lauantai 11. marraskuuta 2017

Häringe slott


Häringen linna, Västerhaninge

Nynäshamnin postausta tehdessäni lupasin kertoa tästä Häringen linnasta.. Linna nimittäin sijaitsee matkan varrella. Tukholmasta on tänne Häringeen matkaa noin 38 kilometriä riippuen mistä kohtaa Tukholmaa lähtee liikkenteeseen. Sähköjunalla Västerhaningeen kestää noin 32 minuuttia ja siitä Nynäshamniin kulkevalla bussilla 847. 



 Häringe grindar bussipysäkki

Jää pois kyydistä Häringe grindar nimisellä pysäkillä. Siitä on sitten noin 800 metriä linnaan. Edellisen omistajan aikana perjantaisin ja lauantaisin kesäaikaan pääsi linnan järjestämällä bussikyydillä Tukholmasta linnaan ja takaisin. Linnan allasalueella pidettiin bileitä. Mutta nyt on omistaja vaihtunut, joten en tiedä kuinka tämä toimii nykyään.


Häringen kappeli sijaitsee tuon yllä mainitun bussipysäkin lähettyvillä. Fredriksborg on pysäkin nimi ja siitä sitten oikealle. Kappeli sijaitsee pienen asuintaajaman alueella. Kappeli on avoinna hyvin harvoin. Kappeli on alunperin ollut Häringen sukulinnan mestänvartijan asuintalo, josta sitten vuonna 1929 uusrakennettiin kirkko, jota kuitenkinnimitetään kappeliksi. Linnan omistanut suku lahjoitti kappelin seurakunnalle.


Häringen linnan historia on noin 1000 vuotta vanha. Täällä on asunut viikingit, kuninkaat, piispat, kreivit ja finassimiehet ja nykyään Häringen linna on hotelli jolla on Ruotsin suurin ulkoilmauima-allas.


Häringe 1600-luvulla

Kuningas Gustav Vasa omisti maa-alueet jo 1500-luvulla, mutta linna on rakennettuu 1600-luvulla. Täällä voi nauttia aftenoon tea Kiinalaisessa salongissa lauantaisin ja sunnuntaisin. Täällä pidetään häitä ja sivurakennukissa on hotellihuoneita, joissa voi yöpyä. Linnassa on joitkain huoneita joissa saa yöpyä hääparit jotka ovat vuokranneet linnan hääjuhliaan varten. 

Olen käynyt täällä kaksi kertaa ja syönyt lounaan ensimmäisellä vierailulla edellisen omistajan aikana. Nykyinen omistaja on 30-vuotias jugoslavilaista alkuperää oleva henkilö ja hänen kiinteistöfirmansa Savana AB.




Kuningas Magnus Ladulåsin ajalla 1200-luvulla tässä seisoi linna. Kuninags Magnus Ladulås omisti suuret alueet täällä Sörmlannissa. 

Nykyinen linna on vuodelta 1657 jolloin Gustaf Carlsson Horn rakennutti linnan uudestaan.Gustaf Horn tai Horn af Björneborg (Pori) oli suomalainen marsalkka, Porin kreivi, valtioneuvos, Liivinmaan kenraalikuvernööri ja valtakunnan marsalkka. Hän oli tunnettu sotataidoistaan ja hän johti usein Ruotsin hovin armeijaa, jopa Tanskaakin vastaan. Siitä palkkioksi Gustaf sai kunings Gustav II Adolfilta etuuksia ja varoja. Gustaf Horn avioitui Kristina Oxenstiernan kanssa, joka oli sen ajan kahden arvovaltaisimman aatelissuvun tytär, Oxenstiernan ja Bååtin suvun jälkeläinen. 

Kokonainen kaupunginosa Kungsholmenilla sai nimekseen Hornstull ja nimikkokadunkin Hornsgatan. Sankt Jakobin kirkossa Tukholmnan kekustassa sijaitsee Hornin sukukappeli. Gustaf rakennutti Hornbergin linnan Kungsholmenin saren läntiseen päätyyn. Alueen nimi on nykyään nimeltään Hornsberg linnan mukaan. Linnan nimi oli Hornberg. Sitä ei enää ole olemassa.


Häringen linnan on monet omistaneet mm kuningas Gustav II Adolf, Fabian Löwen, Torsten Kreuger, Axel Wenner-Gren ja Olle Hatwig. Kaikki erittäin tunnettuja ruotsalaisia. Olle Hartwigin aikana kävin ensimmäisen kerran linnassa.


 Wenner-Grenien hauta

Wenner-Grenin ajalla täällä kävi erittäin tunnettuja vieraita kuten Greta Garbo, Danny Kaye, Josephine Baker, Karl Gerhard ja Sarah Leander. Wenner-Gren on haudattu vaimonsa kanssa tänne linnan tontilla.

Nyt modernilla ajallakin on linnan omistajat vaihtuneet. Miljardääri toisensa perään on yrittänyt saada linnaa tuottavaksi. Koska linnan arvo lasketaan olevan vähintäin 100 miljoonaa kruunua, niin linnaa on vaikea saada kustantamaan itsensä. Jos linna sijaitsisi lähenpänä Tukholmaa niin ehkä...

Mutta Tukholamssa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee monia kymmeniä linnoja ja herraskartanoita, joilla on myös vaikeuksia selvitä taloudellisesti. Toisaalta olisi harmi, jos näin historiallinen rakennus pääsisi ränsistymään. Aika ajoittain linnaa ei ole hoitanut kukaan.


Linna sijaitsee Itämeren niemellä nimeltä Landfjärden. Alue kuuluu osittain Nynäshamnin ja osittain Haningen kuntaan. Alue kuuluu myös Häringe-Hammerstan luonnonreservaattiin



Täältä voi lukea ohjemmistosta ja linnan alueen aktiviteeteista. Uima-allasta ei näköjään enää saa käyttää muut kuin hotellivieraat. Kalenteri! 

Ruokavieraat ovat tervetulleita. Ravintola on melkein aina avoinna. Parasta kuitenkin soittaa etukäteen ja varata pöytä. Halpaa lystiä tämä ei ole.
















































keskiviikko 8. marraskuuta 2017

Nynäshamn


Nynäshamn, Standvägen, ehkä Suur-Tukholman kaunein tie


Nynäshamn


Kesäaikaan tulee usein saaristo mieleen. Olen tehnyt tätä postausta nyt jo pari kuukautta, joten on aika saada tämä homma valmiiksi. 

Autolla Tukholmasta Nynäshamniin on 58 kilometriä. Tukholmasta pääsee Pendeltågilla/paikallisjunalla Nynäshamniin. Matka kestää sähköjunalla noin tasan tunnin verran. Valtatie 73 päätyy Nynäshamniin. Tämän kauemmaksi ei pääse jos lähtee Tukholmasta suoraan etelään päin. Nynäshamn ei ole vain taajama, vaan Nynäshamnin saaristo on aivan omalaatuisensa saaristo. Saaristo kuuluu Suur-Tukholman eteläiseen saaristoon. Kuten alla olevasta kartasta näkyy niin Itämeri suorastaan syleilee Nynäshamnia.

Nynäshamn on Suur-Tukholman eteläisin saaristokunta, ja satamakaupunki. Merkillistä että Suur-Tukholman saariston saaret, kylät ja kupungit ovat kaikki erilaisia. Jokaisella on oma ilmeensä ja oma tunnelmansa. Nynäshamnin kuntaan kuuluu lukusia saaria joista useimmat ovat asumattomia tai jopa rauhoittetuja alueita. Kunnassa on kymmenen luonnonreservaattia.


Nynäshamnin kunta sijaitsee Södermanlandissa, tai Sörmnlandissa, kuten Tukholman eteläpuolella sijaitsevaa aluetta kutsutaan. Tämä alue oli 1200-luvulla Magnus Ladulåsin (Birgersson, Birger jarlin poika)) herrtuaskunta. Hänen noustuaan kuninkaan pallille hänen pojastaan Erik Magnussonista tuli Södermanlannin herttuas. Magnus Ladulås oli saannut silloiselta paavilata siunauksen että hänen poikansa tulevat saamaan "oman osansa valtakunnasta". Magnus itse alkoi isänsä Biger jarlin kuoltua käyttämään isänsä sigilliä "av Guds nåde svearnas hertig/Jumalan armosta svealaisten herttuas.

Erikin pojasta Magnus Erikssonista tuli sittemmin Ruotsin kuningas ja Erikin tytär Eufemia Eriksson meni naimisiin herttuas Albrekt (suuren) Mecklenburgilaisen kanssa. Magnus Ladulåsin tytär Ingeborg Mangnusdotter avioitui Tanskan kuninkaan Erik Menvedin kanssa. Magnus Ladulåsin  Valdemar nimisestä pojasta tuli Suomen herttuas ja Rikissasta tuli nunna.


Itämeri ympäröi kuntaa joten se ei ole ihme että kuntaa kutsutaan saaristokunnaksi. Sen pääpaikkakunta on satamakaupunki Nynäshamn. Nynäshamnin kunta on aivan ihana kunta monella tapaa.

Kunta oli jakautunut kolmeen pitäjään Sorunda, Torö ja Ösmo vuonna 1862 kuntareformin myötä. Nynäshamnista tuli kauppala vuonna 1911 ja Ösmo'sta tuli oma maakunta. Vuonna 1946 Nynäshamnista tuli kaupunki ja vuodesta 1971 ei Ruotsissa enää ole virallisesti kaupunkeja eikä kauppaloita lainkaan, vaan kaikki ovat pelkkiä kuntia. Sorunda ja Ösmo liitettiin Nynäshamnin kuntaan vuonna 1974.

Kunnassa asuu noin 30000 asukasta joista reilut 18% ovat maahanmuuttaja taustaisia. Täällä asuu varsinkin puolalaisia ja latvialaisia.


Nynäshamn kehittyi Nynäsgårdin ympärille, Telegrafgatan 41

Varsinainen kuvassa oleva kartanon päärakennus sijaitsee Nynäsvikenin lahden perukassa, lähellä leirialuetta. Yksi kartanon rakennuksisita on nykyään hotelli ja sillä on oma sähköjunanpysäkki, mutta pysäkiltä on noin 400 metriä hotelliin pitkin hieman mutkaista reitti. Sieltä on noin 1,5 kilometriä Nynäshamnin keskustaan kaakkoon päin. Kaikki maa-alueet Nynäsvägeniltä etelään päin Nynäsvikenin lahteen saakka on kartanon alueita. Alkuperäisen kartanon  alaisuuteen kuului 52 kartanoa ja torppaa Södertörnin alueella. Alueen viereen Nynäsvikenin lahteen on perustettu myöhemmin leirialue ja uimaranta. Joten hän joka haluaa kävellä vain kartanon puistossa on lähdettävä etelään päin kartanon sähhköjuna-asemalta, kun taas kartanon hotelliin mennää pohjoiseen päin. 

Kartanossa on asuttu jo 1400-luvulta saakka. Nynäsgårdin kartano oli alunperin rälssikartano. Aaatelissuvut ovat vuorotellen omistaneet kartanoa tiluksineen, suvut Bileke, Oxenstierena, Rosenstierna, Törn, Wrede-Sparre, Wrangel, Armfeldt ja Adlercreutz. 1700-luvulla kartanossa asui rouva Törnflycht ja hänen aikanaan venäläiset ryöstivät kaikki minkä irti saivat kartanosta. Venäläiset tekivät ryöstömatkoja siihen aikaan pitkin Tukholman rannikkoa ja ryöstivät kartanoita ja linnoja ja tuikkasivat tuleen monta kartanoa.


Kartnaoon johtava tie

Adelcreutzin aatelissuku osti kartanon vuonna 1812 ja he päättivät rakennuttaa huvilakaupunginosan kartanon ympärille. Näin syntyi Nynäshamn. Generaali Carl Johan Adelcreutz syntyi Suomessa Kiialan kartanossa vuonna 1757. Hän kuului porvoolaiseen aatelisukuun. Hän oli kreivi, serafimerritari, siis en av riktes herrar/yksi valtion herroista, sotilas ja valtioneuvos. Hän läksi mukaan sotaan jo 13-vuotiaana ja osallistui useanpaan sotaan elämänsä aikana. 

Nynäshamnille on meri ollut aina tärkeä. Satama on syvä, eikä se koskaan jäädy. NYnäshman on ollut myös ihanteellinen kesänviettopaikka ja on sitä vieläkin, sillä Nynäshamn on vieläkin melko pieni asutustaajama ja kunnassa on tilaa jakaa vaikka toisillekin. Itse Nynäshamnissa asuu vain noin 13000 asukasta ja koko kunnassa vain vajaat 30000.

Samalla kun huvilakaupunginosaa alettiin rakentamaan, vedettiin junanrata Tukholmasta Nynähamniin vuonna 1901. Rataa pitkin kulkee nykyään Tukholman paikallisliikenteen sähköjuna ja lukuisa määrä rahtijunia, sillä Nynäshamn on myös satamakaupunki. Se on oikeastaan yksi Tukholman satamista nykyään. Radan varteen sen pohjoiseen päähän on rakennettu varsinkin 60-70-luvuilla uusia moderneja asuinalueita vaikka mikä määrä. Alunperin junanrata kulki satamaan saakka, mutta nykyään päätepysäkki sijaitsee Nynäshamnin keskustassa, noin 300 metrin päässä satamasta. Satamasta kulkee laivoja Puolaan ja Gotlantiin, risteilyaluksia ja paljon rahtilaivoja. 


  Kartanon kappeli


Kartano manitaan ensimmäisen kerran vuonna 1289. Nynäsgårdin lisäksi kunnan alueella sijaitsee Djusrnäsin, Fitunan, Fållnäsin, Herrhamran, Körundan. Ogestan ja Hammerstan kartanot, lukuisa määrä pinempiä kartanoita ja kunnan rajamailla Årstan linna, josta olen kertonut täällä. Häringen linna sijaitsee myös kunnan rajalla, josta kerron erikseen myöhmemin. 


Nynäsgårdin kartanon hautausmaan kellotorni

Vuonna 1932 joutui kartano professori Hjalmar Sjögrenin ja hänen vaimonsa Anna Nobelin haltuun. Anna oli Ludvig Nobelin tytär. Ludvig Nobel oli ruotsalais-venäläien insinööri, jonka veli oli Alfred Nobel, joka perusti Nobelin säätiön, joka jakaa Nobelin palkinnot joka vuosi.

Vuonna 1930 laivanvarustaja Axel Ax:son Johnson osti kartanon ja junaradankin Tukholmasta Nynäshamniin. Hänen tyttärensa Milred Johnson von Platen omsitaa kartanon vieläkin. Von Platenit ovat Ruotsin perusaatelistoa. He ovat keskittyneet ekologiseen viljelyyn, metsätalouteen ja asuntojen vuokraukseen. Axel Ax:son Johnsonin pojan tytär Antonia Ax:son Johnson on yksi Ruotsin rikkaimpia naishenkilöitä nykyään. Olen kertonut hänestä aikaisemmin täällä. 


 Nynäsgårdin hautausmaa


Hjalmar ja Anna Sjögrenin mausoleumi


 Henrik von Platenin hauta






Gotska Sandön saari on kansallispuisto, joka kuuluu Gotlannin kunnalle.

Nynäshamnin kuntaan kuuluu myös lukuisia saaria, 1556 kappaletta toinen toistaan erilaisempia saaria. Mutta vain 13 asuttavaa saarta.  Naapurikunnassa Haningessa sijaitsee jopa 4262 saarta. 

Saaristolaivaliikeenne on kesäakaan erittäin vilkasta. Täällä on kartta Tukholman eteläisen saariston laivaliikenteestä. Täällä on matkan suunittelu ja muu info!

Kesäaikaan kulkee myös laiva Gotska Sandön saarelle, joka sijaitsee Gotlannin pohjoispuolella avomerellä. Saarelle pääsee myös Gotlannin saarelta Föråsund'ista. Saari on syntynyt hiekasta, kivistä ja sorasta. Saarella on ihania hiekkadyynejä ja muutenkin omalaatuinen luontonsa. 


Saari on suosittu retkikohde. Saarelle on otettava mukaan juotavaa ja syötävää, ja kunollinen hattu auringonsuojaksi. Hyvät kengät on parasta ottaa mukaan, mutta rannalla voi kävellä myös paljainjaloin. Varmuuden vuoksi lämmintä päällepantavaa, jos sattuu tulemaan myrsky. Uimapuku, kamera ja kiikari voi olla hyvä olla mukana. Juomavettä löytyy saarelta, mutta ei ruokaa. Sen sijaan laivalta voi ostaa oikein täydellisen menun, mutta ymmärtääkseni se on etukäteen varattava ja maksettava matkalipun yhteydessä. 

Saarelta löytyy rakennuksia, joissa voi syödä omia eväitään. Täällä on matkustajakoti, telttoja vuokrattavana, tupia joissa saa yöpyä, mutta ei myymälää tai kioskia. Oman teltankin voi ottaa mukaan, mutta telttaa ei saa psytyttää muualle kuin teltta-alueelle. Täällä tuulee välillä niin kovasti ettei laiva kulje, kunnes tuuli tyyntyy. Yöpyä voi joko majakkakylässä tai leiripaikalla. Kappelikin löytyy. Täällä ei asu kuin viisitoista henkeä vakituisesti. Varaa matka täältä!


 Gotska Sandön kappeli

Kappeli rakennettiin vuonna 1894 mutta se paloi kokonaan vuonna 1934 ja kappeli jouduttiin rakentamaan uudestaan. Rakentamista varten tarvittiin kerätä varoja. Kappelin lähettyvillä sijaitsee myös saaren pieni hautausmaa.

Saarella on melko iso hyljekolonia saaren itäisellä rannalla. Hylkeet on jätettävä omaan rauhaansa.


Pääalttarilla seisoo espanjalainen Madonna 1700-luvulta. Itse alttari on rakennettu meressä ajelehtivista laudoista.










Axel Ax:son Johnson osti Nynäsin kartanon vuonna 1930. Hän oli rikas telakoitsija ja teollisuusmies. Myöhemmin suku perusti Axel Jonsongruppen nimisen sukufirman. Nykyinen suvun päämies on naishenkilö joka peri isältään firman ja suuren tavarataloketjun nimeltä Åhlens sekä Kick kosmeettikafirman, Lagerhaus sisustusmyymälät. Antonia A:x:son Johnson on Ruotsin rikkain nainen nykyään ja viidenneksi rikkain ruotsalainen. Hän omistaa myös Designetorget, Filippa K, EMG... Axfood nimisen suuren ruokatavaraketjun ja on suuri osakkeenomistaja Dagab AB, Willys AB, Hemköpskedjan AB, Tempo, Mekonomen...
Antonia Ax:son Johnsonista olen kertonut aikaisemmin Uppland-Väsbyn yhteydessä.


Nynäshamnin kunta on hyvin harvaan asuttua ja se johtuu jo yksistään siitäkin syystä, että hyvin suuri osa maa-alasta on luonnonreservaattia. Kuunna alueella on hyvin pieniä vanhempia kyliä siellä täällä luonnon keskellä. Kylät ovat eläneet omaa elämäänsä melko eristäytyneinä Tukholmasta. Meri on aina lähellä, mutta myös paljon metsää ja villieläimiä ja runsaasti lintuja. Täällä ei aina ole edes postiosoitteita, vain kylän nimi ja rakennuksen numero. 

Kunta on todellakin kaunista ja aitoa maalaismaisemaa, jota ympäröi meri. Täällä seisoo lehmät, hevoset ja lampaat niityillä suurimman ajan vuodesta. Meren läheisyys tekee talvista erittäin lauhat ja melekin lumettomat. PKakis viikoa sitten tuli syksy Suur Tukholmaan ja sa nädhä ksoka tulee talvi. Luultavasti vasta tammikuussa ja sitä ei sitten kestä kauaa, kun taas on kevät. Hyvin harvoin on miinusasteita. Metsissä on villejä eläimiä runsaasti. Meren läheisyys ja kumpareinen maasto houkuttelee paljon turisteja. Puhumattakaan Nynäshamnin erittäin omalaatuisesta ja vaihtelevasta saaristosta.


Nynäshamnissa on sula meri talvellakin joten siksi tänne rakennettiin satama jo 1850-luvulla. Satamaan sitten myöhemmin rakennettiin junanrata. Vuonna 1879 muutti rikkaita ranskalaisia aatelisia Nynäshamniin. He olivat poliittisia pakolaisia. He halusivat perustaa kolonian Nynäshamniin. Mutta he eivät saaneet lupaa joten he kaiketi muuttivat Tukholmaan. Vuonna 1891 avattiin ensimmäinen junanrata Tukholman ja Ösmon välille.

Nynäshamnin kunta jakaantuu neljään alueeseen, Nynäshamn, Sorunda, Torö ja Ösmo. Kunta jakautuu kolmeen seurakuntaan, jotka kuuluvat Strängnäsin hiippakuntaan.


Nynäshamnin satama on yksi useammasta satamasta Tukholman alueella.  Näihin kohteisiin pääsee Nynäshmanista autolautoilla.

Nynäshamn on ennen kaikkea saaristokunta, joka koostuu noin tuhannesta saaresta ja luodosta. Satama on aina ollut tärkeä, varsinkin Gotlannin saaren asukkaille. Nykyään on Gotlannista vilkas lentoliikennekin Tukholmaan mutta aikaisemmin gotlantilaisten oli matkustettava laivalla Nynäshmaniin  ja  siitä edelleen junalla tai bussila Tukholmaan. Tuo reitti on vieläkin vilkas, varsinkin kesäaikaan.Tukholmassa asuu runsaasti puolalaisia ja monet puolalaiset tekevät viikoloppumatkoja Tukholmaan. Puolalaisia on reilusti yli satatuhatta Ruotsissa. Varsinkin kesäaikaan on Nynäshamn vilkas kaupunki.



Kuvassa olevan saaren nimi on Trehörningen. Saarella sijaitsee vanha Nynäshavsbad/Nynäsin merikylpylä siltä ajalta kun Nynäshamiin alettiin rakentamaan huvilakaupunginosaa. Kylpylä on monipuolinen rakennuskompleksi jossa voi jopa yöpyä. 


 Nynäs Havsbad

Kylpylä kertoo menenesitä ajoista, jolloin rikkaat perheet kävivät kylpylöissä. Vielä tänäkin päivänä on kylpylät suosittuja virkistäytymis paikkoja. Nykyään on melkein kenellä tahaansa varaa käydä joskus kylpylässä. Nykyinen kylpylä on kylpyhotelli kaikkine mukavuuksineen. Vuonna 1903 kävi silloinen kuningas Oscar II vihkimässä kylpylän. Kuningas tuli Nynäshamniin erikoisesti häntä varten liikenteeseen laitetulla junalla. Kuningas kirjoitti kallioon niemensä, joka sitten kullattiin, aivan kuten hän teki käydessään vihkimässä Saltsjöbadenin kylpylän. Kylpylän yhteydessä on jopa kasino. Ensimmäisen maailmasodan aikana kylpylä toimi sairaalana.


Kasino


 Kylpylän  ravintola ja juhlahuoneet


Alunperin Nynäshamn oli kalastajakylä, josta kehittyi vilkas satamakapunki. Nynäshamnin maaseudulla on aina sijainnut suuria manviljelystiloja. Lähistöllä on luonnnonreservaatteja ja rikas eläinkanta, hirviä, kauriita ja villisikoja saattaa tulla vastaan kävelyretkillä. Villisikoja on riesaksi saakka. Maanviljelijät suorastaan vihaavant niitä. Ruotsalaiset eivät syö mielellään villisikaa, joten kanta pääsee kasvavaan aivan luonnottoman suureksi. 

Keväästä asti on Södertörnin alueella liikkunut 1-3 sutta, joista yksi on norjalainen susi. Sillä on kaulapanta jossa on signaalilähetin, jonka avulla voi silloin tällöin saada tietää suden sijainnin. Sudet ovat liikkuneet jopa asuinalueilla joissa on korkeita asuinrakennuksia tiheässä. Norjalainen nuori susi neiti ei näytä pelkäävän mitään, mutta se on utelias. Tukholman pohjoispuolella Upplannin maakunnassa on myös liikkunut susia joista ainakin yksi on tapettu.  Susi alkoi tappamaan pannassa talutettavia koiria. Södertörnin puolella on sudet tappannet lampaita ja yhden kissan. Eipä silti, Tukholman pohjoisosissa liikkuu myös susia.



 Moderni majakka


Kunnan turistisivut Visit Nynäshamn!

Kunnalla on hyvin paljon tarjottavaa vierailleen. Elämä pyöriin kesäaikaan sataman ja saariston ympärillä ja pitkin kunnan raaniikkoa.Täällä on vierassatama ja kunnan turistitoimisto aivan keskellä Nynäshamnia. Täällä on ravintoloita ja pieniä punaisia puoteja joissa myydään yhtä ja toista ja varsinkin kalaa ja katkarapuja. Ja mikä parasta niin sähköjuna Tukholmasta tulee tänne vierassatamaan saakka.


Tukholmasta tulee sähköjuna tähän laituriin. Laiturilla on matkalipun leimauskone ja kaiketi siitä voi sotaa uatomaatti matjalipunkin. Junassa on lipuntarkastaja, joka kulkee Västerhaningen ja Nynäshamnin välillä mukana junassa. Västerhaningessa on samanlainen junalaituri, johon pääsee ilman matkalippua, joten siksi on oltava junassa lipuntarkastaja mukana. Konduktööriltä ostettu matkalippu on 17 kruununa kalliimpi kuin automaatista ostettu kertalippu tai kertakortti tai kännykällä maksaminen/biljett med mobiltelefon.Matka kestää tasan tunnin ja junna kelpaa Tukholman paikallisliikenteen liput ja matkakortit. Matkalipun voi ostaa myös SL-app'ista. Täällä muut matkalippu mahdollisuudet.


Sähköjunan päätepysäkki ja bussipysäkki vierekkäin


Keltainen vanha asemarakennus ei enää ole asemarakennus. Heti rakennuksen takana puotien edustalla on sähkäjunan päätepysäkki. Juna pysähtyy tätä ennen kahdella asemalla Nynäshamnissa. Juna ikäänkuin pyöräyttää ympyrän Nynäshamnissa, kunnes se päätyy tälle päätepysäkille.


 Nynäshamnissa sijaitsee rautatiemuseo,
 joka on avoinna vain sunnuntaisin noin kello 13-16.


Satamakahvila




Savukalan ja katkarapujen ystäville tämä on paratiisi. Tämä myymälä ja ravintoa/kahvila.




  Strandvägen, jota nynäshamnilaiset itse kutsuvat nimellä Ringvägen


Strandvägen on Nynäshamnin ehdottomasti kaunein tie, joka on vaan käytävä kokemassa. Ei se hassumpi ole se läntinenkään tie joka johtaa Ankaruddenin satamaan. Bussi 852 kuljettaa väkeä Ankaruddenin satamaan. Strandvägenin tie kulkee aivan merenrantaa myötäillen. Tie on kapea, joten kävly sillä on hieman uskaliasta. Silti monet näkyvät kävelevän sitä pitkin. Jos ei ole omaa autoa alla, niin Nynäshamnista järjestetään kesäaikaan ryhmäbussimatkoja Strandvägeniä pitkin Lövhageniin. Lövhagen on aivan ihana luonnonreservaatti alue, ehkä Nynäshamnin kaunein sekin.


 Rantatie on kuusi kilomertiä pitkä.


Tämä kaunis rantatie, tai ringväg, kuten nynäshamnilaiset tietä kutsuvat, rakennettiin Tukholman olympialaisia varten. Täällä pidettiin kesäolympilaisten purjehduskilpailut vuonna 1912.

Olympialaisten aikaan täällä oli jopa ravintolakin rannalla näköalaterassilla. Ravintolassa pidettiin joka ilta Supé dansante iltoja, iltakonsertteja. Rantatie on vieläkin erittäin suosittu, vaikka täällä ei ole enää rantaterassiravintola, vain rantaan johtavat portaat. Perillä sijaitsee kuitenkin erittäin viihtyisä Lövhagenin matkustajakoti, jossa voi kahvitella ja ruokailla.




 Lövhagen matkustajakoti

Lövhagenin matkustajakoti ja mökkivuokraamo sijaitsee Hamnviksvägen 80,  noin kolme kilometriä Nynäshamnista etelään päin, ihanan rantatien varrella. Tämä on aivan ihana paikka lapsiperheille. Miskipä ei eläkeläisillekin. Täällä sielu lepää.


Lövhagen

Ja kun on patikoinut Syrandvägeniä noin kolme kilometriä niin on aika pitää fikapaus/kahvitauko Lövhagenin matkustajakodin kahvilassa. Kesällä heillä on pöytiä ja tuoleja pihalla nurmikolla. Nynäshmanissa on joka puolella kesäaikaan kahviloita jotka ovat kaikki erilaisia, mutta erittäin ihania levähdyspiakkoja. Joka reissulla Nynäshamnissa olen saanut erittäin hyvää ruokaa. Ensimmäisen kerran kävin täällä kun odotin tytärtä ja siitä on nyt jo kolmekymmentä vuotta aikaa.


Esimerkiksi Nynäshamnin kotiseutukodin kahvila, Hembygdsgården, Luddes gränd 2, Strandvägenin alkupäässä, on suositeltava paikka kahvitella. Hieman vaikea löytää. Täällä on ensiluokkainen ruokabuffé. Lapsille omat ruokalajit, pastaa, pannukakkua ja lihapullia. Avoinna arkipäivisin vuodet ympäri kello 9.30-12.00. Pöytätarjoilu perjantaisin, launantaisin ja sunnuntaisin. 

Tässä alla valokuvia Lövhagenin alueelta:










Tuo hieman isompi saari Nynäsvikenin kapean lahden eteläpuolella on nimeltään Järflotta. Koko saari on luonnonreservaatti aluetta, eikä sinne ole edes siltaa. Mantereen ja saaren välillä on hyvin kapea kanava nimeltä Dragen.

Järflottan länsipuolella on niemi nimeltä Kärringsboda, joka on myös luonnonrservaattialuetta. Käringsboda tarkoittaa suurin piirtein "akkojen asuntoa". Tuo boda on viikinkien aikainen nimitys asuinpaikalle. Kärringsbodan niemellä on runsaasti luonnonpolkuja ja uimapaikkoja. Niemeen pääsee puoleen väliin saakka autolla. Järflottavägenin bussipysäkillä pysähtyy bussit 852 ja 848. Mollemmat lähtevät Nynäshamnin asemalta. Pysäkiltä on noin neljä kilometriä parkkipaikalle.


Dragets kanal

Kanava on osa Nynäsvikenin lahtea. 1200-luvulla oli vedenpinta kolme metriä korkemalla kuin nykyään. Upplannin ja Södermanlandin maakuntien alueet nousivat Ruotsissa viimeisenä meren pinnan yläpuolelle jääkauden jälkeisellä ajalla. Maannnous jatkuu vieläkin. Noin 4 mm vuodessa Tukholman alueella.


Nynäshamnin kirkko seisoo kukkulalla aivan sataman edustalla. Melkein satamaan saakka tulee sähköjunat Tukholmasta. Junat pysähtyy Nynäshamnissa kahdella eri pysäkillä. Tukholmasta Cityterminaalista tulee myös busseja tänne satamaan. Sähköjunan pääätepysäkiltä on vain noin sata metriä Nynäshamnin keskustaan.

  
Kirkko on avoinna joka päivä kello 9.00-15.00

Nynäshamnin kirkko on ns kesäkirkko joka on avoinna joka päivä kesäaikaan juuri turistien ja lomalaisten takia. Kirkkoa näytetään ja esitellään oppaan kanssa. Erilaista ohjelmaa on järjestetty joinakin iltoina ja kahvila on avoinna joka päivä 13.30-15.20 kesäaikaan.


Arkkitehti Lars Israel Wahlman suunniteli tämän kauniin ja harmoonisen kirkon vuonna 1930. Kirkon paikalla tällä kukkulalla seisoi aikoinaan Majakka. Kirkko on peruskorjattu ja kalustettu uudestaan.


Sisustus on moderni ja harmooninen. Kirkossa on kotoisa tunne. Täällä viihtyy. Auringonvalo tunkeutuu isoista ikkunoista sisään aamu-ja iltapäivisin.


 Moderni Pyhä Maria ja Jeesuslapsi

Nynäshamnin varsinainen keskusta sijaitsee mäen päällä, suoraan ylös vierassatamasta. Voisin suositella (kreikkalaista) Jannis kahvilaa, joka sijaitsee kunnantalon kupeessa, Stadshusgränd 2A. Kahvila sinäänsä ei ole erikoinen mutta siinä ulkona kahvilan edustalla oli mukava istuskella. Saimme siellä erittäin ihanan ja "freesin" ensiluokkaisen ja suuren salaattiannoksen. Suosittelen! Facebook!

Nynäshmanissa on usieta käytettyjen tavaroiden myyntipsitetä, kuten Gothem Café ja Second Hand (erittäin hyvä myymälä, jonka omistaa Skyddsvärnet nimien hyväntekeväisyysjärjestö) Bryggargatan 14, Röda korset (punainen risti) Telivägen 10, Binge Ting ja Retrohuset, Loppmarknad Skolgatan1  ja monta muuta.


Nynäshamn on pieni saaristokylä oikeastaan ja sen ympärillä rehottaa luonto. Suuri osa kunnan pinta-alasta on melko villiä luontoa. Täällä on kymmenen luononresrvaattia ja lukusia puistoalueita. Ören nimisestä  luonnonreservaatista pitää Nynäshamnin kunta itse huolen, muista huolehtii Lääninhallituksen saaristosäätiö/Skärgårdsstiftelsen


Ören luonnonreservatti sijaitsee Torön niemen kärjessä. Ihastuin tähän alueeseen ensisilmäyksellä, varsinkin ranta-alueeseen niemen kärjessä. Täällä on myös jonkin verran asutusta. Bussilla 852 Nynäshmanista Herrhamra grindar nimiselle pysäkille ja siitä sitten oikealle Ören luonnonreservattiin. 



 Herrhamra gård

Herrhamran kartano oli aikoinaan rälssikartano, jonka alueisiin kuului koko Torön saari. Kartano sijaitsee Torön pohjoiskärjessä ja kartanon hevostallit saaren eteläisessä päädyssä, vastapäätä Örenin luonnonreservattia.


Automatka tänne niemen kärkeen on jo nautinollien reissu. Tie päättyy Torön pieneen kylään, laivasatamaan nimeltä Ankarudden, josta pääsee sitten saaristolaivalla Landsortin ihanalle saarelle. Kuninags Valdermar Birgerssonin (Birger jarlin poika) purjehdusreitti kulki täästä ohitse 1300-luvulla. Siihen aikaan Torön saarta tai niemeä hallitsi Erengisle Sunesson Bååt niminen aatelisherra, joka oli keskiajan mahtavin herra. Bonden aatelissuku on nyttemmin sukupuuttoon kuolleen Bååt suvun sukuhaara. Siitä syystä Bonden suvun vaakuanssa on vene=båt. 

Ritarihuoneella on toinekin Bonden suku, nimittäin Bonde af Björnö, jolla ei ole mitään yhteistä Bååtin suvun kanssa. Sitten on myös olemassa kolmaskin Bonden suku, Trolle-Bonde. Bonden suku on vanhin ruotsalainen rällssisuku. Bonden suku omistaa tai on omistanut noin 20 linnaa ja jonkun palatsinkin.

Erengisle Sunesson Båå onnistui jopa hankkimaan jaarlin tittelin Orkeneyn saarilla, vaikka hän ei ikinä astunut jalallaan saarille. Hän oli yksi niistä miehistä, jotka vastustivat kuningas Magnus Erikssonia. Joukko herroja piti palaverin Saksassa ja he päättivät että herttuas Albrekt Mecklenburgilainen saa kuninkaan kruunun Magnuksen sijasta. Albrekt pani ensin vastaan jo yksistään siitä syystä että hän oli Magnus Erikssonin siskon prinsessa Eufemia Erikssonin poika. Loppujen lopuksi kävi niin että Albrekt toimi Ruotsin kuninkaana peräti 25 vuotta, mikä on tosi pitkä aika. Hän abdikoi vasta vuonna 1405 virallisesti. Hän toimi myös Mecklenburgin herttuaan virassa samanaikaisesti. Mecklenburgin ruhtinaskunta oli suuri.Albert Mecklenburgilaisen elämänkerta on mielenkiintosta luettavaa. 

Suurmies Erengisle Sunesson Bååt testamenttasi Torön alueen Strängnäsin hiippakunnalle vuonna 1335, mutta sillä varauksella että jos Erengisle saa jälkeäläisiä niin heillä on oikeus saada Torön alue takaisin suvun omistukseen. Ja niin kävi, että jo vuonna 1442 antoi Erengislen poika Erengisle Nilsson seitsemän kartanoa ja kolme torppaa täältä Torön niemeltä huomenlahjaksi vaimolleen Brita Olovsdotter Tott'ille. Erengisle Nilsson kuului paikalliseen sörmlantilaiseen korkea-aateliseen Hammer-sukuun. Suvun pääkartano Hammersta sijaitsee täällä Nynäshamnin kunnassa Ösmon pitäjässä. Hammerstan kartano ja sen valtava maa-alue on vieläkin erittäin korkealle arvostettu tila, jonka omistaa Sixten Ivan Douglas Selling ja hänen vaimonsa Solveig Margareta Nilsson Selling. Huom! Hän on omaa sukuaan Nilsson, siis melko varmasti Erengisle Nilsson nuoremman jälkikasvua.


Ösmon kirkko, kalkkimaalaus jossa Erengisle Nilsson nuorempi on oikealla ja Britta Olofssdotter Tott vasemalla.

Britta Olovsdotter Tott oli ruotsalainen ja tanskalainen aatelisneito ja hän sai lisänimekseen Hammerstan rouva. Brittan isä oli tanskalainen ritari Olof Axelsson Totta ja äiti norjalainen Karen Jenssen Falk. 

Britta sotkeutui politikkaan Ruotsin ja Tanskan välisen sodan aikaan ja Britta tuomittiin roviolle polettavaksi, mutta tuomiota ei koskaan langetettu. Britta muutti Tanskaan, eikä koskaan palannut takaisin Ruotsiin. 

Albert Pictoriuksen kalkkimaalaukset Ösmon kirkossa on olevinaan Brittan synninsovitus. Tavallisin tapa rangaista naishenkilöitä oli laittaa naishenkilö luostariin lopuksi ikäänsä. Naishenkilöiden rangaistuksista  päätettiin ns herrainpäivillä. Brittaa syytettiin myös sukusigillin väärentämisestä. Kerrotan että Britta olisi saanut hammerstan kartanon omistukseensa väärentämällä sukussigillin. Jälkeenpäin asia selvisi ja Britta oli syytön.

Sten Sture vanhempi sai Hammrestan kartanon tiluksineen vuonna 1400-luvun puolessa välissä, siitäkin huolimatta että kartano oli testamentoitu Uppsalan tuomiokirkolle.


Ösmon kirkko
Lähellä sijaitsevassa yhdessä Ruotsin kauneimmista kirkoista löytyy kalkkimaalaus ns lyckohjulet/onnenpyörä, jossa on Eringisle Nilsson nuorempi kuvattu. Kirkosta kerron lisää myöhemmin.

Torö'ssä sijaitsee jopa kirkko ja vanha hautausmaa. Ruokatavaramyymälä, kajaakkivuokraamo, ravintola, keramiikkamyymälä ja luonnollisestikin myös Torön kotisuetujärjestön tilat. Torössä on enimmäkseen vain huviloita ja kesämökkejä. 

Hammersta gård



Hammerstan linakkeen raunioita


Kartanon ympärille syntyi myös kyläyhteisö, josta on vieläkin esim tuulimylly muistona. Aluelle on nyt noussut moderni kyläyhteisö.

Herrhamran kartanossa on hesvotallit. Hevostallejahan on Suur-Tukholman alueella vain muutaman kilomertin välein. Toinen ihana alue tästä vielä etelään päin on Landsort. Kerron sitiä pian lisää. 

 Lampaat laitumella








 Nickstan uimaranta


Nynäshamnissa on myös ihana hiekkaranta joka sijaitsee Nickstan leirialueen yhteydessä. Uimaranta sijaitsee melko keskeisellä paikalla, vain kilometrin päässä sähköjunan päätepysäkiltä.

Lerialueella on myös matkustajakoti ja mökkejä vuokrattavina.


Nynäshamnissa elämä pyörii laivojen, sataman ja meren ympärillä.



Nynäs Havsbad



 Rikförsäkringsverkets sjukhus, kuntoutussairaala


 Djursnäs gård, Ösmo

Kuningas Gustav Vasan pojan avioliiton ulkopuoella syntynyt tytär Helena Gyllenhielm meni naimisiin eversti Wollmar Yxkullin kanssa ja näin Djurnäsin kartano joutui heidän omistukseensa. Wollmar Yxkull on liivinmaalaista alkuperää, aateloitu Ruotsissa. Hän toimi Ruotsin kuninkaan Karl IX:n hovimarsalkkana 1600-luvulla. Hänellä oli suuri asuintalo Södermalmilla. Katu jonka varrella talo sijatsee sai nimekseen Wollmar Yxkullsgata. Wollmar Yxkull on haudattu Ösmon kirkkoon, joka sijaitsee täällä Nynäshamnin kunnassa.


Ogesta Gård, Ösmo

Täällä asui Wollmar Yxkullin poika Didrik Yxkull. Hänen jälkeensä kartanon on omistanut monta aattelissukua, joiden vaakunat löytyy Ösmon kirkosta.  Jotkut heistä on haudattu kirkkoon. 

Ogesta gård allé 2015.jpg



Körundan kartano sijaitsee pienen Muska nimisen järven rannalla, noin kaksi kilometriä Ösmosta pohjoiseen päin. Täällä on eletty jo 400 eaa. Viikingit asuivat  aikanaan alueella. Nykyinen kartanorakennus on 1400-luvulta ja se on yksityisessä omistuksessa.

Yksi kartanon rakennuksista on hotelli ja konferenssikeskus, jonka lähettyvillä hevostallien luona sijaitsee golfkenttä. Täällä on runsaasti saksanhirviä joita ehkä ampumaseura ampuu johonkin aikaan vuodesta.

Kartano on rälssikartano keskiajalta. Ensimmäisset asukkaat ovat olleet kirkon miehiä ja sen jälkeen kartanossa asui asemies Johan Fredebern. Hän oli sakalainen aatelismies Mecklenburgin ruhtinaskunnasta. Kuningas Albert Mecklenburgilaisen hallintoajalla 1364-1389 muutti paljon mecklenburgilaisia Ruotsiin. Hän kirjoitti ns Engelbrecktskrönikan. Fredenbern meni avioon ruotsalaisen naishenkilöön kanssa ja asettui asumaan Körundaan. Heillä oli myös talo Gamla Stan'issa Järntorgetin torin reunalla. Hän ei ollut vähäänkään uskonnollinen mutta silti hän kustansi Ösmon kirkon seinien kalkkimaalaukset. 

Myöhemmin kartansossa asui asemies nimeltä Peder Elofsson ja hänen jälkeensä Botilda Jönsdotter osti kartanon. Noin sata vuotta myöhemmin Wollmar Yxkull ja hänen poikansa Didrik ostivat rakennukset. Mutta omistajat vaihtuivat tiheään tahtin. Seuraava omistaja oli lakimeis Johan Enanderhjelm. Johan Gustaf von Bröm osti sen jälkeen vuorostaan kartanon. Seuraava asukas oli kihlakunnantuomari Olof Malmerfelt, joka muutti kartanoon. Vuonna 1809 osti kapteeni Adolf Fredrik Ström kartanon, jonka aikana kartanossa oli jo kaksi siipirakennusta, joissa oli kaakeliuunit. Kaksi punaista torppaa kuului myös tiluksiin.

Vuonna 1813 kartanosta tuli rälssikartano vapaaherra Sven Cederströmin suvulle. Mutta ei kartano pysynyt suvun hallussa, vaan se vaihtoi taas omistajaa tiheään tahtiin. Vuonna 1905 osti oikeusneuvos Fanny Herman kartanon. Hän uuskorjautti sen perusteellisesti. Kamariherra Edvard Bergenstråle osti kartanon 1910 ja möi sen kaksi vuotta myöhemmin komentokapteeni Nils Ankarcrona'lle, joka rakensi kartanoa vieläkin isommaksi. 

Ösmo oli siihen aikaan oma kuntansa ja kunta tarvitsi tontteja rakentaakseen asuinrakennuksia. Nimittäin Muskön saarelle muutti meriarmeija ja henkilökunta tarvitsi ausntoja. Muskön saaresta olen aikaisemmin kertonut täällä.  

Ösmo liitettiin Nynäshamnin kuntaan vuonna 1973 ja vuonna 1975 paloiteltiin taas uudemman kerran kartanon maita tonteiksi. Kokoomuslainen politikko Harry Bouveng osti kartanon ja hänestä tuli yksi Nynäshamnin kunnan politikkoja. Kartanon päärakennuksessa on konttoritilat ja siipirakennukset ovat vuokrattu asunnoiksi. Kartanossa on myös lammastaloutta. Osa rakennuksista kuuluu Golfklubille ja sen hotellille. Körundan kylässä sijaitsee viisi huvilaa ja yksi rautakauden aikainen viikinkien rakennus järven rannalla. 


Tie joka johtaa Körundan kartanoon. Tie lähtee Ösmon juna-asemalta pojoiseen päin. Kartanoon ja golfkentälle on Ösmon asemalta matkaa noin kaksi kilometriä.

Körunda norra flygel 2015a.jpg

Tämmöistä pientä asuinrakennusta kutsutaan ruotsiksi nimellä stuga, siis tupa. Vaikka tämä rakennus on alunperin voinut olla torppa josta on sitten kunnostettu stuga.

Körunda Sjön Muskan 2015.jpg


Nynäshamns Golfklubb 2015c.jpg

Körundan golfkenttä, ravintola ja konfrenssikeskus


Körundassa sijaitsee myös ns jääkaudentalo, joka on tarkka kopio viikinkien ajalta. Talo sijaitsee Muskan järven läntisellä puolella, vain parisataa metriä golfkentästä eteenpäin. Tänne löytää omalla autolla Tukholmasta valtatie 73 pitkin ja ja siitä Ösmo'on ja edelleen kylttien mukaan Körundan Golfkentälle. Tukhomasta Ösmo'hun on noin 35 km ja Ösmo'sta Körundan 5 km. Elokuun puolessa välissä pidetään täällä rautakauden markkinat 100-vuotisen tavan mukaan. 


Ösmo kyrka

Ösmo kyrka

  Virtuaalinen vierailu!

 Kirkkoa pidetään avoinna joka päivä.

Ösmon kirkko kuuluu Ösmo-Torön seurakuntaan, jossa on kaksi kirkkoa ja yksi kappeli. Ösmon kirkko on 1100-luvulta ja se kuuluu todellisten helmien joukkoon. Ehkäpä uskallan väittää että tämä on kaunein kirkko Ruotsin vanhimpien kirkkojen joukossa. Kirkko on aivan ihana. Kalkkimaalari Albertus Pictor on ollut täällä ja maalannut kalkkimaalauksia. Hän oli Suur Tukholman ja etenkin Mälarenjärven laakson alueen ainoa nimellä tunnettu kalkkimaalari ja hän on todellakin maalannut erittäin paljon. Albertus oli 1400-luvulla Saksasta Tukholmaan ja jäi tänne. 


 Ösmon kirkko peruskorjattiin vuonna 2012.

Kirkon paikalta on löydetty paljon muinaismuistoja. Jääkauden jälkeisen mannousun aikoina ennen vanhaan oli Itämeren ranta aina tänne Ösmon kirkon luokse saakka. Joten tänne pääsi veneillä pohjoisesta ja etelästä. Kristityillä oli tapana rakentaa kirkkonsa entsille kulttipaikoille tai hautakentille. Kristinusko tuli tänne noin vuonna 1000. Osalla riimunkivistä on ristinmerkkejä ja osalla ei. Se oli valtava muutos yhteisössä, kun alueelle tuli uusi uskonto ja sen myötä uusi Jumala. Aaasajumalat saivat siirtyä tieltä pois. Kirkon paikalla on ensin seisonut puukirkko, kuten Ruotsissa on ollut tapana. Mutta se on jouduttu purkaamaan tai se paloi, joten uusi kirkko rakennettiin vahvemmista aineksista.

Kirkontornista tehtiin vartiotorni, koska venäläiset liikkuivat yhtenään Itämerellä ja kävivät Ruotsin rannikolla jatkuvasti ryöstöretkillään. 1300-luvulla suurennettiin kirkkoa huomattavasti suuremmaksi. Kaksi aatelissukua on saanut aatelisvaakunansa kirkon seinälle, Tott ja Natt och Dag suvut. Jälkimmäinen suku omisti suuren osan Södertörnin maa-alueista.

Tanskalaiset ja ruotsalaiset riitaantuivat hyvin usein ja sota oli jatkuvasti lähellä. Molempien maiden aateliset kilpailivat keskenään kuninkaitten suosiosta ja omasta stauksestaan. Molemmilla mailla oli välillä yhtenein kuningas. Natt och Dag suku oli aatelissuvuista mahtavin 1400-luvulla. Natt och Dag suku oli jakautunut kahteen sukuhaaraan ja toinen niistä asusti Hammerstan kartanossa ja Häringen linnassa, josta aion kertoa omassa postauksessa.

Tanskalainen Tott suku piti siihen aikaan valtaa Tanskassa mutta yritti saada myös jalansijaa Ruotsissa. Kerroin heistä jo Hammerstan kartanon yhteydessä.

Ösmo kyrka

Fitunan kartanon rouva Helena Fleming Sorundan kylästä on lahjoittanut kirkolle saarnastuolin. Hän oli maaherra Henrik Classon Flemingin tytär. Helena oli aviossa kaksi kertaa. Ensin översti Wolmar Yxkulluksen kanssa joka asui Ogestan kartanossa Ösmossa. Miehensä kuoltua Helena meni uusiin naimisiin  kuvernööri Nils Bååtin kanssa, joka asui Sorundan kylässä Fållnäsin kartanossa. Helenan toinenkin mies kuoli ja Helena asui vuoron perään Sorundassa ja Ösmossa ja siksi hän kävi kummassakin kirkossa. Helena lahjoitti myös Sorundan kirkkoon saarnastuolin samoihin aikoihin kuin Ösmon kirkkoon.




Triumfi krusifiksi on valmistettu Saksassa vuonna 1475. Krusifiksia säilytettiin kaun kirkon vintillä. Mecklenburgilaisten suhteilla sai helposti hankittua kirkkokalustoa Ruotsiin. Ruotsin kuninkaan Magnus Erikssonin sisko prinsessa Eufemia, oli naimisissa Mecklenburgin ruhtinaan Albrektin kanssa, josta sitten tuli myös Ruotsin kuninags 1300-luvulla. Mecklenburgin ruhtinassuku elää vieläkin. Suvun nykyinen päämies on herttuas Borwin von Mecklenburg


 Madonnan kuva on 1500-luvulta.





Sorundan alueellakaan ei asu kuin noin 500 henkeä. Grödby, Stora Vika ja Sorunda ovat suurimmat kylät. Täällä sijaitsee muutamia kartanoita täälläkin. 


Fållnäs gård, Sorunda

Fållnäsin kartano sijaitsee Nynäshamnin kunnan länsirannikolla, Sorundassa, kapean Fållnäsvikenin lahden rannalla. Fållnäs on oikeastan kaksi kartanoa yhdessä ja lukuisia lisärakennuksia sekä valtavan iso maa-alue. Sorundasta suoraan etelään päin valtatietä 225. Sorundasta bussilla 856, joka pysähtyy kartanon edustalla. 


Fållnäsin kartano. Bussipysäkit molepiin suuntiin on tuon punaisen rakennsuekn edessä. Bussi jatkaa sitten matkaansa vielä Lindholmeniin saakka.


Fållnäs
Kartanossa on kahvila avoinna kesäaikaan 17/6-27/8 kello 11-16. Kahvila sijaitsee samassa rakennuksessa taidehallin kanssa.

 Fållnäs



Fituna gård, Sorunda, Himmerfjärden rannalla,joka on osa Itämerta

Mikael Lindholm kasvoi Tukholman  esikaupungissa Kärrtorpissa ihan tavallisessa työläsiperheessä. Nykyään hän omistaa Fituna kartanon. Hän osti kartanon tiluksineen Tukholman kunnalta. Hän on nyt Tukholman läänin viidenneksi suurin maanomistaja. Hän ei ole perinyt maatilaansa kuten useinmmat muut kartanojen ja maatilojen omistajat. 

Jan Brodin Nynäshamnista omistaa eniten maata Suur Tukholman alueella. Carl Douglas Österåkerin kunnasa on toisella sijalla, Beata Beck-Friis Friberg Norrtäljestä on komannella tilalla, Johan af Petersenin suku joka omistaa Erstavikin on neljännellä sijalla ja tämä herra Mikael Lindholm viidennellä sijalla. Luonnollisestikin Suur Tukholman kunnat omistavat enempi maa-alueita kuin yksityiset. Tukholmnan kunta on myynyt tilkuksiaan ja kartanoita ja jokusen linnakin, mutta metsiä he säästävät.

Vaikka Jan Brodin omistaa Fitunan valtavan kartanoalueen, niin hän asuu Östermalmilla Tukholman yhdessä hienoimmista osoitteista, Villagatanin varrella.


Fitunan alue on erittäin kanista aluetta. Ihana Fitunavägen kulkee kartanon maitten lävitse. Fitunavägen on oikeastaan yksityistie. Siellä täällä tien varressa on joitakin omakotitaloja tai entisiä torppia. Idyllistä silminkantmattomiin.


Fituna gård

Bussi 783 kulkee Nynäshamnin ja Södertäljen välillä ja se ajaa Fitunan kylän ohitse. Tämän bussimatkan voi tehdä ihna huvikseen ilmna että nousee pois kyydistä. Sam bussi kulkee Sorundan ja Ösmon kautta.


 Sorundan kylä

Sorundalla on pitkät perinteet. Täällä oli oma seurakunta jo keskiajalla. Sorundan kirkko on asukkaiden ylpeys. Sorundan seurakunnassa on päätetty että Sorundan kirkko ja alueen Metodistinen vapaakirkko yhtyvät Ekumeeniseen kirkkoon. Toisin sanoen Sorundan kirkko ei enää kuulu Ruotsin kirkkojen joukkoon. Ruotsissa on nyt 720 ekumeenista seurakuntaa.



Sorundan ainoa kahvila ja ruokapaikka




Sårundatårtan, Sorundan torttu

Sorundan kylä sijaitsee vieläkin syrjäisellä, melkein asumattomalla alueella. Tänne on kehittynyt ajan saatossa aivan oma kulttuurinsa, tavat ja tottumukset. Tämä on hyvin tavallista Ruotsissa. Ruotsihan oli aikoinaan jakautunut kreivi-ja herttuaskuntiin, joten paikalliset tavat ja säännöt ovat vieläkin läheisiä ja tärkeitä. Samasta syystä ruotsalaisilla ei ole nimeksikään kansallista yhteenkuuluvaisuuden tunneta. Ruotsissa ihmiset puhuvat kukin omaa murrettaan ja elää vanhojen pinttyneiden tapojensa mukaan, sen kummemmin välittämättä, mitä oman kylän ulkopuoella tapahtuu. Ruotsisa voi olla oma itsensä ja kukaan ei puutu toisen elämään ja olemiseen tai tapoihin.  Ruotsissa ei kuule juuri koskaan sanontaa että 'me ruotsalaiset' tai 'meillä Ruotsissa...'. Ihan samoin on alueiden laita Italiassakin, paitsi että siellä on vielä selvemmät rajat kansalaisten välillä. Italia on jaettu povinsseihin, joilla on omat parlamentit, jopa omia lakejakin. 

Sorundaan ei kulje junaa mutta busseja tulee vähän sieltä sun täältä suunnalta, kuten 858, 783, 848 ja 729, siis ihmeen monta bussia, joten sorundalaiset pääsevät kaikkiin ilman suuntiin tarvittaessa.


Sorundan alue kuuluu Suur-Tukholman muinaismuistorikkaimpiin alueisiin. Täältä on löydetty satoja hautakenttiä, lukuisia riimukiviä ja kalliopiirroksia, linnavuori, iso laivalatomus, myllyjä ja torppia ...

Sorunda sijaitsi noin 10000 vuotta sitten rannikolla ja koko Södertörn oli suurelta osin saaristoa ja tasankoa, jossa oli lukuisia pieniä järviä. Vanhoaja keskiakaisia asuinpaikkojen jätteitä sijaitsee Stora Vikassa ja Fagersjön järven alueella Sorundassa. Rautakaudella asui Grimstan alueella maanviljelijäperheitä. Kansainvaellusten ajalta on isoja hautakumpuja Bergassa ja Billstassa. Riimukivistä voi lukea ketä alueella asui 1000-luvulla. Nykyään me tiedetään että alueella asui 1000-luvulla viikinkejä. Sorunda sijaitsi kuitenin "tien päässä", joten alueella ei ole rakennttu sen jälkeen. Useimmat alueen pikkuriikkiset kylät ovat vieläkin melkein kuin keskiajalla.


Tämä kirkko on yksi Suur-Tukholman alueen kauneimmista kirkoista. Tämä on Södermanlannin suurin kirkko. Kirkko kuuluu Strängnäsin hiippakunnalle. 

SorundaChurch side2.jpg

Sorundan kirkko on todellakin "omalaatuisensa". Kirkko on rakennettu 1100-luvulla, mutta krikkoa on surrennettu myöhemmin pariinkin kertaan. Bååt ja Fleming aatelsisuvut ovat saanett hautakappelinsa kirkossaja he ovat suurelta osin myös ksutanbatnet krikon rakentamsita.

Sorunda kyrka

 Kalkkimaalaukset ovat 1500-luvun lopulta.

 

 Alttarikaappi on 1400-luvulta ja se on tehty tammipuusta.



Sorunda kyrka Tak.JPG

SorundaChurch ceiling2.jpg

Sorunda kyrka Begravningssköldar.JPG

 Aaatelisten vaakunoita



Alttarikapapi 1400-luvulta on valmsiettu taammipuusta.



Saarnastuoli on 1600-luvulta

Tässä videolla on kolme kirkkoa joista oikeastaan halusin esitellä vain Sorundan kirkon, mutta ei ne hassumpia kirkkoja nuo kaksi muutakaan ole. Ne vain eivät sijaitse  täällä Nynäshamnin kunnassa.




Aikoinaan oli Sorundalla oma sähköjuna-asema. Vuonna 2017 vaihdettiin asemalle nimeksi Segersäng. Aseman lähettyville oli rakennettu uusi asuinalue, jossa kaikki asuinrakennukset ovat melkein samannäköisiä punaisia puutaloja.


Segersäng on kodikas asuinpaikka lapsiperheille. En vaan osaa sanoa jos ajan kanssa väsyisni siihen että kaikki rakennukset ovat melkein samannnäköisiä.


Talot ovat suhtkoht kalliita sijantiinsa nähden. Täällä asuu noin reilut 700 henkeä, joista varmaan ainakin puolet ovat lapsia. Luvassa on rakentaa vielä jonkin verran lisää punaisa taloja, mutta mikään metropoli ei Segersängenistä koskaan tule. Kylä sijaitsee keskellä luontoa, suurten viljapeltojen ja metsäalueiden keskellä, juna-aseman länsipuolella. Itäpuolella lyhyen matkan päässä kulkee Norrtäljeen ja Tukholman johtava valtatie 73. Bussi 850 kulkee  lyhyehkön matkan ja kuskaa asukkata Grödbyn kylästä Segersängin juna-asemalle.

Grödby on noin 500 hengen hieman vanhempi asutustaaja luonnon keskellä.  Täällä sijaitsee makkaratehdas. Trollby on osa Grödbytä. Maanviljelyaluetta josta on löydetty riimukiviä ja linnavuori.


Trollstan kylä, kana ja riimukivi







  Segersäng


 Segersäng



Norr Enby gård, sijaitee Sorundan ja Trollstan välimaastossa
Tämä pieni kartano, jossa ei enää kukaan asu, on 1700-luvulta. Yhdessä kartanon rakennuksessa on museo ja toisessa rakennuksessa pitää Sorundan koitiseutujärjestö kokouksiaan ja juhliaan. Kotiseutujärjestö osti tämän kartanon rakennssuksineen yhdellä kruunulla vuonna 1991. Sorundan kotiseutujärjestö omistaa toisenkin kartanon, jossa kyläläiset voivat juhlia häitä ja syntymäpäiviä. Tanssikahvila toimintaakin pidetään silloin tällöin rakennuksessa.







Kattomaaluakset kertovat että "Herra varjele tätä rakennusta tulipalolta ja kaikilta vaaroilta.



Öjan saari ja Ladsort

Ankarudden laivalaiturille saakka pääsee paikallisbussilla 852 Nynäshamnista.  Ankarudden laiturilta sitten lähtee kaksi saaristoalusta Öjan saarelle, 29 ja 29-2.

Ladsort on myös majakan nimi saarella. Majakka on seissut saaren kärjessä jo 1600-luvulta lähtien. Ladsort on nimittäin suurin ja vilkkaasti käytetty reitti Tukholmaan. Ladsort on ollut myös armeijan tukikohta vartioida liikehdintää merellä. Majakan ympärillä on kolme tykkiä ja bunkkeri. Armeijan toiminta lakkauettiin 1960-luvulla, mutta tykit ovat siellä vieläkin jäljellä ja tyhjä rähjistynyt bunkkeri.


Ladsortin majakka

Ladsort on Nynäshamnin eteläisin kohta, koko Suur Tukholman eteläisin paikkakunta, joka sijaitsee kapealla ja kallioisella sarrella.  Saari on 5 km pitkä ja vain puoli kilometriä leveä. Saaren pohjoisosa on pelkkää metsää mutta eteläisessä kärjessä sijatsee Landsort, joka on pieni kylä nykyään. Täällä on oma laivalaituri, jonne tulee mantereelta laiva 29. Täällä sijaitsee pari matkustajakotia, joista tykkään aivan hirvesäti. Täällä on myös pari ravintolaa.

Aikoinaan 1600-luvulla täällä asui sesonkikalastajia. Täällä on asunut myös majakanhoitajia, tullimiehiä, luotseja ja telegrafisteja, joista suurin osa oli valtion työläisiä. 




Luotsiasema


Vuodesta 1985 lähtien on saari luonnonreservattialeutta. Sarrella on lintujen merkkausasema.


Torön saarelta on vuodetympäri lauttaliikkenne Landsortiin. Nynäshmanin rauatieasemalta kulkee bussi 852 Torön saarelle. Ladsortin vierassataman vieressä, noin 3 km Ladsortin kylästä sijaitsee, mökkikylä, josta voi vuokrata mökin. Saarella sijaitsee myös matkustajakoti Sista Utkiket/viimeinen näkymä tai kurkistus.


Landsorts kapell

Monen mielestä Landsortin saari on yksi ihanimmista saarista Suur Tukholman saaritossa. Tämä on kallioinen saari ja aika ajoittain erittäin tuulinenkin. Ja tämän pitemmälle ei pääse Suur Tukholmassa kun lähtee etelään päin. Tästä alkaa avomeri.

Kuninkaallisen hovin metästysmestari Helge Ax:son Jonsson asui Bergan linnassa Österhnaingessa, melko lähellä Nynäshamnia. Hän lahjoitti Ladsortin saarelle tämän kappelin vuonna 1939. Bergan linna kuuluu nykyään Ruotsin armeijalle.




Alttaritaulun on maalannut Öjassa asunut taidemaalari Axel Sjöberg. Hän lahjoitti taulun kappelille, mutta Tuomiokapitulin piti ensin hyväksyä se, koska taulussa ei ollut raamatullista kuvausta. Nykyään jokainen kirkko saa ihan omin päin ripustaa minkälaisen alttaritaulun halua, tai ei mitään. Kirkot ovat täysin itsenäisiä. Sorundan kirkon kirkkoneuvos lahjoitti alttarin antipendiumin.


 Votiivlaiva pitää olla kaikissa saaristokirkoissa ja kappeleissa


Saarnastuolin käsintöinä valmistetun antependiumin on Öjan rouvat  lahjoittaneet kappelille.


Vakituinen kesäasukas Aina Schmutzer Ström lahjotti tämän Madonna patsaan. Muut vaikituiset kesäasukkaat keräsivät kolehdin jonka varoilla hankittiin  kalkkimalja. Vakituisten asukkaiten lisäksi täällä käy vuodet ympäri väkeä oleskelemassa ja kappeli on avoinna talvellakin. 



Landsortin saarella on Ruotsin vanhin luotsi ja majakka vuodelta 1535. 

Saarella on kaksi laivasatamaa ja parikin matkustjakotia, jotka on erittäin suosittu. Joten on oltava varauksen kanssa ajoissa jos meinaa saada sänkypaikan. Mökeissä on kaikki mukavuudet. Saarelta löytyy mysö bed& freakfast, ruokakauppa, käsityömyymälä, pup, vierasstama ja joitakin mökkjeä vuokralle.