lauantai 15. huhtikuuta 2017

Engsö slott


Engsön/Ängsön linna,  Enköpingin ja Västeråsin välimaastossa


Linnan aukioloajat:


Sisäänpääsymaksu 65 kr.
  Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. 
Alennettuun hintaa eläkeläiset, opiskelijat ja lapset alle 18-v.

Alueella saa liikkua silloinkin kun linnaa ei näytetä.

Juhannusaattona suljettu.

 Ängsön päivää juhlitaan 6.kesäkuuta kello 10-17

 Täällä lisäinfoa Ängsön alueelta!


Engsö/Ängsö sijaitsee kolmen läänin risteyksessä, Uppsalan, Södermanlandin ja Västmanlandin, ja se sijaitsee juuri ja juuri viimeksi mainitun läänin puolella.

Ajettaessa Tukholmasta Mälaren pohjoista rantaa kestää matkanteko noin 1,5 tuntia, kun taas ajettaessa Mälaren järven eteläistä rantaa kestää matkan teko melkein tunti kauemmin. Eteläistä rantaa ajettaessa joutuu ajamaan Hummelstan kautta, koska siinä välillä ei ole ajotietä ja siinä kaiken lisäksi kulkee joki nimeltä Sagå ja maa-alueet ovat yksityisten omistamia. Joki tomii ainakin osittain myös lääninrajana.

Enköpingistä lähdetään länteen päin joko E18 tietä tai Hummelstaan kulkevaa tietä. Enköpingistä lähtee myös tie 55 joka kulkee lukuisten maatilojen ja kylien kautta Mälaren järven eteläpuolelle. Molemmat vaihtoehdot ovat ihan mukavia. Itäinen reitti Hummelstan kautta on tie, joka kulkee maatilojen ohise. E18 tieltä lähdettäessä on tien varressa maatiloja, mutta myös kyliä. Mutta siltä tieltä ei ole yhteyttä Engsön linnaan, muuta kuin Hummelstan kautta. Muuten tie 55 on Mälaren järven kauneimpia reittejä ajella.

E18 tieltä lähdettäessä voi ajella Ändestan ja  Kungsåran kautta. Tie kulkee myös Ängsön golfkentän ja sitä vastapäätä sijaitsevan leirialueen kautta. Siinä on vieressä myös uimaranta. Ja heti sen jälkeen onkin silta, joka johtaa Ängsön linnan alueelle. 


Aleue on hyvin viitoitettu ja kyltit opastavat myös parkkipaikoille. Täällä pystyy kuitenkin ajelemaan ja kävelemään yllättävän vapaasti navettojen, latojen, torppien ja muitten rakennusten välissä. Autolla pääsee aivan kirkonportin eteen. 


Engsön linna tai Ängsön linna, miten vaan, sijaitsee Västeråsin kunnassa, Kungsåran pitäjässä ja saman nimisessä seurakunnassa. Pitäjää ei enää ole vaan se on nykyään yksi Västeråsin kunnan distrikteistä (piireistä, hallintoalueista). Linna tiluksineen sijaitsee isolla Engsön niemellä, jota ympäröi Mälaren järvi. Linnan ympärillä oleva alue, siis koko niemi on Ängsön luonnonreservaatti aluetta. 

Linnalla oli aikoinaan oma Ängsön seurakunta, ja kirkko on vieläkin jäljellä. Kirkko on toiminut linnan omistajien privaatti kirkkona. Seurakuntia on Ruotsissa lyöty yhteen jo taloudellisistakin syistä ja monet kirkot seisovat lukittuina ilman minkäänlaista toimintaa. Luterilaiskirkkoja on myyty yksityisille ja muille uskontokunnnille. Ruotsissa ei enää synnytä seurakuntiin. Johonkin kirkkokuntaan kuuluminen on aivan jokaisen oma privaatti asia. Voi valita minkä kirkon tai uskontokunnan itse haluaa, tai olla valitsematta. 


Noin äkkiä katsottuna tuntuu siltä kuin linna sijaitsee maailman äärissä niin voin kertoa että linnasta on Västeråsiin vain 20 kilomteriä ja sadan kilometrin säteellä asuu noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Ei uskoisi kun katsoo asiaa Engsön tiluksilta käsin. Tämä on erittäin vanhanaikaista maalaisaluetta. Linnan tiluksilla on maanvijelystä ja karjanhoitoa. Maatilasta pitää huolen linnan omistaja Carl Piper yhdessä kolmen palkatun kanssa. Tukholmasta vie noin tunti ja vartti ajaa tänne omalla autolla. Toisessa linnan siipirakennuksessa asuu Carl Piperin äiti kreivitär Catharina. Toisessa siipirakennuksessa taas asuu kreivi Carl Piper ja hänen vaimonsa linnan rouva Kajsa Westermark. Carl Piper on aikaisemmin ollut naimisissa, mutta avioliitto päätyi suurin riitoihin lapsista. Eräs mies joutui jopa vankilaan yrittäesssään tappaa Carl Piperin. 


Ängsön luonnonrservaatista löytyy noin 23 saarta ja 222 luotoa ja koko reservaatti kattaa 7000 hektaaria, josta puolet on vettä. Suurimmilla alueen saarilla on vieläkin jäljellä oma perinteinen kulttuurinsa. Ängsö on erittäin suosittu retkikohde niin kesällä kuin talvellakin. Täällä voi tehdä kävelyretkiä, hiihtää, purjehtia, pyöräillä, kanotoida, uida ja kalastaa.  

Ängsön reservaattia ei pidä sotkea yhteen Engsön kansallispuistoalueeseen, joka on saari Upplannissa. Olen siitä kertonut täällä.


Engsön luonnonreservaatissa on noin 20 kilometriä merkattua kävelyreittiä. Reitti koostuu useammasta lyhyemmästä reitistä ja linna sijaitsee kaiken tämän keskellä. Linnan ranta sijaitsee noin puolen kilometrin päässä. Rannassa on mahdollisuus pulahtaa Mälaren järveen. Rannalla on myös grillipaikka. 

Reservaatin alueella pidetään ns metsästyspäiviä, jolloin pääsee kreivi Piperin ja metsästäjien mukana metsästämään.


Engsön luonnonrservaatti käsittä yhden kokonaisen pitäjän, 23 saarta ja Engsön linnan tiluksetkin sisältyy tavallaan reservaattiin. Täällä saa kuka vaan vaeltaa, pyöräillä uida, kalastaa tai veneillä.

Ensimmäiset asukkaat asettuivat asumaan tänne noin 1500 vuotta sitten. Siihen aikaan Ängsö oli kaksi suurenpaa saarta joiden ympärillä oli saaristoa. Maanviljelys, karjatalous, kalastus ja metsästys olivat ainoat elinkeinot. Alueella on noin 60 torppaa ja torppalaiset olivat luonnollisestikin töissä linnan tiluksilla. 


Ängsön kirkko on 1300-luvulta. Kirkon rakentamisen kustansi silloinen alkuperäsien linnan omistaja Nils Abjörnsson. Kirkko sijaitsee linnan välittömässä läheisyydessä. Kirkko on rakennettuu tiiliskivistä, joka on sinäänsä harvinaista.



Wästmannastiftelsen niminen säätiö omistaa linnan ja sen tilukset. Säätiö on Västeråsin kunnan perustama ja sen ensisijaisena tehtävnä on suojella Ängsön ympärillä sijaitsevaa maatilaa ja luonnonreservaattia. Mutta itse linna on valtion kiinteistölaitoksen vastuulla. Kiinteistölaitos on parhaillaan uuskorjaamassa linnaa.

Linna valmistui 1740-luvulla. Alkuperäinen linna valmistui jo vuonna 1480-luvulla. Arkkitehtinä toimi Carl Hårleman, joka oli sen ajan kuulusin ja arvostuin arkkitehti. Kuninags antoi hänelle jopa vapaaherran aatelisarvotittelin. Hårleman sunnitteli noin reilut parikymmentä linnaa elinaikanaan, kuten mm Tukholman, Uppasalan, Strömsholmin, Karlbergin, Trolleholmin, Hörningsholmin, Ekolsundin, Ulriksdalin linnat...


Engsön linna oli Piperin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1710 vuoteen 1971. Edellinen linnassa asunut Piperin suvun jäsen Eric kuoli vuonna 1968. Linna oli kuulunut Sparre av Toftan aatelissuvulle vuosina 1307-1710. Tämä suku oli ns perusaatelissukua vuosilta.  


Piperin suvun palatsi Kungsholmenilla, Scheelegatan 14, on nykyään konferenssikeskus.


Piperin linnan puisto on yksi Tukholman kauneimmista

Carl (1647-1716) syntyi juuri tässä Piperin suvun omistamassa palatsissa Tukholmassa. Hän toimi silloisen kuninkaan Karl XII:n neuvonantajana. Hänen isän nimi oli myös Carl Piper, kuten nykyisenkin jälkeläisen. Myöhemmin hänestä tuli Uppasalan yliopiston kansleri ja kuninkaallisen hovin ylimarsalkka. Hänen oli pakko matkustaakuinkaan mukaana sotatantereelle Poltavaan. Tsaari Pietari Suuri vangitsi Carl Piperin. Hän joutui istumaan seitsemän vuotta vankina Moskovassa kuolemaansa saakka. Hänen jälkeenjäännökset tuotiin tänne Engsön linnaan ja hänet haudattiin linnan kirkkoon. Se oli hänen poikansa Carl Fredrik joka uusrakennutti vanhan linnan nykyiseen muotoonsa. Linna sai yhden kerroksen lisää, kaksi siipirakennusta, kakkskerroksisen asuinrakennuksen, jossa nykyinen Carl Piper asuu naisystävänsä kanssa. Linnaan rakennettiin myös iso kirjasto, joka on täynnä historiallista kirjallisuutta.

Engsön linnan tilukset myytiin Västeråsin kunnalle vuonna 2010. Kunta perusti säätiön linnaa ja sen kaunsita luontoa suojellakseen.  Kreivi Carl Piper vuokraa linnaa ja sen siipirakennuksia. He pitävät itse linnaa museona, jossa on kahvila ja itse asuvat siipirakennuksessa. Vuodesta 1965 on linna ollut rakennusmuistomerkki. Linnaa näytetään kesäaikaan. 



Linnan tiluksilla sijaitsee useita vanhoja torppia



Engsön tiluksilla sijaitsee erittäin mukava leirialueAlueella sjaitsee myös golfkenttä ja paljon paljon muutakin, eläintarha, parikin hevostallia mm Gula StalletKalakauppa ja ravintola sijaitsee aivan niemen eteläisessä kärjessä.


Nykyinen linna on 1700-luvula jolloin linnan omisti Piper niminen aatelissuku. Piperin kreivillinensuku on numero 46 ritarihuonella. Suvun kreivilinen sukuhaara elää vieläkin. Kaksi muuta sukuhaaraa on kuollut sukupuuttoon. 

Kreivisuvut ovar Ruotsissa korkea-aatelisia. Vain yksi sitä krokeamapi nimitys on barooni ja barooneja Ruotsissa on vain yksi, nimittäin Adelswärd.

Ensimmäinen Piperin suvun jäsen Berendt Piper syntyi Lybeckissä 1600-luvulla. Hän toimi kauppiaana ja porimestarina Viipurissa. 

Nykyinen Piperinsuku asustelee enimmäkseen Skånessa, josta he hankkivat useita linnoja, herraskartanoita ja jopa kirkkojakin. Christinehofin linna Tommelillassa, Stureforsin linna, Krageholmin linna, Högestadin linna, Baldringen kartano, Bellinga slott...puhumattakaan niistä linnosta ja kartanoista jotka omistaa Piperin naispuoliset henkilöt.

Andarum Skånessa on ollut Piperin suvun valtakunta. Mutta Ängsön linna joutui Piperin suvulle Carl Piperin vaimon Christina Törnflychtin ansiosta, sillä tämä rouva oli suuri matoroona jolla oli vaikutusvaltaa vaikka millä mitalla. Chiristinan suku sai alkunsa herrasta nimellä Olof Törnflycht. Nimittäin suvun alkuisä oli Nynäsin kreivi, Kumlan vapaaherra ja Erstavikin ja Näringsbergin herra. 


Kreivi Carl Gustav Piper omistaa 13000 hektaaria maa-aluetta Högestadin kartanon alueella, josta on 7000 hektaaria metsää ja 6000 hektaaria maanvilejylauetta. Luultavasti Piperin maanviljelystila on Ruotsin suurin. Chirtsinehofin linnan tilukset Andarumissa ovat myös melko suuret. Linnaan on kaikki tervetulleita ja linnan ympäristössä voi tehdä kävleyretkiä, kalastaa ja tutustua luontoon. 






 Kahvila on entisessä  linnan keittiössä, linnan pohjakerroksessa







Näytettävissä linnan huoneissa on vahanukkeja jotka ovat mielestäni epämukavia. Mutta linnassa liikkuu kuulema kolme haamua, joiden takia pidetään myöhäsiä haamu-iltoja, joihin kuka vaan voi osallistua. Luultavasti nämä vahanuket ovat rekvisiittaa niitä iltoja ajatelleen. Linnakierroksista tulee tällä tavalla jännittävämpiä.









 Kirkko sijaitsee maalaisrauhassa


Tuo keltainen pyöreä päätyrakennelma on Piperin suvun sukukappeli



Tämä kirkkosali on viimeisen päälle ylläpidetty, koristeltu kullalla ja aatelisvaakunoilla. 



 Sukukappeli pääalttarin takana


Alkuperäiset kalkkimaalaukset ovat jäljellä, vaikkakin ne ovat haalistuneet ajan saatossa. Kaunis kirkko jolle ei valokuvat anna oikeuksiaan.



  Piperin aatelissuvun vaakuna







Alkuperäinen alttaritaulu 1400-luvulta, joka kuvaa Pyhää Annaa, jonka sylissä istuu  Pyhä Maria ja Jeesuslapsi, siis Annan lapsi ja lapsenlapsi.


Sakristian ovi jossa on linna ensimmäisen asukkaan ja kirkon rakentajan Nils Abjörnssonin vaakuna kuvattuna.