Kansallismuseo/Nationalmuseum, Södra Blasieholmshamnen 2
Avoinna:
Lauantaista keskiviikkoon kello 11-17
torstaina kello 11-21
perjantaina kello 11-19
maanantaina suljettu
Ilmainen sisäänpääsy museoon.
Vain tilapäisiin erikoisnäyttelyihin sisäänpääsymaksu 150kr.
Museon johtana toimii suomalainen Susanna Pettersson.
Kuningas, Victoria ja Estelle kävivät yhdessä peruskorjatussa Kansallismuseossa.
Täydellisen peruskorjauksen jälkeen museoon on vaeltanut avauksen jälkeen menneen vuoden aikana miljoona kävijää. Se on paljon ruotsalaisessa mittakaavassa, mutta uteliaisuus museota kohtaan on ollut suuri, koska museota on kehuttu monilta tahoilta. Museo on ennen kaikkea korjattu kaikkien modernien kiinteistösääntöjen mukaan ja ilmastointikin on aivan viimeistä huutoa. Valtion kiinteistövirasto on valvonut kaiken aikaa uuskorjauksia ja rakennus onkin kokonaan viraston vastuulla jatkossakin.
Valtion kiinteistöviraston vastuulla on mahdottoman monien rakennusten ylläpito, jopa ulkomailla. Kiinteistövirasto vuokraa myös valtion ja hovin omistamia asuntoja ja rakennuksia. Kiinteistöviraston sivuilla on paljon mielenkiintoista arkkitehtuurista.
Siitä oli jo 148 vuotta kun kansallismuseota korjataan ensimmäisen kerran. Korjauste kestvtä viis vuotta aj nyt musoon mahtuu kolem ekrta niin palkon nöyttelyesineitä kuin aikaisemmassa msuoessa oli. Hallitus antoin 11 miljoaa lisää varoja museolle kustantamaan kasvaneet kulut kävijöiden takia.2,5 ensimmäein kuukuaden iakan tuli musoon yhtä öajon kävisjöitä kuin iaksemmin tuli koko vuoden aikana. Mutta toisaalat, kun nyt ekrta vihdoinkin alettiin msueota korjaan ja uusimana niin päätetiin tehdä kestvä ja tomiva muso,joka voi ola jopa maapalon upein kansallismuseo.
Erityisen mielenkiintoenon uusi näyttelysali johon on koottu ruotsalaista taidetta vuosilta 1870-1910. Tätä aika pidetään ruotsalaisen taiteen tärkeimpinä kultavuosina. Tänä aikan teki taiteilijat protestin akteemista taidetta kohtaan, kansallisromantikka sai ruotslaiset taiteiljat palaamaan Ranskasta ja Italiasta kotimahaan luonnon keskelle.
Täydellisen peruskorjauksen jälkeen museoon on vaeltanut avauksen jälkeen menneen vuoden aikana miljoona kävijää. Se on paljon ruotsalaisessa mittakaavassa, mutta uteliaisuus museota kohtaan on ollut suuri, koska museota on kehuttu monilta tahoilta. Museo on ennen kaikkea korjattu kaikkien modernien kiinteistösääntöjen mukaan ja ilmastointikin on aivan viimeistä huutoa. Valtion kiinteistövirasto on valvonut kaiken aikaa uuskorjauksia ja rakennus onkin kokonaan viraston vastuulla jatkossakin.
Museo avattiin nykyisessä rakennuksessa vuonna 1866, ja se oli ensimmäisiä julkisia taidemuseoita maailmassa. Rakennus on näkyvä osa Tukholman kaupunkikuvaa. Se edustaa uusrenessanssia ja muistuttaa tyyliltään Firenzen ja Venetsian renessanssia. Rakennuksen suunnitteli saksalainen arkkitehti Friedrich August Stüler ja sisätilat ruotsalainen Fredrik Wilhelm Scholander. Talon suunnittelu ja rakentaminen kestivät 20 vuotta, ja ne tulivat hyvin kalliiksi, sillä niissä käytettiin uudenaikaisia rakennustekniikoita.
Siitä oli jo 148 vuotta kun kansallismuseota korjataan ensimmäisen kerran. Korjauste kestvtä viis vuotta aj nyt musoon mahtuu kolem ekrta niin palkon nöyttelyesineitä kuin aikaisemmassa msuoessa oli. Hallitus antoin 11 miljoaa lisää varoja museolle kustantamaan kasvaneet kulut kävijöiden takia.2,5 ensimmäein kuukuaden iakan tuli musoon yhtä öajon kävisjöitä kuin iaksemmin tuli koko vuoden aikana. Mutta toisaalat, kun nyt ekrta vihdoinkin alettiin msueota korjaan ja uusimana niin päätetiin tehdä kestvä ja tomiva muso,joka voi ola jopa maapalon upein kansallismuseo.
Erityisen mielenkiintoenon uusi näyttelysali johon on koottu ruotsalaista taidetta vuosilta 1870-1910. Tätä aika pidetään ruotsalaisen taiteen tärkeimpinä kultavuosina. Tänä aikan teki taiteilijat protestin akteemista taidetta kohtaan, kansallisromantikka sai ruotslaiset taiteiljat palaamaan Ranskasta ja Italiasta kotimahaan luonnon keskelle.
Nykyisessä näyttelyssä ovat taiteilijoiden työt asetettu sekaisin tiloihin, eikä kukin omaan osioonsa. Taulut ovat pantu esille sisältönsä tai symboliikkansa mukaan, mikä saa aikaan hieman hämmennystä ja antaa sekavan kuvan. Mielummin ehkä olisi ollut laittan kunkin suurtaiteilijan teokset omiin ryhmiinsä. Ranskalaiset impressionisiten teokset ovat levinneet musossa sinne sun tänne. Museolla on nimittäin erinomainen kokoelma ranskalaisten impressionistien töitä. Nämä teokset ovat maailman esiluokkaista taidetta ja sopisivat paremmin sijaitseman omassa huoneessaan. Kaikkia teoksia ei edes saatu museoon vaan paljon on myös varastossa.
Taulu on laitettu esille uloskäyntiin skärmin taakse. Tämä maalaus on yksi Ruotsin kuulusimmista taideteoksista. Josephson maalasi kolme eri teosta samasta aiheesta. Toinen niistä on Göteborgin taidemuseossa ja kolmas prinssi Eugenin Waldemarsudden'issa. Aika monet pitivät alastomuutta sopimattomana ja siksi ei Kansallismuseo alkuun halunut ottaa maalausta näytteille. Mutta vuodesta 1915 lähtien taulu on kuitenkin kuulunut Kansallismuseon kokoelmiin. Kansallismuseon ystävät niminen järjestö lahjoitti taulun museolle.
Näcken, Ernst Josephson (1851-1906).
Tämä on näky portailta sisäänkäyntiin
Peruskorjaukset kesti kuusi vuotta, mutta ne tehtiin erittäin huolella ja aivan viimeisen päälle. Museon valaistus, ilmastointi ja viemäritkin uudistettiin. Ilmanvaihtosysteemi tehtiin mahdollisimman hyväksi ja tehokkaaksi, jottei esineet pääse kostumaan tai homehtumaan. Ilma on myös erittäin terveellien vierailijoille. Kaikki tehtiin niin ettei tarvitse ihan heti alkaa korjaamaan rakennusta. Mutta kyllä se maksoikin, 1,2 miljardia kruunua. Sen lisäksi esineiden ulosvienti ja sisääntuonti, niitten putsaus ja uusien esineiden sisääntuonti on vaatinut sievoisen määrän lisäapulaisia ja maksanut sievoisen summan sekin. Museo sai 200 miljoonan edestä lahjoituksia.
Kaikki jotka ovat käyneet uudessa peruskorjatussa Kansallismuseossa sanovat että saa haukkoa henkeään, sillä niin upea on tulos. Tämä on yksi Ruotsin historian suurimmista taidetapahtumista, vailla vertaansa. Tulos on ensiluokkainen.
Museorakennus pestiin ja käsiteltiin käsin ulkoapäin, katto uusittiin, kattoon tehtii iso lasi-ikkuna, seiniltä avattiin ikkunoita jotka oli joskus peitetty. Nyt tulee valoa suurista ikkunoista sisään. Tehtiin kerroksia lisää ja maan allekin tehtiin paljon uutta tilaa. Uudet valot, värit ja varjot tekee museosta elävän. Lisää näyttelytilaa on hankittu ja kolme kertaa enempi näyttelyesineitä on saatu mahdutettua museoon, vaikka museo ei silti vaikuta lainkaan ahtaalta. Museon on saanut monikulttuuri osion, sillä Ruotsissa on aina ollut runsaasti pakolaisia ja maahanmuuttajia.
Bertel Thorvaldsenin 'Kasteen enkeli' etualalla
Köpenhaminassa Thorvaldsenilla on oma nimikkomuseonsa.
Museo on saanut myös lisää hissejä ja kellarissa on suuret tilat vieraita varten. Kuudennesta kerroksesta on päätä huimaava näköala alas, noin 23 metriä. Lukuisista isoista ikkunosta voi ihailla kaupunkia. Vessoja on joka keroksissa ja aivan uusi kahvila/ravintola pohjakerroksessa. Kahvilan huonekalut on valmistettu Suomessa.
Suosittelen varata puoli päivää tätä ihanaa museota varten. Pidä taukoja, istu ja nauti taiteesta ja käy välillä kahvilassa virkistymässä.
Auguste Renoir
Carl Larsson
Vincent Van Gogh
Rembrandt
Gustav Cederström
Cederströmin tunnetuin maalaus, Kaarle XII:n ruumissaatto 1878. Maalaus herätti suurta huomiota vuoden 1878 Pariisin maailmannäyttelyssä ja venäläinen suuriruhtinas Konstantin Konstantinovitš Romanov osti sen. Cederström teki taulusta toisen version Ruotsin kansallismuseolle.
John Bauer
Fanny Brate
Adolf Ulrik Wertmüller
Eilif Peterssen
Museossa on 700000 esinettä kaiken kaikkiaan. Tällä on myös runsaasti ulkomaalaisetn tunnetujen suurmestareden teoksia. Museo on saanut myös Gustavbergin keramiikkatehtaalta 40000 esinettä kokoelmiin, joista toki ei ole kuin murto-osa esillä, mutta esineitähän voi vaihtaa ajan kanssa. Taide on esillä aikakausittain.
Museo on digitalisoinut kaikki esineet, ne varastossakin olevat, ja ne ovat netissä vapaasti käyetettävissä ja merkattu PD merkinnällä. Vain murto-osa on suojattuja, merkattu CC BY-SA merkinnällä, mutta museo antaa usein luvan käyttää niitäkin, esim. yksityisissä blogeissa tai yksityis käyttöön. Museon mottona on että taide kuuluu kaikille.
Wikimedia Commons'issa on noin 6000 erikoisen hyvää valokuvaa, jotka ovat vapaassa käytössä.
Bernadotte suvun taulu, Fredrik Westin (1837)
Brother ST.Martina ja peikot, John Bauer (1913)
Siljan järven rannalla, Anders Zorn (1905)
Aamiaisen aikaan, Hanna Pauli (1887)
Kissa kukkaniityllä, Bruno Liljefors (1887)
Grez-sur-Loin'in maaseudulla Ranskassa, Carl Trägårdh (1889)
La Grenouillère, Auguste Renoir
Bretagnen maaseudulla, Paul Gauguin
Elämä ja kuolema, Ivar Arsenius (1905)
