Gnestan kunta
Gnestan kunta sijaitsee Södermanlandin, toiselta nimeltä Sörmlandin alueella. Tukholman lääni jakautuu kahteen maakuntaan, Södermanlantiin ja Upplantiin, siis etelänmiesten maahan ja ylämaankansaan. Västmanland siis länsimiesten maa, joka sijaitsee lännessä, ei kuulu Tukholman lääniin, vaan Västmanlandin lääniin. Siis lännenmiehillä on oma maakuntansa ja oma lääninsä. Maakuntajako ja läänijako ovat kaksi erillistä ja täsyin erilaista instanssia, joilla on aivan omat tehtävänsä.
Lääninhallitukset edustaa hallitusta lääneissä. Lääninhalitukset ovat valtiollisia laitoksia kun taas maakunnat ovat kunnallisia.
Lääninhallitukset edustaa hallitusta lääneissä. Lääninhalitukset ovat valtiollisia laitoksia kun taas maakunnat ovat kunnallisia.
Tämä voi tuntia sekavalta mutta Ruotsissa on maakuntahallinto se perinteinen hallintomuoto 1300-luvulta lähtien, siis paljon aikaisemmmin kuin nykyinen eduskunta perustettiin. Nykyien eduskunta avttiin vuonna 1921, mutta sitä ennen oli pidetty eräänlaisia kokoontumisia, mm vuonna 1435 Arbogassa ja 1500-luvulla kaksi kertaa Västeråsissa.Maakunnille maksettiin verot ja maakunnat sitten myöhemmin valitisvat edustajat myös eduskuntaan. Maakunta myös valitsi kuninkaat ja asettivat heidät virkaan. Ruotsissa oli alkuun useita kuninkaita yhtä aikaa.
Maakuntiin valitaan nykyään edustajat joka kerta kun Ruotsissa pidetään vaalit. Ruotsissa pidetään kaikki vaalit ja kansanäänestykset samalla kertaa neljän vuoden välein. Maakuntaan maksetaan myös vielä nykyäänkin veroja noin 11-12 % tuloista. Suomessa Ruotsin landstingeja kutsutaan nimellä maakäräjät, joka on ikivanha nimitys ja harhaan johtava. Maakunnat huolehtii terveydenhuollosta ja sairaaloista yhdessä yksityisten firmojen kanssa. Maakunnat huolehtii myös paikallsiliikneteestä liikenteestä (yksityisten rinnalla) ja kulttuuritoiminnasta ja aluesuunnittelusta.
Maakuntiin valitaan nykyään edustajat joka kerta kun Ruotsissa pidetään vaalit. Ruotsissa pidetään kaikki vaalit ja kansanäänestykset samalla kertaa neljän vuoden välein. Maakuntaan maksetaan myös vielä nykyäänkin veroja noin 11-12 % tuloista. Suomessa Ruotsin landstingeja kutsutaan nimellä maakäräjät, joka on ikivanha nimitys ja harhaan johtava. Maakunnat huolehtii terveydenhuollosta ja sairaaloista yhdessä yksityisten firmojen kanssa. Maakunnat huolehtii myös paikallsiliikneteestä liikenteestä (yksityisten rinnalla) ja kulttuuritoiminnasta ja aluesuunnittelusta.
Gnestan kunnan hallituksessa istuu kaksi puoluetta kokoomus ja sosiaalidemokraatit. Kunta ja maakunta tasolla useimmissa kunnissa istuu vasemmisto ja oikeisto ja hallitsee yhdessä, mutta eduskunta tasolla se ei ole ollut mahdolista, ainakaan vielä.
Täällä on Gnestan ja Sörmlandin tursitisivut!
Gnestan asema
Gnesta ei ole mikään turistikohde, vaan ihan tavallinen maalaismainen kunta. Silti tämä on erittäin idyllinen ja mielenkiintoinen alue. Tänne Gnestaan pääsee Södertäljestä paikallisjunalla numero 37, jonka päätepysäkki on Gnesta. Södertäljeen pääsee paikallisella sähköjunalla Tukholmasta. Gnestan kunta sijaitsee Tukholman läänin rajan ulkopuolella, juuri ja juuri Södermanlandin läänin puolella. Sijainniltaan tämä on Södermanlandin maakunnan maanviljelysalueen sydänmaata. Mälaren järven ranta sijaitsee lähellä Gnestasta koilliseen ja yhtä lähellä sijaitsee myös Itämerikin, mutta se sijaitsee Gnestasta muutaman kilometrin kaakkoon.
Täällä asuu vain reilut 10 000 asukasta. Ennen vanhaan tällä alueella sijaitsi seitsemän maalaiskuntaa. Gestan maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1955. Kuntaliitoksia ja erotteluja on tehty usein alueella ja nykyinen Gnestan kunta perustettiin Ruotsissa tehdyn valtavan suuren kuntareformin aikaan vuonna 1971. Samalla lakkautettiin kaikki kaupunki ja kapuppala nimitykset, samoin maalaiskunnat ja pitäjät, ja kaikista tuli kuntia.
Puhekielessä kaupunki nimityksiä käyteään usein vieläkin, varsinkin kun on totuttu sanomaan till stan, i stan, från stan jne, niin ei sitä voi noin vaan muuttaa kunnaksi/kommun.
Gnestan asukkaat kuuluvat kahteen seurakuntaan, Daga ja Frustuna. Vuonna 2016 jaettiin kunta neljään osa-alueeseen, distrikteihin, Björnlunda, Frustuna, Gryt ja Dåsinge-Dillnäs. Puolet kunnan asukkaista asuu Gnestassa.
Täällä asuu vain reilut 10 000 asukasta. Ennen vanhaan tällä alueella sijaitsi seitsemän maalaiskuntaa. Gestan maalaiskunnasta tuli kauppala vuonna 1955. Kuntaliitoksia ja erotteluja on tehty usein alueella ja nykyinen Gnestan kunta perustettiin Ruotsissa tehdyn valtavan suuren kuntareformin aikaan vuonna 1971. Samalla lakkautettiin kaikki kaupunki ja kapuppala nimitykset, samoin maalaiskunnat ja pitäjät, ja kaikista tuli kuntia.
Puhekielessä kaupunki nimityksiä käyteään usein vieläkin, varsinkin kun on totuttu sanomaan till stan, i stan, från stan jne, niin ei sitä voi noin vaan muuttaa kunnaksi/kommun.
Gnestan asukkaat kuuluvat kahteen seurakuntaan, Daga ja Frustuna. Vuonna 2016 jaettiin kunta neljään osa-alueeseen, distrikteihin, Björnlunda, Frustuna, Gryt ja Dåsinge-Dillnäs. Puolet kunnan asukkaista asuu Gnestassa.
Herröknanäsin luonnonreservaatti
Viinatehdas
Kuningas Karl IV avasti 1500-luvulla kanuunatehtaan Åkes Styckebrukin ruukin alueelle. Styckebruket oli ikäänkuin oma yhteisönsä alueella ja heillä oli myös oma viinatehdas, jossa valmistettiin viinaa kanuunatehtan työntekijöille. Viina oli ikäänkuin palkanlisä, mutta se vaati että oli tunnollinen työntekijä joka tuli ajoissa töihin. Vasta noin 200 vuotta myöhemmin avattiin kuninkaallinen viinatehdas Gripsholmin linnan yhteyteen. Styckebrukin ja Gripsholmin välimatkaa oli vain kuusi kilometriä. Ihmeellistä ettei kuninkaalle kelvannut viina jota valmistettiin Styckebrukissa.
Åkers Styckebruk sijaitsee Åkersin kylässä vieläkin. Siellä on museokin ja kotiseutujärjestö, luonnollisestikin.
Gnesta, taustalla näkyy vesitorni
Björnlundan kotiseutukartano
Toinen suurempi taajama Gnestan kunnassa on Björnlunda, joka sijaitse noin kuusi kilometriä Gnestasta länteen päin, valtaie 57:n varressa, Kyrksjön järven ranalla. Tie päätyy Sparreholmin pieneen taajamaan, jossa sijaitsee Sparreholmin linna. Sparren keskiaikainen aatelissuku on ruotsalaista perusaattelistoa. He omistavat koko kylän ja suuret alueet sen ympräilläkin. Sparreholm sijaitsee Flenin naapurikunnan puolella. Flen on myös tunnettu erittäin kauniista luonnostaan ja lukuisista linnoistaan ja herraskartanoistaan.
Brjörklundassa on vilkasta kotiseututoimintaa
Södermän/etelänmiehet olivat he jotka asuivat Mälarenjärven eteläpuolella. Alueella asuu noin 1,3 miljoonaa asukasta. Tätä aluetta nimiteään myös nimellä Sörmland. Södermanlandin itäistä osaa kutsutaan nimellä Södertörn, joka on iso saari tai nykyään paremminkin niemimaa. Toinen puoli Södertörnistä sijaitsee Tukholman läänin puolella, Södermanlandin itäpuolella.
Södermanland/Sörmland, kartalla idässä Södertörnin iso saari
Södermanlandin maakunta, joka on suurin piirtein sama alue kuin Södermanlandin lääni. Tukholman lääni on taas puolestaan jakautunut kahden maakunnan alueelle, Upplannin ja Södermanlandin. Gnestan kunta sijaitsee melkein prikulleen keskellä Södermanlandia.
Södermanland=Sörmland+ Södertörn.
Sörmlandin alueella sijaitsee noin 400 linnaa ja herraskartanoa ja monet niistä Gnestan alueella. Alue on aina ollut vaurasta ja kuuluisa luonnon kauneudestaan. Naapurikunnissa Flen ja Haninge on vähintäin yhtä monta linnaa ja herraskartanoa. Myös Trosan pienessä naapurikunnassa sijaitse pari linnaa, kuninkaallinen Tullgardin linna ja yksityinen Tureholmin linna. Toisin sanoen suuri osaa maa-alueista on ollut jo kauan herrasväen ja aatelisten omistuksessa ja niin on vieläkin. Tunnetuimmat niistä ovat Elghammars slott, Södertuna slott, Heby slott, Mälby säteri (säätykartano), Norrtuna slott sekä Skeppstan tilus ja sen vanha ruukki ja ruukinpatroonan asuintalo Skeppsta bruksherrgård, joka on nykyään nimeltään Glashyttan tai Skeppsta Hyttaa.
Gnestan kunta mainostaa kuntaansa nimellä "Satumainen Sörmland". Ja totta vie, Sörmland on satumaisen kaunis, luonnonvarainen ja rauhallinen alue. Alue ei ole tehnyt mainosta turistialueena. Kotiseututoiminta on sörmlandilaisten sydäntä lähellä. Onhan tämä vanhaa kulttuurimaisemaa, jossa kirkotkin ovat Ruotsin vanhimpia.
Södertunan linna sijaitsee Frösjön järven rannalla, noin reilut kaksi kilometriä pohjoiseen päin. Linnan päärakennus on 1300-luvulta, mutta se on uusrakennttu 1600-luvulla ja arkkitehti Isak Gustav Claessonin suunitteli sen. Alkuperäinen säätykartano oli nimeltään Vad ja sen ensimmäinen asukas oli Karl Niklasson, joka murhasi Bo Jonssonin (Grip) vuonna 1381. Bo Jonsson oli sen ajan rikkain ruotsalainen, joka omisti suuren osan nykyistä Ruotsia ja osan Suomeakin. Sen jälkeen rälssikartanon on omistanut monet aatelissuvut kuten Stiernskiöld, Sparre, Lovisin, Palmfeld, Ehrensvärd, Wachtmeister, Adelborg ja von Eckerman.
Linnan ympärillä sijaitsee aivan ihana englantilainen puisto ja puutarhaan istutettiin rabarperiä, joka oli siihen aikaan 1700-luvulla uutuus. Nykyään linna on Södertuna Konferensihotelli AB. Åströmin perhe on nykyään suurin osakkeen omistaja osakeyhtiössä.
Iso riimukivi
Önnerstan kylä, noin kilometriä etelään päin Björnlundasta, oli jo aikoinaan tienristeys, jossa kulkijat kohtasivat matkallaan Gripsholmin linnasta Nyköpingiin. Önnerstassa elettiin jo 1300-luvulla. Önnersta sijaitsi kuninkaiden Eriksgatanin reitin varrella.
Täällä oli luonnollisestikin kestikievari jossa väsyneet makaajat saivat syödäkseen ja jossa sai myös nukkua yönsä. Kuninkaat tekivät perinteisiä Eriksgatanin/Eeerikinretki maakuntavierailuja, ja he ohittivat usein tämän kylän matkoillaan. Täällä oli jopa kuninkaita varten oma kungshus. Önnerstan kylässä pidettiin myös markkinoita.
Björnlundan kirkko, Dagan seurakunta
Björnlundan kirkko, Dagan seurakunta
Gnestan asemalta kulkeva bussi 589, joka kulkee Fleniin, pysähtyy Björnlundan kirkon luona.
Gnestan kunnassa sijaitsee kaksi seurakuntaa, Daga ja Frustuna, seitsemän kirkkoa kaiken kaikkiaan. Björnlundan kirkko on 1100-luvulta. Kirkkoa suurennettiin 1300-luvulla. Kirkontorni rakennettiin 1400-luvulla ja 1700-luvulla sai kirkko ristinmuotonsa.
Absidipäätyyn rakennettiin kreivi Curt von Stedingk'ille (1746-1837) oma hautakappeli. Hän oli Ruotsin viimeinen sotamarsalkka, ruotsalainen kreivi ja diplomaatti. Hän oli siis "en av rikets herrar"/yksi valtion herroista, kuten sanonta kuului siihen aikaan. Hän sai myös kunnian kuulua Venäjän ritareihin, ja siitä kunniaksi hän sai kolme venäläistä kunniamerkkiä. Hän on myös saanut kaikki mahdolliset ruotsalaiset kuninkaalliset kunniamitallit. Hän kuului Pommerin vanhinpaan aatelissukuun. Hän taisteli mm Ranskan joukoissa USA: ssä sekä Suomessa, Venäjällä...Hänen äitinsä puoleista aatelissukua von Schwerin, asuu vieläkin Ruotsissa kahdessa eri aatelishaarassa, vapaaherroina ja kreiveinä.
Kirkko on kauniimpi ulkoa kuin sisältä päin. Vaikka tämä on alueen vanhinpia kirkkoja niin sitä ei oikein huomaa. Hautakappelista on tehty pääalttari. Veikkaisin että Curt von Stedingkin jälkeenjäännökset on siirretty von Schwerinin suvun kappeliin, missä se sitten sijainnee.
Kastepöytä
Krusifiksi 1200-luvulta
Elghammarin linna
Linna sijaitsee Björnlundan pitäjässä Lovkvattnet nimisen järven rannassa. Linna on rakennusmuistomerkki. Linnaa näytetään silloin tällöin kesäkaudella.
Linnan omistaa herttuas Charles-Louis d'Otrante. Herttuas on 32-vuotias, Napoleonin poliisimestarin jälkipolvea. Koko ikänsä hän on asunut Elghammarin linnassa. Hänen vanhemmillaan on ollut suuret metsäalueet omistuksessaan ja metsä on ollut heidän taloudellinen lähde. Herttuaan äiti herttuatar on syntyään von Rosen sukua ja syntynyt ja kasvanut Örbyhus'in linnassa Tierpissä. Nykyään harttuas on tarjonnut musiikkia kesäaikaan vierailijoille. Rappari ja hiphop artisti nimeltä Organismen, joka on herttuaan suursuosikki, on saanut esiintyä linnassa.
Elghammar sijaitsee erittäin kauniilla ja rauhallisella paikalla.
Jakobsbergin kartano
Jakobsbergin kartano sijaitsee Gnestan kunnan pohjoisosissa, Björnlundassa, melkein asumattomalla alueella. Tämä on entinen sukukartano 1500-luvulla, jolloin kartanon nimi oli Löta. Maaherra jaa aatelisherra Jakob Skytte asui kartanossa vaimonsa Anna Bielkenstiernan kanssa. Jakobin kuoltua muutti rouva kartanon nimeksi Jakobsberg, aviopuolisonsa Jakobin mukaan.
Ylihovitallimestari Jakob Wattrand ja hänen jälkeläisensä on omistanut kartanon 300 vuotta. Vuonna 1994 osti Lottie Tham kartanon. Lottie Tham on Hennes & Maurizin osaomistaja ja Stefan Perssonin sisko. Lottie Thamilla on yhdessä miehensä kanssa maanviljelys- ja karjataloutta tiluksillaan. Lottie on yksi Ruotsin rikkaimmista henkilöistä. Ruotsin rikkain naishenkilö luultavasti.
Ylihovitallimestari Jakob Wattrand ja hänen jälkeläisensä on omistanut kartanon 300 vuotta. Vuonna 1994 osti Lottie Tham kartanon. Lottie Tham on Hennes & Maurizin osaomistaja ja Stefan Perssonin sisko. Lottie Thamilla on yhdessä miehensä kanssa maanviljelys- ja karjataloutta tiluksillaan. Lottie on yksi Ruotsin rikkaimmista henkilöistä. Ruotsin rikkain naishenkilö luultavasti.
Ånhammarin säätykartano
Tämä erittäin mielenkiintoinen herraskartano ja entinen säätykartano sijaitsee Jakobsbergin kartanosta hieman länteen päin, Dunkern nimisen järven rannalla. Kartanon omistaa paikallinen kunnallispolitikko Lena Isoz. Hänen perheellään on myös iso maanviljelyntilus kartanon yhteydessä.
Lena ja Chister Isoz omistaa myös toisen ison herraskartanon nimeltä Åda, joka sijaitsee Trosa nimisellä paikkaunnalla, ja josta olen kertonut täällä. Naapuri kunnassa Trosassa asuu Ruotsin rikkaimmat henklöt. Trosassa asuu nimittän eniten miljonäärejä ja miljardäärejä. Jos lasketaan kaikkien kunnan asukkaiden omaisuus yhteen niin Danderydin kunta on siinä tapauskessa rikkain kunta.
Lena ja Chister Isoz omistaa myös toisen ison herraskartanon nimeltä Åda, joka sijaitsee Trosa nimisellä paikkaunnalla, ja josta olen kertonut täällä. Naapuri kunnassa Trosassa asuu Ruotsin rikkaimmat henklöt. Trosassa asuu nimittän eniten miljonäärejä ja miljardäärejä. Jos lasketaan kaikkien kunnan asukkaiden omaisuus yhteen niin Danderydin kunta on siinä tapauskessa rikkain kunta.
Ånhammarin kartanon magasiini
Åhammarissa on asuttu jo rautakudelta lähtien. Åhammarin kartanosta tehtiin säätykartano vuonna 1366, jolloin kartanoon muutti Henrik Stöör. Järnan kartano sai 1600-luvulla Ånhammarin omistukseensa. Monta aatelissukua on omistanut Åhammarin ja lopulta Åkers Styckebruk nimisen ruukin patrooona saksalaista alkuperää oleva Joachim Daniel Wahrendorff sai Åhammarin omkaseen 1700-luvulla.
Wahrendorf omisti lopulta useita ruuukkeja kuten Länna Bruk, Skeppsta Bruk, Adpa Bruk, Vedevågas Bruk, Bjurfors Bruk, Siljanfors Bruk, Gerpensbergs Bruk... Ånhammrin ja Åkers Styckebrukin ruukin väliä on noin 15 kilomteriä linnuntietä.
Åkers Styckebrukin ruukki sijaitsee lähellä ihanaa Mariefrediä, E20 tien varressa. Åkerin kylässä, Strängnäsin kunnassa. Ruukki on vieläkin tominnassa,vaikka se on Ruotsin vanhimpia ruukkeja 1700-luvun lopulta. Alueelta löytyy 7000 vuotta vanhoja muinaismuistoja.
Täällä valmistetaan nykyään valssauksia, niin kuin myt minä jotain ymmärtäisin tästä...Mutta ruukki valmistaa enimmäkseen vientiin ja tuotto on 450 miljoonan kuunun luokkaa vuodessa.
Åkers Styckebruk, Ruukin patroonan kartano
Täällä valmistetaan nykyään valssauksia, niin kuin myt minä jotain ymmärtäisin tästä...Mutta ruukki valmistaa enimmäkseen vientiin ja tuotto on 450 miljoonan kuunun luokkaa vuodessa.
Kartanoon kulkeva tie
Kartanon museo
Åkersin kirkko on 1100-luvulta.
Täällä sijaitsee myös Ärja nimisen kirkon rauniot.
Åkersin kirkko on vaikea löytää. Mutta se sijaitsee Kyrkvägenin päässä viimiesenä. Trafikplats Åkers'ilta ajteean ulos E20 tien länsipuolelle ja siitä sitten kiepaistan oikealle ja taas kerran oikealle Kyrkvägenille.
Jos tulee etelästä päin Åkers Styckebruksiat päin niin siitä vaan Bruksvägeniä suoraan pohjoiseen ja edelleen Kyrkvägeniä kirkon luokse. Parhaiten ehkä löytää jos eroaa E20 tieltä Trafikplats Läggersta'n kohdalla. Oikealle kulkee tie Gipsholmin linnaan ja Mariefrediin ja vasemmalle Åkes Styckebrukiin. Strängnäsin piispat ja Ruukin patroonat pitivät hyvän huolen molemmista kirkoista.
Nämä ikivanhat kivikirkot ovat kovasti minun mieleeni.
Södermanlandissa sjaitsee neljä pitäjää joitten nimessä on nimi Åker, nimittäin Åker, Vingåker, Österåker ja Torsåker. Åker viittaa pakananajan kulttipaikkaan, Jumalten pyhään viljapeltoon/åker.
Ruotsissa rakennettiin useimmat kristilliset kirkot pakananajan kulttipaikoille. Åkerin kirkon pappila on nimeltään Tuna, nimitys joka on myös erittäin yleinen Suur Tukholman alueella. Myöskahden kilometrin päässsä sijaisteva ruukki sai nimeksen Åkerin ruukki/ Åkers styckebruk ja joka perustettiin jo 1500-luvulla. Ruukin tärkein tehtävä oli valmistaa kanooneja kruunun käyttöön.
Åkerin kirkoon kuului sisarkirkko nimeltä Länna, joka sijaitsee Merlännassa, Lännan järven länsipuolella, noin viiden kilometrin pässä Åkersin kirkosta.
Kirkkoon on kaksi sisäänkäyntiä. Toinen sisäänkäynti on kirkontornin pojakerroksesta. Sakristian oven edessä on hautakivi ja sakristian lattiassa on kolme hautakiveä kaiveruksineen.
Suurimmat muutokset tehtiin 1500-luvulla. Kirkkosalia lajenttiin huomattavasti ja sisäkatto sai kuusi valvia.Kattokruunut ovat messingistä ja valmsiettu 1500-luvulla.
Kirkossa ei ole absidia lainkaan, mutta 1100-luvulla usein pää-alttari seisoi pystysuoran seinän edustalla ilman minkäänlaista syvennystä. Luultavasti alttari on seisonut aikaisemmin toisella seinustalla. Kirkkoa on kunnostettu useammankin kerran jolloin sisustusta ja kalustus on muuteltu. Sisäkatto on ollut alunperin tasainen puukatto.
1400-luvulla on rakennettu sakristia kirkon pohjoiselle seunustalle ja saman aikaan rakenneittin kirkon sisäänkäyntiin asehuone. jo 1600-luvulla oli antikvaari nimeltä Johan Peringskiöld joka mittaili ja piirusti useammankin Södermnalndinlaisen kirkon sisälyäja ulkoapäin. Hän toimi Riksantikvarietesämbetet valtionantikvaarin virassa, siis Ruostin valtion virasto, joka hoitaa kulttuuriympäristön ja kultuuriperimöäöön liittyvistä auioista ja joka vastaa tavallaan Suomen Museoviratsoa. Kirkkojen piirtelyn ja mittailun hän teki ihan omasta kiinnostuksestaan. Virasto avattiin jo vuonna 1630.
Vuonna 1635 oli alueella kova myrskytuuli joka kaatoi monen kirkon tornit. Åkerin kirkon torninkin tuuli hajoitti. Kirkkoa on korjailtu vielä 1900-luvun lopulla ja viimeksi vuonna 2014, jolloin kirkon ulkokaton paanut vaihdettiin.
Maria, Pietari ja Paavali
Alttaritaulu on vuodelta 1478 ja se on valmistettu Mälaren järven laaksossa. 1600-luvulla kirkossa oli kolme alttaria. Täällä oli ns karleradan alttari miesten penkkien puolella ja myös ns kakalattare naisten puolella. Alattri oli eritysiesti tarkoitettu naisille, jotka tulivat kirkkoon ensimmäisen keerran synnytyksen jälkeen ja joiden piti antaa uhrilahja alttarille. Tavallisin uhrilahja oli leivonnaien siis ruotsiksi kaka.
Krusifiksi on 1400-luvulta
Oviaukko sakristiaan jonka päällä on kalkkimaalauksia ja niitten alla eräänlaisia koristeverho maalauksia.Kalkkimaalausten tekijästä ei ole varmaa tietoa. Kirkkosalin lattioiden alle on haudattu Ruukin henkilökuntaa. Raudasta tehdyt hautalaatat ovat valmistettu Ruukissa.
Tämän pään esikuvasta ei ole tietoa, mutta se on tehty 1500-luvulla kirkon sisäseinään.
Kasteastia on noin vuoldelta 1200 ja puuveistos joka kuvaa Pyhää Anna ja Mariaa hänen sylissään on 1400-luvulta. Veistos on valmistettu Mälaren järven laaksossa.
Kuningas Gustav II Adolf lahjoitti kirkolle saarnastuolin vuonna 1629. Saaranstuoli tulee Kärnbon kirkosta, joka suljettiin, kun Mariefredin kirkko valmistui. Kirkon entisen saaranstuolin sai Lännan sisarkirkko,mutta saranstuolia ei enää ole olemassakaan.
Kirkon kellotapuli on vuodelta 1690.
Kartano sijaitsee Trosanpuron varrella, hieman Gnestan kunnan ulkopuolella, Trosan kunnassa, alueella jossa asuu erittäin paljon rikasta väkeä. Vain kilometrin päässä Trosan maakunta kirkko (Trosan kaupunki kirkon lisäki) sijaitsee tämä Ådan herraskartano. Nimittäin Trosan ihastuttava taajama oli keskiajalla kaupunki.
Kartanon ympärillä on suuret viljelyalueet ja golfkenttä. Ja tietystikin täällä on paljon hevosia, kuinkas muuten, sillä Tukholman ympäristössä on mahdoton määrä hevostalleja. Uskallan väittää että ratsastus on tukholmalaisten rakkain urheilulaji, jota harrestetaan eniten.
Åsan alue on ikivanhaa kulttuurimaastoa. Hautakenttiä, hautaröykkiöitä ja muinaismuistoja löytyy mahdoto määrä.
Tämä on myös Isoz suvun omistama kartano. Inoz on alunperin unkarilanen kreivisuku. Suvun jäseniä tuli Ruotsiin 1700-luvulla.
Frustuna kirkko on myös 1100-luvulta
Kuvassa vasemmalla kirkon entinen pappila.
Kuvassa vasemmalla kirkon entinen pappila.
Kirkko sijaitsee Frustunan pienssä kylässä Frösjön järven rannalla, noin 1,5 kilometriä Gnestan taajamasta pohjoiseen. Kirkko sijaitsee noin puolessa välissä Gnestan kylää ja Södertunan linnaa. Frustunan kirkkomaalle on useimmat gnestalaiset tulleet haudatuiksi.
Alttaritaulu on 1500-luvulla tehty Antverpenissä
Tämä on vain kopia siitä alkuepräisestä, joka on nykyään Tukholmassa Historiallisessa museossa. Kirkosta on viety paljon muutakin Historialliseen museoon, kuten kaikista näistä muistakin 1100-luvun kirkoista.
Kirkon lattian alle haudattujen aatelisten hautakivlaattoja.
Kirkkomaalla aivan kirkon kupeessa seisoo pari tällaista ikivanhaa hautakiveä. Hautakivet ovat ns Ansgar ristin mallisia.
Ansgar oli englantilainen benediktiini munkki, joka tuli vuonna 830 Birkan saarelle Mälaren järvelle käännyttämään viikinkejä ja svealaisia kristinuskoon. Ansgar perusti Birkan saarelle Ruotsin ensimmäisen kritillisen seurakunnan. Ansgar liikkui kylistä kyliin enimmäkseen Mälaren järven eteläpuolella. Ansgaria alettiin kutsumaan Pohjolan apostoliksi.
Sillen järvi
Torsåkerin kylässä asuu vaikituisesti vain kuusi henkilöä ja heillä on ihana oama kirkkokin. Kylä sijaitsee pitkän kapean Sillen nimisen lahden äärellä. Sillenin lahti oli osa Itämerta aikoinaan, mutta nykyään ei maanpinnan nousun takia ole yhteyttä mereen. Järven ja meren välissä on neljä kilometriä pitkä maakaista. Järvi on 20 metriä syvä, 10 neliökilometriä laaja kaikkine kapeine lahdenkoukeroineen. Sillen järvi sijaitsee nykyään kahdeksan kilometriä merenpinnan yläpuolella. Alueella on asuttu jo rautakaudella ja siitä on muistona yksi linnavuorikin.
Sörbyn herraskartano sijaitsee Torsåkerissa.
Torsåker on ollut 1300-luuvlta lähtien maanviljelyskylä. Kartanossa asui herrasväkeä joilla oli verovapaus. Von Shewenin suku on asunut kartanossa 1700-luvulta lähtien. He tulivat Ruotsiin 1700-luvulla Saksasta. Kartanon omistajalla oli tiilitehdas, joka oli koko Södermanlandin suurin.
Torsåkerin kirkko
Kirkon päädyssä näkyy von Schevenin aatelissuvun hautakappeli.
Kirkko on 1100-luvulta. Georg Bernhard von Schewen rakennutti kirkkoon 1700-luvulla sukukappelin. Kirkko toimii nykyään suvun käytössä, mutta kirkko kuuluu silti Strängnäsin hiippakunnalle. Kirkoa voi lainata vihkimistä, kastetta tai hautajaiisa ajatellen.
Hedby slott
Kirkon päädyssä näkyy von Schevenin aatelissuvun hautakappeli.
Torsåkersin kirkko sitjatsee ylhäisessä yksinäisyydessään viljapeltojen keskellä pienellä mäen mynkyrällä. Tie kirkon ohitse on niin kapea, että sinä voi juuri ja juuri ajaa. Tie onkin vain yksityiskäytössä.
Tänne on vaikea löytää mutta kun ajaa aikansa 224 tietä pohjoiseen päin E4 tieltä, niin siellä tulee vastaan kyltti ja kapea tien oikealle kädellä.Tien varressa seisoo joitakin punaisia mökkejä. Kirkon luokse on noin reilut 200 metriä. Kirkko ei ole juuri koskaan avoinna, mutta sopimalla seurakunnan kanssa kirkoa voidaan tulla näyttämään. Kirkko on muuten eimimmäkseen von Schewenin suvun käytössä.
Kirkko on 1100-luvulta. Georg Bernhard von Schewen rakennutti kirkkoon 1700-luvulla sukukappelin. Kirkko toimii nykyään suvun käytössä, mutta kirkko kuuluu silti Strängnäsin hiippakunnalle. Kirkoa voi lainata vihkimistä, kastetta tai hautajaiisa ajatellen.
Hautakappeli
Hedby slott
Tämä entien sukukartano sijaitsee Klämmingen järven rannalla, Hebyvägenin tien varressa, 873 tien vieressä. Kustaa Horn af Björneborgin leski omisti tämän kartanon 1600-luvulla. Kustaa Horn af Björneborg /Gustav Carlsson Horn av Björenborg (ruotsiksi) Horn oli suomalainen kreivi, vapaaherra, marsalkka ja valtiomies. Hän syntyi Örbyhusin linnassa Tierpissä. Nimittäin hänen isäänsä pidettiin linnassa vankina. Kustaan isä oli Kaarle Henrikipoika Horn, Kankaisten herra. Hornin sukua on neljä eri sukuhaaraa.
Sen jälken on useampikin aatelissuku asuttanut kartanoa. Nykyiset omistajat kyllästyivät kaupunkielämään ja ostivat tämän linnan.
Kartano sijaitsee Kyrksjön järven rannalla. Kartanon omistaa nykyään Stjärnhovin kartanon omistaja pariskunta. Stjärnhovin säätykartano sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Dagavägenin 57 varressa.
Stjärnhovin kartano sijaitsee valtatie 57 varressa, kolmen järven keskellä, Gnestasta noin 17 kilometriä länteen päin. Siitä eteenpäin ei sitten olekaan kuin kiven heitto upeaan Sparreholmin linnaan. Saprreholm sijaitsee Flenin kunnan puolella. Sparreholmin omistaa nykyään Sven Eriksson ja Anna Karinen. Sparreholmista on sitten vain noin 15 kilometriä samaa 57 valtatietä länteen päin nykyisen kuningas Carl Gustavin maatilalle Stenhammariin.
Stjärnhovin taajamassa asuu noin 600 asukasta. Tästä kulkee junanrata ohitse mutta junat eivät enää pysähdy tässä kohtaa. Itse Stjärnhovin säätykartano sijaitsee hieman sivummalla asemasta, vaikka se oli kartanon omistaja, joka lahjoitti tontin asemarakennukselle ja paikallisille asukkaillekin.
Skeppstan ruukki, Elias Martinin maalaus vuodelta 1790
Skeppsta bruk, Björnlunda
Täällä puhalletan taidelasia nykyään sivurakennuskessa. Skeppsta hytta, sijaitsee 223 tien varressa. Webb-myymälä!
Dillnäsin kirkko, Ekeby, Gnestasta Laxne'en johtavan tien varrella
Dillnäsin kirkko on pienin kirkko Dagan seurakunnassa. Kirkkoon mahtuu kuitenkin 90 henkeä ja kirkon voi varata häitä, hautajaisia ja kastajaisia varten. Kun kirkko valmistui 1100-luvulla niin krikkosali oli vain 7 metriä pitkä ja kuori 3 metriä korkea.
Myöhemmin keskiajalla kirkkoa laajennettiin ja kirkko sai samalla asehuoneen. 1600-luvulla salama löi torniin, joka oli siihen aikaan vain ns takryttare/kattoratsastaja, ikkunat, seinä ja kaariholvi hajosivat. Leskikuingatar Hedvig Elenora kustansi korjaustyöt. Uusi kattoratsastaja valmistettiin. Siis hyvin matala torni, jossa on ylhäällä spiira.
Vanha kuori ja sakristia hajoitettiin ja salia jatkettiin ja rakennettiin pyöreän muotoinen sakristia, joka on harvinaiuus Sörmlannissa.
Kirkon erikoisin irtaimisto on alttaritaulu, joka on valmistettu Antverpenissä 1500-luvulla.