Karlsbergs slott, Karlsbergs slottsväg 1, Solna
Karl Karlsson Gyllenhielm 1574-1650 oli avioliiton ulkopuolella syntynyt kuningas Karl IX:n poika. Hän oli siis puoli veli kuningas Gustav II Adolfille, jota pidetään Ruotsin suurvallan perustajana. Hän oli myös yksi maailman suurimmista sotapääliköistä. Karl Gyllenhielm oli sotamarsalkka, valtioneuovs, kuvernööri ja valtionamiraali. Karlin isä kuningas Karl IV:n veli Johan III aateloi veljensä pojan ja näin Karl Karlsson otti nimekseen Gyllenhielem. Hän kasvoi Julitan kuinkaankartanossa
Karl oli ahkerasti sotatantereella ja lopulta hän rauhottui sen verran että hän meni naimisiin aatelistytär Kristina Ribbingin kanssa. Myös hänen puoliveljensä Gustav II Adolf sai aviottoman pojan, jonka Karl Karsson Gyllenhielm otti pojan hoidettavakseen.
Gyllenhielm soti Puolassa ja joutui vangituksi yhdessä Jakob de la Gardien kanssa. Gyllenhielm istui vangittuna jalkakahleissa 12 vuotta. Jalkakahleet on nykyään hänen hautakappelissaan Strängnäsin tuomiokirkossa. Gyllenhielm kävi hakemassa myös puoliveljensä ruumiin Saksasta Ruotsiin. Hän toimi myös yhtenä kuningatar Kristinan holhoojista.
Karl Karlsson Gyllenhielm osti kaikki Karlbergin alueella sijainneet kolme kylää ja rakennutti säterin/rälssikartanon alueelle. Pian hän rakennutti kartanosta linnan.
Kungliga krigsakademin/Kuninkaallinen sota-akademia, missä on koulutettu sotaväkeä jo vuodesta 1792 lähtien. Nykyään rakennuksen tiloissa toimii Karlbergin sotakorkeakoulu. Tämä on maailman toiseksi vanhin sotakorkeakoulu. Ruotsi on ollut se maa, mikä on sotinut eniten. Vanhin sijaitsee Itävallassa. Carl Gustav Mannerheim on koulutettu täällä.
Siihen aikaan 1600-luvlla sijaitsi Karlbergin linnan alueella kolme kylää Ösby, Bolstomta ja Lundby. Nykyään linna sijaitsee keskikaupungin alueella, mutta silti hieman syrjässä junaratojen ja moottoriteiden takana. Mutta Karlbergin paikallisjuna-asemalta pääsee tänne kujaa pitkin. Röstrandsgatanin päästä (kartalla oikealla) lähtee kuja junaratojen alitse ja sitten kävelysilta moottoriteiden ylitse ja edelleen linnan edustalle ja sen kauniiseen puistoon.
Kungsholmenin saarelta (kartalla vasemalla) pääsee myös Karlbergin linnan puistoon Ekelundsbron siltaa pitkin.
Magnus Gabriel de la Gardie (1622-1686) ja Maria Eurofesyne
Magnus Gabriel de la Gradie 1622-1686 oli kreivi, marsalkka, valtiondrotsi, kansleri ja runoilija, joka syntyi Revalissa, sen aikaisessa Tallinnassa. Hänen isänsä oli maaherra Jakob de la Gardie ja äiti arvoisa rouva Ebba Brahe. Ebba oli aivan silminnähden rakastunut kuningas Gustav II Adolfiin ja kuningas Ebbaan, mutta leskikuningatar ei pitänyt että he olivat väleissä. Kuningas lahjoitti Ebba Brahelle Strömsholmin linnan asuttavaksieen. Lopulta Ebba antoi periksi ja meni naimisiin Jakob de la Gardien kanssa. Parsikunta sai 14 lasta, joista yksi oli Magnus de la Gardie, joka sai Karlbergin linnan omakseen. Magnus sai hyvän koulutuksen Uppsalassa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Kuningatar Kristina tuli hyvin toimeen Magnuksen kanssa ja jakoi hänelle läänityksiä. Magnuksella oli myös tuuria sillä hän siai mennä naimisiin kuningas Karl X Gustavin siskon prinsessa Maria Eufrosyne av Pfalzin kanssa.
Avioiduttuaan Magnuksesta tuli kenraali Saksassa, kuvernööri Liivinmaalla, valtionmarsalkka ja ja lopulta ylimarsalkka. Hänestä tuli mysös Uppsalan yliopiston kansleri. Magnuksen isä kuoli, joten hän sai Läckön linnan omakseen. Kristina kuoli ja pian kuoli myös kuninags Karl X Gustav. Magnuskesta tuli yksi valtion rikkaimmsita miehistä. Hän omisti noin 30 linnaa ja herraskartanoa. MM Drottningholm, Makalös, Jakobsdal, Läckö, mutta Gustav Vasan reduktiossa Magnus menetti kruunulle melkein kaikki linnansa ja hän sai maksaa valtavat korvaukset kuningas Gustav Vasalle, joten Magnus kuoli köyhänä. Sinä lyhyenä aikana minkä hän omisti Karlbergin linnan ehti hän tehdä suuria muutoksia linnassa. Arkkitehti Jean de la Vallée rakensi linnasta sen ajan tyylin mukaan upean modernin linnan.
Karlbergssjön on noin kolme kilometriä pitkä kapea vesiväylä Kungsholmenin saaren pohjoispuolella, joka erottaa saaren Vasastanista. Karlbergssjön on osa Mälaren järveä. Karlbergin linna sijaistee Karlbergin vesiväylän pohjoisrannalla ja vesiväylä sai nimensä linnasta.
Karlbergssjön
Karlberskanalen, Karlbergssjön kapeimmassa kohtaa
Diana temppeli linnan takana
Kuningas Gustav III pyysi arkkitehti C.C.Gjörwlin suunnittelmaan rakennuksen 1700-luvulla. Kuninkan veli Karl herttua oli naimisissa Charlotte nimisen nuoren lybeckiläisen neidon kanssa, joka kirjoitti päiväkirjaa aikansa kuluksi. Hän vietti usein miehensä kanssa kesät täällä linnassa. Kuninags Gustav II:ta kismitti se seikka että Ruotsi oli menttämässä (käytänössä jo menettänyt) suurvalta-asemansa. Gustav III oli Holstein-Gottorpin sukua ja hän avioitui Tanskan kuninkaan tyttären Sofia Magdalena Oldenburgin kanssa. Olihan Oldenburgit sentään korkeimmalle arvosttetua kuningassukua. Nyttemmin voidaan sanoa että juuuri nämä kaksi sukua ovat ne suvut joihin suurin osa Euroopan kuninkaallisista kuuluu. Avioliitto ei ollut onnellinen, mutta he saivat kaksi poikaa, joista vain ensimäinen jäi eloon ja josta sitten tuli kuningas Gustav IV Adolf Holstein-Gottorp.
Kuningas Gustav III ja hänen veljensä Karl herttua matkustivat Suomeen sotimaan Venäjää vastaan, varmistamaan Ruotsin ja Venäjän rajaa. Kotona Ruotsisssa hallitsivat kuningatar Sofia ja Kerl herttuan vaimo Charlotte. Molemmat rouvat olivat erittäin krittiisiä kuninkaan touhuihin. Gustav III oli enempi tai vähempi suuruudenhullu. Kansalaiset alkoivat huhuta että kuningas pitää syöstää allastaan ja Karl herttuas saa kuninkaan viran. Varsinkin aateliset olivat erittäin kyllästryneitä kuninkaan megalomaniaan. Lopulta tuli rauha ja kuningas palasi Tukholmaan. Hän heitti Charlottan ulos linnasta ja teki linnasta sotaakatemian. Sotilialle rakennettiin tämä Diana temppeli. Gustav III kävi Roomassa mutta ei tiedetä, jos hän kävi Nemissä, joka sijaitsee lähellä Roomaa. Nemissä nimittäin oli Diana temppeli ja juuri Nemissä syntyi Dianan metsästysjumalattaren kultti. Ennen kuin temppeli ehti valmistua ammuttiin hengiltä kuningas Gustav III Tukholman ooperassa.
Diana temppeli on mukava leveähdyspaikka
Döbelnin musitomerkki
Kauriit puistossa
