Hötorgshallen vuonna 1889
Tukholmaan alettiin rakentamaan kauppahalleja 1800-luvulla. Ensimmäinen kauppahalli oli nimeltään Köttorgshallen, joka rakennettiin Gamla Staniin/Vanhaan kaupungkiin. Hallissa myytiin vain lihaa.
Vanha Hötorgetin halli valmistui noin yhdeksän vuotta myöhemmin Hötorgetin torin varteen vuonna 1882. Norrmalmille nousi kauppahalli vasta vuonna 1953.
Vanha Hötorgetin halli valmistui noin yhdeksän vuotta myöhemmin Hötorgetin torin varteen vuonna 1882. Norrmalmille nousi kauppahalli vasta vuonna 1953.
Kauppahallit matkivat pariisilaisia kauppahalleja Les Halles, jotka oli jo olemassa keskiajalla. Pariisissa on nykyään vain jäljellä mordeni variantti kauppahalleista, Forum del Halles.
Kauppahallit on ruotsiksi saluhallarna. Tukholman ensimmäinen kauppahalli avattiin jo 1800-luvulla ja siihen aikaannoli herrasväellä piikoja jotka kävivät ostoksilla kauppahalleissa. Tavalliset kansalaiset ostivat ruokansa kortteliston ruokapuodeista.
Tilapäinen kauppahalli Östermalmin torilla
Östermalmin kauppahallia kunnostetaan. Vanhan hallin yhteyteen tehdään myös hotelli, Hotel Diplomat AB. Hallista on tarkoitus tehdä uusi moderni kohtauspaikka, jossa tulee olemaan ravintoloita, ruokabaareja ja oma deli. Kaksi lasitettua sisäpihaa on myös valmisteilla. Kveäällä 2018 on laskettu että uusi halli voi avata ovensa.
Östermalmin kauppahalli
Tukholman keskustan alueella on vain kolme isoa kauppahallia, Östermalm, Södermalma ja Hötorgshallen. Vanhin vielä käytössä oleva kauppahalli on Östermlamin kauppahalli, joka avattiin vuonna 1888. Se onkin korkeatasoinen ruokamekka. Monta kauppahallia hävitettiin tyystin ajan kanssa.
Tukholman alueella on myös kaksi moderninpaa hallia, jotka ovat erilaisia kuin perinteiset, joita ei edes voi kutsua mielestäni kapuppahalleiksi. Yksi sijaitsee NK:n tavaratalon pohjakerroksessa ja toinen Magasinet Sicklassa. Mutta vielä muutama vuosi sitten näytti siltä kuin kaikkia kauppahalleja uhkasi sulkeminen.
Tukholman alueella on myös kaksi moderninpaa hallia, jotka ovat erilaisia kuin perinteiset, joita ei edes voi kutsua mielestäni kapuppahalleiksi. Yksi sijaitsee NK:n tavaratalon pohjakerroksessa ja toinen Magasinet Sicklassa. Mutta vielä muutama vuosi sitten näytti siltä kuin kaikkia kauppahalleja uhkasi sulkeminen.
Muualla maailmassa on avattu moderneja ruokatavaramekkoja, joissa ruokailu on ensisijainen harrastus ja shoppailu toissijainen. Modernit ihmiset ovat kiireisiä mutta myös nautinnonhaluisia. Nuoremmat hyvin palkatut henkilöt käyvät ahekerasti ulkona syömässä kaikki ateriansa. Joten on suureen tarpeeseen erilaiset ruokailumahdollisuudet. Nuorempi väki ei kaipaa eturuokaa, pääruokaa ja jälkiruokaa vaan he syövät ne eri aikoihin päivästä.
Mariahallen vuonna 1924
Mariahallrna sijaitsi Södermalmilla, Hornsgatanin varrella. Suurin piirtein samalla paikalla sijaitsee nykyään Hemköp nimisen ketjun iso ruokatavaramyymälä. Se on yksi suurimmista ruokatavaramyymälöistä Tukholmassa.
Klarahallen/Centralsaluhallen, vuonna 1962
Vuonna 1905 perustetteiin kauppahallien ja teurastajien yhteinen järjestö jossa säädettiin pelisäännöt. Gullmarsplanin lähelle avattiin terurastamoalue Slakhuset vuonna 1912 ja samalla päätettiin avata Klarahallen keskikaupungille, jossa myytiin naudan-ja sinanlihaa.
Klarahallen sijaitsi Kungsbron vieressä Klarakorttelitossa, joka hajoitettiin myöhemmin kokonaan ja rakennettiin uudestaan. Klarakorttelisto on keskeisintä Tukholmaa vieläkin. Korttelisto sijaitsi nykyisen rautatieaseman ja Sergels Torgetin välillä, ja Kungsbron silta johtaa vieläkin keskustasta Kungsholmenille. Aivan Kungbsbron sillan kupeessa vasemmalla puolella seisoi Klarahallen/Centralsaluhallen.
Klarahallen sijaitsi Kungsbron vieressä Klarakorttelitossa, joka hajoitettiin myöhemmin kokonaan ja rakennettiin uudestaan. Klarakorttelisto on keskeisintä Tukholmaa vieläkin. Korttelisto sijaitsi nykyisen rautatieaseman ja Sergels Torgetin välillä, ja Kungsbron silta johtaa vieläkin keskustasta Kungsholmenille. Aivan Kungbsbron sillan kupeessa vasemmalla puolella seisoi Klarahallen/Centralsaluhallen.
Centralsaluhallen ja Kungsbron silta, jonka päädystä alkaa yksi keskikaupungin tärkeimmistä pääkaduista Kunsgatan, jota pitkin pääsee Sture Planille.
Kungsbron sillan lähettyvillä sijaitsee myös uudenmpi Belckoholmin silta (kuvassa), joka on kävely ja pyöräily silta.
Östermalmshallen
Östermalminhalli täytti 125 vuotta tänä vuonna. Halli tullaan uuskorjaaman vuosien 2016-2018 välisenä aikana.
Östermalmin halli on Tukholman "hienostohalli". Täällä on kaikki korkeaa tasoa ja hinnat sen mukaan. Östermalmin hallista voi ostaa mukaansa valmiita paikanpäällä valmistettuja ruokalajeja.
Östermalmin halli on Tukholman "hienostohalli". Täällä on kaikki korkeaa tasoa ja hinnat sen mukaan. Östermalmin hallista voi ostaa mukaansa valmiita paikanpäällä valmistettuja ruokalajeja.
Pauligin kahvia saa Tukholmassa vain tältä tiskilta. Pauligin kahvia ei olla koskaan myyty Tukholman ruokatavarakaupoissa, minun tietääksensi. Kun tulee halliin sisään tuosta oikealla puolella sijaitsevasta ovesta, niin vastaan tulee ihana kahvin tuoksu.
Siinä on pieni kahvilanurkkauskin. Saas nähdä onko tätä tiskiä ja kahvilanurkkausta jäljellä enää kun halli avataan korjausten jälkeen.
Vete-Katten on tunnettu leipomo Tukholmassa. Heillä heillä on erittäin suosittu konditoria jossa saa myös ruokailla, kuten ruotsalaisissa konditorioissa/kahviloissa yleensäkin. Vete-Katten sijaitsee Kungagatan 55 ja Åhlensin tavaratalossa sekä täällä Östermlamin Saluhallissa.
Lisa Elmquist on ns kuninkaallinen kalan-ja merenelävien hoivitoimittaja.
Nyt halli on suljettu täyskorjauksien ajaksi mutta kun halli taas aukeaa niin menkää ihmeessä nauttimaan Lisa Elmquistin lohesta. Tänne on parasta varata pöytä.
Lisa Elmquistin herkkutiskit ja ravintola on mukana Michelin oppaassa.
Östermalmshallen
Södermalmshallen tai Söderhallarna sijaitsee uudesti rakennetulla alueella Medborgarplatsenin reunalla. Tänne löytää metrolla. Suoraan Götgatanilta Medborgarplatsenin lävitse ja siellä perimmäisenä seisoo Söderhallen. Hallirakennuksssa sijaitsee 19 ruokapaikkaa.
Hötorgetilla on myös torimyyntiä
Hötorgetshallen sijaitsee kuvassa olevan rakennuksen pohjakerroksessa, jonne pääsee liukuportaita alas rakennuksen oikealta kulmalta.
Nuo pyöreät "piirakat/paj" ovat takuulla Österbottenpaj,yksi suurista ruotsalaisten herkuista. On van ongelma siinä ettei ehditä valmistamaan Österbotten juustoa niin nopeasti kuin olisi tarve. Kysyntä on suuri ja ulkomaille menevät lähetetään matkaan ensin.
Vaalean vehnäleivän syönti on Ruotsissa vähentynyt minimiin, sillä se on erittäin epäterveellistä syötävää. Ruista ja mieluiten kokojyväruista sen olla pitää.
Perunan syönti on samoin vähentynyt melkein olemattomiin. Vain voileipäpöydässä on peruna "måste" kalaruokien kanssa. Ja juhannuksen tuore peruna matjessillin kanssa on se perinne, josta ei ruotsalaiset ikinä luovu.
Hedelmien ja marjojen myynti on noussut huimaavasti, vaikka ne ovat erittäin kalliita. Hedelmiä ovat ruotsalaiset aina syöneet melko hyvin mutta marjat ovat jääneet vähemmälle. Marjat ovat niin kamalan kalliita ettei monella ole varaa. Tukholmassa ei saa ostettua helposti marjoja torihintaan eikä isompia määriä. Pitemmälle täytyy mennä marjoja poimimaan jos haluaa puhdasta mustikkaa ja puolukkaa. Pohjoisemmasta Ruotsista löytyy siinä määrin ettei marjojen perästä kannata juosta Tukholman lähistöllä.
Katkarapuvoileipiin ei myöskään ruotsalaiset koskaan väsy. Katkaravut vaan ovat kallistuneet puolella ihan viime aikoina. Samoin lohi on kallistunut huimasti.
Voileivät käy aina kaupaksi kovasti nälkäisille ohikulkijoille.
Ruotsalaiset ovat ollet perinteisesti suuria makeisten suurkuluttajia mutta niitten myynti on vähentynyt koska tavallinen sokeri on joutunut tyystin pannaan. Kouluissa ja esikoluissa ei saa syötäväkseen mitään missä on sokeria. Samoin kahvilievät, jotka ovat kaikista epäterveellisintä mitä ihminen voi suuhunsa panna.
Houkutuksia riittää kauppahalleissakin...
40 kr per hekto tekee 400 kruunua kilo. Tuossa näkyy lukevan että kilohinta on 380 kr. Ruokatavaramyymälöistä saa puolella hintaa pakastettuja. Nekin on melko kalliita kun niistä ei paljoa jää jäljelle, kun ottaa pois kuoret.
Juomia on joka lähtöön nykyään. Nämä ovat alkoholittomia kaikki, sillä Ruotsissa ei saa myydä alkoholia muualla kuin ravintoloissa ja valtion omistamssa Systembolageteissa. Myymälöistä löytyy kyllä hyvin kevyttä olutta tai juomia, joissa on hyvin vähän alkoholia. En tiedä missä se prosenttiraja kulkee. Meidän perheessä ei juoda alkoholia lainkaan.
Oluttiski
Kebab on tullut tutuksi tukholmalaisille jo noin 30-35 vuotta sitten
Makkarojen myynti loppui yhteen aikaan seinään. Makkaratehtaiden oli pakko alkaa valmistamaan terveellisempiä makkaroita joissa lihapitoisuus on korkea ja kaikki turhat lisukkeet on poistettu. Makkaran myynti ei ole kannattavaa vieläkään sillä tukholmalaiset syövät mielummin hampurilaisen ja senkin huonolla omallatunolla, sillä hampurilaisleivät eivät ole terveellisiä.
Tässä tiskissä on monenlaista erikoisuutta kuten serbialaista, unkarilaista ja italialaista juustoa sekä kuivattuja tomaatteja ja valkosipulinkynsiä...
Suomalaisilla ruokatarvikkeilla on oma nurkkaus
