Enhörna

Enhörnalandet

Enhörnan on niemimaa Mälaren järvessä, jossa elää ja asuu noin 2700 henkilöä. Tämä on puhdasta maaseutua, aliuetta jossa on eletty aina syrjäytyneenä. Alueen kylissä on erittäin aktiivista järjestötoimintaa. Enhörna kuuluu nykyään Södertäljen kuntaan, mutta Enhörna on ollut aikaisemmin oma itsenäinen maalaiskunta vuoteen 1967 sakka.

Enhörnassa ei ole koskaan ollut minkäänlaista keskustaajamaa. Enhörna tarkoittaa yksi-nurkka ja Enhörnalandet yksi-nurkka-maa. Kukahan lienee keksinyt nimen tälle alueelle, mutta siitä voidaan olla varmoja että nimi on erittäin vanha.

Tuna niminen pieni kylä sijaitsee keskellä Enhörnan nimimaata. Tuna on ikivanha kylän nimi. Ruotsissa on 120 Tuna nimistä kylää, joiden nimi tai nimenliite on Tuna, kuten esimerkiksi Eskilstuna. Tun tarkoittaa aidattua aluetta, tai aidattua aluetta kuten sikalaa tai kanalaa. Luultavasti tun on samaa pohjaa kuin englantilainen sana town. Kun sanaan tun on liitetty loppuun a-kirjain, siis Tuna, tarkoittaa se alueen keskuspaikkakuntaa. Myös Islannin kielessä sana tun tarkoitaa aidattua aluetta asuintalon ympärillä. Usein liitettiin tuna sanan eteen jumalan nimi.

Useimmat sijaitsee Mälaren järven ympäristössä. Tuna kylä täällä Enhörnassa on entinen kirkonkylä, jonka keskustassa seisoo Ytterhörnan kirkko. Kirkonkylät olivat aikoinaan pitäjien keskuspaikkakuntia, jossa pitäjän kirkko sijaitsi. Mutta kaikissa pitäjissä ei ole koskaan ollut kirkonkylää. Kirkonkylä nimitystä ei Ruotsissa ole ollut sitten kuntarefromin vuonna 1970. Mutta joidenkin asuinalueiden nimissä on kyrkby vieläkin mukana, kuten Täby kyrkby ja Solna kyrkby, erottamaan ne modernimmista taajamista Täby ja Solna. 

Enhörna ei ole mikään turistikohde, mutta aah niin ihanaa maaseutua lähellä suurta metropolia. Tämä on ikivanhaa kulttuurimastoa, jonka on arkeologit tutkineet tarkkaan.

 Ekensbergin laituri, Mälaren järven rannalla

Nykyään  Enhörnaan on hyvät bussiyhteydet Södertäljestä. Bussi 787  ajaa edestakaisin Södertäljen Centrumin rautatieasemalta lähtien. Kesäaikaan käy höyrylaivat Tukholmasta, Birkasta ja Marifredistä Ekensbergin laivalaiturissa. Laivalaituri sijaitsee Enhörnan koillisessa kulmauksessa Ekensbergin säätykartanon rannalla. 

  S/S Ejdern

 S/S Mariefred

Ytterhörna kirkon vieressä kalliopiirroksia. Kolmas kivi on viety Tukholmaan Skansenin ulkoilmamuseoon. 

Muinaisjäännösten suuri määrä kertoo että alueella on pitkä historiansa. Löytöjä on tehty kivikaudelta saakka. Siihen aikaan koko Enhörnaland oli saaristoa ja maanpinnan nousu jääkauden jäkeen on tehnyt alueesta niemen. Rautakaudella oli vedenpinnan korkeus noin 5-10 metriä korkeammalla kuin nykyään.

Ytterhörnan kirkko kertoo erittäin varhaisesta kiristillisestä elämästä tällä alueella.  Kirkon ympäristö on kulttuurisuojattua aluetta. Kirkon vanhimmat osat ovat 1100-luvulta, siis huomattavasti aikaisemmin kuin Strängnäsin tuomiokirkko on rakennettu (1291). 

Kylien tai kartanoiden nimet päättyy -sta tai-by päätteisiin, joka myös kertoo että kylät ovat rautakaudelta. Viikinkien ajalla (700-1100 jaa) sijaitsi täällä noin lähemmäksi kolmekymentä kylää kuten Tuna, Varneby, Rösta, Nöttersta ja Hammarby. Tuna on vieläkin Enhörnalandetin tärkein ja keskeisin taajama, jossa Ytterhörnalandetin kirkko sesoo keskellä pikkuruista kylää. 

Strängnäsin tuomiokirkkokin on rakennettu viikinkien aikaisen uhrilehdon päälle. Tiet on tehty entisten rautakautisten kävelypolkujen paikalle. Suurin osa teistä on vieläkin kapeita sorateitä, joiden varrella sijaitsee pienempiä kartanoita kuten Sandtorp, Sånghus, Duvlöt, Kalvsund ja Söderby. Eikä siitä ole kauaakaan aikaa kun useisiin pienempiin kartanoihin ei ollut tietä lainkaan. Niemen pohjoisin kärki oli oma maalaiskuntansa aikoinaan ja nimeltään Överenhörna tai toiselta nimeltään Hosaby in Enhorne. 

Enhörnassa on myös Vattubriken nimien kesäasuntoalue, Sandvikenin uimaranta alue ja uusi huvilataajama nimeltä Ekeby, jossa sijaitsee ruokatavaramyymälä, posti ja koulu. 

Enhörnan alueen neljä suurinta kartanoa ovat Horn ja Ekensberg pohjoisosissa ja Lövsta ja Ekeby eteläisellä alueella.

Vanhin dokumentti on kuningas Mangnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukon ajalta vuodelta 1276. Kuningas Magnus Ladulås kirjoitti kuninkaallisen kirjeen, jossa hän vakuutti että Husabyn kartano annetaan Strängnäsin piispalle. Husaby (tai husby) tässä tarkoittaa kuninkaankartanoa. Ruotsissa sijaitsee 70 husabyn /hosaby kyliä, joista useimmat sijaitsevat Mälaren järven laaksossa. 

Husaby niminen erittäin historiallinen kylä ja Husabyn kirkko sijaitsee Kinnekullassa, Länsigötanmaan tasangolla. Kinnekullan alue on aivan mahdottoman ihanaa aluetta. Husabyssä on sijainnut piispan linna, josta on vain rauniot jäljellä. Husabyn  kirkon vieressä sijaitsee lähde, jossa kuningas Olof Skötkonungen antoi kastaa itsensä kristinuskoon 1000-luvulla. Kuningkaalla oli husaby/kuinkaan kartano täällä ja siitä kylä sai nimekseen Husaby. Nykyään paikalla seisoo hänen kunniaksi pystyttey muistokivi.

Husabyn kirkko on yksi Ruotsin vanhimmista. Aivan mahtavan upea kirkko.

Tämä Enhörnan alue Mälaren järven rannalla on tunnetusti ollut tiiliskiviruukkien aluetta. Ruukit perustettiin jo keskiajalla ja viimeinen Sundsrömin ruukki suljettiin vasta vuonna 1979. Edellä mainitut rälssikartanot ostivat ruukit ja ruukinpatruunoina toimi rälssikartanoiden omistajat.

Enhörna eteläinen osa on nimeltään Ytterhörna ja pohjoisin osa Överhörna.  Nimitykset ja maa-alueiden jaottelu ovat tehty maatilojen jaottelun perustseella. Kuvassa Ytterhörnan entinen brandstation/paloasema. Nykyään tulee palokunta Södertäljestä sammuuttamaan tulipaloja.

Ytterhörnan seurakuntakoti

Ytterhörnan tiondebod/granarium

Ennen vanhaan piti maksaa papille niin sanottuu tionde/kymmenys, kuten Raamatussakin mainitaan. Tässä rakennuksessa säilytettiin kymmenykset, jotka myöhemmin siirrettiin maakuntahallinnon omistukseen vuodesta 1734 lähtien ns. veroina. 

Kirkon lähettyvillä sijaitsi myös viljavarasto ns pitäjämagasiini, josta sitten jaettiin viljaa katovuosien varalta ja nälkää näkeville seurakuntalaisille. Tämä perinne jatkui Ruotsissa pitkälle 1900-luvulle, jolloin magasiinejä oli vielä noin 200 kappaletta tominnassa.

Maakuntahallinto on Ruotsin alkuperäinen hallintomuoto, ennen kuin kuntia tai eduskuntaa edes oli olemassakaan. Maakunnat olivat herttuaskuntia,  ja tavallaan ne ovat sitä vieläkin, vaikka itse herttuaita ei enää ole. Kuningas jakaa kuitenkin niemellisiä herttuas/herttuatar nimityksiä omille lapsilleen ja lapsenlapsille.  

Maakuntaa hallitse nykyään maakuntahallitus, niin sanottu Regione (Suomen sotemaakunta) johon valitaan politikot neljän vuoden välein vaaleissa. He vastaavat Regionen sairaanhoidosta, infrasta ja kulttuurista. Heille maksetaan veroja noin 11-12 % tuloista, kuten aina ennenkin maksettiin.

Myöhemmällä ajalla maakunnat valitsivat myös edustajat eduskuntaan. Kansalaiset saivat alkaa äänestämään edustajia erittäin myöhään, vasta vuodesta 1909, mutta silloinkin sai äänestää vain miehet, jotka olivat käyneet armeijan ja jotka olivat maksaneet maakuntaveroja. He saivat valita edustajat eduskunnan toiseen kammariin, koska ensimmäisessä kammarissa istui aatelisia, jotka istuivat siellä omilla mandaateillaan kuolemaansa saakka. Aatelisten  kammari suljettiin vuonna 1971, jolloin samaan aikaan tehtiin suuria halinnollisia organisointeja. Kaupunki ja kauppala nimitykset lakkautettin ja jäljelle jäi vain kuntia ja maakuntia. Maakunnilla on vieläkin erittäin suuri valta. Naiset saivat alkaa äänestämään vasta vuonna 1919.

 Ekensbergin kartano

Ekensbergin kartano kuuluu nykyään yhteen Hornin säätykartanon kanssa ja niillä on siis yhteinen omistaja.

 Ekensbergin säätykartanon päärakannus

Hevostallit ja navetta

  Meijeri

 Maitokellari

Huvimaja

Viljamagasiini

Peuroja

Hornin säätykartano

Tämä on kulttuurisuojattu rakennus. Kartano on erinomainen esimerkki 1700-1800-lukujen  herraskastanoista.

Tie Hornin säätykartanoon

Horns säteri/Hornin säätykartano

Kartanon paikalla on jo 1400-luvulla seisonut jonkinlainen kartano, jonka omisti Sten Sturen suku, siis tanskalainen Tottin suku. Se alkuperäinen kartano on kuulunut myös kuningas Gustav Vasan pojalle Kaarle herttuaalle, joka oli juuri tämän Södermanlandin maakunnan herttuas. 

1880-luvulla Hornin kartanolla oli sahalaitos tontillaan. Koska Hornin tiluksiin on liitetty nykyään myös Ekensbergin kartanon tilukset, niin tällä alueella on monenlaista toimintaa, viljanviljelyä, metsätaloutta, karjataloutta, kalastusta ja kartano on kuuluu Saksanhirveistään ja Kuusipeuroistaan.

Kartanolla on useita lisärakennuksia

Huvimaja

Viljamagasiini

Mälaren järveltä päin nähtynä

Muonamiesten asuinrakennus

Hembygdsmuseum/Kotiseutumuseo

Ruotsissa on erittäin kattava Kotiseutujärjestöjen SHF joukko, johon kuuluu noin 2000 kotiseutujärjestöä, noin puoli miljoonaa aktiivista henkilöä. Kunnilla  ei ole mitään vastuuta kotiseutujärjestöistä tai kotiseutumuseoista, vaan koko toiminta on kuntalaisten vapaaehtoisella vastuulla. Ruotsissa on myös 26 Kotiseutuliittoa. 

Kalvsund

  Lerviks gård

  Lövsta gård

 Lövstan säätykartano

Kartano kuului 1400-luvulla valtionhoitaja Sten Sturelle, joka lahjoitti kartanon Mariefredissä sijaitsevalle Pax Mariae nimiselle nunnaluostarille. Sten Sturesta tuli vapaudentaistelija, kun tanskalaiset yrittivät valloittaa Tukholman vuonna 1471. Eikä se ollut ensimmäinen eikä vimmeinen kerta kun Ruotsi ja Tanska sotivat keskenään. Muistaakseni noin kymmenen sotaa on Ruotsi käynyt Tanskaa vastaan ja yhtä monta sotaa Venäjää vastaan.

Sten Sturen joukot voittivat tanskalaiset Tukholmassa Brunkebergin torilla. Sten oli korkeaa-perusaatelista sukua, jonka äiti oli Birgitta Stendotter Bielke, joka oli kuningas Gustav Vasan isoäidin äiti.

Tämä upea patsas Sankt Göran och Draken, Storkyrkan kirkossa, Gamla Stanissa on Ruotsin symbooli. Patsas valmistettiin Sten Sturen voiton kunniaksi kun hän tainnutti tanskalaiset. Mutta patsaassa nähdään myös neitsyt joka kuvaa Sten Sturen vaimoa Ingeborg Åkesdotteria, joka oli syntyään suomalainen ja syntyi Hämeen linnassa. 

Myös Gustav Vasa ja hänen poikansa Kaarle herttuas ovat omistaneet kartanon. Nordenfalks ja Von Platenin suvut omistivat kartanon 1800 ja 1900-luvuilla. Von Platenit asuivat Tukholmassa mutta käyttivät kartanoa kesähuvilanaan. Södertäljen kunta sai kartanon haltuunsa 1970-luvulla, mutta sukulainen osti kartanon tiluksineen takaisin ja kartano on vieläkin Von Platenin suvulla.

Kartano nähtynä Mälaren järveltä päin

Kartanon tiluksiin kuuluu myös Parkudden-Lövstan luonnonpuistoalue.

 Näillä isoilla säätykartanoilla oli lukuisia rakennuksia tiluksillaan.

Parkudden-Lövsta luonnonreservaatti

  Sandviken

  

Sandvikenin entinen tiilitehdas

  

Äleby

Entinen Älebyn pappila

Överhörnan kirkko

Alunperin Överhörnan kirkko oli Husebyn kartanon omistama kirkko. Kartano sai nimekseen 1600-luvulla Ekensberg. Kirkon paikalla on mahdollisesti seisonut tätä ennen puinen kirkko. Kirkko on pariin kertaan peruskorjattu. Kirkko on rakennettu vuonna 1200. Kirkosta on poimittu pois esineitä, vanhoja puuveistoksia ja krusifiksi. Kirkosta on myös viety penkki Historialliseen museoon. Penkki on ollut Birger jarlin pojan herttuas Erikin istumapaikka kirkossa. 

Alunperin kirkkossa ei olut kirkontornia vaan erillinen kellotapuli, kuten Upplannissa ja Södermnlannissa on ollut tapana.  Kirkon sisäkatto on alunperin ollut tehty puusta, mutta nykyään tiiliskivistä. 1400-luvulla rakennettiin asehuone eteläiseen päätyyn ja sakristia pohjoiseen päätyyn, aivan kuten oli tapana. Antikvaari Johan Peringskiöld asui Hornin kartanossa 1600-luvulla ja hän tutki ja piirusti kuvia kirkosta. 1700-luvulla kirkkoa modernisoitiin, jolloin koko kuori ja sakristia rekennettiin uudestaan. Asehuone poistettiin ja sisäänkäynti laitettiin läntiselle seinustalla. Rakennusta on korjailtu nyt vastikäänkin.

  Överhörna kirkko

 Tämä entinen hautakappeli on nykyään rullatuoli-wc.

Pyhä Olavi, viety Historialliseen museoon Tukholmaan

Ytterhörnan kirkko, Tunan kylä

Ytterhörnan kirkko on ehkä valmistunut jo vuonna 1100, kuten Överhörnan kirkkokin niemen kärjessä. Ytterhörnan kirkko on parhaillaan suurremontissa. Vuodesta 1939 lähtien on Ytterhörnan kirkko ollut kirkollinen kulttuurimuistomerkki. 

Alunperin kirkossa on ollut kaksi tornia. Se on todellakin harvinaista. 1700-luvulla kirkkoa uuskorjattiin, jolloin toinen toneista poistettii ja samalla kirkko sai sakristian ja asehuoneen. Samaan aikaan salama löi kirkkoonja suytytti sen palamaan. Tulipalossa tuhoutui jonkin verran inventaarioita. Vei parikymmentä vuotta kunnes kirkkoa alettiin korjaamaan. Kirkko sai uuden alttaritaulun. Mariefredissä sijaitsevasta Kärnbon kirkosta, joka on vain raunio nykyään, haettiin kalustoa tänne. 

Antverpenissä valmistettu alttarikaappi tuotiin Kärnbon kirkosta tänne. Kaappi on vuodelta 1500.

Ytterhörnan urut ovat Enhörnan kotiseutumusoessa, joka sijaitsee Överhörnan kirkon pohjoispuolella kahdessa vanhassa kouluraknnuksessa.

Tämä riimukivi seisoo kirkon seinustalla. Kivi näyttää hieman oudolta, mutta se on alunperin ollut asehuoneen nurkkakivi.