Sankta Clara kyrka

Sankta Claran kirkko on mahdottomuus kuvata kokonaisuudessaan, joten esittelen sen osina.

Sankta Claran kirkko seisoo Norrmalmilla, Klarabergsgatanin varrella, mutta kirkon alueelle pääsee myös sivukujilta. Tukholmalaiset ovat tottuneet oikaisemaan kirkon pihan kautta.

Klarabergsgatan lähtee Tukholman päärautatiesemalta, jossa sijaitsee myös T-centralen, siis metrojunien ja paikallsiten sähköjunien kohtauspaikka.  Katu päätyy Serges Torgetille. Katu on tehty bulevardi tyyppiseksi kävelykaduksi, jolla kukee Djurgådenin saarelle kulkeva raitiovaunu 7. 

Sergel Torgetin suihkulähteen ympärillä kulkeva ringin muotoinen katukin on suljettu muulta liikenteeltä. Vain raitiovanut saa ajaa sitä pitkin. Tarkoitus on saada autoliikenne kokonaan suljettua keskustassa. Tavarankuljetus on jo kauan kulkenut maanalaisissa tunneleissa.

Kirkon kalanteri!

Kirkko on avoinna sunnuntaista perjantaihin kello 10-17 ja lauantaisin kello 11-15. Aamurukous kello 9.00. Perjantaisin lounasmusiikkia kello 12.00. Musiikituokio myös lauantai-iltaisin kello 18.00, jolloin usein miten saa nauttia urkumusiikista.

Tämä on Tukolman kirkoista se kirkko, jossa käy entien vierailijoita ja ohikulkijoita ja siksi kirkkoa pidetään avoinna päivät pitkät. Kirkossa on monenlaista aktivitteettiä. Kirkko ei enää kuulu mihinkään seurakuntaan, eikä sillä ole omaa seurakuntaakaan, mutta kuka vaan voi liittyä jäseneksi. Kolehti kerätään kirkon toimintakuluja silmällä pitäen. 

Kirkko tekee yhteistyötä EFS järjestön kanssa, joka perustetiin jo 150 vuotta sitten. Pääsääntöinen yhteistyö käsittää lähetystyötä Ruotsissa ja ulkomailla. Jumlanpalveluksia pidetään tiheään tahtiin, aikuisille, lapsille ja nuorille sekä  ja persialaisille. Kirjoitan persilaiset, koska useimmat iranilaiset haluavat että heitä kutsutaan persialaisiksi. Kirkkokin kutsuu heitä sillä nimellä. Kirkossa pidetään erilaisia rukoushetkiä, iltarukouksia, esirukouksia jne.

Olen huomannut että Suomessa luullaan että muslimimaista tulleet ovat uskovaisia, mutta he ei sitä ole, vaan he pakenevat juuri islamin uskontoa tänne Pohjolaan. Uiseissa muslimimaissa valtaa pitävät käyttää Koraania lakikirjanaan ja tulkitsevat sitä aivan niin kuin he itse haluaa. Koraanin voimalla voivat pitää yllä diktatuuria ja pelotella ja uhkailla ihmisiä tottelemaan. Koraanin mukaan voi tappaa ihmisiä ihan melkein mistä syystä tahaansa ja tehdä se julkisesti, jotta kansalaiset alkavat pelkäämään.

Kirkolla on oma nuorisotalo ja erilaista vierailupalvelua tarjolla. Kahvila on avoinna maanantaina ja keskiviikosta perjantaihin kello 12:30-15:00 och tiistaisin kello 11:00-15:00. He käyvät mm Naistenvankilassa ja Malmskillnadsgatanin kadulla, mikä on ollut kuulu prostitutiostaan. Nykyään prostitutio on killettyä, mutta sitä silti esiintyy uudessa muodossa. Kirkolla on oma pieni kesäparatiisi Lindholmenin saarella Mälaren järvellä. Kirkko omistaa tämän pienen saaren ja siellä on laituri jossa kesäaikaan käy saaristolaiva.

Kun kuningas Carl Gustav täytti vuosia niin hän toivoi ettei kukaan osta hänelle lahjaa, vaan antaa lahjoituksen ses sijaan hyväntekeväisyyten kuten Stadsmissionen. 

Kirjailija Nils Ferlinin patsas seisoo Klarabergsgatanin jalkakäytävällä Sankta Claran kirkon kohdalla. Ja heti siinä kirkon kupeessa, melkein kirkon kanssa seinäkkäin, sijaitsee yksi Tukholman perinteisistä konditorioista, Kafferepet. Konditoriahan on tyypillinen tukholmalainen kahvila. Kahvila sijaitsee kahdessa eri kerroksessa ja pihallakin on joitakin pöytiä kesäaikaan. Suosittelen!

Kafferepet ei ole mikään moderni kahvila vaan konditoria jota ei juuri ole muuteltu tai muokattu sitten 60-luvun. Konditoria on tavallaan leipomo, jossa myös tarjoillaan kahvia, kahvileipää ja voileipiä. Nykyään saa konditorioissa myös kevyitäruoka-annoksia kuten moderneissa kahviloissakin. Kafferepet on perinteinen nimitys kahvitarjoiluille 1700-luvulla, jolloin joku rouva tarjosi naisystäviään kotiin kahville. Kafferepet alun alkaen olivat nyyttikestejä. 

Kahvilakulttuuri kukoistaa Tukholmassa enempi kuin koskaan ennen, varsinkin nuoremman väen parissa. Melkein joka korttelissa on oma kahvilansa ja alueen asukkaat käyttävät kahvilaa kohtauspaikkanaan ja yhteisenä olohuoneena. 

Noin puolet Tukholman asukkaista on yksinasuvia ja nuoremman väen parissa on aivan luonnollista että niin lounas kuin päivällinekin syödään ulkona tai ostetaan valmiina kotimatkalla työstä palatessa. Keskikaupungille on synytynt juuri tätä vasten erilaisia valmisruoka myymälöitä, jos nyt niin voisi niitä kutsua. 

Ruotsalaisissa kahviloissa ei tarjoilla alkoholia, vaan sitä varten on omat baarinsa ravintoloitten tai hotellien yhteydessä. Vanhan ajan olutbaarit ovat ollutta ja mennyttä. Niitä oli vielä jokunen jäljellä 70-luvulla. 

Sankta Clara kyrkan/Klaaran kirkko, tai Santa Clara kirkko
Klarabergsgatan 37, keskellä Tukholmaa

Clara tarkoittaa Clarissaa, Pyhän Fransiskus Assisilaisen siskoa, joka perusti Klarissa luostarisääntökunnan. Klaara kirkon yhteydessä on sijainnut klarissaluostari vuosina 1289-1527.

Maalaus on peräisin Danvikens hospitalista Tukholmasta, jossa se on toiminut hospitalin kirkon alttaritauluna. Nykyään taulu sijaitsee Tukholman keskiajanmuseossa. Kuvassa vasemalla Pyhä Klaara, Klaaran ja Agneksen äiti Ortolaan ja Agnes Assisilainen.

Muuten, Tukholman Keskiajanmuseoon on ilmainen sisäänpääsy!!!

Ruotsin kuningas Mauno Ladonlukko perusti klarissaluostarin 1200-luvulla ja hänen tyttärensä prinsessa Rikissa Maunontytär toimi abbedissana. Rikissa on luultavasti haudattu yhdessä vanhempiensa kanssa kuinkaalliseen Riddarholmenin kirkkoon. Klaaran luostari oli Ruotsin rikkain luostari koska he saivat runsaasti lahjoituksia.Nunnat eivät saaneet astua luostarin muurin ulkopuolelle. Abbedissalla oli uskottu mies, joka hoiti asiat luostarin ulkopuolella. 

Rikissa Maununtyttären äiti oli Hedvig av Holstein, hampurilaisen kreivin tytär. Rikissan vanhin veli kuoli kaksivuotiaana. Ingrid siskosta tuli Tanskan kuningatar. Birger veljestä tuli Sveanmaan kuningas, toisesta Erik veljestä tuli Södermandlandin herttuas ja  ja Valdemar veljestä Suomen herttuas. Melko mahtava suku!

Clara'n luostari, kuvaus vuodelta 1524

Ennen reformaatiota (1527) oli Tukholmassa kolme luostaria ja niistä Klaaraluostari oli ainoa nunnaluostari. Siihen aikaan tämä alue oli kaupungin ulkopuolella. Maatilat Rörstrand, Karlberg ja Djurgården piti huolen luostarin ylläpidosta. Uppsalaan kulkevan tien paikkaa muutettiin, jottei tie häirinnyt luostaria.

Piirustus 1630-luvulta. Claran kirkon erittäin korkea torni on ollut mahtava näky siihen aikaan kun Tukholmassa ei ollut muita korkeita rakennuksia vielä siihen aikaan kun kirkko rakennettiin 1500-luvun lopulla.

Arkkiehtinä toimi hollantilainen Hendrik van Huwen ja hänen jälkeensä on useat ruotsalaiset arkkitehdit olleet mukana kirkon suunnittelussa. Kuningas Gustav Vasa käski hajoittaa Claran luostarin. Kunngas Johan III käski rakentaa tämän nykyisen Claran kirkon. Kuninkaan oma hoviarkkitehti belgialais-hollantilainen hoviarkkitehti Willem Boy on luultavasti ollut mukana kirkoa koristelemassa. Boy oli Gustav Vasankin suosikki arkkitehti. Hän veisti marmorista Gustav Vasan hautamonumentin Uppsalan tuomiokirkkoon. 

Torni on 166 metriä korkea. Vain Uppasalan tuomikirkon torni on Skandinaviassa korkeampi kuin tämä Claran torni.

Sankta Claran kirkko kuului aikaisemmin Tukholman Tuomokirkkoseurakuntaan mutta nykyään kirkko on täysin itsenäinen ja päättää itse kaikesta tominnastaan, jopa jumalanpalveus tavoistaan. Kirkon oma järjestö hoitaa pappien ja diakonien palkat ja he maksavat vuokraa kirkosta tuomiokirkko seurakunnalle. Kolehtirahoilla osittain kustannetaan kirkon menoja. 

Kirkolla on myös Seconhand myymälä Vårby'ssä, nimeltä Erikshjälpen. Kirkolla on myös lähetystyöntekijöitä, lääkäreitä  ja sairaanhoitajia ulkomailla. Sankta Claran järjestö kuuluu Ruotsin kirkon herästysliikkeeseen EFS.

Kirkolla on paljon toimintaa ja paljon vapaaehtoista työvoimaa. Miespuoliset maahanmuttajat joilla ei ole yöpymispaikkaa ovat saaneet yöpyä kirkon tiloissa, peseytä ja saada syödäkseen ns lillkyrkan/ pikkukirkon yhteydessä ja hätätilassa jopa patjoilla kirkkosalin lattialla. Yöpyminen kiellettiib turvallisuus syistä.

Täällä ruokitaan noin 100-150 henkeä päivittäin. Useimmat kodittomia. Myöhemmin päivällä kirkon henkilökunta vie kahvivaunun Sergels Torgetille, jossa tarjotaan kahvit kodittomille. Iltaisin tarjotaan kirkon tiloissa teetä. Kirkon diakooneilla on myös erityinen naistenryhmä, jossa  autetaan ja tuetaan naishenkilöitä, joilla on ongelmia.

Kirkossa on jumalanpalvelusten lisäksi monenlaista aktiviteettiä päivät pitkät. Kirkkoa myös vuokrataan. Mummojen virkkauskerho kokoontuu kirkon tiloissa ja kaikki ovat tervetulleita opettelemaan virkkauksen taitoja.

Sankta Clara tai Sankta Klara, miten vaan, kumpikin tapa kirjoittaa on yhtä oikein.

Jo sijaintinsakin puolesta kirkkoon poikkeaa päivittäin useita tuhansia henkilöitä. Persialainen (iranilaiset kristityt) herätysliike pitää iltojaan kirkossa silloin tällöin. 

Tukholmalaiset oikaisevat mielellään Klarabergsgatanin ja Klara Södra Vattugrändin välisen katujen kulmauksen kulkemalla kirkon pihan kautta. Kirkon ympäri kulkee polku ja kirkon puutarhassa sijaitsee ikivanhoja hautoja ja hautakappeli. Kirkon tontti ei ole suuri mutta se on hiljainen ja rauhallinen oaasi keskellä kaupunkia. 

Tukholmalaiset tykkäävät laulaa yhdessä, mutta karaoke taas ei ole koskaan kiinnostanut tukholmalaisia. En ole koskaan kuullut puhuttavankaan edes karaokesta. 

Ruotsalaiset laulavat juhlapöydässä ottaessaan ruokaryypyn, he laulavat kaikkialla missä ihmisiä kokoontuu. Niinpä Sankta Claran kirkossakin pidetään yhteislaulutilaisuuksia ns Hillsong tilaisuuksia. Ruotsin TV:ssä on tälläkin hetkellä ainakin kome yhteislauluohjelmaa. Nuorilla ja lapsilla on omat yhteislaulutapahtumat.

Nuoret kokoontuvat kahdessa paikassa Tukholmassa, Hotel Rival Södermalmilla ja Arlandastaden, Arlandan lentokentän lähettyvillä. Heillä on myös kesäleiri Falunissa Taalainmaalla. 

Ja kuka on sanonut että Ruotsi on maailman eniten sekularisoitunut valtio, yhdessä Eestin kanssa. Sitä on vaikea uskoa sillä näitä ns vapaakirkkoja on monen monia kymmeniä erilaisia. Luterilaisten kirkkojen on vaikea pärjätä.

Alttaritaulun on maalannut Jonas Hoffman, joka oleskeli 16 vuotata Roomassa ja Pariisissa ottamassa oppia maalaustaiteesta. Tämä alttaritaulu on hänen kuuluisin teoksensa. Johan Tobias Sergel on valmistanut kauniit polvistuvat enkelit. Carl Håleman on muotoillut alttarisommitelman. Sekin on erityisen kaunis.

Tosi kaunis ja erikoinen kastemalja, jonka on valmistanut Thor Thorén.

Sankta Claran kirkon alla rakennetaan juuri tällä hetkellä uutta kuusi kilometriä pitkää sähköjunalinjaa tunneliin maanalle. Tunneli tulee kulkeeman Tomtebodan ja Tukholman eteläisen aseman välillä ja radan varteen valmistuu kaksi uuttaa asemaakin, Odenplanille ja T-Centralenille.

T-Centralen (Tukholman metroasemakeskus päärautatieaseamalla) sijaitsee aivan Sankta Claran kirkon kupeessa, joten asema tulee sijaitsemaan hyvin lähellä kirkkoa maan alla. Uusi Citybanan kulkee viiden kirkon alta, joten on tarvittu tehdä tarkkoja laskelmia kestääkö kirkot, konttori- ja asuinrakennukset tunnelin rakentamisen. Itse tunneli tulee sijaitseemaan 35 metriä merenpinnan alapuoella. Sankta Claran kirkko on rakennettu lujasti kallioon kiinni, joten luultavasti se sesioo siinä tanakasti.

Kuvassa keltaisella merkatut ovat ne uudet sähköjunien laiturit, asema Stockholms City, siis osa siitä kuusikilometriä pitkästä uudsta junatunnelista.

Citybanan uusi asema Stockholms City tulee saaman kävelytunnelin johon avataan myymälöitä. Neljä 250 metriä pitkää asemalaituria ja uusia hotellirakannuksia. Asemalle tulee olemaan useita sisäänkäyntejä, jotka sijaistevat melko kaukana toisistaan. 

Nykyinen Tukholman rautatieaseman kävelyntunneli sähköjunien ja metrojunien välillä on todellinen huokausten tunneli. Jotkut nimittävät sitä stressitunneliksi. Se on aina täynnä kiireisiä matkustajia molempiin suuntiin. Noin lähes 100 000 henkeä, jotkut juoksun jalkaa tunkevat aamuin illoin tässä tunnelissa. Tunneli on todella ahdas ja siinä on huono ilmanvaihtokin. Tukholmalaiset ovat kyllästyneet kulkemaan aamuin illoin tässä tunnelissa. Uudessa systeemissä pääsee suoraan sähköjunista metrolaitureille rullarappujen kautta. Ja uusi kävelytunneli auttaa huomattavasti heitä jotka haluavat päästä asemarakennuksesta Sergels Torille ja siitä edelleen.

Toinen kuvakulma. Kuten kuvasta näkyy niin Sankta Claran kirkko jää todellakin ahtaalle. Nuo neljä "kullanväristä" rakkennusta on norjalaisen monimiljärdääri Petter Stordalen omistama hotelli Scandic Continental. Hänellä on  asunto tuolla ylimmässä kerroksessa. Asunto on Tukholman kallein huoneito. Hotellista pääsee suoraan metroon, sähköjuniin, rautatieasemalle, lentokenttä kuljetuksiin...astumatta lainkaan jalkakäytävälle.

Tuo valkea pitkä rakennus kuvassa on nykyinen Tukholman rautatieasema. Asemarakennuksen päässä vasemalla näkee että katu kulkee Klarabergisgatan korkeamalla tasolla kuin Vasagatan sen alla, samoin kuvassa oikeassa alakulmassa näkee ylemmällä tasolla kulkevan Vattugatan'in.

Carl Michael Bellmanin hauta

Bellman oli tukholmalaisten rakastama trubaduuri.

Runoilija Anna Maria Landgrenin hauta

  Claran kirkon seurakuntakoti, Klara Östra Kyrkogatan 8

Gravkor, en tiedä mikä se on suomeksi, olisiko hautakammio? Rakennus sijaitsee kirkkomaalla, mikä on rajoitettu rauta-aidalla. Vanhempien ruotsalaisten kirkkomailla on aina tällaiset hautakammiot. Rakennukseen on haudattu useita tunnettuja henkilöitä ajan saatossa. 

Kappelissa sajaiteee Åkerhjelmin aatelissuvun hautakappeli. Gustav Åkerhjelm on haudattu tänne. Hän oli poliitikko, vapaaherra, valtiovarainministeri, ulkoasiainministeri ja pääministeri. Tänne on haudattu myös Lyckmanneja ja Löwenhielmejä.

Toinen ovi vasemmalta on ns benhus/luuhuone, johon laitettiin uurnat ja sargofagit, mutta varsinkin vanhemmista haudoista peräisin olevat  luut näkyville. Aikoinaan tuo oviaukko on ollut avoin niin että kaikki sai nähdä luut.