Olen aikaisemmin useamman kerran kertonut Hagan puistosta muun muassa täällä Hagastadenista ja täällä olen kertonut Hagan linnasta. Hagan alue ei ole uusi alue, mutta uudesti muokattu alue Tukholman keskitaajamassa.
Syksy on mitä ihaninta aikaa Tukholmassa. Aurinko paistaa joka päivä, mutta ei porota niin täysiltä kuin kesällä. 15 plusastetta on aivan ihanteellinen päiväkävelyä ajatellen. Meteorologinen syksy ei ole kuitenkaan vielä, sillä yölämpötilat ovat vielä korkeat.
Tukholman kaupunki koostuu 40 % viheralueista ja kantakaupungissa on tarjolla jopa 400 puistoa, toisin sanoen valinnanvaraa on. Mutta silti suuri osa Suur-Tukholmasta on vesilaluetta. Tukholmahan sijaitsee Mälaren järven ja Itämeren kohtauspikassa. Vesi ei ole koskaan kaukana ja vihreät puistot ovat aina lähellä.
Tukholman ikävimmät viikot ovat nämä kaksi heinäkuun viimeistä viikkoa, eikä elämä tahdo piristyä vielä elokuun ensimmäisellä viikollakaan. Eduskuntakaan ei ole tullut lomilta, mutta hallitus on valmeuksissa. Hallitus ei halua hankkia huonoa mainetta ja jättää maa pandemian käsiin.
Kansanterveyslaitoksessa ei nukuta koskaan. Sieltä on tullut viestejä harva se päivä, mutta mitään tilastoja ei Ruotsissa juuri ole esitelty mediassa. Kerran viikkon on lehdessä kaksi lausetta tartuntatilanteesta ja siinä se. Tartunnoista ei edes uutisoida enää aikoihin. Saa vain noin suurinpiirtein tiedon tilanteesta, ei mitää sen tarkenpaa. Tukholman tilanne on tyydyttävän hyvä. Se johtuu siitä että meillä on ollut yhteikunta avoin koko pandemian ajan, eikä ole edes maskeja käytetty. Tartuntoja on ollut aikaisemmin paljon. Ja roktoettujakin on jo paljon. Ollaan jämähdetty melkein pakoilleen.
Kahden menneen viikon tartuntoja on Ruotsissa per 100 000 asukasta 110 ja sillä ollaan sijalla 89 maapallolla tartuntojen määrässä. Nyt ei pidä ottaa maapallon tilastoja vakavasti, koska tiedetään ettei tailastoihin ole monissa maissa lainkaan luottamsita. Suomi on sijalla 67, Norja 78 ja Tanska sijalla 47 tartuntojen määrässä.
Googlettamalla saa ties kuinka monta eri vastausta, joten ei kannata. Ruotsalaisia ei tilastot kiinnosta, kuten suomalaisia. Tilastot löytyy jos haluaa etsiä, mutta mitään niin selkeitä pitkiä ja pikkutarkkoja listoja ei esitellä kuin suomalaisessa mediassa tehdään harva se päivä. Mitä tavikset niillä tilastoilla Suomessa tekee, en tiedä. Samalla kerron että olen nyt eläkepäivilläni alkanut lukemaan ja huomannut että suomalaisessa mediassa joka päivä pelotellaan sairauksilla ja koronallakin.
Tukholmalaiset ovat nyt heinä-elokuusssa kuka missäkin, useimmat saaristossa, tai jollain leirialueilla jossain päin Ruotsia. Perheelliset ruotsalaiset matkustaa Tukholmaan pariksi päivää näyttämään lapsilleen Ruotsin kaunista pääkaupukia. Muuten on hiiren hiljaista, ei ole mitään toimintaa tai taphatumia, ei sitten yhtään mitään. Museot ovat avoinna, mutta ketäpä ne kiinnostaisi keskikesällä, vaikka suurinpaan osaan museoita on ilmainen sisäänpääsy.
Rosendalin linna Djurgårdenin saarella
Turisteja on tullut kaupunkiin jonkin verran mitä merkillisimmistä maista, ja kaikki sanovat samaa, Tukholma on kuin iso vihreä luonnonpuisto, vaikka täällä asuu 2,4 miljoonaa ihmistä, niin sitä ei huomaa. Kaikki turistit sanovat myös että on outoa kun ei täällä nää maskeja. Turistin Tukholmassa tunnistaa siitä että he käyttää maskeja. Ruotsi on suosittu turistikohde jo senkin takia että täällä on halvenpa kuin muualla päin Eurooppaa.
Koronatartunnat ovat lisääntyneet juuri niillä alueilla missä perinteisesti on paljon ruotsalaisia lomailijoita. Arvatahan sen saattoi. Tartuntoja esiintyy 20-30 vuotiaiden parissa, ja ihmetellä saattaa miksi ei nämä ole vielä ottaneet rokotetta, vaikka he sen olisivat saanet jo reilu kuukausi sitten. Melkein kaikki nyt kesän aikana tartunnan saanet eivät ole ottaneet rokotetta. Hyvin harva lapsi on saanut tartunnan, ja useimmat lapset ei.
Pandemiastakaan kun ei osata sanoa mitään. Ruotsissa ollaan ja ihmetellään, tartunnat laski hyvin alas ja nyt taas ovat alkaneet pikkuhiljaa nousta. Mutta yksi on varma asia. Coronasta ei päästä ikinä eroon, vaan sen kanssa on opittava elämään.
Jotainhan tässä on tehtävä ettei tule mökkihöperöksi. Lähteä Tukholman puistoalueille, ja niistä on todellakin valtavan paljon Tukholmassa. Tukholman kunnassa (kaupungissa) on 10 luonnonreservaattia, ja ties vaikka kuinka monta lisää koko Suur- Tukholmassa. Kuvitelkaa että Suurtukholmassa asuu yhtä paljon asukkaita kuin puolessa Suomea.
Tukholman puistot liittää kaupunginosat yhteen. Katujen varrella seisoo 800 eri sortin puita, kunna kertoman mukaan ja useat niistä ovat eksoottisia lajikkeita.
Ihastuttava puistoalue, Karlbergin linnan puisto
Tukholmassa on paljon puistoja ja puutarhoja, joissa voi kävellä aikansa kuluksi, eikä ole tartunnan vaaraakaan. Yllä oleva valokuva on Dianan temppelistä Karlbergin linnan puistosta. Täällä on postaus linnasta ja puistoalueesta. Puistoon ja linnan pihalle voi poiketa Vasastanista Rörstrandsgatanilta käsin paristakin kohtaa. Tai Södermalmilta Ekelundin sillan kautta. Lähimmät metroasemat ovat Stadhagen ja S:t Eriksplan.
Tänne puistoon on haudattu Carl XII kuninkaan koira Pompe 1600-luvulla.
Puistoalueella on useita riimukiviä, kuten kaikialla Suur-Tukholman alueilla.
Koko Karlbergin linnan alue Karlbergin järven rannalla on erinoamainen kohde viettää päivää. Kauniilla säällä rannalla makailee auringonottajia ja jotkut pulahtavat Mälaren järveen. Linnan edustalla sijaitsee nimittäin uimaranta. Linnaan toki ei pääse sisälle sillä linnassa sijaitsee armeijan korkeakoulu.
Bredängenin metroasemalta on noin 2 kilometriä Lyran konditoriaan. Lähin bussipysäkki Mälarhöjdensvägenillä Bussi 191 ainakin ajaa tästä ohitse ja pysähtyy Gesällbackenin pysäkillä.
Budapest leivos Lyran konditoriassa
Leivos syntyi Vetlandssa vuonna 1926. Leivoksella on jopa oma päiväkin 1. toukokuuta.
Konditoria Lyran on puinen huvila, missä on oma leipomo. Ihana 1800-luvun talo näköalalla Mälaren järvelle. Palvelee ympäri vuoden, sekä sisällä että ulkona. Esimerkiksi Budapestin leivonnaiset tai katkarapuvoileivät ovat suosittuja. Tarjoilee myös lounasta arkisin.
Carl Gustaf af Leopold (1756 –1829) oli ruotsalainen kirjailija ja Lyran oli hänen kesäasuntonsa. Carl Gustav af Leopoldista olisi paljon kerrottavaa, mutta kerron vain lyhyesti hänen taustaansa.
Leopold oli kuingas Kustaa III:n sihteeri ja ensimmäisiä ruotsalaisia esseistejä. Hän oli Carl Adam Leopoldin ja Märta Christina Hobelin poika ja varttui Norrköpingissä. Hän meni 1790 naimisiin Sara Petronella Fehmanin kanssa, jonka äiti oli Fredrik V:n tytär. Avioliitto oli lapseton.
Leopold oli ruotsalaisen valistuksen merkittävimpiä runoilijoita. Leopold aateloitiin 1809, ja hän otti tuolloin nimen af Leopold. Leopold tuli ylioppilaaksi 1773, filosofian maisteriksi 1781, oppihistorian dosentiksi 1782, toimi sittemmin kirjastoalalla. Vuonna 1786 Kustaa III, kutsui Leopoldin apulaissihteerikseen ja kirjalliseksi auttajakseen. Näissä toimissa Leopold saavutti kuninkaan suosion. Samana vuonna Leopold valittiin Ruotsin korkea-arvoisen kuninkaallisen akatemian jäseneksi.
Mikäpäs estää yöpymästä Tukholman paraatikadun varrella Strandvägenillä ja elää yhden yön tai kaksi luksuselämää.
Vaikkapa Hotel Diblomatissa, mikä on ehkä Tukholman exslusivisin hotelli Bank Hotellin jälkeen. Pitää mainita myös melko uusi hotelli Nobis, mikä sijaitsee Norrmalmstorgetin torin reunalla. Erinomainen sijainti.
Tässä Strandgatanilla sijaitsee myös Hotel Esplanade, mikä ei ole hassumpi sekään. Sijainti Strandvägenillä on paras mahdollinen.
Haymarket Hötorgetilla on myös korkeatasoinen ja halvempi kuin edellä mainitit hotellit.
Lämpötilat laski Tukholmassa parissa päivässä +33 asteesta +11 asteeseen. Ai että paleli. Nyt on juuri ja juuri +20 astetta, sade-ja ukkoskuuroja yhtenään.
Tässä kaupungintalon ympärillä parveilee ainakin turisteja.
Kirkko sijaitsee kukkulalla, nimeltä Vita Bergen, jonne on polkuja ja portaita useammalta kadulta. Skånegatanin kadulta on useammatkin portaat ylös, ja samoin Renstiernansgatanin kadulta. Myös kirkon takaa (idästä päin) on parilta kujalta portaat ylös. Busseilla 66 ja 2 pääsee lähimmäksi kukkulaa.
Vitabergsparken
Vita Bergen tai Vitabergsparken on puistoalue Södermalmilla Sofian kirkon ympärillä. Puiston rakentaminen aloitettiin 1888. Puistoalueen korkeimmalla kohdalla, 46 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee Sofian kirkko, joka on vihitty käyttöön vuonna 1906. Kirkko on nimetty kuningas Oskar II:n puolison kuningatar Sofian mukaan.
Sofia av Nassaun koko nimi oli Sofia Vilhelmina Mariana Henrietta. Hän syntyi heinäkuussa 1836 Biebrichin linnassa Nassaun herttuakunnassa Nassaun herttuaan William I:n ja Württembergin Paulinen tyttärenä.
Kirkko sijaitsee Södermalmin saaren itäisellä puolella, mikä on rauhallisempi alue kuin läntinen puoli, missä sijaitsee useita sairaaloita ja useita metroasemia sekä virastoja. Mutta tämäkin puoli Södermalmia on muuttunut, sillä tänne on tullut suosittuja ravintoloita ja kahviloita ja kesäkatuja, missä kuitenkin liikenne on kiellettyä. Tänne on rakenteilla uusi metrolinja.
Vita Bergetin alueella on ulkoilmateatteri vuodelta 1954 jossa kunnallinen Puistoteatteri pitää kesäisin näytöksiä. Puistossa on myös musiikkipaviljonki.
Musiikkipaviljonki
Nimi Vita Bergen on ollut käytössä vuodesta 1967, aiemmin se oli Vita Berget. Nykyään pusitoaleutta kutsutaan puhekielessä Vitabergsparkeniksi.
Alue oli aikoinaan asuinalue, missä 1800-luvun lopulla asui Tukholman köyhimpää väkeä. Kirjailja August Strindberg kuvaili sitä kirjassaan 'Röda Rummet' vuonna 1879. Yhä edelleen on nähtävissä vanhoja puurakenteisia työläisasuntoja puiston laidalla. Kirjailija Per Anders Fogelström on nimennyt kirjansa 'Vita bergens barn' alueen mukaan.
Kukulalla asui tehdastyöläis- perheitä punaisissa puumökeissään, joista osa on vieläkin jäljellä ja asuttavassa kunnossa.
Groens malmgård, Malmgårdsvägen 53
Tämä malmgård/puutarha kesäasunto sijaitsee kukkulan alapuolella. Rakennus peittyy nykyään puitten, pensaiden ja puskien sisään, mutta jos portti on avoinna niin eikun sisään. Puutarha on mystinen paikka ja malmgråden on kaunis rakennus. Puutarhan alueella on muitakin rakennuksia. Tämä oli kuningas Gustav XI:n hollantilaisen puutarhurin kesäasunto ja puutarha 1600-luvulla.
Malmgårdsvägen 53
Täällä olen aikaisemmin kertonut puistoalueesta, mistä olisi lisääkin kerrottavaa, mutta yritän keskittyä tällä kertaa Sofian kirkkoon.
Sofian kirkko on melko nuori kirkko, se on Tukholman suurimpia kirkoja, vaikka se näyttää äkkiseltään pieneltä ja tämä on Tukholman kirkoista kaikista modernein. Kirkkomaata ei ole kirkon vieressä, koska kirkko on moderni, eikä kirkkomaalle ole tilaakaan. Muutenkin hautapaikat ovat loppuneet Suur-Tukholmassa, joten polttohautaus on suositelluin tapa haudata.
Ruotsissa on perienteisesti haudattu kaikki eri uskontokuntiin kuuluvat samoille hautausmaille, omiin osioihinsa. Niin tehdään myös Italiassa, missä ei ole valtion kirkkoa. Taitaa pian Suomi olla ainoa maa Euroopassa missä on vielä valtion kirkko.
Täällä on kymmeniä vuosia sitten naispapit pitäneet saarnoja missä Jesuksen nimen paikalle on laitettu Sofia. Se oli silloin kun feminismi oli muodissa. Ruotsin silloinen pääministeri Gören Persson pani lopun feminismille, lähetti yhden feministisen naisministerin Brasiliaan suurlähettilääksi. Persson oli oikeassa. Tasa-aro on oikea nimitys, feminsimi on ääreis-ilmiö, mikä ei käsitä kaikkia ihmisiä. Ruotsalaiset feministit vaikenivat ja ovat olleet hiiskahtamatta 13 vuotta. He tulivat järkiinsä.
Kirkon suunnitteli arkkitehti Gustaf Hermansson vuonna 1899 pidetyn arkkitehtikilpailun jälkeen, ja se rakennettiin rheiniläisen romanttisen tyylin mukaan.
Ulkoapäin kirkko on melkein samanlainen kuin vihkimisen aikoihin, mutta sisätiloissa on tehty paljon muutoksia. Seinät ja holvit oli alun perin koristeltu jugendtyylisillä kukkakoristeilla ja kuorissa raamatullisilla kuva-aiheilla. Vuosina 1980-luvulla tehtiin sisätiloihin remontti arkkitehti S. O. Larssonin johdolla. Silloin esimerkiksi asbesti poistettiin, sisäkatto ja seinät kalkkimaalattiin alkuperäisten värisävyjen mukaan sekä lisättiin lamppuja mm. kupoliin.
Erittäin pelkistetty pääalttari, mikä sijaitsee keskellä lattiaa
Suurin muutos oli kirkkosalin uudelleenjärjestely. Toinen alttari (nykyinen varsinainen alttari) sai kirkkotilan keskuksen siirtymään itäiseltä sivulta keskelle kirkkoa. Alkuperäiset penkit on järjestetty uuden alttarin ympärille kupolin alle. Istumapaikkojen määrä on vähentynyt vuoden 1906 1300:sta nykyiseen 700:aan.
Sofian kirkko on keskuskirkko, josta ulottuu neljä yhtä pitkää ristivartta. Itäisessä poikkivarressa on kappeli ja läntisessä ristivarressa pääsisäänkäynti.
Seinät on valmistettu vaaleanpunaisesta graniitista ja elementtejä tummemmasta hiekkakivestä. Kuparilla päällystetty torni on teräsrakenne, jota ympäröivät useat pienet tornit. Seinämaalaukset ja lasimaalaukset on tehnyt Olle Hjortzberg. Kirkko uuskorjattiin vuonna 2012.
Saaranstuoli on valmistettu marmorista
Kaunis kastemalja, Gustav Hermanssonin käsialaa
Hermansson oli arkkitehti, joka on suunitellut monta kirkkoa Ruotsissa 1800-1900-lukujen vaihteessa, muun muassa upean Oskars kyrkan/Oskarin kirkon Tukholmassa.
Kirkko on järjestänyt drop-in kastestilaisuuksia, jolloin kuka vaan täysi-ikäinen voi tulla kirkkoon kastautumaan. Eikä se maksa mitään. Ruotsin kirkkohan on yksityinen institutio, joten kukin kirkko saa tehdä niin kuin he itse haluavat. Noin reilut puolet Ruotsissa asuvista kuuluvat Ruotsin kirkkoon.
Kirkrossa pidetään usein aamuhartauksia (kello 7.00-7.30), iltamessuja ja musiikkikonsertteja ja paljon monenlaista muuta aktivitteettiä.
Kungsträdgården tai Kungsan kuten tukholmalaiset kutsuvat rakasta puistoaan sijaitsee keskellä Cityä. Puisto on yli 700 vuotta vanha! Puisto on aina ollut suosituin kohtaamispaikka Tukholmassa, alue jonne aina tulee palattua ja jossa aina voi löytää seuraa, tai vain istuskella ja levätä.
Puistossa on usein ohjelmaa, varsinkin kesäaikaan ja talvella täällä on luistelurata ja joulumyyjäiset. Keväällä kirsikkapuiden kukkiessa siinä noin 20.pv maaliskuuta on koko Tukholma puistossa ottamassa kevään vastaan.
Kungsan ja Humlegården puistot ovat kaksi Tukholman vanhinta yleistä puistoaluetta, jotka ovat vieläkin olemassa. Aluneprin Kungsanin ja Humlegårdenin puistot olivat vain hovin käytössä, jonne ei kansalaisilla ollut asiaa. Vasta 1700-luvun lopulla tuli puistoista julkisia.
Karl XII
Puistossa on kahden kuninkaan patsaat, Karl XII:n ja Karl XIII:n, muistuttamassa menneistä ajoista.
Karl XIII
Suurin remontti puistossa tehtiin kun puisto täytti 700 vuotta vuonna 1953.Kaupunkisuunnittelija Erik Glemms suunnitteli puitoalueen uudellen ja hän säilytti sen alkupeäräisen tunnelman, mutta kuvaan tuli mukan moderneja elementtejä, kuten esiintymislava, teehuone ja ravintola/kahvila paviljonki Hamngatanin päätyyn. Joitakin kioskeja ja oluthallikin sai sijaa tässä melko suuressa puistossa. Puisito sai myös kukkaistutuksia, pensaita, puistosohvia, lipputankoja.. Mutta vielä kerran sen jälkeen kunnostettiin puistoa kaupunkisuunnittelija Alexander Wolodarskin toimesta. Hän rakennutti suuren vesialtaan keskelle puistoa ja runsaasti krisikkapuita molemmin puolin allasta.
Nykyään Kungsan vaihtaa väria vuodenaikojen mukaan kun erilaiset puut kukkivat tai vaihtavat lehtiensä värejä syksyllä. Kungsträdgårdenin molemmin puolin pituussunnassa kulkee pitkät puiden varjostamat kadut, joiden varrella on kahviloita ja ravintoloja joka lähtöön. Tavaratalo NK:ssa Hamngatanin varrella on myös herkkusuille 13 ravintolaa ja kahvilaa. Samassa kadunkulmauksessa on McDonnalds ja Max hamuprilasravintolat toisiaan vastapäätä. Aivan Kungsträdgårdenin vieressä sijaitsee ostoskeskus Galleria, josta löytyy ruokapaikkoja.
Puiston ympäristössä sijaitsee suuria pankkipalatseja, Ooppera, Sverigehuset, tavaratalo NK, kuningatar Kirstinan huvimaja, taidegallerioita, katollinen kirkko, Sankt Jakobin luteraanikirkko, Operakällaren ja Opera Baren ja ties mitä.
Kulmikkain Kungsanin kanssa sijaitsee myös Normalmstorget niminen tori, jonka ympäristössä sijaitsee kaikki Tukholman luksusluokan asuste- ja disagnemyymälät. Biblioteksgatanin varella sijaitsee suuret muotihuoneet. Kulmikkain Norrmalmin torin kanssa sijaitsee Berzelii'n puisto, josta alkaa Standvägenin katu, ekslusiivisin asuinkatu koko Tukholmassa. Hamngatanilla pysähtyy bussit mm 2 (erittäin kätevä bussi), 54, 55, 69, 76 (tällä bussilla pääsee mm Silja Linjan satamaan) 96, ja raitiovaunu numero S7.
Kungsträdgårdenilla on oma metroasemansa. Metroaseman kanssa samassa korttelistossa sijaitsee Sankta Eugenian katollinen kirkko, Viinakaupan pääkonttori, Juutalainen Stora Synagoga ja Bernsin klassinen hotelli, yökerho, ravintola, tilat konsertteja ja muita tapahtumia varten.
Tunnettu kahvila aikoinaan Kungsträdgårdenissa Hamngatanin varrella. Ei näköjään tainnut olla huolta huomisesta. Ravintolan nimeltä Operakällaren entinen omistaja Theodor Blanch avasi kahvilan vuonna 1868, ja siitä tuli nopeasti menestys.
Kahvila oli ensimmäinen Ruotsissa, jossa tarjoilijat tarjoilivat fracki päällään ja pöydät oli katettu valkoisilla pöytäliinoilla. Vuoteen 1981 asti kävijät saattoivat nauttia taiteesta, elävästä musiikista, teatterista ja kahvista. Elävää musiikkia soitettiin joka iltapäivä ja ruokasalissa oli esillä kotimaisia ja ulkomaisia sanomalehtiä
Kahvila Blanch sijaitsi tässä taideyhdistyksen talossa. Yli-intendentti sveitsiläistä alkuperää oleva Friz von Dardel puhui silloisen pääministerin ympäri että ateljeerakennuksen rakentamiseen saisi varoja valtiolta. Yli-intendentin virkaan kuului pitää huoli valtion rakennuksista. Mutta Dardell oli myös taitava taidemaalari, ja piirtäjä ja hän toimi myös sotilaana. Arkkitehti Albert Törnquist suunitteli tämän uusrenesanssin tyylisen rakennuksen, joka valmistui vuonna 1868.
Blanch café ja taideateljé
Pohjakerrokseen avasi Teodor Blanch kuuluisan kahvilansa josta tuli erittäin suosittu sosieteetin ja taiteiloijoiden keskuudessa. Teodor Blansch oli saksalainen alunperin. Hän perusti hotellin Jönköpingiin ja Operakällaren ravintolan Tukholmaan. Blanchsin kahvilassa oli usein itaisin iltakonsertteja. Hän avasi myös teatterin nimeltä Blanch Teatern Västra Trädgårdsgatanin varrelle. Teatteri sijaitsi siis Ateljérakennuksen takana. Myöhemmin teatterista tuli Blanchin taidesalonki.
Taidesalonki Blanch
Blanch rakennutti promean "kesämökin" Villa Skogsborg Ulriksdalin linnan alueelle. Rakennus on nykyään yksityisessä käytössä.
Blanchin kahvilatalo purettiin vuonna 1965 ja tilalle rakennettiin Sverigehuset. Tornitalo on Sverigehuset ja samassa rakennuksessa sijaitsee suuresti arvostettu tanskalainen huonekalufirma Illum Bolinghus. Jos satutte käymään Tukholmassa niin käykää ihmeessä täällä katsastamassa, sillä tanskalaiset osaa. Tanskalainen arkkitehtuuri ja suunnittelu on korkeatasoista.
Huom! Illum Bolinghus on muuttanut Klarabergsgatanin varrelle numeroon 62. Entisissä tiloissa sijaistee nykyään Swedbank AB ja useita butiikkeja. Hamngatanin kadun puolella sijaitsee Tukholman suurin Strabucksin kahvila. Strabucks ei toki ole Tukholman suosituin kahvilaketju, sillä kilpailu on kovaa. Tukholmassa on varmaan ainakin sata kahvilaa. Baareja ei ole Ruotsissa, tai jos on jokunen, niin ne ovat hotellien baaritiskejä.
Vete-Katten esimerkiksi on suositeltava kahvilaketju, joita on kymmeniä Tukholamssa.Heidän kahvila Kungastan 55 avattiin jo vuonna 1928. He leipovat kahvi-ja ruokaleivät iste. Paremmaksi ei enää tarjoudet voi tulla!
Espresso-House on kuitenkin oma suosikini sillä heiltä saa parasta kahvilaa! Tukholman keskustaajamasta löytyy 40 Espresso-House kavilaa!!!
Meipä minne taahaansa maapallola, pinimpään kyläpahaseenkin, niin eikös sieltä löydy jokin tanskalainen firma. Tanskalaiset osaa ennen kaikkea valmistaa olutta ja huonekaluja ja paljon muutakin. Tanskalla on myös rihkama myymälöitä jokaisessa maapallon kolkassa.
Esimerkiksi Flying Tiger. Ja myynyi käy kuumille kiville! Yhteensä Flying Tiger Copenhagenilla on 842 myymälää 27 maassa Euroopassa (40 myymälää Ruotsissa) ja Aasiassa. Vuoden 2022 aikana konserni kasvatti myyntiään 25 prosenttia 4,75 miljardiin Tanskan kruunuun.
Palatset Makalös tulipalo
Kuninkaan valtakunnan marski Jakob Pontusson de la Gardie rakennutti 1600-luvulla kaikkien aikojen upeimman tukholmalaisen palatsin Kungsträdgården merenpuoleiseen päätyyn. Jakobin päässä hieman kihahti...Palatsin nimeksi tuli Makalös, joka vastaa lähinnä suomalaista sanaa verraton, tai vertaansa vaille olisi ehkä parempi käännös.
Palatsi paloi ja se hajoitetiin tyystin 1800-luuvlla. Joitakin jäljelle jääneitä pilareja ja patsaita on kopiotu ja ne on laitettu Kungsträdgårdenin metroaseman koristeeksi.
Sverige Huset, Sverigeväggen
Nyt ei Sverigetalosta ole enää muuta jäljellä kuin Sverigeseinä. Tanskalaiset muuttivat taloon...
Kungsträdgårdenin metroasema, Arsenalgatan
Metron rullaportaat
Birgit Nilssons Allé Kuvassa Piccolino Bar.
Cafe Söderberg Jakobin kirkon seinustalla on yksi Tukholman suosituimmista kahviloista. Täällä käy myös kruununprinsessa Victoria pullaostoksilla.
Cafe Söderberg
Puistokahvila on levinyt näitten isojen puitten ympärille
Alueen ehkä suosituin ruokapaikka on Amerikanbaari TGI Freday Hamngatanin kadun päässä. Täällä siis syödään jättiläismäisiä hampurilaisia ja pommes frites/ranskalaisia perunoita. Mutta ruokalistalla näkyy olevan valinnan varaa. Mutta minä lupaan että melkein kaikissa tukholmalaisissa ravintoloissa saa hampurilaisia ja pommes frites. Melkein jokaisessa kadunkulmassa on kaiken lisäksi hamburilaisravintola. Tässä baarissa kohtaa koko maailma ja kaiken ikäiset.
Puistoalue on iso, noin reilut 300m x 100m
Kungsträdgårdenin toisessa päädyssä Hamngatanin varrella sijaitsee tavaratalo NK, joka on tunnettu korkeasta tasostaan. Tukholman luxustavartalo, joka avattiin jo vuonna 1915. NK on lyhennys nimestä Nordiska Kompaniet.
Tavaratalon omistaa Hufudstaden AB, jonka perusti Ivar Kreuger vuonna 1915. Tavaratalosta pitää kuitenkin huolen L.E.Lundbegin firma AB. kaksi vähittäiskauppaa pantiin yhteen ja näin syntyi NK vuonna 1902. Idean kehitteli Josef Sachs, joka omisti Leija&Sachs nimisen firman. Josef Sachs oli upporikasta juutalaista alkuperää, mutta syntyään tukholmalainen. Hänen vanhempansa ja isosisänsä olivat saksalaisjuutalaisia pakolaisia. Josef Sachs perusti NK:n tavaratalon ja oli sen ensimmäinen johtaja monet vuodet. Hän perusti myös Sachskan lastensairaalan joka toimii vieläkin. Hän kustansi myös Tukholman kaupungintalonmosaiikkiseinän kultauksen.
Molin'in suihkulähde
Johan Peter Molin valmisti tämän kauniin suhkulähteen Tukholman näyttelyä varten. Stockholmsutställningen/ Tukholman näyttely pidettiin vuonna 1866, ja se oli sen ajan suurinpia tapahtumia koko Euroopassa.
Molin valoi sihkulähteen myös kipsiin ja se kipsitä valmistettu suihkulähdepatsas asetettiin näyttelyhallin keskelle.
Kungliga Operan/Kuninkaallisen Oopperan kesäkahvila, Strömmcafet
Sankta Eufemian katollinen kirkko ja katollinen kirjakauppa
Thule huset oli Thule nimisen vakuutusyhtiön päämaja. Sven Palme perusti vakuutusyhtiön vuonna 1888. Vakuutusyhtiöt olivat jotain aivan uutta. Nyt tästä lähtien sai kuka tahaansa vakuuttaa omaisuuttaaan. Sven Palme oli politiikko ja mm pääministeri Olof Palmen isosiä. Sven Palme avioitui suomalais en aatelisneidin Hanna Maria von Bornin kanssa. Myöhemmin vakuutusyhtiöt fuusioituivat ja uusi vakuutusyhtiö sai niemkseen Scandia. Se on kohtalon ivaa että Olof Palme murhattiin Scandian vakuutysyhtiön pääkonttorin kulmalla. Olof Palmen isä oli ollut Scandian tirehtööri aikoinaan.
Talvella on luistelurata kuninkaan patsaan ympärillä. Jää ei kestä kauaa sillä Tukholman talvet ovat lyhyitä ja lauhoja.
Joulumyyjäiset pidetään joka vuosi Kungsträdgårdenissa
Syksyistä väriloistoa
Kesä parhaimmillaan. Tykkään noista Malvan kukista erittäin paljon (kuvassa vasemmalla).
Kuninkaalliset hevostallit sijaitsee melko lähellä Väpnargatanin varrella. Hevosia ulkoilutetaan ja kävellytetään joka päivä, osittain Djurgårdenin saarella luonnossa, mutta myös kaupungilla, jotta hevoset tottuvat ihmisiin ja liikenteeseen. Tuo keskimmäinen hevonen voi olla shire-rotuinen Mary, jonka kuningatar Elisabeth lahjoitti hovin talleille, kun vanha shire-rotuinen Harry läksi hevosten taivaaseen. Shire hevoset ovat erittäin rauhallisia ja kärsivällisiä hevosia, jotka sopivat hyvin kulkemaan musiikihevosten etunenässä ja kantamaan rumpuja ja rumpalia selässään. Mary on vielä treenaus vaiheessa, eikä ole vielä saanut olla mukana Kuninkaan linnan vahdinvaihdossa.
Ruotsinsuomalainen Timo Räisänen esiintyy joka kesä Kungsanilla.
