkaalliseen odotushalliin



Ison yleisen odotushallin kattovalaistus

Ylemmän tason sisäänkäynti sijaitsee ylemmällä tasolla sijaitsevan Klarabergsviadukten kadun varrella, mikä on jatke Klarabergsgatanille.

Vastapäätä sijaitsee City Terminaali, mistä lähtee bussit lentokentille ja satamiin, sekä pitkänmatkan bussit ympäri Ruotsia ja ulkomaillekin.

 Alkuperäinen asemahalli

  Joulun aikaan ison hallin katto koristellaan joulukoristeilla

Asemarakennuksen pääsiäänkäynnin edustalla joulun aikaan. 

Rautateidenrakentaja Nils Ericsonin patsas ratutatieaseman pääsisäänkäynnin edustalla.

Taiteilijat Johan Ericsson ja  Nathan loivat nämä maalaukset, mitkä sitten asetettiin odotushallin itäiselle seinälle. He maalasivat kahdeksan maisemakuvaa, mitkä kuvaavat Ruotsia eri maakunnissa.

Odotushallin läntisellä seinällä on nämä Ulrik Samuelssonin väriluomuksia.

Naisia ja lapsia varten oli erikoinen odotushuone ja WC, jonne e

i miehillä ollut asiaa. Siitä ei ole kauaakaan aikaa kun kävelin naisten odostushuoneen ohitse. Liekkö se siellä vieläkin. Myös kuninkaallisilla on oma odotushuoneensa asemalla, vaikka nykyään sillä ei enää ole käyttöä.

Asemalla sijaitsee myös VIP-lounge, johon vaadintaan ensimmäisen luokan junalippu. Lounge sijaitsee pohjakerroksessa Tukholman paikallisliikenteen matkatoimiston vieressä.

Tanskan kuningatar Margrethe miehensä prinssi Henrikin kanssa Tukholman päärautatieasemalla. Heidät vastaanotti Ruotsin kuningas Gustav Adof ja kuningatar Louise. Margrethen äiti oli Ruotsin prinsessa Ingrid, joka oli kuningas Gustav Adolfin sisko. Kuningatar Ingrid kävi joka kesä kolmen tyttäensä kanssa kotona Tukholmassa.

Ingridillä oli kaksi vanhempaa veljeä Gustaf Adolf (Oscar Fredrik Atrhur Edmund), nykyisen Ruotsin kuninkaan Carl Gustavin isä ja Sigvard (Oscar Fredrik), joka oli muotoilija ja suunnittelija, avioliitossa kolme kertaa. Sigvard menetti prinssin tittelin, mutta hänet aatteloi suurruhtinatar Cagarlotte av Luxembug. 

Luxemburg on ottanut ja atteloinut useita Bernadotte suvun jäseniä, joilla ei ole tai jotka ovat menettäneet kuinkaallisen tittelinsä. Heidän tittelinsä on nimeltään greve av Wisborg/Wisborgin kreivi. Luxemburgin ruhtinaskunta antoi tämän oikeuden syystä että suurruhtinatar Charlotte av Luxenburg oli kuningas Gustav II Adolfin pikkuserkku. 

Aaatelisoikeus koski vain miespuolisia Bernadotte suvun jälkeläisiä. Aaatelisarvokin on parempi kuin ei mitään. Koska sääntö koskee vain miespuolisia jälkeläisiä, niin se voi olla syy miksi Prinsessa Madeleine sai pitää kuninkaan luvalla prinsessan tittelinsä avioiduttuaan herra Chris O'Neilin kanssa. Kuningas ei halunnut erotella lapsiaan eri kastiin.

Herra O'Neilillä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia saada prinssin titteliä, eikä päästä hovin palvelukseen, vaikka hän olisi sitä halunnut. Julkisesti kuningas ilmoitti sivistyneesti että herra O'Neil ei halua muuttaa Ruotsiin eikä palvella hovissa. Madeleine menetti myös oikeutensa toimia hovin palveluksessa koska hän avioliittonsa myötä on vain rouva O'Neil.

Nykyinen Ruotsin kuningas Garl XVI Gustav, aina niin iloisen näköisen siskonsa prinsessa Christinan kanssa, junassa vuonna 1950. Ennen vanhaan oli aivan normaalia että kuninkaalliset matkustivat junalla. 

Pikku  tuleva kruununprinssi Carl Gustav sanoikin että hän haluaa tulla junakuskiksi kun hänestä tulee suuri. Perinteinen kysymys pikkulapsille Ruotsissa on ollut "vad ska du bli när du blir stor?" Siis, mikä sinusta tulee suurena?

Näitä penkkejä ei enää ole hallissa

 Uudet penkit