keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Nåttarö


Nåttarö poikkeaa kahdella tavalla muista Suur Tukholman saarista. Nåttarössä on ollut telttaleiri jo viisikymmentä vuotta. Täällä on yöpynyt kesäisin telttaleirissä niin rikkaat kuin köyhätkin. Toinen seikka josta Nåttarö poikkeaa toisista saarista on Nåttarön ihanat hiekkarannat. Monen mielestä Nåttarö on Suur Tukholman hiekkalaatikko. Polku laivalaiturilta suoraan saaren toiselle puolelle Storsandiin on ahkerasti tallattu polku. 

Nåttarön saarella on kasvanut perinteiseti Euroopanpähkinä pensaita. Nåttarön rälssikartano mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1601. Östermar niminen torppa on myös sijainnut saarella jo 1600-luvulta lähtien. Venäläiset polttivat rälssikartanon vuonna 1719. Aatelissuku Reuterskiöld on omistanut saaren sittemmin jonkin aikaa.  




Nåttarön saari kuuluu Haningen kuntaan ja Suur Tukholman eteläiseen saaristoon. Nåttarön jälkeen itäänpäin aukeaa avomeri.

Täältä löytyy Waxholmin laivojen saaristoliikenne kartta


Useimmat Suur Tukholman saaret ovat toisiinsa linkitetyn laivareitin varella, mutta Nåttarön saarelle pääsee vain Nynäshamnista. Samalla laivalla pääsee myös naapurisaarille Aspö, Norrö, Rånö ja Ålö, josta on bussiyhteys Utön saaren satamiin. 

Norrön omistaa yksityishenkilö ja saarella on kesäasuntoja. Myös Aspön saari on yksityisen omistuksessa. Rånön saaren omisti vuonna 1910 yksityishenkilö joka toi saarelle erikoisia eläimiä kuten puhveleita ja jakeja. Tukholman kunta osti saaren vuonna 1949 ja vuodesta 1998 omistaa saaren Skärgårdstiftelsen

Rånö, Nåttarö ja Ålö ovat luonnonreservaatteja vuodesta 2008 lähtien. Utön saarelle kulke saaristolaivat 18, 20, 21 ja 40. Utön saari vaatii melkein oman postauksensa.

Joten mikään ei estä tekemästä lyhyttä lomamatkaa näille saarille keskikesällä. Bussi kulkee vain kesäaikaan, kun koululaiset ovat kesälaitunella ja kyyti on ilmaista.


 Nåttarön laituri


Nåttarö on lomaparatiisi, pienehkö saari, mutta täällä ei asu ketään vakituisesti, eikä täällä ole kesämökkejä. Nåttarön saari on tuennttu saarena jossa on mahdottomuus stressata. Täällä voi kokeilla elää yksinkertaista saarielämää. Lungin perhe kolmessa sukupolvessa on lupautuneet pitämään huolta kesävieraista ja he hoitavat puodin, kioskin, mökit, matkustajakodin ja saunan. Viime kesänä tänne avattiin ravintolakin, jossa on silloin tällöin joku esiintymässä ja viihdyttämässä vieraita. 


Nåttarön saarelle pääsee Nynäshamnista Waxholmin laivalla. Venetaksi on toinen kyyti mahdollisuus. Oman veneen voi ankkuroida Nåttarön saaren pohjoiseen päätyyn, Östermarsfladenin lahdessa. Saarella on neljässä paikassa vessat, roska-asemat ja kuusi nuotiopaikkaa, joissa voi grillata. Saarella on kolme isompa hiekkarantaa. 


Östermarsfladen

Koska saari on luonnonsuojelualuetta niin on hyvä että noudatta sääntöjä jotka voi lukea siellä täällä info tauluista. Ensimmäinen sääntö on että älä juokse, kävele hitaasti ja rauhallisesti. Yritä välttää merenaaltoja kun ajat satamaan.Ei vesiskoottereita eikä suksia eikä muitakaan kovaa ääntä päästäviä vehkeitä saa käyttää saarella ja sen ympäristössä.

Juomavedestä on pula saarella joten käytä sitä säästellen. Opastaulussa lukee ettei monellekaan läheiselle pienelle saarelle tai luodolle saa nousta 1. helmikuuta ja 15. elokuuta välisenä aikana. Nåttarön saarella ei saa kaataa puita, ei kaivaa kiviä eikä kasveja, katkoa oksia, ei rikkoa tai tuhota luontoa millään tavalla. Koira pitää pitää kiinni ja talutettava. Tulta ei saa sytyttää muualle kuin tulisijoihin grillipaikoilla. 

Teltan saa pystyttää melkein mihin tahaansa, mutta vain kaksi yötä peräjälkeen. Telttaleiriauleella saa leiriytyä vaikka koko kesän. Saarella ei saa soittaa musiikkia, eikä huudattaa radiota.


Tämä on matkustajakoti, jossa on 36 sänkypaikkaa ja Östermarin kartanossa on keittiö jossa voi keitellä ja kokata. Saarella on 40 mökkiä joita vuokrataan. Mökeissä on peti 2, 4 tai 6 hengelle. Suihku läheisessä suihkuhuoneessa.









Luonnollinen ankkurointipaikka




Drottninggrottan on nimeltään tämä luola. Luola sai nimensä siitä että Ruotsin kuningatar Maria Eleonora pakeni tänne luolaan, ennen kuin hän jätti Ruotsin. Tämä tapahtui sen jälkeen kun hänen aviomiehensä kuningas Gustav II Adolf kuoli. Maria Eleonora oli Brandenburgin ruhtinaan ja Preussin herttuattaren tytär. Äiti kuului siis von Hohenzollerin sukuun. Maria Eleonora oli kuningatar Kirstinan äiti. Kristinahan luopui kruunustaan ja mutti Rooman ja jäi sinne lopuksi ikäänsä. Hän on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan. Maria Eleonora on haudattu Riddarholmin kirkkoon Tukholmassa. Kirkko kuuluu hoville.


 Ainoat perinteiset rakennukset saarella










Laivalaiturilta vain noin 300 metrin päässä on puoti jossa myydään jonkun verran lääkeitäkin. Kioskikin on siinä lähettyvillä. Östermarissa saren pohjoisosisa on toinen kioski.


Toinen kioski löytyy saaaren pohjoisosista.

Nynäshmanista on noin viisi laivatuuria Nåttarön saarelle. Täällä on reittikartta Suur Tukholman eteläiseen saaristoon. Täällä on infoa Nåttaröstä ja sivulta voi varata mökin tai sänkypaikan matkustajakodista. Samoilta sivuilta saa infoa muistakin Suur Tukholman saarista, jopa suomeksi. Mökkien yhteydessä meren rannalla sijaitsee myös pieni saunarakennus.










 

perjantai 15. syyskuuta 2017

Balingsta ja Håbon kunta


 Balingsta, Upplanti

Haluan esitellä teille alueen, jossa Sveanmaa/Ruotsi syntyi ja jossa ensimmäiset ruotsalaiset kuninkaat asuivat ja elivät ja vaikuttivat.


Olen aikaisemmin täällä kertonut Balingstaholmista ja Balingstasta, jotka sijaitsevat Huddingen kunnassa. Mutta nyt aion kertoa Balingstan pitäjästä joka sijaitsee Upplannin maakunnassa ja joka kuuluu nykyään Uppsalan kuntaan. Pitäjä nimitystähän ei ole ollut virallisesti Ruotsissa sitten vuoden 1862 jälkeen, vaikka puhekielessä nimitys elää edelleenkin. Viimeisimmän kuntauudistuksen jälkeen tammikuussa 2016 syntyi nimitys distrikt, joka käsittää melkein samat alueet kuin entiset pitäjät, mutta ovat nykyään kuntien osa-alueita. Joten se ei maailmaa kaada jos käyttää vieläkin nimitystä pitäjä, aivan kuten nimitykset kaupunki ja kirkonkylä elävät vieläkin jäljellä puhekielessä, vaikka niitä ei enää ole virallisesti.

Historiallisesti Balingstan alue kuuluu Tiundaland nimiseen keskiaikaiseen hallinnollisen alueeseen. Upplanti ja Gästrikland jakautuivat perinteisesti neljään ns folklandiin/kansanmaahan. Jaotus oli jo viikinkien ajalla noin 700-1000 eaa. Nämä neljä aluetta, joilla oli omat lait ja oma lakimies, olivat Tiundaland (pohjoinen osa Upplantia), Attundaland (eteläinen osa), Roden (itäinen osa, rannikko) ja Fjädrundaland tai Fjärdhundraland (läntinen osa). Tiundalandin pääpaikka oli Östra Aros, siis nykyinen Uppasala. Siihen aikaan ei ollut nimitystä maakunta, vaan vain nimitys land/maa. Sen lisäksi oli myös nimitys folkland, joka koski pienempiä maa-alalueita sen ajan Upplannissa. 


Tällä paikalla sijaitsi Moran kivet. Tämä rakennus sijaitsee Knivstan kunnassa joka sijaitsee E4 tien varressa. E4:n varressa on oikealla puolella ns levähdyspaikka nimeltä Mora Stenar. Tältä levähdyspaikalta voi kävellä polkua pitkin metsän halki Moran kiville. Kävelymatkaa on noin 400 metriä. Lähemmmäksi pääsee autolla, mutta E4 tieltä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta kääntyä näille maalaisteille. Knivstan kohdalla taitaa olla ainoa mahdollisuus poiketa E4 tieltä oikealle.

Tällä paikalla siis sijaitsi Moran niityt ja niityllä Moran kivet, joiden luona valittiin svealaisten kuningas ja pidettiin suuremmat käräjät/"valtiopäivät", jotka koski kuninkaan asettamia vaatimuksia. Sveanmaalaisten pääpaikka oli Gamla Uppsala. Voidaan sanoa että svealaiset yhtyivät jonkinlaiseeen yhteiseen valtioon noin 500-1000 jaa. Inge den äldre/Inge vanhempi oli Sveanmaan kuningas vuosina 1080-1084 ja 1088-1110, jolloin Inge kuoli. Inge oli kristitty ja kieltäytyi uhraamasta blot, joten hänet syrjäyettiin. Hänen sijalleen valittiin Moran kivillä Blot Sven/Uhri Sven, jonka Inge murhasi ja nousi itse valtaan. Inge oli olemassa sillä hänen perhehautansa löytyy Vretan kirkosta. 

Nämä "melko ensimmäiset" Sveanmaan kuninkaat kuuluivat Stenkilin sukuun. Stenkil oli ensimmäinen kuningas Länsigötanmaalla, joka selittää sen että Stenkilin sukuhauta sijaitsee Vretan kirkossa. Ingen tyttärestä Katrinasta tuli Erik den Heligen/Erik Pyhän anoppi ja Erikin myötä sai Erikinsuku alkunsa. Ingen pojan Rangvaldin tyttärestä tuli Tanskan prinssin Magnus Henrikssonin äiti. Magnus teki kaikkensa tullakseen valituksi Sveanmaan kuninkaaksi ja siinä tohinassa hän tappoi Sverker vanhemman ja Erik Pyhän. Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana pidetään kuitenkin virallisesti Erik Segersälliä/Erik Voittoisaa, joka toimi kuninkaana vuosina 970-995, siis ennen Ingeä ja hänen sukuaan. Erik oli aikansa myös Tanskan kuningas. Inge nuorempi oli vasta kahdestoista kuningas, mutta siihen aikaan ihmiset eivät eläneet kovin pitkää elämää ja kuninkaita otettiin hengiltä.

Islantilaisen Snorre Sturlassonin laatiman Ynglingasagan kertomuksen mukaan pidettiin kaikki sevalaisten ting/käräjät Tiudalandissa. Svealaiset kokoontuivat myös pitämään blot juhlia/uhrijuhlia Tiundalandiin. Snorre kertoo että Tiundaland oli rikkain alue ja siellä oli parhaat asunnot koko Svitjod'issa, siis svealaisten maassa. Tiundaland oli siis kuninkaitten ja myös piispojen valtio. 

Kaikki aluetta koskevat lait oli Uppsalanlakien alaisia. Uppsalanlaki oli voimassa vuosina 1296-1350. Tiundalandin ensimmäinen lakimies oli niemltään Birger Persson, joka oli syntynyt Finstan aattelisukuun. Heidän sukukartanonsa oli Finstan kartano, joka sijaitsee Norrtäljen kunnassa. Birger Persson oli Pyhän Birgitan isä. Birger ja hänen vaimonsa Ingeborg sekä heidän lapsensa on haudattu Uppsalan Tuomiokirkkoon.

Tiundalandissa kannettiin kirkollisveroa, ns peterspenning/Pietarinpenninki, joka perustui Paavin laatimaan ristiretkiveroon. Tämä veronkanto astui voimaan Tiundalandissa vuonna 1314 ja se koski asukkaita alueilla Bälinge, Gästriksland, Håbo, Hagunda, Norlunda, Närdinghundra, Oland, Rasbo, Ullåker, Vaksala, Vendel ja Roden. Balingsta kuului Hagundaan siihen aikaan. Hagundan käräjäpaikka sijaitsi kilometrin päässä Balingstan kylästä, Säva nimisen kylän kestikievarissa. Keskiajalla kuului Hagundan käräjäkunta Erik herttuaan herttuaskuntaan vuodesta 1315 lähtien. Hän oli Magnus Ladulåsin ja Hedvig av Holsteinin poika. Myöhemmin kuningas läänitti alueen, jolloin se joutui valtiondrotsi Krister Nilsson Vasalle ja hänen jälkeensä alue joutui kruunulle ja sen myötä valtiomies Svante Nilsson Sturelle.



Kaukana ei myöskään sijaitse Grytan pieni kirkonkylä ja sen vanha kirkko, joka sijaitsee aivan ihanalla paikalla hiljaisen luoon keskellä vanhaa pappilaa vastapäätä. Tie päättyy tänne kirkon pihaan. Kirkon paikalla on luultavasti alauneprin ollut puukirkko. Kristinusko tuli hyvin varhaisessa vaiheessa tälle alueelle. Tämä kirkko on 1100-1200-lukujen välisellä ajalla kyhätty kasaan.

Grytan pitäjä mainitaan kirjallisesti vuonna 1302 latinan kielisellä nimellä "in parochia Grytym". Parochia tarkoittaa seurakuntaa ja italialaiset käyttävät tätä nimitystä vieläkin, mutta kirjoittavat sen parrocchia.






Kirkko kuuluu Lagundan seurakuntaan ja seurakunnalla on kaiken kaikkiaan kymmenen kirkkoa. Kirkkoja on mahdottomuus pitää avoinna kovinkaan usein, mutta joka kseä on kullakin kirkolla ns kirkkoviikko. Kukin kirkko saa oman viikon, jolloin kirkon ovet ovat avoinna keskiviikosta lauantaihin kello 14.30-18.30. Aion tehdä aivan oman postauksen näistä kirkoista. Tämä Grytan kirkko oli avoinna 2-5 elokuuta. Ohjelmassa on hartaushetki ja kirkkokahvitkin tarjotaan sen päälle. Liekko sitten ensi kesänä samaan aikaan, en tiedä.


Kopia Ölstassa sijaitsevasta Ölstastenen riimukivestä. Aito riimukivi on Tukholmassa Skansenilla. Tällä alueella on paljon muinaislöytöjä. Ölstastenen on niistä kuuluisin. Tie Ölstan ja Sävan välillä oli alkauperäinen eriksgata/ kuninkaan maakuntavieraulu, joita nykyinen kuingaskin tekee joka vuosi. Ölstasta on myös noin kilometri matkaa Balingstaan.

Tässä samalla kerron hieman myös Håbon kunnasta, joka sijaitsee Balingstan ja Sigtunan kunnan välissä, osittain Sko nimisellä niemellä.

Olen myös aikaisemmin kertonut täällä Upplands-Bron kunnasta, joka sijaitsee tässä vieressä. Upplands-Bron kunnassa suorastaan vilisee herraskartanoita. Täällä olen kertonut myös Sigtunasta, joka sijaitsee Upplands-Bron kunnan naapurina, hyvin kapean Mälaren järven salmen vastarannalla.

Håbon kunnan pääpaikka on Bålsta, jota Mälaren järvi ympäröi kahdelta puolelta kapeine salmineen. E18 tie kulkee Bålstan ohitse ja Bålstaan pääsee myös Kungsängenistä vanhaa Stockholmsvägen/Enköpingsvägeniä pitkin. Sen tien varressa sijaitsee kaksi golfkenttää. Bålsta on päätepysäkki paikalliselle sähköjunalinjalle, jonka toinen päätepysäkki sijaitsee Tukholman etelä puolella Nynäshamnissa. Bålsta on pienehkö huvilayhteiskunta, jossa kuitenkin on erinomaiset palvelut. Täällä voi harrasta melkein mitä vaan urheilulajia, ja tietsysti täältä löytyy myös ratsastuskoulu. Ruotsalaiset eivät selviä ilman hevosiaan. 

Olen myös kertonut Enköpingin postauksen yhteydessä jo jotain tästä alueesta, joten suokaa anteeksi, jos tulee toistoa. Olen erittäin ihastunut Upplantiin ja sen kyliin. Uppsalan maaseudulla on erikoinen tunnelma. Täällä unohtuu koko maailma ympärillä ja täällä voi kaikessa rauhassa koluta paikkoja ja tutkia kaikkea mihinkä törmää.


Tie Balingstan kartanoon


Ekoln niminen Mälaren järven lahti on muodoltaan kuin mustekala. Se on Mälaren järven pohjoisin lahti kaikkine koukeroineen. Balingstan kylä ja Wiks slott niminen linna sijaitsee läntisessä lahdessa, Enköpingin ja Uppsalan välisen tien varressa. Ekolnin järvi toimii myös rajana Uppsalan, Knivstan ja Sigtunan kunnille. Balingstan pitäjä sijaitsee Uppsaln kunnassa. Länsipuolella sijaitsee Enköpingin kunta. Fyriså juoksuttaa vetensä Uppsalasta Ekolnin lahteen.

Keskellä karttaa on Sko niminen niemi, joka kuuluu Håbon kuntaan ja jonka molemmin puolin on vesiyhteys Mälaren järveen. Skon niemi on ollut asuttu ikuiset ajat, mutta 1100-luvulla alue oli mahtikeskus. Niemellä sijaitsee mahtavan iso Skoklosterin linna, josta olen aikaisemmin kertonut täällä


Flastan kirkkoraunio noin kilometrin päässä Skoklosterin linnasta luoteeseen. Vuonna 1230 muutti tänne Smålannista siterssiläisnunnia. He ottivat käyttöönsä Falstan kirkon, joka oli rakennettu 1100-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Vuonna 1240 alettiin rakentamaan Skoklosterin kirkkoa ja luostaria sen viereen. 


 Flastan kirkkoraunio

Tukholmassa Historiallisessa museossa on esineitä, joita akeologit ovat löytäneet Flastan kirkkoarunion luota.

Upplannissa on useita kirkkoraunioita ja "ödekyrkor", siis autioituneita kirkkoja jotka eivät ole enää jatkuvassa käytössä, mm Sigtunassa parikin kirkkorauniota.


 Håbon kunta

Uppsalan keskustasta on 14 kilometriä Balingstaan. Tukholmasta 48 kilometriä Bålstaan ja Bålstasta Skolstan kautta Baligstaan on 40 kilometriä. Sigtunasta Uppsalan on 32 kilometriä ja Sigtunasta Bålstaan 23 kilometriä.

Håbon kunnassa on neljä seurakuntaa jotka yhdessä muodostavat Håbon pastoraatin. Esittelen Yttergranin ja Häggebyn kirkot sekä Magdalenan kirkkokeskuksen, joista kaksi ensimmäistä on seisonut täällä jo 800 vuotta. 


  Yttergran kyrka

Kirkko sijaitsee Enköpingsvägenin varrella, hyvin pienessä kylässä nimeltä Yttergran. Täällä asuu vain 132 henkilöä. Koko pitäjässä tai nykyään piirissä asuu noin 5000 henkeä. Noin 400 metriä kirkosta sijaitsee Ekillan ihana hiekkaranta.

Pari kilometriä Bålstasta pohjoiseen päin sijaitsee tämä ikivanha kirkko, joka on 1100-luvulta. Tämä on Uppsalan hiippakunnan pienin kirkko ja perinpohjin remontoitu ja putsattu. Kirkko on ollut tätäkin pienempi ja se on tominut alunperin kartanon kirkkona. Vanhojen arkiivipaperien mukaan kaksi sisarusta Ekillan kartanosta rakennuttivat kirkon. Albertus Pictorin kalkkimaalaukset 1480-luvulta ovat kirkon suurin nähtväyys. 



Tämä vanha alttarikaappi 1400-luvulta on myös nähtäväyys. Tässä on kuvattu viittä pyhimystä.


Kirkon saarnastuoli on pääalttarin takana ja alttaritaulu on laitettu saarnastuolin sivuun kiinni.





 Häggeby kyrka

Häggebyn kirkkokin on seisonut paikallaan jo 800 vuotta. Kirkko sijaitsee Häggebyn kartanon luona Håbon kunnassa. Bussi 311 Bålstan juna-asemalta pysähtyy kirkon luona.  

Häggebyn pitäjässä, tai nykyään Häggebyn piirissä, asuu vain vajaat 500 henkeä ja itse kirkonkylä on nimeltään Häggeby och Vreta, koska Häggebyn entisen kirkonkylän kupeeseen on kasvanut uudempi asuinalue nimeltä Vreta. Täällä asuu noin 260 henkeä. 


 Pari riimukiveä kirkon tontilla



Tältä pääalttari näytti aikaisemmin kun ikkuna oli muurattu umpeen. Kaunista ornamentiikkaa kalkkimaalaukissa.


Nyt keväällä sai kirkko takaisin alttaripäädyssä aikaisemmin olleen ikkunansa. 



Magdalena kirkkokeskus, Västerhagsvägen 15, Bålsta

Tämä on amerikkalainen episkopaalinen kirkko, jossa pidetään myös suomenkielinen hartaushetki tiistaisin kello 13.00.



Olof Hällström on maalannut alttaritaulun, jonka nimi on "Kristus är livets träd".



 Kastenurkkaus


Krägga herraskartano

Kartano on nykyäään konferenssihotelli,  joka sijaitsee Mälaren järven rannassa E18 tien eteläpuolella, melkein vastapäätä Ekolsundin linnaa ja josta olen aikaisemmin kertonut täällä


Bussi 310 Bålstan asemalta pysähtyy tällä pysäkillä Segerstavägenin varrella. Pysäkiltä on sitten vielä kävelymatkaa noin 400 metriä kartanoon. Lähellä bussipysäkkiä sijaitsee kahvila ja maalaiskauppa

Håbon kunta sijaitsee tavallaan harjun päällä, Skon niemellä, vaikka sitä ei oikein huomaa. Ensimmäiset asetukset tällä niemellä on ollut jo pronssikaudella noin 3500 eaa-2300 eaa. Alueelta on nimittäin löydetty runsaasti muinaismuistoja juuri pronssikaudelta.  Täällä on riimukiviä vaikka millä mitalla. Flastan kohdalla oli viikinkien aikana lahti, jossa on luultavasti ollut venesatama. Jääkauden jälkeinen maanpinnannousu on tehnyt sen ettei lahtea ole enää, eikä rantaa, eikä satamaa. Flasta on ollut Skon niemen pääpaikka. 

Flastan kirkon luona sijaitsi kartano nimeltä Sko, jossa asui kuningas Knut Långe/Knut Holmgersson, joka eli 1200-luvulla. Hänen luullan olleen Erik den Heligen/ Erik Pyhän pojanpojanpoika ja siis Erikin kuninkaallista sukua. Knut joutui sotimaan saadakseen Ruotsin kuninkaan tittelin. Hän painatti Östra Aroksessa /Uppsalassa kolikoita vuonna 1230 ja se oli hän joka perusti Skon luostarin nunnille. Knut on haudattu luostarin kirkkoon.  Hän antoi kuitenkin kartanonsa dominikaanimunkeille vuonna 1220. Munkit muuttivat pois kartanosta kahden vuoden päästä ja sisterssiläisnunnat asettuivat vuorostaan asumaan Skon kartanoon.



Vuonna 1972 tehtiin Skon niemestä luonnonreservaatti nimeltä Slottsskogen, mutta Skoklosterin linnan alue jätettiin sen ulkopuolelle. Slottsskogen on asuinalue Skon niemellä, joka oikeastaan kuuluu Skoklosterin alueeseen.

Tasan vuosi sitten tulla tupsahti Dubaista sheikki nimeltä Rashid Al Maktoum Skoklosterin linnaan ja sanoi että hän haluaa nauttia aidosta ruotsalaisesta luonnosta kauniilla paikalla. Skoklosterin kaunis iso linna luultavasti oli houkutellut sheikin alueelle. Henkilökunta sanoi että kyllähän se käy päinsä ja niinpää hälytettiin läheisen maatilan isäntäväki ajamaan lehmät pois laitumelta ja poimimaan lehmien lannat ja siistimään rannan. Niin sheikki tuli ja pystytti teltan ja rantaan aseteltiin tuoleja ja pöytiä, jotta herrasväki saa nauttia lounaansa toivomassaan paikassa.

Eikä tämä yllästyvierailu ollut ensimmäinen Ruotsin historiassa. Nimittäin Osama bin Laden kävi velipoikiensa kanssa Falunissa vuonna 1971. He asettuivat asumaan paikalliseen yksinkertaiseen hotelliin. Siivoojat kertoivat jälkeen päin että kun he menivät huoneeseen siivoamaan niin sängyn päällä oli paljon koruja, kultaa ja diamantteja. Kukaan ei siihen aikaan tiennyt Osama bin Ladennista mitään. Mutta jokunen kiirunalainen oli ottanut muutaman valokuvan näistä oudoista vieraista. Jälkeenpäin saatiin tietää eräältä tunetulta henkilöstä että Bin Ladenin pojat olivat hiihtolomalla. 

Skoklosterin leirialue/Sånka Camping, Skoklostervägen 47, sijaitsee kulttuurihistoriallisella alueella. Bussi 311 Bålstan juna-asemalta tekee kiertolenkin Skon niemellä. Tämä on melko keskitasoinen leirialue, mutta näkyy olevan suosittu lapsiperheiden parissa.


Böksta sten, Bökstan kylä, on esimerkki lukuisista riimukivistä Balingstan alueella. Böksta on oikeastaan vain yksi iso maatila ja valtavat suuret viljapellot. Böksta sijaitsee melko pitkällä Balingstasta luoteeseen, alueella joka on todella idyllistä maaseutua kaukana metropoleista.

Balingsta sijaitsee Enköpingin ja Uppsalan puolessa välissä, valtatie 55 varrella. Bussi 108 kulkee Uppsalasta tänne ja kiertää Balingstan alueen ympäri. Sama bussi tekee hieman erilaisen lenkin paluumatkallaan Uppsalaan. Joskus bussi käy Ramstan kirkon luona.

Valtatie 55:n ja Ekolnin lahden välisellä aluella sijaitsee siis Balingstan pieni kylä. Tällä alueella sijaitsee monta ikivanhaa kirkkoa vain muutaman kilometrin välein. Keskellä aluetta sijaitsee vieläkin pienempi kylä nimeltä Tuna. Mälaren järven alueella on -tuna pääte monella paikkakunnalla ja Ruotsissa on kaiken kaikkiaan noin 120 paikkakuntaa, jolla on tuna nimessään. Upplannissa on 49 paikkakunnan nimeä jossa on -tuna mukana ja Sörmlannissa niitä on 28. 

Tuna nimitys tulee vanhemmalta rautakaudelta. Tutkijat luulevat että tuna voi tulla keltinkielestä, -dunum päätteestä. Toisen teorian mukaan jotkut kylät ovat syntyneet entisille kulttipaikoille ja siksi ne saivat jumalan tai jumalattaren nimen, kuten Eskilstuna, Fröstuna, Närtuna ja Torstuna. Toisaalta -tuna on myös liitetty nimiin joissa luonto henkilö tai kultuuri on saanut liitteen tuna, kuten Skultuna, Romafartuna ja Ultuna. Upplannissa on myös paikannimiä jotka eroavat näistä teorioista ja silti sisältvät -tuna päätteen, kuten Estuna, Närtuna ja Ärentuna ja sitten tämä pikkuriikkinen maalaiskylä nimeltään vain pelkkä Tuna.


Hammarskogenin kartanon ja tilukset omistaa Uppsalan kunta. Alue on yleinen virkistyalue ja kartanossa on kahvila joka on avoinna viikonloppuisin. Tänne voi tulla myös piknikille. Täällä on grillipaikka ja uimaranta. Täällä juhlitaan myös juhannusta ja pidetään kirpputoreja.

Barooni Knut Göransson Bosse af Hedensund asui Hammarskogin kartanossa. Hän  oli vapaaherra ja valtioneuvos ja  toimi myös Dalbyn kirkon patroonana, suojelijana. Kírkon kuoriiin hän laitatti tähtivalvin ja sinne laitettiin myös Bossen suvun hauta.

Uppsalan kuntaan kuuluu myös Tuna niminen piiri, joka sijaitsee noin 15 kilometriä koilliseen Uppsalasta.  Mutta tämä Tunan kylä sijaitsee Uppasalasta lounaseen. Nähtävästi tämä Tuna on vain yksi vanhoista maatioista alueella, joka on antanut nimen paikalle. Vaikuttaa myös siltä kuin laajempi alue on nimeltään Tuna. Useamman bussipysäkin nimessäkin on Tuna mukana. 



Balingstan alue koostuu lukuisista kartanon alueista ja kaiken keskellä on Balingstan kirkonkylä, joka kuului Uppsalan kaupunkiin vuodesta 1967 lähtien. Kuntareformin jälkeen vuonna 1971 Uppsalasta tuli kunta ja vuodesta 2016 lähtien Balingsta on Uppsalan kunnan distrikt/piiri. Tämä piirijako tuli Ruotsiin vasta nyt tämän vuoden alusta. Toisin sanoen ruotsalaiset kunnat jaettiin osa-aulueisiin, distrikteihin. Tämä aluejako ja nimitykset on hyvin sekavaa touhua, koska Ruotsissa tehdään jaukuvasti näitä kuntauudistuksia.

Joten Balingsta on pitäjä ja piiri. Ota tästä nyt selvää...Mutta olipa miten oli niin Balingsta on pinta-alaltaan 21 neliökilometriä. Täällä asuu noin 200 asukasta. Balingstan entisessä kirkonkylässä asuu vain 74 asukasta. Balingstabyssä on kirkon lisäksi vanha pappila ja esikoulu. 

Ruotissahan ei enää ole päiväkoteja vaan kaikista päiväkodeista tehtiin esikouluja joihon lapset menevät vuoden vanhoina. Ruotsissa ei tunneta kotiäitisysteemiä lainkaan. Saahan sitä jäädä kotiin hoitamaan lastaan, jos niin haluaa, mutta siitä ei makseta, eikä siitä saa myöskään verohelpotuksia. Lapsen kannalta on parasta että lapsi alkaa esikoulussa varhain, sillä muuten on vaara, että lapsi saa sopeutumis vaikeuksia kolun aloitettuaan. Joten melkein kaikki kynnelle kykenevät äidit käyvät töissä, paitsi ehkä maalaistaloissa asuvat, jotka asuvat työpaikallaan.

Self Exprenssion on ruotsalaisille ensimmäien ehto heidän elämässään, kun he samalla ovat hyljäneet kaikki traditionaaliset arvot melkein tyystin. Ruotsi on koko maapallolla se kansakunta joka on tutkimusten mukaan "kaikista erilaisin". Pyskologi Abraham Maslow kehitteli ns tarvehierarkia järjestyksen, jossa juuri itsensä toteuutamisen tarve on suurin ja vahvin pyrkimys. Teorian mukaan kukaan ei voi hypäätä suroaan ylimälle tasolle, vaan ensin on toteutettava alin taso ja sitten porras portaalta nousta seuraaville tasoille. 

Balingstaan rakennettiin jo 1100-luvulla ensimmäinen kirkko joka myöhemmin purettiin. Nykyinen Balingstan kirkko on mainittu keskiajalla vuonna 1292 nimellä Ecclesie Baldingstad, joka kertoo siitä että täällä on asunut joku mahtava herra nimeltä Balding. Kirkoilla oli siihen aikaan hyvin usein latinalainen nimi. Vuoden 1862 kuntareformin myötä kirkolliset asiat käsiteltiin Balingstan seurakunnassa ja maalliset poliittiset asiat Balingstan maakunnssa.

Balingstassa sijaitsi kolme Uppsalan tuomiokirkolle kuuluvaa maatilaa 1296-1413.Kuinags Gustav Vasa omisti Balingstan kartanot ja myllyt 1500-luvulla. Näitä tiloja on kustusttu niemllä kustavialiset peri tötilta. Gustva vasa kuoli vuonna 1560 ja kuollessan hän omisti 5227 maatilaa. Seuraavta kuinkaat alkoivat lahjoittaman maatiloja Uppslan yliopsitolle, joka jo 1640-luvulla omisti npin 300 tilaa.

Balingstassa oli kaksi rälssikartanoakin 1500-luvulla. Gabriel (Kristersson) Oxenstierna omisti niistä toisen ja Lars (Turesson) Tre Rosor omisti toisen.


Hjälstaledenin tieltä lähtee yksityistie Biskop-Arnön saarelle. Siinä on buusipysäkki ja kyltissä lukee että saarella sijaitsee matkustajakoti ja Bed& Breakfest kahden kilometrin päässä, sekä kesäkahvila. Perillä ei olekaan juuri muuta kuin Biskop-Arnön kartano ja sen lisärakennukset erittäin kauniin luonnon ympäröimänä. Nykyään kartano on kansankorkeakoulu, jossa voi opiskella taidetta, valokuvausta, filmausta, historiaa, kulttuuria ja opsieklla vaikka kirjailijaksi ja ties mitä muuta. 

Kartanon omisti 1200-1300-luvuilla Uppslan arkkipiispa. Myöhemmin saarelle rakennettiin linnake, joka uskonpuhdistuksen ajalla joutui kruunulle.Kuinags Gustav Vasa sui täällä 1530-luvulla, vaikka hänellä oli monta muutakin asuntoa. Enimmäkseen hän asui Mariefrdissä Gripsholmin linnassa. Sieltä käsin Gustav Vasa kulki veneellä Tukholmaan, Sigtunaan, Strängnäsiin, Västeråsiin ja jopa Uppslaan jolloin hän kulki Biskop-Arnön saaren ohitse. Kuninkaan sisko prinsessa Sofia asui Ekolsundin linnassa, joka sijaitsee myös tällä Balingstan alueella, vain noin neljä kilometriä linnuntietä Biksop-Arnön saaresta. 


Alueella on runsaasti muinaismuistoja, hautakenttiä ja -kumpuja ja kaksitoista isoa riimukiveä on myös löydetty. Balingstan nimen lopussa oleva -sta tarkoittaa stad, joka nykyään tarkoittaa kaupunkia. Mutta tukholmalaiset käyttää puhekielessä aina nimitystä sta kun he puhuvat kaupungista. Tukholmalainen sanoo olevansa matkalla till stan, ei siis till staden, kuten se oikeaoppisesti kuuluisi sanoa. Puhekieessä ei koskaan sanota i staden/kaupungissa, vaan i stan.


Tämä alue on maaseutua ja suuri maanviljelysalue. Täällä sijaitsee Ruotsin suurin ja rikkain maatila, jonka omistaa Banérin aatelissuku. Sten Banér omistaa Sjöö Godsförvaltning AB nimisen maatilan valtatie 55 varressa, Örsundsbron kylän laitamilla. Banerin suvulla on myös iso linna täällä nimeltä Sjöö slott.

Ruotsissa on noin 3800 luterilaista kirkkoa  ja mahdoton määrä muita kirkkoja. Suurin osa kirkoista on kulttuurisuojattuja rakennuksia, mutta useita kirkkoja on myös myytyy ja niistä on tehty asuntoja tai kokoustiloja, jotkut on myyty muille kirkkokunnille. Joten se ei ole ihme että Upplansisa sijaitsee paljon kirkkoja. Ruotsissa jokainen seurakunta omistaa itse kirkkonsa. Mitään valtion kirkkoahan ei enää ole ollut aikohin Ruotsissa. Valtio kuitenkin jakaa vuosittain tukia kirkoille ja eri uskontokunnillekin. 

Ruotsissa luteraaninen tai protestanttinen kirkko, kuinka vaan, on menettänyt seurakuntajäseniä, mutta sen sijaan katollinen ja ortodoksinen kirkko ovat kasvaneet. Katollisia on muuttanut Etelä Amerikasta ja ortodokseja Lähi -Idästä, kuten Syyriasta, Virosta, Makedoniasta, Kreikasta, Venäjältä, Suomesta, Serbiasta, Bulgariasta, Armeniasta, Eritreasta, Etiopiasta ortodokseja, joilla kaikilla on oma seurakuntansa, kreikkalaisilla, etiopialaisilla ja venäläisillä jopa kaksi.Tämä muutos on syntynyt maahanmuuttajien myötä. Jotkut maahanmuuttovastaiset ovat pelänneet että islamin uskonto leviää meidänkin keskuuteen, mutta toisin on käynyt. Ruotsissa on aktiivisten muslimien määrä vähentynyt huomattavasti. Useat muslimit ovat paenneet vallanpitäjiä jotka ovat käyttäneet uskontoa vallanaseena. Yllättävän moni muslimivaltiossa syntynyt on sekularisoitunut saavuttuaan Ruotsiin. Ehkäpä tämä hieman omalaatuinen ruotsalainen asenne on vaikuttava tekijä maahanmuuttajiinkin.




 Sjöö slott, josta olen kertonut aikaisemmin täällä


 Sjöö slott

Sjöö slott on 1600-luvulta ja rakennusmestarina toimi Johan Gabriel Stenbock, joka oli valtioneuvos, valtionmarsalkka ja kreivi. Hän toimi myös leskikuningatar Hedvig Eleonoran kamariherrana. Hän oli taitava tanssija, hän osasi ratsastaa ja miekkailla, ja oli erinomaisessa suosiossa naisten parissa. Hän on niistä harvoista herroista jolla on ollut kunnia tulla haudatuksi Tukholman Suurkirkkoon. Kuninkaat Karl XII ja Karl XIII olivat enempi kuin tyytyväisiä Stenbockin toimintaan.

Arkkitehtina toimi Nicodemus Tessin vanhempia, kukapas muu. Hän oli myös kuninkaitten suursuosiossa. Linnan paikalla seisoi 1400-luvulla kartano jonka osti kuningas Gustav Vasan poika kuningas Erik XIV, joka vaihtoi kartanon aatelisherra Gustav Johansson Tre Rosor'in kanssa ja näin kartano meni perintönä Johan Gabriel Stenbockille, joka oli Ruotsin suurvallan ajan mahtavimpia herroja. 

Stenbock kuoli naimattomana joten hänen siskon pojan tytär Hedvig Catharina Lillie peri linnan. Hän oli mahtava naishenkilö, joka meni naimisiin hovimarsalkka kreivi Magnus Julius de la Gardien kanssa. He muuttivat Sjöön linnaan. Hedvig peri kaiken kaikkian 18 rälssikartanoa. Hän oli myös poliittisesti aktiivinen, eikä se ollut lainkaan outoa vapaudenajalla (1718-1772), että aatelisrouvat osallistuivat politiikkaan. Vuonna 1813 myytiin Sjöön linna tiluksineen Banerin suvulle, jonka omistuksessa se on vieläkin.


Wiks slott, josta myös kerroin aikaisemmin jo täällä

Täällä on muuten uimarantakin, jossa voi kumana kesäpäivänä käydä vilvoittelemassa. Linnan sivurakennuksessa sijaitsee kahvila, jossa voi nauttia kupin kahvia.







Tyypillinen upplantilainen maantie joka johtaa Wikin linnaan. Wiks slott sijaitsee vain kaksi kilometriä Balingstan kylästä etelään päin, Lårstavikenin lahden varressa. Tänne kulkee bussi 108 Uppsalan keskusrautatieasemalta. Bussi tekee lenkin Balingstan alueella. 

Tämä linna on oikeastaan Ruotsin parhaiten säilynyt keskiaikainen linnake 1400-luvulta. Linna ympärillä kulkee noin kolmekilometriä pitkä kävelyreitti linnan puistossa ja linturikkaan lahden rannalla. Kesäaikaan kahvilakin on avoinna linnan sivurakennuksessa.

Linnan ympärillä oli vallihauta ja muuri joten tänne ei viholliset päässeet hyökkäämään. Linna on kulkenut perintönä suvusta toiseen ja sitä on uusrakennettu moneen kertaan. Linnaan kuuluu useita muitakin rakennuksia. Nykyään linna on konferenssitila kuten monet muutkin ruotsalaiset linnat. Ravintola ei ole avoinna muille kuin konferenssivieraille mutta mikään ei estä syömästä omia eväitään linnan kauniissa puistossa.


 Kahvila sijaitsee ksäaikaan tässä  vasemman puoleisessa lisärakennuksessa.

 


 Balingstan kirkko, Balingsta

Virtuaalinen vierailu!

Balingstan pastoraattiin kuuluu Balingstan kirkon lisäksi Dalbyn, Hagbyn, Ramstan, Uppsala-Näsin ja Västeråkerin kirkot. Koska tämä alue on erittäin harvaan asuttua niin kirkot ovat yhtyneet yhteiseen pastoraattiin suojellakseen toisiaan, jotta ylipäätänsä nämä kirkot onnistuvat "pysymään elossa". Sitä paitsi nämä kirkot ovat erittäin kauniita kirkkoja, joten olisi sääli jos kirkot jouduttaisiin panemaan lukkojen taakse.


Tämä kirkko on mahdollisesti Upplannin vanhin kirkko. Tämä romaanisen tyylin kirkkorakennus 1100-luvulta on yksinkertainen, puhdaslinjainen laiva mallinen kirkkosali, jonka päädyssä on kuori ja absidi, mutta torni puuttuu. Romaanisen tyylin kirkkorakennuksissa ei yleensä ole kellotornia. Balingstan kirkkoon kuitenkin rakennettiin torni 1200-luvulla. Useissa ruotsalaisissa kirkoissa ei ole lainkaan kellotornia vaan erillinen puusta valmistettu kellotapuli kirkon tontilla. Sakristia ja asehuone valmistettiin 1300-1400-luvuilla. 


Viehättävä ulkoilma-alttari














Tämä riimukivi seisoo Balingstan kirkon luona sijaitsevan pappilan tontilla. Sillä paikalla on aikoinaan seisonut tiiliskivistä rakennettu kirkko joka purettiin. Upplannin maakunnssa on vieläkin joitakin folkunga-ajalla (1250-1389) rakennettuja tiiliskivikirkkoja. Tämä riimukivi on luultavasti toiminut kirkon kynnyskivenä tutkimusten perusteella.

Kivi on kuitenkin viikinkien ajalta 700 eaa-1000 eaa. Kiveä pidetään erikoisena. Se poikkeaa uplantilaisista riimukivistä useammalla tavalla. Balingstan alueella on monen monta kymmentä riimukiveä, jotka on pystytetty sinne sun tänne teitten viereen ja pelloille. Kirkon luona on useampi. Kolme kalliomaalaustakin löytyy alueelta.


 Ramstan kirkko

Ramstan kirkko sijaitsee Ramstalundissa, vain parin kilometrin päässä Balingstan kirkosta ja vain noin 15 kilometriä Uppsalasta  55 tietä pitkin. 

Vituaalinen vierailu kirkossa!

Nykyinen kirkko on jo kolmas samalla paikalla. Tämä kolmas kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1926. Alkuperäinen 1200-luvun kirkko hajoitettiin ja toinen kirkko paloi poroksi 1680-luvulla. 

Ramstan pitäjä on nykyään osa Uppsalan kuntaa. Pitäjään kuuluu Ramstan kirkonkylän lisäksi Ramstabro ja Navestabro. Pitäjässä asuu noin 590 henkeä, joista suurin osa elää maanviljelyllä. 


Ramstan kirkko



Krusifiksi 1300-luvulta


Ramstan kirkon kastemalja on veistetty puusta. Hjalmar Anjou on sen veistänyt 1950-luvulla.

Nykyään Balingstan seurakuntaan kuuluu vain 295 henkilöä. Lähialuella sijaitsee kuitenkin kuusi kirkkoa. Seurakunnalla on erillinen seurakuntakoti. Kirkko on avoinna vain vihkiäisiä, kastetilaisuuksia ja sunnuntain jumalanpalvelusta varten. Mutta kuten Upplannissa on tapana niin seurakunnasta tullaan avamaan kirkon ovet, jos sopii siitä etukäteen kirkkoherranviraston kanssa. Kesäaikaan pitää monet kirkot ovensa avoinna turisteja ja ohikulkijoita varten. 

Balingstan kirkko on 1100-luvulta. Tämä on siis yksi Ruotsin vanhimpia kirkkoja. Balingstan pastoraatti koostuu useammasta seurakunnasta. Kullakin seurakunnalla on vain yksi kirkko. Koska tällä alueella on kylät pieniä ja silti täällä sijaitsee tiheään kirkkoja, niin entiset seurakunnat on yhdistetty Balingstan pastoraatiksi, johon kuuluu Balingstan seurakunnan lisäksi lisäksi Dalby, Hagby, Ramsta, Uppsala-Näs ja Västeråker. Klikkaa kirkon nimeä niin avautuu panoramakuvaus kirkkosalista.



Uppsala-Näs'in kirkko, Ytternäs

Virtuaalinen vierailu kirkossa!

Uppsala-Näs niminen kirkko sijaitsee Övernäsin kirkonkylässä, 596 tien varressa, vain noin reilut kuusi kilometriä Balingstasta ajellen kapeita kyläteitä Tunan kylän kautta. Ritari ja valtioneuvos Magnus Johanasson Ängel oli mukana laatimassa Alsnön sääntöjä kuningas Magnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukon kanssa herrainpäivillä Alnön saarella vuonna 1280. Nämä säännöt ovat ensimmäinen kerta, kun kirjallisesti mainitaan kuninkaan antamista oikeuksista talonpojille. Kuningas tarjosi ratsupalvelusta heille oikeuksien vastineeksi.

Ängelin suku on ruotsalaista perusaatelistoa 1200-luvulta. Ängelit olivat hyvin läheistä sukua kuinkaalliselle Bjälbon suvulle. Bjälbon sukuun kuului siihen aikaan Ruotsin, Norja, ja Tanskan kuninkaallisia. Birger jarl on yksi tunnetuimmista ruotsalaisista Bjälbon suvun henkilöistä. Ängelin  suvulla oli suuret maatilat juuri täällä Balingstassa. Useat ns perusaatelissuvut ovat saaneet alkunsa juuri täällä Balingstan ja Håbon alueella. Vanhimmat suvut ovat 1200-luvulta, And ja Ängel sekä Finsta joka sijaitsee hieman kauenpana Upplannissa. Pyhä Birgitta oli Finstan suvusta.

Yksi Ängelin suvun jäsenistä Folke Johansson valittiin vuonna 1267 Uppasalan arkkipiispaksi. Hän käski nopeuttaa Uppsalan tuomiokirkon rakentamista, jotta kuningas Erik Pyhän reliikkilipas saatiin vietyä tuomiokirkkoon vuonna 1273. Erik Pyhä oli oikealta nimeltään Erik Jerdvardsson (noin 1125-1160), joka toimi kuninkaan vain elämänsä neljä viimeistä vuotta. Erik manitaan eräässä kirjeessä olevan svealaisten kuningas Erik IX, mutta hän oli myös gööttien kuningas, vaikka he eivät tunnustaneet Erikiä kuninkaakseen. Hän on myös Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholman suojeluspyhimys. Ennen kuninkaan virkaa hän oli Sveanmaan jaarli. Erik on haudattu Uppsalan Tuomiokirkkoon. 

Folke Johansson Ängel kruunasi Magnus Ladulåsin kuninkaaksi Uppasalan tuomiokirkossa ja sen jäkeen tuli perinteeksi kruunata kaikki muutkin kuninkaat Uppsalan tuomiokirkossa 1700-luvulle saakka.

Magnus Johanssoon Ängel on ollut todella varakas mies ja teki paljon lahjoituksia kirkoille. Hän perusti Helgeandshuset Uppsalaan. Helgeandhuset/ Pyhänhengentalo, tulee latinan kielestä Domus sancti Spiritus. Se oli eräänlainen vanhainkoti, sairaskoti ja köyhäinkoti. Myöhemmin perustettiin ympäri Ruotsia Helgenadshusettejä. Magnus Johansson Ängel asui Balingstassa ja kuoli siellä kartanossaan vuonna 1294. Hänen mukanaan kuoli Ängelin suku sukupuuttoon mieslinjalla. Magnuksen tyttären Helenan riimukivi löytyy Skoklosterin linnasta, joka sijaitsee Ekolnin lahden keskellä sijaitsevassa niemessä. Itse Magnus Johansson Ängel on haudattu Skokolosterin linnan kirkkoon

Övernäsin kylässä Balinsgtassa ei enää ole Magnus Johansson Ängelin kartanoa jäljellä. Hän testamenttasi kartanon ja tilukset Uppslan tuomiokirkolle. Kartanoon muutti silloinen piispa Nils Allesson asumaan. Hän oli roomalaiskatollinen piispa joka oli opiskellut Saksassa, Ranskassa ja Rooman kuriassa. Alleson vihki Skoklosterin luostarin käyttöön sen jälkeen kun luostari kunnostettiin tulipalon jälkeen. Magnus kirjoitti muistiinapnoihin että Övernäsin kylässä sijainnut Ängelin kartanon nimi olisi ollut Näs. Sen jälkeensä aluetta asutti useita eri frälse/rälssisukuja, jotka saivat kirkolta etuoikeuksia.

Ritari, lakimies ja valtioneuvos Bo Jonsson Grip osti kaksi alueen kartanoa. Toisen kartanoista omisti Banérin aatelissuku, jotka vieläkin asuvat tällä alueella. Banereilla on  Sjö nimien linna ja Ruotsin suurin maanviljeystila tässä lahden toisella rannalla Örsundsbro'ssa. Bo Johansson Grip oli sen ajan Ruotsin rikkain mies perittyään isänsä Bo Jonsson Gripin, joka oli kautta aikojen rikkain skandinaavi. Grip omisti suuret alueet Ruotsissa ja osassa Suomeakin. Loppujen lopuksi 1500-luvulla otti Örbyhusin linna Övernäsin tai Näsin tilukset omakseen. Örbyhusin linna sijaitsee Tierpissä, noin vajaat 40 kilometriä Uppsalasta pohjoseen päin. Örbyhusin linna on se varsinainen Wasan suvun linna, jossa kuningas Gustav Wasa syntyi ja kasvoi ja josta joskus myöhemmin lisää. 


 Upplands-Näs kellotapuli sijaitsee ylhäällä mäen päällä

Tämä kirkko siis rakennettiin Näsin tai Övernäsin kartanon tiluksille silloin aikoinaan 1400-luvulla.


 Kirkon luona seisoo myös tämä pieni Näsin kirkko




Uppsala-Näs


Upplands-Näsin kirkosta on viety useita esineitä Historialliseen museoon Tukholmaan. Muun muassa tämä söötti alttarikaappi joka on valmistettu Saksassa 1400-luvulla. Museoon on viety myös viisi isoa puuveistosta, jotka ovat 1300-1400-luvuilta. 

Virtuaalinen vierailu kirkossa!







Västeråkers kyrka

Kirkko sijaitsee vain noin kolmen kilometrin päässä Balingstasta. Tämäkin kirkko seisoo ylhäisessä yksinäisyydessä paikallisen mahdottoman kapean 592 tien varressa. Tällä alueella asuu kuitenkin noin 250 henkeä. Västeråkerin alueelta on löydetty 23 hautakenttää ja useita röykkiöhautoja.

Virtuaalinen vierailu kirkossa!


Kaksi jämäkkää riimukiveä kirkon portilla



Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1331. Täältäkin kirkkomaalta löytyy riimukivi joka on aikaisemmin tominut kirkon kynnyskivenä. 




Madonna ja lapsi patsas 1300-luvulta. Luutavasti valmistettu Gotlannin saarella. Patsas on viety Tukholmaan Historialliseen museoon.


Tämä on erikoinen kirkko sinäänsä sillä tässä kirkossa on kirjoitettu kivilaattaan että Rouva Ramborg Wikin kylästä perusti kirkon vuonna 1331. Rouva Ramborg on haudattu kirkon nurkkaan, vasemalle puolelle pääalttaria. Rouva Ramborg on täytynyt olla kreivitär joka asui Wikin linnassa, joka sijaitsee noin neljän kilometrin päässä kirkosta. Voidaan sanoa että rouva Ramborg rakennutti kirkon itseään varten, omaksi hautakirkokseen.


Kirkko on  avoinna kesällä joka päivä 19.keäkuuta-20.elokuuta kello 10-16.


 Dalby kyrka

Kirkko sijaitsee noin kuusi kilometriä Balingstasta itään päin Ekolnin lahden rannalla. Kirkon vanhimmat osat ovat 1200-luvulta.

Virtuaalinen vierailu!









Krusifiksi on 1300-luvulta. Alkuperäine on Historiallisessa Museossa Tukholmassa ja tämä kirkossa oleva on sen kopio.


 Aaatelivaakunoita seinällä



 Hagby kyrka

Tämä kirkko seisoo valtaie 55:n läntisellä puolella noin neljän kilometrin päässä Balingstasta. Seurakunassa on 384 jäsentä.

Virtuaalinen vierailu!