tiistai 18. lokakuuta 2016

Hedvig Elonora kyrka


Hedvig Eleonoran kirkko
 Hedvig Elenonran seurakunta, Storgatan, Östermalmstorg



Kirkko on sannut nimensä kuningatar Hedvig Elenonoran mukaan. Hedvig Eleonora av Holstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa vuonna 1636. Schlesvig-Holstein-Gottorp on alue joka antoi nimen Oldenburgin ruhtinassuvulle. Alue sijaitsee Tanskan ja Saksan välimaastossa. Läänin nimi on Holstein ja linnan nimi Gottorp, kapunki Schlesvig, joka sijaitsi ennen muinoin Schlesvigin herttuaskunnassa. 

Tanskan kuningas Fredrik III, joka muuten itsekin on Oldenburgin sukua, jakoi Schlesvigin ja Hosteinin herttuaskunnat yhteen kuninkaalliseen osaan ja kahteen herttuaskuntaan. Gottorpin alue sijaitsi molempien herttuaskuntien alueella, Schlesvig, joka on vieläkin Tanskan maakunta ja Holstein, joka on vieläkin Saksan lääni. Sodassa Gottorpin puoleinen osa joutui Tanskalle, mutta Gottorpin holsteiniläinen alue pysyi suhteellisen itsenäisenä alueena vuoteen 1773, jolloin sekin alue liitettiin Tanskaan ja Saksa sai vaihdossa Oldenburgin ja Delmenhorstin kreivikunnat.

Oldenburgin suku on yksi maapallon merkittävimmistä suvuista, jonka sukuhaaraan kuuluu mm nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe II. Marghrete II kuuluu Schlesvig-Holstein-Sonderburg-Glucksburgin ruhtinassukuun, jossa on kaksi sukuhaaraa ja jotka molemat ovat Oldenburgin suvun sivuhaaroja. 

Monet muutkin eurooppalaiset kuningashuoneet ovat enempi tai vähempi Oldenburgilaista sukua tai sukuhaaraa, varsinkin Tanskan lisäksi Ruotsin, Norjan, Venäjän, Suomen (suurruhtinas) ja Kreikan kuningashuoneet. Ensimmäinen kuningas joka nousi valtaan Oldenburgin herttuassuvusta oli Tanskan kuninags Kristian I. Suvussa on useita sivuhaaroja, joista nousi valtaan esimerkiksi Venäjän tsaari. Ruotsin hovi kuului Oldenburgeihin vuoteen 1810 saakka, jolloin Ruotsin kuningas Karl XIII adoptoi Jean Babtiste Bernadotten, josta sittemmin tuli Ruotsin kuningas. Kuninags Karl XIII oli naimisissa serkkunsa Hedvig Elisabet Charlotta av Holstein-Gottorpin kanssa. Se oli enempikin sääntö kuin poikkeus Euroopassa, että tähän sukuun tai sukuhaaroihin kuuluvat vuodesta 1448 lähtien avioituivat keskenään. Monet serkukset avioituivat keskenään.


Kuningatar Hedvig Eleonora, taulu löytyy Skoklosterin linnasta

Hedivg Eleonora av Holstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa 1636. Hänestä tuli Ruotsin kuningatar ja valtionholhooja. Hän oli naimisissa kuninags Carl X Gustavin kanssa. Hän oli ollut vain kuusi vuotta naimisissa, kun kuninags kuoli ja sen jälken hän oli valtion ensimmäinen nainen kuolemaansa saakka, vuoteen 1715. Hänen isänsä oli Holstein-Gottorpin herttuas Fredrik II ja äiti Maria Elisabeth av Saxen. Hedvig Eleonora edusti siis kahta Euroopan vahvinta ja mahtipontisinta ruhtiassukua.

Hedvig Elonora oli luvattu Mecklenburgin herttuaalle vaimoksi. Ruotsin kuningatar Kristina matkallaan Roomaan poikkesi Holstein-Gottorpissa ja sai aikaan avioliittosopimuksen. Avioliitto oli tarkkaan harkittu etukäteen. Erik Oxenstierna kävi allekirjoittamassa avioliittosopimuksen Karl Gustavin puolesta. Aviolitto sovittiin niin Ruotsin kuin Hostein-Gottorpin eduksi.  Elettiin Ruotsin suurvallan aikaa.

Se oli suuri historiallinen tapahtuma kun Hedvig Eleonora saapui Dalarön satamaan ja sieltä edelleen Tukholmaan. Hedvig Eleonorna saapumisesta Tukholman kerron lähemmin Sandemarin herraskartanon yhteydessä. Vihkiminen tapahtui Suurkirkossa. Mutta heti vihkimisen jäkeen syttyi sota Puolan ja Ruotsin välille ja Eleonora seurasi miestään useammankin kerran sotatantereelle. Kuuden aviolittoovuoden ja monen sodan jälkeen kuningas kuoli. Englannin kuningas Karl II oli kiinnostunut menemään naimisiin leskikuningattaren kanssa, mutta Hedivg Elonora halusi olla uskollinen miehellleen lopun ikäänsä. Hänellä oli kuitenkin suhde kreivi Carl Gyllenstiernan kanssa. Gyllenstierna rakennutti Steningen linnan, jossa he tapasivat salaa. Linnan alitse kaivettiin tunneli Gyllenstiernan ja Hedvig Elonoran makuuhuoneiden välille. 

Kuningatar Kristina luopui krunustaan vuonna 1654. Hän kääntyi katolliseksi ja muutti Roomman. Siellä häna sui kuolmaansa saakka ja hänet on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan. Hedvig Eleonoran ja kuninags Karl X Gustavin ainoa lapsi ja poika oli vain 4-vuotias kun häen isänsä kuoli. Leskikuiningatar Hedvig Eleonora sai toimia poikansa sijaishallitsijana.

Kuningatar Hedvig Eleonora rakennutti Strömsholmin linnan ja Drottningholmin linnan, jossa nykyinen Ruotsin kuningaspari asuu. Hedvig Eleonora on haudattu Riddarholmin kirkkoon. Hedvig Eleonora muistetaan vahvana henkilönä, kuingatarvaltiaana, joka sai aikaan paljon ja sinnikkäästi hoiti virkaansa halitsijana sillä aikaa kun hänen oma poikansa oli alaikäinen. 

Tämä kirkko on  Hedvig Eleonoran  nimikkokirkko, jonka hänen aviopuolisonsa kuningas Karl X Gustav kävi vihkimässä vuonna 1737. Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1668. Välillä vaihtui arkkitehtikin. Viimeisen silauksen kirkolle antoi arkkitehti Göran Josuae Adelgranz. Samainen Adelgranz suunnitteli myös Danvikin hospitalin, josta olen aikaisemmin jo kertonut. Kirkosta tehtiin Ruotsissa hyvin erikoinen kahdeksankulmainen keskikirkko. Kirkko on melko pieni mutta söötti pyöreähkön muotonsakin takia. Kirkko on suosittu vihkikirkko. 


Kirkon tontti on erikoisen kaunis, varsinkin kesäaikaan. Kirkon kirkkomaa on yksi Tukholman kauneimpia. Kirkon tontin kirkkomaan kolmelta sivulta on portti kirkon alueelle ja neljännellä sivulla sijaitsee Armémuseum/Armeijan museo. Siinä aivan lähellä sijaitsee myös Dramaten teatteri ja Östermalmin kauppahalli, sekä  minun suosikkimuseoni, Historiallinen museo. 


Mielenkiintoinen, erittäin kaunis ja siisti alue monella tapaa. Tätä aluetta kutsuttiin siihen aikaan kun kirkkoa alettiin rakentamaan nimellä Ladugårdslandet. Vuonna 1885 alue sai nimekseen Östermalm. Täällä sijaitsi porvareiden malmgårdar ja niihin kuuluvat puutarhat. Useimpia rakennuksia alueella käytettiin kesänviettopaikkoina. Tänne tehtiin myös retkiä lähiympäristöstä. Östermalm alkoi näyttään enempi kaupungilta 1800-luvulla. Tänne alkoi nousta kauniita kansallisromatiikan tyylisiä rakennuksia 1910-1920-luvuilla.

Armeijan museon portti ja taustalla näkyy Hedvig Elonoran kirkon kupoli

Täällä oleskeli myös amiraalit, merisotilaat. He olivat töissä Blasieholmenilla He asuivat rakennuksessa, jossa sijaitsee Kansallismuseo/Nationalmuseum nykyään. Amiralgården oli rakennus jonka alueella oli paja, verstaita ja kirkkokin. Amiralgårdenin tiloissa on nykyään Armeijan museo, Armemuseet. 


Arkkitehti Jean de la Valleé piirsi kirkon alkuperäisen suunnitelman, mutta rakentaminen jäi kesken. Aika kului. Arkkitehti Göran Josuae Adelcrantz jatkoi kirkon rakentamista myöhemmin ja muutteli jonkin verran suunnitelmia. Kirkon tornin suunnitteli Fredrik Wilhelm Scholander. Eikä kirkon katto ollut vielä valmis kun kirkko vihittiin käyttöön.Tarkoitus oli rakentaa kaksi tornia mutta ne suunnitelmat jötettiin ja rakennetiin sen sijaan kaksi matalaa kappelia tornien paikelle. Näissä kappeleissa ei ole ketään haudattuina. Ne vaan jäivät siihen kun tornien rakentamista ei jatkettu. Kappeleita on voitu käyttää tilapäisesti ruumnisarkkujen säillytyspaikkoina  ennen hautajaistoimitusta.




Kirkossa on kaksi pientä lehtaria


Saarnastuolissa on käytetty kullattua marmoria, kipsiä ja  puuta. Saaranstuoliin pääsee sakristiasta portaita pitkin.


 Pääalttarin molemmin puoli seisoo kaksi pilaria jotka ovat kullattua marmoria.



Kuten siihen aikaan oli tapana niin kirkon lattia tehtiin kalkkikivestä, mutta kirkonpenekkien alla oleva lattia tehtiin laudoista. Hautakiviä  on käytävien lattioilla. Lattia kallistuu kuoria kohti.

Kuorin lattia on kalkkikivestä kuten nuo kolme leveää porrasaskelta alttarin edustalla. Alttarin katto on sn grisaille maalausta. Se on tyyli jossa käytetään harmaata ja sen eri vivahteita, jotta saadan kuva esille värisävyjen avulla.

Pälattarin maalauksen on tehnyt Georg Engelhard Schröder. Alttari on myös tehty marmorista, jossa on kultauksia. Alttaririnki on puusta  ja sekin on koristeltu ja kullattu.


Sivukappeli, Andreaksen kappeli, pienempiä ryhmiä varten. Katosta roikkuu kaunis kynttelirinki joka on tehty messingistä. Lasimaalaus kaunisisti kaarretussa ikkuanssa kuvaa Pyhää Andreasta.



Hedvig Eleonora kyrka

 Saarnatuoliiinkin on käytetty marmoria ja kultaa.

Hedvig Eleonora kyrka

 Lasten leikkinurkkaus

Carl von Cardell grav.jpg

Kirkkomaalle alettiin hautaamaan jo ennen kuin kirkkoa oli olemassakaan. Sen sijaan rakennettiin tilapäinen puinen pieni kappeli hautajaisia varten, joka sitten kirkon valmistuttua hajoitettiin.

Hedvig Eleonora kyrka 2014 07.jpg


lauantai 15. lokakuuta 2016

Ängsö



 Ängsön kansallispuisto

Täältä voi ladata kartan!


Ängsön saari on kansallispuistoalue, joka sijaitsee Tukholman pohjoissaaristossa, Norrtäljen kunnassa. Tukholmasta linnuntietä noin reilut 50 km. Norrtäljen kunnassa sijaitsee 88 luonnonpuistolauetta ja kunnalla on omat luontovahtinsa, jotka tarkkailevat että sääntöjä noudatetaan. Vahdit toimivat myös oppaina vierailijoille.

Ängsön kansallispuisto oli yksi Euroopan ensimmäisistä ja toinen ruotsalasista. Kansallispusisot saavat paremman ja varmemman suojelun kuin luonnonpuistot ja -reservaatit. Hallitus ja eduskunta päättä mitkä alueet saavat kansalispuiston arvon ja suojelun. Kansallispuistojen alueet omistaa aina valtio. 

Ängsön kansallispuisto perustettiin vuonna 1909. Samaan aikaan Ruotsi sai kahdeskan muuta kansallispuistoa. Ängsö on erikoinen luonnonpuisto, koska täällä on vieläkin hyvin säilynyttä maanviljelysaluetta. Saari on perinteistä maanviljeyaluetta, niittyineen ja luonnonlaitumineen. Täältä löytyy nyös perinteinen vanha kartano. Keväällä kukkii pellot täynnä kukkia. Täällä kasvaa jopa orkideoita. Myös runsaasti lintuja asustaa tällä erittäin luonnonkauniilla saarella.  Engsön saari oli 1600-luvulla  kaksi eri saarta, kunnes maanpinta nousi ja saaret yhtyivät.

Saarella ei ole kahvilaa, ei ravintolaa eikä yöpymismahdollisusutta, joten on otettava reppu mukaan, syötävää ja juotavaa. Uimapuku on myös hyvä olla mukana, sillä saarelta löytyy paikkoja joissa voi pulahtaa mereen. Saarelta löytyy pari kolme kuivavessaa ja penkkejä, joilla voi istua ja levähtää ja syödä eväät.

Ängsö brygga

Ängsön laivalaituri

Ängsö Ankomst.JPG

Toinen laituri


Ängsön saari sijaitsee noin 15 kilometriä Norrtäljestä. Tänne voi matkustaa omalla veneellä tai Waxholmsbolagetin tai Blidösundsbolagetin saaristolaivoilla. Kesäaikaan kulkee Blidösundsbolagetin saaristoalaiva päivittäin Tukholmasta Strömkajenin laiturista Ängsön saarelle. Samat laivat käyvät myös Östanån laiturissa matkan varrella. Yksityiset veneetkin saa ankkuroida saareen, mutta 1.helmikuusta-15.elokuuta on kiellettyä ankkuroida tai edes kävellä saaren itäiselleä puolella lintujen rauhoitusaikana. Viime kesänä alkoi myös kulkeemaan laiva Furusundista, jolla on kätevä tehdä päiväretki saarelle. Saarella olo aikaa jää 3,5 tuntia. 


Ängsö bebyggelse 01.JPG

Ängsö besöksnäring 02.JPG


AN-14881



Saarella on ruokailupaikka jonka yhteydessä on myös vessat. 

Haluttaessa voi laivalta ostaa opastetun kiertokäynnin. Luntovahdit odottaa laiturilla ja johdattelevat sittn vieraita ympäri saarta. Tänen siis voi tulla vuoden kaikkina päivinä, mutta saarelle ei pääse muuta kuin laivalla tai veneellä. 





Ängsö bostadshus 01.JPG


Ängsö ek 01.JPG




Adam ja Eva orkideat (=Seljakämmekkä) ovat rauhoitettuja. Näitä voi nähdä myös Tyrestan Kansallispuistossa Tukholman eteläpuolella. Toukokuun lopulla orkideat kukkivat. Niitä voi käydä ihailemassa saaren pohjoisessa kärjessä. saarella kasvaa paljon erilaisia niittykukkasia.



Ängsö ekonomibyggnader 05.JPG

Ängsö ekonomibyggnader 07.JPG

Ängsö hagar 11.JPG

Ängsö kohage 05.JPG

Ängsö naturguide 11.JPG

Ängsö sjöbod.JPG


Ängsö ängar.JPG



Upplannin maakunta on erittäin luonnonkaunista aluetta.Luonnollista maalaismaisemaa. Silti Upplannista löyyy vaikka mikä määrä nähtävyyksiä ja mukavia yöpymispaikkoja. Täällä passaa viettää kesälomaakin. Nämä Tukholman saariston pohjoiset saaret ovat rauhallisia kesänviettopaikkoja. Furusund on jopa todellin helmi.



Penningbyn linna vasemmalla, Angsön kansallispuisto kartalla alareunassa ja Furusund oikeassa yläkulmassa. Suomenlaivat kulkevat Furudsundin ohitse.

Tukholmasta Norrtäljeen pääsee suorinta tietä E18 tietä pitkin. Mutta Norrtäljeen pääsee myös valtatietä 276, jolloin voi poiketa katsastamassa Penningbyn linnaa, ainakin ulkoa päin.



Penningbyn linna sijaitsee mantereen puolella. Linna on peräisin 1400-luvulta ja linnan omistaja oli Birgitta Torsdotter Bonde. Birgitta oli marski Tord Bonden ja Iliana Åkesdotter Tottin tytär. Birgitan ensimmäinen aviopuoliso oli Gustav Vasan isosiä.

Penningsbyn linnan osti 1600-luvulla Beata de la Gardie Johansdotter, joka syntyi Turun linnassa. Hän jäi leskeksi avioliitostaan Lennart Torstensonin kanssa. Torstenson toimi kuningas Gustav II Adolfin armeijan ylikomentajana kolmekymmentä vuotta. Siitä palkkioksi kuningas antoi Torstensonille oman läänityksen, Ortalan, jossa jo silloin sijaitsi ruukkiyhteiskunta. Torstensonista tuli Ortalan kreivi vuonna 1647. Torstenson omisti Tukholmassa palatsin, jossa nykyään sijaitsee  Ruotsin hallituksen ulkoministeriö. Torstenson omisti myös Ulvsundan linnan Tukholmassa ja Göteborgissa residensin, jossa nykyään asuu maaherra. Riddarholmin kunikaallisessa kirkosssa Tukholmassa on Torstensoneilla hautakammio.

Beata halusi että hänen poikansa Anders Torstenson saa kreivikuntansa Ortalan pääpaikaksi Penningsbyn linnan, koska Ortalassa ei sijainnut linnaa. Ortalan alue oli valtavan laaja. Venäläiset sytyttivät Ortalan palamaan, joten suuret alueet tuhoutuivat. Ortala sijaitsee hieman Norrtäljestä pohjoiseen. 

Anders Torstenson oli valtioneuvos, Ortalan kreivi ja Eestin kenraalikuvernööri. Hän oli myös vapaaherra monessa eri pitäjässä. Kaiken tämän lisäksi hän toimi kuningatar Kristinan kamariherrana, kun hän oli vain 11 vuotias. Mutta Anders oli ainoa lapsi Torstensonin perheestä, joka jäi eloon. Anders sai vaimonsa kanssa viisitoista lasta joista useimmat kuolivat melko pian eikä pojista yksikään ehtinyt saada perillisiä, joten suku kuoli sukupuuttoon. Andersin vaimo Catharina Oxenstierna sai pitää Ulvsundan linnaa asuntonaan kuolemaansa saakka.

Kreivitär Maria Juliana von Rosen laitatti 1800-luvulla ison puiston Penningbyn linnan ympärille, siihen aikaan muodissa olevan englantilaisen puiston. Linnassa syttyi tulipalo vuonna 1831. Linnassa on asunut mahdoton määrä henkilöitä ajan saatossa. 

Simon Olof Nordström osti linnan vuonna 1836. Hän oli Gustavsbergin porsliinitehtaan intendentti. Nordströmin suku omistaa linnan vieläkin. Viisi Nordströmin veljestä, Friz, Simon, Sten, Vilhelm ja Erik isännöivät nykyään linnaa. Veljekset pilkkoivat tontteja linnan tiluksilta ja möivät ne. Nyt heillä on vain perintölinna halussaan. Linna on osakeyhtiö vuodesta 1949 lähtien.



Furusund

Ja jos on aikaa ja haluja niin Penningbystä voi ajaa saarelta saarelle ja päätyä Furusundiin. Furusund on perinteinen tukholmalaisten kesänviettopaikka. Täällä viihtyy.



 Penningsbyn linna

Linnaa näytettiin 1-31.heinäkuuta tiistaista sununtaihin kello 13.00. Kiertokäynti kesti tunnin. Pääsymaksu 100 kr.  Lapset ja opiskelijat 20 kr. Toukokuusta syyskuuhun vain ryhmät saavat tulla vierailulle. Vierailuajasta on sovittava etukäteen.

E-mail: penningbyslott@hotmail.com

Lähemmin tietoa vierailuajoista löytyy täältä. Samalta sivulta löytyy tietoa myös muista kohteista.

Tukholamasta bussi 640. Bussi lähtee Danderydin sairaalan luota. Bussin vaihto Åkersbergassa bussiin 641. Pyydä kuskin jättämään Penningsbyn pysäkille. 


 Uimarantoja löytyy lähistöltä.

Runda rummet.

Toinen mielenkiintoinen kohde on lähteä  ajamaan Penningbyn linnan luota suoraan kohti merta, saarelta saarelle pitkin tietä 278, joka päätyy Furusundiin. Fursundin kapeansalmen kautta kulkevat melkein kaikki laivat Ahvenanmalle, Suomeen, Pietariin ja Tallinnaan. Furusundia vastapäätä sijaitsee Yxlan pitkä ja kapea saari jonka pohjoisin niemi sijaitsee Furusundin kohadlla ja on nimeltään Köpmanholm. Kapea Furusundsleden laivaväylä on akerasti liikennöity väylä. Salmen yli kulkee autolautta joka kuljetta matkustajat ja autot neljässä minuutissa. Tosisin sanoen Furusundista pääsee autolla Yxlan saarelle, joka on erittäin suosittu saari asua ja viettää kesää. Yxlan saarella kulkee jopa Tukholmna paikallsiliikneteen SL:n bussi numero 632. Yxlan saarelel pääsee suoraan Tukholmasta vaxholmsbolagetin laivoilla.




Niin Furusundin puolella kuin Yxlan saarellakin on kesäaikaan monin verroin enempi väkeä kuin talvella. Monet tukholmalaiet viettävät täällä lomiaan, viikonloppuja ja juhlivat juhannusta. Jo meneneillä ajoilla ylempi luokka tukholmalaisia saapui tänne joten oli rakennettava Värdshus/majatalo heitä varten. Monet sen ajan kuuluisuudet viettivät täällä kesää, kuten kirjailijat, muusikot ja taiteilijat.