Vinterviken
Tuo järvi tuossa on nimeltään Trekanten, Sen pohjoispuolella sijaitsee erittäin viihtyisä asuintaajama nimeltä Gröndalen. Täällä on kauniita kartanoita, villoja ja torppia, joita voi käydä katsastamassa. Gröndalsvägenillä kulkee tvärbanan juna, mikä on metron ja raitiovaunun välimuoto.
Vinterviken on niemi ja puutarha Mälaren järven rannalla. Alue kuuluu Aspuddenin asuintaajamaan ja rajoittuu Gröndalin asuintaajamaan. Siis melko lähellä keskustaa. Vinterviken tunnetaan Alfred Nobelin tiloista, missä harjoitettiin erilaista teollista toimintaa 1980-luvulle asti. Historialliset rakennukset on nyt K-merkittyjä ja niitä käytetään muun muassa ravintolatoimintaan.
Oikealla kulkee Essingeleden moottoritie ja S.t Sigfridin kirkko, mistä olen aikaisemmin kertonut täällä. Varsinainen Vintereviken on Mälaren järven lahti. Varsinaista Vintervikenin asuintaajamaa ei ole olemassa, sillä vähäinen asutus alueella on levinnyt laajalle alueelle.
Tukholman maiseman monet kalliosiirrokset ulottuvat itä-länsisuunnassa kauas saaristoon ja Mälaren-järveen. Vinterviken on osa tällaista laaksoa, jossa on tyypilliset jääkauden aikaiset siirrostörmät sijaitsee aina pohjoispuolella, jotka voi olla muutamasta metristä jopa satoihin metreihin korkeita.
Tukholmahan on noussut ylös merestä pikku hiljaa ja nousu jatkuu vieläkin.
Nimi Winterviken on tunnettu 1600-luvulta lähtien. Se oli myös asunnon nimi nimeltä Wintertorpet. Täällä oli majatalo, mikä saattoi sijaita kartano rakennuksessa 1700-luvulta tai erillisessä rakennuksessa.
Varsinaisia maanetitä ei vielä silloin ollut, vaan kuljettiin hevoskärryillä ja vesiteitä pitkin. Talvitie johti nykyisestä Fittjan asuintaajamsta ja Mälarensaarilta Vintervikeniin ja jatkui Trehörningen-järven (nykyisen Trekanten) yli kaupunkiin Hornstullin kohdalla. Kesällä kuljettiin veneillä vesiteitä pitkin ja talvella hevosreillä jäätä pitkin.1930-luvulla Vintervikenin laaksossa oli pieni järvi nimeltä Långsjön. Se sijaitsi Blommensbergin koulun ja Nobelin dynamiittitehtaan välissä.
Alfred Nobel on yksi Ruotsin tunnetuimpia merkkihenkilöitä. Hän oli ruotsalainen kemisti, insinoori ja dynamiitin keksijä. Hän määräsi testamentissaan omaisuutensa käytettäväksi Nobel-palkintoja jakavan säätiön perustamiseksi.
Vuonna 1865 osti Alfred Nobel koko Vintervikenin alueen. Hän muutti tänne Södermalmilta Heleneborgista, koska siellä toiminnasta tuli liian vaarallista. Vintervikeniin hän perusti tehtaan ennen kaikkea dynamiitin valmistukseen. Paikka valittiin huolella, kapeassa laaksossa, jota ympäröivät korkeat vuoret ja metsät ja suora yhteys Mälaren-järveen.
Vintervikenin, Aspuddenin, Blommensbergin, Mörtvikenin ja Örnsbergin ympäristön omistajilla ei ollut vastalausetta räjähdetehtaan rakentamiselle. Kun hankinta oli tehty, laitteet siirrettiin talliin, kasvihuoneesta tuli laboratorio jne. Alfred Nobel itse oli alussa toimitusjohtaja, insinööri, kirjeenvaihtaja, rahastonhoitaja ja mainosagentti.
Kesäkuussa 1868 laboratoriossa tapahtui suuri räjähdys, mikä tappoi 14 työntekijää. Onnettomuus oli Vintervikenin historian suurin. Vuonna 1874 tehdas räjähti uudelleen ja 12 ihmistä kuoli. 1800-luvun lopulla päätettiin onnettomuusriskin vuoksi siirtää dynamiittivarastot nykyisen Botkyrkan kunnan metsäalueelle. se oli nimeltään Vinterskogen ja oli käytössä aina 1970-luvulle asti. Räjähteiden valmistus jatkui Vintervikenissä vuoteen 1921, mutta Nitro Nobel AB:lla oli toimintaa 1980-luvulle asti.
Mörtvikenin lahti
Vintervikenin pohjoispuolella sijaitseva Mörtvikenin laakso hankittiin 1870-luvullu työntekijöiden asuintaloja varten. Tämä paikka valittiin turvallisuussyistä, asuntojen ja Nobelin vaarallisen toiminnan välissä on suojaava vuorenharju. Asuinrakennuksia oli korkeintaan kolme, kauppavaja, varasto, puuvaja, useita ulkorakennuksia ja muutama ulkorakennus.
Vintervikens Trädgård/Vintervikenin puutarha, Vinterviskvägen 30, on monen tukholmalaisen kohde kesällä. Mutta kahvila on avoinna talvellakin kello 9.00-17.00, lauantaina ja sunnnuntaina suljettu. Ruokalista vaihtuu yhtenään. Livemusiikkia esiteään esiintymislavalla.
