Gamla stan

Tyypillinen sumuinen ja pimeähkö talvipäivä Gamla stanissa

En ole tehnyt Gamla stanista postausta, vaan useampia erillisiä postauksia. Syy siihen on se että Gamla stania on hankala käsitellä kokonaisuutena. Postauksesta tulisi julmetun pitkä. Mutta ajattelin kuitenkin tehdä lyhyen historallisen postauksen Gamla stanista, sillä Gamla stanistahan Tukholma syntyi 1200-luvun keskivaiheessa.

Tukholma sijaitsee 14 saarella, joita yhdistää 57 siltaa. Kaupungilla on suhde  veteen, ja se on ihanteellinen tapa tutustua kaupunkiin veneellä. Pienestä 1200-luvun kauppapaikasta on  Tukholmasta kehittynyt Ruotsin taloudellinen ja poliittinen mahtikaupunki, jollainen se on tänäkin päivänä. Noin 2,5 miljoonaa asukast aelää Suur-Tukholman alueella.

Tukholman synty 1200-luvulla liittyy läheisesti Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesiväylien hallinta-alueeksi. Mälaren-järven pohjoisrannan rikkaalla maaseudulla olivat toistuvasti käyneet ryöstelevät merenkulkijat.  Kerrotaan että he luultavasti tulivat nykyisen Viron ja Karjalan alueelta.

Ruotsin hallitsija Birger Jarl (1248-1266) perusti Tukholman 1200-luvun puolivälissä, mutta vasta 1600-luvulla kaupungi sai tärkeä roolin Ruotsin pääkaupunkina. Bjälbo-suku oli suku, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita 1200- ja 1300-luvulla. Suvun kuuluisimpia jäseniä oli Birger-jaarli.

Birger Maununpoika /Birger Magnusson (n. 1200 –  1266) eli Birger-jaarli oli Ruotsin hallitsija. Birger Magnusson kuului mahtavaan Bjälbo-sukuun (josta käytetään myös nimitystä Folkunga-suku). Birger tunnetaan Tukholman perustajana

Birger-jaarli teki ruotsalaisen Eerikinkronikan mukaan Suomeen laajan sotaretken (ns. toinen ristiretki), jonka seurauksena ainakin Häme liitettiin Ruotsin valtakuntaan. Retki on ajoitettu joko vuoteen 1239 tai 1249. Saksalaisen Lyypekin kronikan mukaan Birger alisti Suomen Ruotsin herruuteen. 

Alkuperäinen  Tuskholman keskusta koostui Stadsholmenin saaresta sekä Riddarholmenin, Helgeandsholmenin ja Strömsborgin saaresta.

Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas ja Kristian II (=Tanskan kuningas) halusi saada Ruotsin valtaansa keinolla millä hyväänsä. Kristian valtasi Tukholman, mutta hänen valta tukahdutettiin vastarinnalla mikä johti Tukholman verilöylyyn. Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen sotaa keskenään. Ruotsi on sotinut kymmenen sotaa myös Venäjää vastaan. Ja silti Ruotsi on pysynyt itsenäisenä. Ruotsin on historian kirjoissa  se maa, mikä on sotinut eniten maapallolla.

Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1200-luvulla alkoi melekin koko maassa olla yhteiset lait. 1270-luvulla fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille. 

1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 asukasta, joista suuri osa oli saksalaisaia kauppiaita. Joukossa oli myös pappeja ja aatelisia.

Tukholmanin kuninkaallinen palatsi

Tukholman kuninkaanlinna rakennettiin nykyiseen muotoonsa 1690-luvulla. Nykyinen rakennus on barokkitylinen palatsi, jonka suunnittelija oli Nicodemus Tessin nuorempi (1654-728). Hän suunnitteli linnan Ruotsin suurvallan ajalla 1611-1721.

Kuninkaalla, Silvialla ja Victorialla on työhuoneet linnassa, mutta he ei enää asu linnassa. Kuningas ja kuningatar asuvat Drottningholmin linnassa, Victoria perheensä kanssa Hagan linnassa ja maatilalla Värmdössä. Carl Fhilip asuu Villa Solbackanissa Drurgårdenin saarella ja Madeleine kuninkaallisilla hevostaleilla.

Kuuluisa ranskalainen arkkitehti Le Corbusier ehdotti Tukholman keskustan radikaalia muutosta vuonna 1933. Hänen suunnitelmansa, joka esiteltiin kilpailussa, tarkoitti, että suuret osat Norrmalmista purettaisiin uusien asuntojen tieltä noin 170 000 asukkaalle. Onneksi se ei toteutunut.

Vanhan kaupungin länsipuolelle rakennettiin viiden metrin korkeuteen moottoritie. Vanha kaupunki säilytettiin osittain, mutta monet historialliset rakennukset olivat uhattuina. Onneksi tukholmalaiset eivät suostuneet kaikkeen.

Mälartorget, Gamla stanin metroasema

Tässä Mälartorgetilla sijaitsee Gamla stanin metroasema. Busseja pysähtyy Riddarhustorgetilla, bussit 2, 3 ja 53, Mälartorgetilla  samat bussit kuin edellä, sekä Kornhamnstorgetilla pysähtyy bussi 53 ja Slottsbackenilla Tukholman linnan luona bussit 2, 57, 76, 96, 191, 192, 193, 194 ja 195.

Vanha kaupunki syntyi 1200-luvun puolivälissä Birgerin jaarli toimesta, kun hän linnoitti Stadsholmenin valvoakseen Mälaren-järven sisäänkäyntiä. Keskiaikainen keskusta, joka tunnetaan nykyään nimellä Gamla stan, oli alun perin linnoitettu alue, joka kehittyi keskiajalla kaupunginmuurien ja sataman myötä.

Jaarli  oli vanha skandinaavinen arvonimi. Ruotsissa jaarli-termi lienee 1100-luvulla vakiintunut valtakunnan toiseksi korkea-arvoisimman henkilön arvonimeksi, mikä kulki Bjälbo-suvussa, mihin Birger Jarlikin kuului.

Keskiajalla kaupunki kasvoi, ja sen suojelemiseksi rakennettiin kaupunginmuuri. Alkuperäinen kivimuuri parannettiin 1300-luvulla korkeammaksi ja vahvemmaksi tiilimuuriksi. Lisäksi vedessä oli tukkeja, jotka toimi lisäsuojana.

Aluetta kutsuttiin nimellä "Staden Mellan Broarna"/Siltojen välinen kaupunki vuosina 1926–1980. Vasta vuonna 1980 sille annettiin nimi "Gamla stan" (Vanha kaupunki).

Nykyään Gamla stan on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupunkikeskuksista ja suosittu matkailukohde. Monet vanhimmista jäljellä olevista rakennuksista ja kaduista ovat peräisin keskiajalta.

Järntorget

Gamla stanissa sijaitsee jotkut kaupungin vanhimmista ravintoloista, kaupoista ja tavernoista sijaitsevat Kuninkaan linnan ympäröivillä alueilla. Tämä ei tarkoita, että aika olisi pysähtynyt. Gamla stanissa sijaitsee jotkut Tukholman innovatiivisimmista ravitoloiden keittiöistä ja baareista. Gamla stan on vilkas kaupunginosa missä asuu noin 3000 asukasta ja missä noin 10000 käy töissä. Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. 

Gamla stan on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsityö puoteja, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietenkin myös nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, Vanhakaupunki saattaa vaikuttaa turistiselta. Mutta astu sisään johonkin kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

Tukholman vanhin katu, 700-vuotta vanha  Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkupuoteja.

Mårten Trotzigs gränd, Tukholman kapein kuja

Tiiviisti rakennettu Gamla Stan on saari, jossa on mukulakivikatuja ja värikkäitä rakennuksia 1600- ja 1700-luvuilta. Täällä sijaitsevat keskiaikainen Storkyrkan kirkko ja kuninkaallinen palatsi, joka on kuninkaallisen perheen virallinen asuinpaikka. Eikä he enää silti asu linnassa. 

Viihtyisät ravintolat tarjoilevat perinteistä ja uutta kotiruokaa, ja vanhanaikaisten pubien välissä on tyylikkäitä cocktailbaareja. Riddarholmenin naapurisaarella sijaitsee kuningashuoneen oma kirkko,  Riddarholmskyrka, mikä kuluu turisten pakollisiin käyntikohteisiin. Suosittelen!

Tukholman vanhin katu, Köpmangatan, mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1323. Kauppiailla oli kojujaan täällä jo keskiajalla. Nykyään se on pieni katu, jolla on useita hauskoja pikkukauppoja.

Sankta Gertruds kyrka, Prästgatan 29

Sankta Gertudin kirkko Gamla stanissa on saksalaisten kirkko. Kirkko on yksi Tukholman kauneimmista ja vanhimmista kirkoista. 

Kirkko on omistettu Nivellesin Pyhälle Gertrudille, matkalaisten ja merimiesten suojeluspyhimykselle. Paikalle perustettiin 1300-luvulla Pyhän Gertrudin kilta, joka toimi kaupungin saksalaisten kauppiaiden kokoontumispaikkana.Siihen aikaan Tukholmassa puhuttiin enempi saksaa kuin ruotsia. Uskonpuhdistuksen jälkeen katoliset killat lakkautettiin, ja 1570-luvulla kiltarakennus muutettiin saksalaisen seurakunnan kirkoksi, joka perustettiin vuonna 1571.

Suomalainen kirkko, kuninkaan linnan vieressä

Gamla stanissa on vain kolme kirkkoa, Storkyrkan, Sankta Gertruds kyrka ja Suomalainen kirkko.

Saksalaisten merkitys Gamla stanille ja koko Tukholmalle on ollut merkittävä. He asettuivat asumaan Gamla staniin kauppiaina, käsityöläisinä ja Tukholman asukkaina keskiajalta ajassa eteenpäin. Ruotsalaisten ja saksalaisten välillä ei aina vallinnut rauhanomainen ilmapiiri, mutta saksalaisten ammattitaidon ansiosta kaupunki kehittyi. 

Alueen valtuusto koostui puolet ruotsalaisista ja puolet saksalaisista, mutta saksalaisille annettiin pian oikeus perustaa oma seurakuntansa kirkkoineen ja hautausmaineen. Saksalaisen kirkon lisäksi vanhassa kaupungissa on nykyään monia kadunnimiä, jotka muistuttavat saksalaisesta vaikutuksesta. 

Sundbergs konditori

Sundbergs konditori, Järntorget, Gamla Stan

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9-20

Tämä Sundbergin konditoria  on avattu jo vuonna 1785  ja sitä pidetään Tukholman vanhimpana edelleen toimivana kahvilana. Kun kahvi tuli Ruotsiin, sitä joivat Tukholman sisäpiiriläiset. 1800-luvun jälkipuoliskolla naimattomat naiset saivat ensimmäistä kertaa istua oman pöytänsä ääreen hiljattain avatussa "naisten osastossa" ilman kuulustelua. Täällä Vanhankaupungin Järntorget 83:ssa naiset keskustelivat muun muassa tulevasta vallankumouksesta ja naisten äänioikeudesta.

Kaffepanna seisoo aina konditorioissa omalla pöydällä kahvilan keskellä. Ruotsissahan kuuluu usenmiten påtår/toinen kupillien kahvia hintaan. Tämä konditoria muistuttaa hieman Venetsiassa sijaitsevaa maailmankuulua kahvilaa nimeltä Caffe Floriania. Tukholmassa ei hinnat sentään ole yhtä korkeat kuin Venetsiassa.

Kuingas Gustav III toimi kuninkaana vuosina 1771-1792. Taulu on roikkunt seinällä sitten avauspäivästä lähtien, sillä Gustav III oli silloin Ruotsin kuningas ja hän ehkä kävi usein täällä konditoriassa kahvilla, nauttimassa tästä uudesta virkistysjuomasta, nimeltä kahvi. 

Gustav III palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa. 

Jälkipolvien silmissä Kustaa III on ollut Ruotsin historioitsija kiehtovimpia personallisuuksia, ja hänen mukaansa myös Ruotsin eniten lahjakkaimmista hallitsijoista. Hänen vahvuuksiaan olivat terävä äly ja taiteellinen lahjakkuus. Heikkouksia puolestaan ​​​​olivat impulsiivisuus sekä taipumus teeskentelyyn ja teatraaliseen käyttöön. 

Kulttuurielämän kannalta Gustav III oli hyvin merkittävä hallitsija. Hän perusti vuonna 1773 kuninkaallisen oopperan, vuonna 1786 Ruotsin Akatemian ja vuonna 1788 kuninkaallisen draamateatterin. Hän suosi erityisesti näyttämötaidetta, ja esiintyi itsekin näyttelijänä. Kustaan kiinnostus arkkitehtuuriin ja sisustamiseen näkyy etenkin siinä, että hänen mukaansa on nimetty kokonainen tyylisuunta, "kustavilaisuus".

Konditorian seinällä on myös nykyisen kuningasparin valokuva.

Coronavirukselle annetaan lähtöä tämän tortun muodossa.

Kun astut kynnyksen yli Sundbergin konditoriataloon, tuntuu kuin olisit siirtymässä ajassa sata vuotta taaksepäin. Vaikka Tukholmassa on vieläkin ainakin parisenkymmentä näitä perinteisiä konditorioita. Petissan  Skansenilla on yksi niistä.  Konditoria tarkoittaa kahvilaa missä leivotaan kaikki kahvileivät ja ruokaleivätkin paikan päällä. 

Österlånggatan

Gamla Stanin nimi oli vuoteen 1980 saakka 'Staden mellan broarna', siis  'kaupunki siltojen välissä', sillä saarella ei ollut sen virallisenpaa nimeä.

Kuten Västerlånggatan, myös Österlånggatan kulki kaupunginmuurien ulkopuolella ja oli yksi kaupungin pääkaduista vuosisatojen ajan.

Österlånggatanin katu Gamla Stanin saarella on Gamla Stanin pisimpiä katuja, mikä kulkee Slottsbackenilta/Tukholman linnan luota Järntorgetille. Österlånggatan kuten Västerlånggatankin kulkee kaupungin suojamuurin ulkopuolella, muurien kupeessa.

Västerlånggatan on huomattavasti vilkkaampi katu, missä on putiikkeja vieri vieressä. Västerlångatan alkaa heti kun kulkee Drottingatania suoraan etelään päin, ylittää Helgeandsholmenin  saaren ja sitten tulla tupsahtaakin Mynttorgetin aukiolle Kuninkaan linnan kupeeseen mistä Västerlånggtan saa alkunsa. Tämä on suosituin reitti keskustasta Gamla staniin.

Mynttorgetin reunalla sijaitsea Eduskuntatalon edustajien konttoritilat, hallituksen rakennus (minkä lävitse kävelytie Gamla staniin kulkee), kuinkaanlinna, kuingashuoneen vartijoiden rakennus ja muitakin virastoja.

Tukholman keskiaikaiset kaupunginmuurit 1200-1500-luvulla

Sinisellä merkattu on vanhempi muuri ja punaisella merkattu uudempi muuri. Muurien tarkoitus oli suojata asukkaita. Vanhempaa muuria alettiin hajoittamaan 1600-luvulla. Samalla rakennettiin Skeppsbron'in rantakatu, josta tuli Gamla Stanin liikennekatu. 

Rippeet kaupunginmuurista on vain jäljellä Helgeandsholmenilla, (kartalla tuo pieni saari vasemalla), jossa Tukholman keskiajanmuseo sijaitsee. Saarella sijaitsee myös Ruotsin valtiopäivätalo.

Gamla Stanissa on parkkeerauskielto vuorokaudet ympäri ja kadut ja kujat on luokiteltu kävleykaduiksi. Kello 11-06 on Gamla stanissa ajokielto, jolloin saa ajaa vain erikoisluvalla, poliisit, ambulanssit, taksit ja vastaavat.

Gamla satnissa ei kulje busseja mutta kuin rantakaduilla, mutta  Gamla stanin läntiseltä laidalta löytyy metroasema, missä pysähtyy metrolinjat 13, 14, 17, 18 ja 19. Metrokartta! Aseman luona Munkbroledenillä pysähtyy bussit 2, 3, 53 ja 57. 

Tukholmassa on erinomainen paikallisliikenne, joten kannattaa ottaa reittikartta mukaan kaupungille. Niitä saa luultavasti ilmaiseksi matkalipun myyntipisteistä. Tai kartan voi ladata puhelimeen netistä! Karttoja on monelaisia, joten kannattaa hankkia kartta missä on kaikki kulkuneuvot samalla kartalla! 

Uusi liikenne-App on myös juuri ilmantunut, minkä avulla voi osta matkalipunkin. Turisteille voi olla helpointa käydä ostamassa matkalippu (1, 2 tai3 vuorokautta) jostain lippumyynnistä ja pyytää samalla myös kartta. Tai ostaa matkalippu automaatista.  Matkalipun saa vilauttamalla pankkikorttia!

Ylinnä vasemmalla sijaitsee Tukholman linna, sen edustalla Slottsbacken ja sen viereellä Finska Kyrkan/Suomalainen kirkko. Vasemmalla Storkyrkan/Suurkirkko ja Nobelin Prize Museum/Nobelin palkinto museo.

Tukholman paras ravintola (kuulema), Ardbeg Embassy Stockholm Restaurant, sijaitsee Västerlångaatn 68. Se on avoinna kaikkiina viikonpäivinä kello 12.00 lähtien, ja suljetaan hieman eriaikoina, siinä 22.00-24.00 välisenä aikana. Tarjolla Ardbeg Wiskiä.

Tämä on hieman keskitasoa kalliimpi ravintola, missä on kaupungin parhaat viinit. Kannattaa käydä täällä lounaalla. Varaa pöytä ajoissa!

Tessinska palatset, Slottsbacken 4

Upeassa Tessinska palatsissa on Tukholman läänin maaherran työhuoneet ja hänen asuntonsakin. Tukholman läänin maaherra  on Cecilia Skingsley. Palatsia näytetään silloin tällöin oppaan mukana. 

Nicodemus Tessin, nuorempi (1654–1728) oli ruotsalainen arkkitehti. Hän rakennutti tämän upen palatsin perheelleen kuninkaan linnan kupeeseen. Tessin nuorempi ylennettiin hoviarkkitehdiksi vuonna 1676, ja Tukholman kaupunginarkkitehtina hän toimi vuosina 1682–1715. 

Tessin nuorempi opiskeli maineikkaan arkkitehti-isänsä, Nicodemus Tessin vanhemman opastuksella. Vuosina 1673–1680 hän matkusti Euroopassa, ja vieraili Englannissa, Ranskassa sekä Italiassa. Italiassa hän opiskeli Carlo Fontanan johdolla. Euroopan kiertueella oli suuri vaikutus hänen arkkitehtuuriinsa.

Tessin nuorempi suunnitteli isältään kesken jääneen kuinkaallisen Drottningholmin linnan loppuun. Nykyään linnassa asuu  kuningsperhe.  Hänen tärkein työnsä on Tukholman kuninkaallinen linna, jota hän ei kuitenkaan koskaan ehtinyt nähdä valmiina, sillä Tessin kuoli ennen sen valmistumista.

Suomalainen kirkko, Slottsbacken 2

Suomalainen kirkko sijaitsee Tessinin palatsin vieressä, Slottsbacken 2.

Finska Kyrkogränd/Suomalainen kirkkokuja

Lääninhallituksen ja Finska Kyrkan välinen erittäin kapea kuja on nimeltään Finska Kyrkogränd/Suomalainen kirkkokuja. Toisella puolella kirkkoa kulkee hieman leveämpi kuja Bollhusgränd. 

Kuja johtaa Suomalaisen kirkon erittäin rauhalliselle ja viihtyisälle sisäpihalle, jota kutsutaan nimellä Bollhustäppan. Varsinkin kesäaikaan piha on ihanan rauhallinen oaasi levähtää. Bollhustäppanin pihalle pääsee kirkon kulmalta kääntyen kirkon taakse.

Pihalla sijaitsee pieni patsas, Järnpojken/rautapoika, mille ihmiset käy antamassa muutaman kolikon ja jotkut hatun tai kaulaliinan. Järnpojkenista olen kertonut täällä. 

Trädgårdsgatan

Österlånggatan alkaa Skeppsbron rantakadulta ja kulkee Slottsbackenin vasenta reunaa ja sitten kääntyy pian vasemmalle. Kun lähtee kävelemään Tukholman kirkon luota Österlånggatania pitkin niin vasemalle kädelle on kapeita kujia, jotka johtaa Skeppsbsron kadulle, jonka varrella sijaitsee vieri vieressä rikkaiden tukkukauppiaitten ja aateliston isoja  asuinrakennuksia. 

Eniten näissä rakennuksissa asui saksalaisia tukkukauppiaita, heidän perheenjäseniä ja palveluväkeä. Heidän vanavedessä tuli olutpanimoiden omistajia, leipureita, ravintoloitsijoita... Alueella puhuttiin enimmäkseen saksaa. Täällä olen kertonut Skeppsbronin rantakadusta.

  Bolhustäppan Suomalaisen kirkon takana



Järnpojken , Bollhustäppan

Järnpojken on todellisuudessa hyvin pieni. Kuvanveistäjä Lisa Erikssonin teos. Lisa asui tässä vieressä.

Bollgränd sai nimensä siitä että Suomalaisen kirkon paikalla seisoi Bollhus, joka oli kuninkaallisen hovin tennishalli. Ballopelit olivat siihen aikaan suosittuja eruoopplaisissa hoveissa, varsinkin Ranskan hovissa, joka toimi kaikessa Ruotsin hovin malliesimerkkinä.  

Lilla Bollhuset, mikä on nykyään vuodesta 1725 lähtien ollut osaltaan Suomalaisen seurakunnan kirkko. Lilla Bollhusetin edustalla seisoi Stora Bollhuset, joka on hajoitettu kokonaan. Arkkitehti Göran Josuæ Adelcrantz suunnitteli Bollhusetistä kirkon Tukholmassa asuville suomalaisille kuningatar Ulrika Eleonora vanhemman pyynnöstä. 

Ulrika oli syntyään tanskalainen prinsessa, Tanskan ja Norjan kuninkaan Fredrik III:n tytär. Ulrikasta tuli Ruotsin kuningatar avioiduttuaan Ruotsin silloisen kuninkaan Karl IX:n kanssa.Ulrika Eleonoraa (1656-1693) on kuvattu kärsivälliseksi ja lempeäksi. Hän oli oppineempi kuin miehensä, luki mielellään, suosi taiteita ja harjoitti hyväntekeväisyyttä.

Ulrika Eleonoran kirkko Helsingissä, nykyisen Senaatintorin kohdalla, sai nimensä "Ulrikan kirkko" vanhemman Ulrika Eleonoran mukaan, samoin kuin Ulrika Eleonoran kirkko Kristiinan kaupungissa.

Bollhusetin rakennuksessa sijaitsi myös teatteri, mikä oli Ruotsin ensimäinen teatteri, joka avattiin vuonna 1667. Täällä esitettiin Ruotsin ensimmäein opperaesitys vuonna 1773. Nykyisen kuinkaallisen teatterin, kuinkaallisen opperan ja kuinkaallisen baletin tilat sijaitsivat tässä rakennuksessa. Myös Tukholman ranskalainen teatteri sijaitsi  samoissa tiloissa.Suomalainen seurakunta sijaitsee nykyään ns Lilla Bollhuset/pienessä pallotalossa.

Bollhusgränd on Gamla Stanin kapeimpia kujia. Se johtaa Köpmantorgetille/Kauppiaiden torille. Tori on aina ollut suosittu tori Tukholmassa.

Torilla seisoo toien patsaista nimeltä "Sankt Göran och Draken". Alkuperärien patsa sijaistee Gmala Stanissa Storkyrkan kirkossa. Taiat ykis kopio löytyä myös Medeltidsmuseet/Keksiajnmusoesta, mikä sijaistee Helgeandsholmin sarella, Gamla stanin ja  Norrmalmin välissä.

Tämä patsas symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Tanska ja Ruotsi sotivat kymmenen kertaa keskenään. Eipä silti, Ruotsi ja Venäjäkin on sotinut kymmenen kertaa keskenään, joten Ruotsi voisi nykyään kuulua Tanskaan tai Venäjään.

Saint Göran ja lohikäärme on ehkä Ruotsin kuuluisin taideteos. Se luotiin 1400-luvun lopulla Ruotsin pääministeri Sten Sture vanhiemman voitto Tanskan kuningas Christian I:stä Brunkebergin taistelussa vuonna 1471. Se oli hiuskarvan varassa etteikö kuninags Christian I:n valloittanut Ruotsia.

Tuossa nurkalla Köpmannagatanin ja Baggensgatanin katujen kulmassa sijaitsee ranskalais tyyppinen bistro nimeltä Pastis. Se on erittäin suosittu ja aito ranskalainen. Henkilökuntakin on ranskalainen!

Slottsbacken/Linnanmäki

Slottsbackenin leveä kuja johtaa Skeppsbronin rantakadulta Tukholman kuninkaan linnan ohitse ylös Suurkirkon luokse. Suurkirkosta olen tehnyt postauksen täällä.

Korttelisto Bollhuisgrändin ja Österlångatnin välillä on nimeltään Pegasus. Österlångtanain ja Bollhuisgrändin välissä sijaitsee Kungliga Myntkabinett/Kuninkaallinen Myntkabinetti. Museo vaihtoi nimeä äskettäin ja se laaljeni sisällöltään.  Se on nykyään Ekonomiska museet. 

Museossa on nähtävänä vanhoja seteleitä ja kolikoita. Museossa ei ole vain ruotsalaisia kolikoita, vaan paljon myös muunmaalaisia kuten saksalaisia ja arabialaisia rahoja. Tukholmaan tuli aikoinaan vatavat määrät tavaroita ja mukana tuli myös ulkomaisia kolikoita.

Kuninkaallinen hovi alkoi keräämään kolikoita jo Vasan suvun ajalla 1500-luvulla. Museo sijaisti aikaisemmin usemmassakin paikassa Tukholmaa, mutta täällä se on ollut vuodesta 1996 lähtien. Museorakennus on tunnettu Benérin suvun palatsina 1600-luvulla. Nykyään sen omistaa Tukholman kunta.

Bolhusgärndin puolella sijaitsi Skomakarekällaren/Suutarinkellari niminen kahvila-ravintola. Raknneus uusrakennettiin nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1903. 

Rikas ranskalainen herra nimeltä Honoré Boneau avasi 1474 rakennukseen kahvila-ravintolan ja suutareille kiltalaitoksen, siis eräänlaisen ammatijärjestön. Siihen aikaan oli kaikilla eri käsityöläisilläkin oma kiltansa. Rakennuksessa oli myös ns härbärge, asunnottomien asuntola, jossa sai yöpyä.

Huom! Museo on suljettu.

Myntkabinetin/Ekonomiska museet sisäänkäynti museoon. Tuossa oikealla puolella sisäpihalla sijaitsee ravintola nykyäänkin, Myntkrogen/Coin Museo Restaurang. Ravintola toimii nykyään juhlahuoneena. 

Telegrafgränd on ensimmäinen kuja Österlånggatnin varrella. Kujan varrella sijaitsee kaksi palatsia, joista toisessa sijaitsee Svenska Institutet. Sisäänkäynti Slottsbackenin puolelta. Mutta Instituutti muuttaa pian uusiin tiloihin Hammarby Sjöstadeniin. Siinä heti kujan alkupäässä sijaitsee yksi monista Österlånggatanin varrella sijaitsevista ravintoloista, Tradition, joka kuten nimikin sanoo tarjoaa perinneruokia.

Samassa rakennuksessa asui prinssi Carl Philip poikamiesajallaan, silloin kun hän muutti ensimmäiseen omaa asuntoon.

Skeppar Karls Gränd on seuraava kuja

Kujan varella asui aikoinaan 1500-luvulla kippari Karl. Tuolla kujan toisessa Skeppsbronin puoleisessa päässä seisoo kaksi palatsia, Wittmarckska huset ja Sjöfartshuset. Tässä kohtaa Skeppsbronilla pysähtyy bussit 2, 57, 76, 96 ... Gamla Stanissa on myös metro asema, mutta bussit kulkee vain rantakaduilla.

Wittmarckin palatsissa asui alunperin Josef Månsson, 1600-luvun lopulla muutti platsiin Cales Wittmack. Kun Wittmack kuoli niin hänen leskivaimonsa avioitui vapaaherra Didrik Henning Meijendorff von Yxkul'in kanssa. Hänen isänsä toimi hovin armeijan/Livregementet palveluksessa ratsumestarina ja äiti kuningatar Ulrika Elenoran hovineitinä.

 Bredgränd

Seuraava kuja on Bredgränd, joka alkuun on kapea ja levenee Skeppsbronin päässä. 

Siellä päässä kujaa sijaitsee First Hotel Reisen, mikä on yksi Tukholman vanhimmista ja hienoimmista hotelleista. 

Gamla stan oli aikoinaan saksalaisten ja hollantilaisten valloittama alue. Täällä asui saksalaisia kauppiaita, jotka kuljetti tavaraa Saksasta Tukholmaan. Täällä sijaitsee Tukholman upein kirkko, Tyska kyrkan/Santa Gertrudin kirkko, mikä on Tukholmassa asuvien saksalaisten kotikirkko vileäkin.

Rakennuksessa sijaitsi alunperin kahvitalo, jolla oli lupa tarjoilla kahvia. Hollantilainen Fredrik Reiss omisti kahvitalon, jossa kävi vieraina laivavarustajat, tukkukauppiaat ja merimiehet. Skeppsbron katuhan toimi siihen aikaan satamakatuna, jonne ankkuroi saksalaiset ja hollantilaiset rahtilaivat. Luultavasti kahvitalossa oli myös viini ja olut oikeudet.

Kahvitalo peruskorjattiin 1960-luvulla ja taiteellisesta puolesta sai vastuun Sigvard Bernadotte, kuninags Gustav VI Adolfin poika. Sigvard meni naimisiin sivilihenkilön kanssa ja menetti perintöruhtinaan arvonimensä, mutta sai myöhemmin Luxemburgin Suurruhtinaalta tekaistun kreivin aatelisnimityksen, Greven af Wisborg. 

Myös Oscar Bernadotte, Carl Johan Bernadotte ja  Lennart Bernadotte ovat saanet saman kreivitittelin avioiduttuaan siviilihenkilön kanssa. Esim. prinsessa Madeleine olisi voinut saada saman tittelin avioiduttuaan Christopher O'Neilin kanssa, mutta naishenkilöille on mahdottomuus antaa tuota tittelä. Joten Ruotsissa Madeleine on prinsessa ja ulkomailla hän on rouva O'Neil, vaikka tuskin kukaan tulee häntä sillä nimellä kutsumaan. 

 FIKA STHLM, Österlånggatan 5

Österlånggatanin varrella on pieniä putiikkeja, taidegallerioita, kahviloita ja ravintoloita. Tässä kohtaa on mm Cafe FIKA STHLM, joka on avoinna jo kello 7.30 lähtien. Erittäin suosittu kahvila, jossa saa kevyttä lounasruokaakin. Henkilökunta on erittäin ystävällistä.

Tukholmassa ei sanota että juodaan kahvit, vaan sanotaan että 'otetaan fika' tai vaan fikar/fiikataan. Kahvila= fik/fiket puhekielessä.

Kråkgränd

Juuri ennen kuin saavutaan Köpannatorgetille/Kauppiaiden torille niin Seppsbronin rantakadulle lähtee Kråkgränd.  Kujalla on varmaan aikoian Kråkat/varikset rääkyneet, sillä tuossa lähellä kalastajat tulivat satamaan saaleineen.

Kuja sai nimensä siitä että kujan varrella asui Knut Nilsson Kråka. Siihen aikaan 1600-luvulla ei tavallisilla kansalaisilla ollut sukunimiä. Sukunimellä ei ollut käyttöä. Mutta joillakin henkilöillä oli lisänimi, joka kertoi hänen ammatistaan. 

Kråka (=varis) kertoi siitä että Nils kuului Luleå'sta kotoisin olevaan sukuun, jonka jäsenet toimivat lappalais-kruununvouteina, pirkkalaisina, maatilallisina, lautamiehinä...Nuo pirkkalaiset olivat hämäläistä alkuperää olevia henkilöitä, jotka asuivat Torneå'ssa, Kemissä ja Luulajassa. Pirkkalaisilla oli oikeus verottaa saamelaisia (lappalaisia), ja käydä kauppaa heidän kanssaan.

Knut Nilsson Kråkalla oli palvelushenkeä, 2 renkeä ja 4 piikaa. Rakennuksessa asui myös vaimon sisko, jolla oli myös 3 renkeä ja 2 piikaa. Knut Nilsson Kråka maksoi 28 riksdaleria/riikintaalaria hopeaveroa, ns Älvsborgin lunnaita Tanskalle. 

Mutta alueella asunut rikkain oli Mårten Trotzig, joka maksoi 84 riksdaleria hopeaveroa Tanskalle. Mårten Trozig oli saksalainen kauppias, joka kävi kauppaa raudan ja kuparin kanssa. Hän osti kokonaisen asuinrakennuksen Mårten Trotzigin kujan varrelta täältä Gamla Stanista. Kuja on Tukholman kapein ja se löytyy Järnetorgetin luota.Kuja kulkee Västerlånggatanin ja Prästgatanin välillä.

Mårten Trotzigsgränd, Tukholman kapein katu tai kuja paremminkin.

Mårten Trotzigsgränd

Köpmantorget

Niinpä  sitten  tulla tupsahdetaan Köpmantorgetille/Kauppiaiden torille. Tässä kohtaa Österlånggatanilta lähtee Köpmanbrinkenin kuja ylös Köpmantorgetille. Itse tori on pieni ja siitä lähtee Köpmangatan länteen päin. 

Tässä kohtaa useita katuja ja kujia, joten tästä on hyvä suunnistaa eripuolille Gamla stania. Jos lähtee Köpmangatania länteen päin niin päätyy Stortorgetille. Alemmalla tasolla kulkee Österlånggatan ja erittäin suosittu ravintola nimeltä Österlånggatan 17.

Ylemmällä tasolla Köpmangatanin varrella sijaitsee Pastis, myös erittäin suosittu ruokapaikka.

Nygränd

Brunnsgärnd

Österlånggtan jc Köpmanbrinken

Benickebriken nähtynä ylhäältä päin. Benickebringenin kuja kulkee Österlpngatanin yläpuolella. Nyt aluetta on tasoitettu ja muuteltu(kuetn kuvasta näkyy).

Södra Benickenbrinken vasemmalal ja Östralångata oikealla. Tuossa mäen alapuoella Östelångatain puoella oli kaunis suhkulähde aikoinaan, mikä on poistettu jo vuosia sitten.Nyt mäkeen on tehty julkinen WC. 

Mäkeä vastapäätä Österlånggatanilla sijaitsee Ramen ravintoa nimeltä Stiernan Ramen. Minä syön melkein päivittäin aasialaista ruokaa, joten tämä on yksi suosikkipaikoistani. Halpakin!

Vuonna 1865 samalla paikalla näytti tällaiselta.

Nimi on peräisin 1500-luvun lopulla eläneeltä viininpullottajalta Jören Benickiltä. Hänen talonsa ja majatalonsa sijaitsivat Medea-korttelissa sijaitsevassa rakennuksessa, joka sijaitsi Benickebrinkenan ja Österlånggatanin välisessä kolmiossa. Keskiajalla täällä sijaitsi Tukholman katolinen Svartbrödran luostari, minkä vuoksi luostaria kutsuttiin myös Svartbrödrabrinkeniksi tai Svartmunkabrinkeniksi. Luostarista on jäljellä kellariholvi osoitteessa Södra Benickebrinken 4, jota hallinnoidaan Tukholman keskiaikamuseon filiaalina.

Blåkungan myymällä myydään vähän yhtä ja toista. Siinä vieressä on toinemkin Second hand-myymälä. Österlångatan 111.

Gamla stan ei ole mitenkään erityisesti tukholmalaisten suosiossa, sillä Gamla stan on nähty ja koettu. Gamla stan on kesäkaudella turistirysä. Mutta muutamat ravintolat vetävät puoleensa tukholmalaisiakin, varsinkin kesällä. Eniten liikehdintää on metroaseman lähettyvillä Mynttoregtin ja  Mälartorgetin välimaastossa.

Kaikki ravintolat ja kahvilat Gamla stanissa tekee parastaan. Hintaeroja kuitenkin on. Toisaalta se on makuasia mitä haluaa syödä. Gamla stamissa ei sijaitse hampurilaisravintoloita eikä aasialaisia ruokapaikkoja. Tukholmalaiset rakastavat niin sanottuja kvarterskrogar/korttelisto ravintoloita, joita ehkä voisi kutsua bistroiksi. Suoisituimmat kvartereskrog Gamla stanissa ovat Österlånggtan 17, Pastis, Cultur, Bistro Ruby, Kryp In, Zum Fraziskaner ja Stockholms Gästabud, sekä italialaiset Kornhamnstorg No 53 ja Agaton.

Ferkens gränd

Puolikuu sijaitsi 1600-luvun puolivälissä Lunan kaupunginosassa, Ferkens grändin /Skeppsbronin kulmassa, ja se kuului yhteen kaupungin kuuluisimmista viinikellareista.

Gaffelgränd

Pelikansgränd

Österlånggatnin varrelta löytyy pieni mutta viihtyisä kahvila nimeltä Fika Sthlm, jossa saa myös aterioida. Tarjolla on arkiruokaa. Suosittelen!

Kahviloista Gamla stanissa voisi suositella Under Kastanjen, Sundbersg konditori, Bröd och salt, Chokladkoppen, Cafe Kaffekoppen ja Grillska huset.

Tullgränd

Norra Bankogränd

Norra Bankogränd

Järntorget

Österlånggatan päättyy Järntorgetin torille, missä se kohtaa Västerlånggatanin kadun. Järntorget on rauhallinen tori, missä viihtyy istua ja kahvitella vaikka kuinka kauan. Tämä on viihtyisä aukio. Kesällä ulkoterassit ovat luultavasti täynnä ihmisiä. Yksi niistä kuuluu Sundbergin konditorialle, joka on Tukholman vanhin konditoria, se on ollut olemassa vuodesta 1785. Täällä oma postaukseni konditoriasta.  Nykyään Järntorget on siis paikka, jossa voit rentoutua.

Västerlånggatan lähtee Mynttorgetilta ja päätyy tänne Järntorgetin torille. Se kulkee vanhan kaupunginmuurin kuvetta, vaikka muurista ei ole enää juuri mitään jäljellä. Katu on ollut kauan Tukholman shoppingkatu, missä nykyään myydään enimmäkseen turistirihkamaa, ja se katu mille turistit eksyvät jatkuvasti. Omasta mielestäni Österlånggatan on mukavampi ja kauniimpi katu, mutta se on maku asia.

Koska kukaan ei voi kävellä kaikilla Gamla Stanin kaduilla ja kujilla niin ehdotan että lähtee Kuninkaan linnan luota Österlånggatania pitkin, käväisee Suomalaisen kirkon takna, ja sitten Järnetorgetille tultua käy vaikka kahvilla. Siitä voi sitten jatkaa matka pitkin Västerlånggatnia tai, kävlellä Mårten Trotzigin kapeean kujan portaat ylös Prästggatanille.

Prästgatanista olen aikaisemmin jo kertonut täällä. Tällä kadulla ei ole myymälöitä eikä kahviloita, mutta jos niitä kaipaa, niin aina voi poiketa Västerlånggatanille, mikä kukee siinä oikealla. Prästgatan päätyy Mynttorgetin lähelle, mistä pääsee sitten siltaa pitkin pois Gamla Stanista.

Aifur, Västerlånggatan 68b

Västerlånggatanin loppupäässä juuri ennen Järntorgetia sijaitsee joitakin kuuluisia ja suosittuja ravintoloita, kuten muun muassa italialainen Paganini ja Aufur, jossa tarjoillaan etenkin vikinkien ruokaa. Ravintolan omistaa tunnettu popmuusikko E-Type, Martin Erikson. Taifur sijaitsee maan alla kellarissa, joten tunnelma on melko mahtava. Ruoka tarjoillaan isoissa pannuissa. Paganini on italialaisen ruuan ystäville erinomainen kohde! Oma suosikki.

Paganini, Västerlånggatan 75

Mårten Trotzig, Västerlångtan 79

Kolmas tunnettu ravintola on Mårten Trozig, minkä vieressä sijaitsee Tukholman kapein kuja, jolla on sama nimi kuin ravintolalla. Tässä on asunut mies nimeltä Mårten Trozig, joka oli saksalainen varakas kauppias. Hän maahanmuutti Ruotsiin vuonna 1581. Hän osti ja möi kuparia ja rautaa. Hän oli sen ajan rikkaimpia miehiä Tukholmassa. Ravintolaa voisin suositella, vaikka se on melko tyyris. Täällä tarjoillaan ruotsalaista perinneruokaa.

Kaikki tiet vievät takaisin Järntorgetille...

Järntorgetin torin ymprillä sijaitsee lukemattomia kahviloita ja ruokapaikoja, joissa saa isoja annoksia halvalla lihapullaa, hampurilaisia, raavinlohta, salatteja ja paljon muutakin. Siinä on konditoriakin jossa voi juoda kahvit ja nauttia vastaleivotuista pullista. Tämän torin läheisyydessä olsi mukava asua, jos ei ole kiinnostunut ruuanlaitosta. Täällä kävisin ehkä harva se päivä syömässä tai kahvilla, jos asuisin lähettyvillä.

Siinä on torin reunalla myös Coop ruokatavaramyyälä ja Burger King. Jos haluaa nauttia lounaan ja lasin viiniä modernissa hienostuneessa ympäristössä niin voi poiketa vaikka Cultur Bar, Österlånggtan 34. Tämä on niin sanottu Afrer Work paikka, mikä on osa lapsettomien ja yksineläjien sosiaaliasta elämää Tukholmassa. Monen toinen koti.

Viihtyisä ja viehättävä ja halpa, sekä tilava paikka Järntorgetin kulman takana. Tästä paikasta tulee helposti vakiopaikka. Jos asuisin lähellä niin voisin käydä täällä usein syömässä paistettuja silakoita lounaakseni. Silakoita ei nykyään saa muualta kuin kauppatoreilta ja -halleista, jos sieltäkään. Vastapäätä Cultur Baria sijaitsee suuri antikvariaatti.