Stora Sundbyn linna

Stora Sundbyn satulinna, kuten linnaa kutsutaan taitaa olla Ruotsin suurin yksityisomistuksessa oleva linna. Vuonna 1848 valmistui tämä Ruotsin kaunein linna, Stora Sundbyn linna, ja siinä oli neljä suurta tornia vuodenaikojen symbolisoimiseksi, kaksitoista pienempää tornia kuukausille, 52 huonetta vuoden viikoille ja 365 ikkunaa kaikille kalenteripäiville.

Linnaa näytetään mutta käynti on varattava etukäteen ja ostettava pääsylippu.

Facebook!

Tukholmasta (noin 1 tunti ja 45 minuuttia):

Aja E20/E4-tietä Tukholmasta Göteborgin suuntaan. Eskilstunassa käänny Katrineholmin suuntaan tielle 230. Jatka Katrineholmin suuntaan tietä 230 tielle 56 ja stop-merkille (noin 28 km). Käänny vasemmalle Katrineholmin suuntaan tielle 56 ja aja noin 400 m. Käänny vasemmalle linnan suuntaan.

Stora Sundbyn linnan omistaa Klingsporin aatelisperhe. Nykyinen sukupolvi, joka asuu ja johtaa linnaa, on pariskunta Mauritz ja Ida-Sofia Klingspor kahden lapsensa kanssa. Perhe on omistanut kiinteistön vuodesta 1888. Perhe asuu nykyään tavallisessa rivitalossa linnan lähettyvillä. He kertovat että he käyvät silloin tällöin linnassa lastensa takia.

Klingborgin suku tunnetaan Ruotsissa parhaiten taiteilija ja puutarhuri Arne Klingsborgin (1915–2005) kautta. Hän oli johtava hahmo Ruotsin antroposofisessa liikkeessä ja perusti yhdessä arkkitehti Erik Asmussenin kanssa Rudolf Steiner-seminaarin Ytterjärnaan.

Klingsporin suku on ruotsalainen upporikas aatelissuku, joka tunnetaan parhaiten yhtenä sijoitusyhtiö Kinnevikin perustajista ja useiden suurten historiallisten kartanoiden omistajana Sörmlandissa. Suku on ollut merkittävässä roolissa Ruotsin liike-elämässä ja kulttuuriperinnössä 1500-luvulta lähtien.

Arne Klingborg kasvoi Gotlannissa ja on vuosien varrella jättänyt jälkeensä kulttuuriaarteen. Hänen työtään, erityisesti Ytterjärnan kulttuurikeskusta.

Nykyisen suvun vanhin tunnettu esi-isä on Stefan Hermansson von Klingspor, joka asui Liivinmaalla vuonna 1460. Johan von Klingsporin poika, Staffan Klingspor, sai ruotsalaisen aatelissuvun ja hänet esiteltiin vuonna 1633 numerolla 195, minkä jälkeen hän liittyi Klingsporshoff-, Solwitz-, Bandemirshoff-, Bellstad-, Attarp-, Nynäsholm- ja Olhamra-pataljooniin. Hän oli aktiivinen ratsuväessä, jossa hän lopulta sai kenraalimajurin arvon.

Kreivi Klingsporin suvun päämies omistaa ja johtaa Hellekisin kartanoa Kinnekullella Länsi-Götanmaan läänissä.Tämä paroonillisen Klingsporin suvun haaran päämies Carl Fredrik Gustaf Adolf Klingspor omistaa nykyään Stora Sundbyn kartanon Södermanlandissa.Suvun jäsenet omistaa lukuisia linnoja  ja kartanoit ympäri Ruotsia.

Kahvila sijaitsee linnaan johtavan puistokadun kujalla, tuossa keltaisessa rakennuksessa.

Kahvilan  aukioloajat:

Kesällä 15. kesäkuuta alkaen avoinna päivittäin klo 11–16. Suljettu juhannusaattona ja CLSR-festivaalin yhteydessä 26.–27. kesäkuuta.

Myymälä

Maatilamyymälä sijaitsee suoraan linnan parkkipaikan sisäänkäynnissä  56- tieltä käsin. Myymälä on avoinna kesällä päivittäin klo 11–16. Myynnissä on esimerkiksi useanlaista lihaa, kuten peurojen, villisikojen, kuusipeurojen, saksanhirvien, hirvien, muflonilampaiten, fasaanien ja ankkojen lihaa.

Puistossa voit nauttia linnan kauniista ympäristöstä puutarhan, vanhojen linnanraunioiden, joista mainitaan ensimmäisen kerran 1300-luvulla, hyvin säilyneen riimukiven ja luonnonkauniin peura-aitauksen äärellä, jossa on runsaasti kuusipeuroja ja muflonilampaita.

Linnan puisto on avoinna yleisölle joka päivä ympäri vuoden klo 10–18. Sisäänpääsymaksu 20 Ruotsin kruunua menee kokonaan puiston ylläpitoon. Lemmikkieläimet ovat tervetulleita puistoon, mutta ne on pidettävä kytkettyinä, eivätkä ne saa häiritä muita vierailijoita tai maatilan eläimiä.

Huomaa, että linna on yksityisasunto ja noudata yksityiseksi merkittyjä kylttejä! Muista sulkea portit jälkesi!

Kina slott/Kiinan linna

Kina slott, Drottningholm

Käväisin Drottningholmissa, missä kuningas ja kuningatar asuvat. En käynyt sisällä linnassa enkä viitsinyt soitella privaatti asunnon ovikelloakaan 😎. Tuskin he olivat kotonakaan, sillä hovin kalenterin mukaan heillä on aivan hirvittävän paljon menoja. Kuninkaan luona lappaa väkeä yhtenään ja kuningas on siinä välillä matkoilla jossain päin Ruotsia, usein Silvia mukanaan, jos Silviallla ei ole muuta menoa. 

Ulkomaan matkat, siis valtionvierailut tekee nykyään Victoia ja Daniel.  He ovat jo ehtineet käydä kahdessa maassa valtionvierailulla nyt  pandemian ajalla, muun muassa Italiassa. Heidän mukanaan kulkee aina muutama ministeri ja useita suurfirmojen edustajia sekä jonkin verran myös kulttuuriväkeä.

Täällä on ollut Tanskan prinsessa Benedicte vierailulla ja kuingas on ottanut vastaan monen monta uutta suurlähettilästä, käynyt puhetta pitämässä armeijalle ja paljon plajon muutakin. Espanjan kuninagspari kävi  mysö vierilulla.

Aloitin tämän postauksen jo kesällä, joten nyt on aika saada tämä valmiiksi.

Kina slott, Drottningholm

Kina slott sijaitsee Drottningholmin linnan puistossa, Lövön saarella. Linna on avoinna vain kesäkaudella. 

Kina slott/Confidencen on yksi yhdestätoista kuninkaallisista linnoista. Valtion Kiinteistsövirasto pitää erittäin hyvän huolen tästäkin valtion omistamasta rakennuksesta.

Linnan edustalla voi käydä istumassa vaikka linna on kiinni. Koko Drottingholmin linnan puisto on avoinna kaikille. Ennen vierailua sisätiloissa on tutustuttava vierailusääntöihin ja ostettava pääsylippu. Linna avataan nyt pandemian jälkeen 28. kesäkuuta! Jos avataan, koska kukaan ei tiedä pandemian takia varman päälle.

Linnan lähettyvillä puistoalueella sijaitsee Kina slottscafé/Kina linnan linnakahvila, mikä sijaitsee viihtyisässä kivivalvissa. Tarjolla kahvin, kahvileipien, voileipien ja ennen kaikkea  kuuluisien vohveleiden lisäksi ruotsalaisia perinneruokia. Kahvila avaa ovensa lauantaina 26.6. Kahvila on avoinna yleensä siinä kello 11-16. 

Drottingholmin linnan edustalla sijaitsee myös kahvila nimeltä Karamellan, jonne löytää helpommin. Avoinna joka päivä noin  kello 10-16/17. Facebook! Kahvilaan melkein törmää kun lähtee kävelemään bussipysäkiltä linnaa kohden. Kahvilassa on usein lounasaikaan väkeä tungokseen asti, mutta siinä on tilavat ulkotilat kesäaikaan. 

Bussipysäkillä pysähtyy monta bussia, mutta turisteille on ehkä tärkein bussi Brommaplanin metroasemalta lähteevä bussi 176. Jää pois kyydistä kolmannella pysäkillä, toisella sillan jälkeen. Tämän kahvilan järjesti kuningatar Silvia itse. Hän kiersi tukholmalaisilla kirpputoreilla etsimässä kalustoa ja tarvikkeita. Tänne pääse omalla autollakin mainiosti. Parkkipaikkoja löytyy.

Kuningas Adolf Fredrik ja kuingatra Lovisa Ulrika

1700-luvulla kiinnostus kiinalaista ja japanilaista taidetta kohtaan tuli muotiin  Ruotsissa ja Euroopassa. Se tuli läheisistä kauppasuhteista East India Companyn kautta. Kuningas Adolf Fredrik rakensi kiinalaisesta vaikutteesta peräisin olevan puulinnan, jonka hän antoi syntymäpäivälahjaksi vaimolleen Lovisa Ulrikalle vuonna 1753. Täällä olen tehnyt postauksen Vitterhetsakademiasta.

Adolf Fredrik oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771. Aadolf Fredrik kuului vaikutusvaltaiseen Holstein-Gottorpin sukuun, joka oli Tanskaa hallitsevan Oldenburgin suvun sivuhaara. Hänen isänsä oli Holstein-Gottorpin herttua, Lyypekin ruhtinaspiispa Kristian August. Äiti oli Baden-Durlachin ruhtinatar Albertina Frederika.

Kiinan linna arkkitehteinä toimivat Carl Fredrik Adelcranz ja Jean Eric Rehn. Kun alkuperäsiestä puurakennuksessa kymmenen vuotta myöhemmin alkoi näkyä iän merkkejä, arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz sai tehtäväkseen suunnitella uuden Kiinan linnan, tällä kertaa kivestä. 

Vuonna 1763 aloitettiin uuden linnan rakentaminen, mikä valmistui kuusi vuotta myöhemmin. Isännöitsijä Jean Eric Rehn vastasi ja johti työskentelyä kaikkien huoneiden sisätiloissa, jotka nimettiin keltaiseksi huoneeksi, punaiseksi huoneeksi, vihreäksi loungeksi, marmorisaliksi, kuninkaalliseksi paviljongiksi, ompeluhuoneeksi, peilihuoneeksi, salongiksi, kahdeksankulmaiseksi saliksi, soikeaksi saliksi ja paljon muuta.

Kuningattaren aviomiehensä kuningas Adolf Fredrik vei Lovisa Ulrikan ulos Drottningholmin linnan puistoon, jossa yhtäkkiä ilmestyi yllättyneelle kuningattarelle kiinalainen paviljonki. Kruununprinssi Gustav oli pukeutunut kiinalaisiin ​​mandariini asusteisiin. Sitten oli ohjelmassa kiinalainen liikuntaesitys kiinalaisten vaatteisiin pukeutuneiden kadettien kanssa, minkä jälkeen esitetiin kiinalaista balettia.

Kiinan innoittama linna oli siihen aikaan Euroopan korkeinta muotia. Linna oli rakennettu osiin Tukholman arsenaalissa ja lähetetty yöllä laivalla Drottningholmiin, ja näin vältettiin Lovisa Ulrikan teitsäsmä mitään yllätyksestä.

Päärakennuksen itäpuolelle rakennettiin myös ruokasali, niin sanottu Confidence, jossa ruokapöytä nostettiin ylös lattiassa olevan reiän kautta.Tällä tavoin voitiin keskustella häiriöttömästi ja luottamuksellisesti illallisella ilman palvelijoiden läsnäoloa, josta nimi Luottamus/Confidence. Kuninkaallinen perhe ei kuitenkaan koskaan viettänyt yötä linnassa, mutta vietti silti paljon aikaa siellä. Kuiningas Adolf Fredrikillä oli puuveisto harranstuksenaan ja hänellä oli jopa sorvauspaja kuninkaallisessa paviljongissa.

Linnaa uuskorjattiin ulkoisesti vuosina 1943-1955 ja sisustus vuosina 1959-1968. Pysyvä sisustus palautettiin alkuperäisiin väreihinsä ja huonekalut ja taide-esineet palautettiin alkuperäisiin paikkoihinsa.

Vuonna 1991 Drottningholmin linna yhdessä teatterin ja Kiinan linnan ja puiston kanssa lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Linna on nykyään museo, joka on avoinna kesällä veirailijoille.

Tukholman ikävimmät viikot

Mariaberget, Södermalm

Tukholman ikävimmät viikot ovat nämä kaksi heinäkuun viimeistä viikkoa, eikä elämä tahdo piristyä vielä elokuun ensimmäisellä viikollakaan. Eduskuntakaan ei ole tullut lomilta, mutta hallitus on valmeuksissa. Hallitus ei halua hankkia huonoa mainetta ja jättää maa pandemian käsiin. 

Kansanterveyslaitoksessa ei nukuta koskaan. Sieltä on tullut viestejä harva se päivä, mutta mitään tilastoja ei Ruotsissa juuri ole esitelty mediassa. Kerran viikkon on lehdessä kaksi lausetta tartuntatilanteesta ja siinä se. Tartunnoista ei edes uutisoida enää aikoihin. Saa vain noin suurinpiirtein tiedon tilanteesta, ei mitää sen tarkenpaa. Tukholman tilanne on tyydyttävän hyvä. Se johtuu siitä että meillä on ollut yhteikunta avoin koko pandemian ajan, eikä ole edes maskeja käytetty. Tartuntoja on ollut aikaisemmin paljon. Ja roktoettujakin on jo paljon. Ollaan jämähdetty melkein pakoilleen.

Kahden menneen viikon tartuntoja on Ruotsissa per 100 000 asukasta 110 ja sillä ollaan sijalla 89 maapallolla tartuntojen määrässä. Nyt ei pidä ottaa maapallon tilastoja vakavasti, koska tiedetään ettei tailastoihin ole monissa maissa lainkaan luottamsita.  Suomi on sijalla 67, Norja 78 ja Tanska sijalla 47 tartuntojen määrässä.

Googlettamalla saa ties kuinka monta eri vastausta, joten ei kannata. Ruotsalaisia ei tilastot kiinnosta, kuten suomalaisia. Tilastot löytyy jos haluaa etsiä, mutta mitään niin selkeitä pitkiä ja pikkutarkkoja listoja ei esitellä kuin suomalaisessa mediassa tehdään harva se päivä. Mitä tavikset niillä tilastoilla Suomessa tekee, en tiedä. Samalla kerron että olen nyt eläkepäivilläni alkanut lukemaan ja huomannut että suomalaisessa mediassa joka päivä pelotellaan sairauksilla ja koronallakin. 

Tukholmalaiset ovat nyt heinä-elokuusssa kuka missäkin, useimmat saaristossa, tai jollain leirialueilla jossain päin Ruotsia. Perheelliset ruotsalaiset matkustaa Tukholmaan pariksi päivää näyttämään lapsilleen Ruotsin kaunista pääkaupukia. Muuten on hiiren hiljaista, ei ole mitään toimintaa tai taphatumia, ei sitten yhtään mitään. Museot ovat avoinna, mutta ketäpä ne kiinnostaisi keskikesällä, vaikka suurinpaan osaan museoita on ilmainen sisäänpääsy. 

Rosendalin linna Djurgårdenin saarella

Turisteja on tullut kaupunkiin jonkin verran mitä merkillisimmistä maista, ja kaikki sanovat samaa, Tukholma on kuin iso vihreä luonnonpuisto, vaikka täällä asuu 2,4 miljoonaa ihmistä, niin sitä ei huomaa. Kaikki turistit sanovat myös että on outoa kun ei täällä nää maskeja. Turistin Tukholmassa tunnistaa siitä että he käyttää maskeja. Ruotsi on suosittu turistikohde jo senkin takia että täällä on halvenpa kuin muualla päin Eurooppaa.

Koronatartunnat ovat lisääntyneet juuri niillä alueilla missä perinteisesti on paljon ruotsalaisia lomailijoita. Arvatahan sen saattoi. Tartuntoja esiintyy 20-30 vuotiaiden parissa, ja ihmetellä saattaa miksi ei nämä ole vielä ottaneet rokotetta, vaikka he sen olisivat saanet jo reilu kuukausi sitten. Melkein kaikki nyt kesän aikana tartunnan saanet eivät ole ottaneet rokotetta. Hyvin harva lapsi on saanut tartunnan, ja useimmat lapset ei.

Pandemiastakaan kun ei osata sanoa mitään. Ruotsissa ollaan ja ihmetellään, tartunnat laski hyvin alas ja nyt taas ovat alkaneet pikkuhiljaa nousta. Mutta yksi on varma asia. Coronasta ei päästä ikinä eroon, vaan sen kanssa on opittava elämään.

Jotainhan tässä on tehtävä ettei tule mökkihöperöksi. Lähteä Tukholman puistoalueille, ja niistä on todellakin valtavan paljon Tukholmassa. Tukholman kunnassa (kaupungissa) on 10 luonnonreservaattia, ja ties vaikka kuinka monta lisää koko Suur- Tukholmassa. Kuvitelkaa että Suurtukholmassa asuu yhtä paljon asukkaita kuin puolessa Suomea.

Tukholman puistot liittää kaupunginosat yhteen. Katujen varrella seisoo 800 eri sortin puita, kunna kertoman mukaan ja useat niistä ovat eksoottisia lajikkeita.

Ihastuttava puistoalue, Karlbergin linnan puisto

Tukholmassa on paljon puistoja ja puutarhoja, joissa voi kävellä aikansa kuluksi, eikä ole tartunnan vaaraakaan. Yllä oleva valokuva on Dianan temppelistä Karlbergin linnan puistosta. Täällä on postaus linnasta ja puistoalueesta. Puistoon ja linnan pihalle voi poiketa Vasastanista Rörstrandsgatanilta käsin paristakin kohtaa. Tai Södermalmilta Ekelundin sillan kautta. Lähimmät metroasemat ovat Stadhagen ja S:t Eriksplan.

Tänne puistoon on haudattu Carl XII kuninkaan koira Pompe 1600-luvulla.

Puistoalueella on useita riimukiviä, kuten kaikialla Suur-Tukholman alueilla.

Koko Karlbergin linnan alue Karlbergin järven rannalla on erinoamainen kohde viettää päivää. Kauniilla säällä rannalla makailee auringonottajia ja jotkut pulahtavat Mälaren järveen. Linnan edustalla sijaitsee nimittäin uimaranta. Linnaan toki ei pääse sisälle sillä linnassa sijaitsee armeijan korkeakoulu.

Lyran, Ålgrytevägen 90, Mälarhöjden

Bredängenin metroasemalta on noin 2 kilometriä Lyran konditoriaan. Lähin bussipysäkki Mälarhöjdensvägenillä Bussi 191 ainakin ajaa tästä ohitse ja pysähtyy Gesällbackenin pysäkillä.

Budapest leivos Lyran konditoriassa

Leivos syntyi Vetlandssa vuonna 1926. Leivoksella on jopa oma päiväkin 1. toukokuuta.

Konditoria Lyran on puinen huvila, missä on oma leipomo. Ihana 1800-luvun talo näköalalla Mälaren järvelle. Palvelee ympäri vuoden, sekä sisällä että ulkona. Esimerkiksi Budapestin leivonnaiset tai katkarapuvoileivät ovat suosittuja. Tarjoilee myös lounasta arkisin.

Carl Gustaf af Leopold  (1756 –1829) oli ruotsalainen kirjailija ja Lyran oli hänen kesäasuntonsa. Carl Gustav af Leopoldista olisi paljon kerrottavaa, mutta kerron vain lyhyesti hänen taustaansa.

Leopold oli kuingas Kustaa III:n sihteeri ja ensimmäisiä ruotsalaisia esseistejä. Hän oli Carl Adam Leopoldin ja Märta Christina Hobelin poika ja varttui Norrköpingissä. Hän meni 1790 naimisiin Sara Petronella Fehmanin kanssa, jonka äiti oli Fredrik V:n tytär. Avioliitto oli lapseton. 

Leopold oli ruotsalaisen valistuksen merkittävimpiä runoilijoita. Leopold aateloitiin 1809, ja hän otti tuolloin nimen af Leopold.  Leopold tuli ylioppilaaksi 1773, filosofian maisteriksi 1781, oppihistorian dosentiksi 1782, toimi sittemmin kirjastoalalla. Vuonna 1786 Kustaa III, kutsui Leopoldin apulaissihteerikseen ja kirjalliseksi auttajakseen. Näissä toimissa Leopold saavutti kuninkaan suosion. Samana vuonna Leopold valittiin Ruotsin korkea-arvoisen kuninkaallisen akatemian jäseneksi.

Mikäpäs estää yöpymästä Tukholman paraatikadun varrella Strandvägenillä ja elää yhden yön tai kaksi luksuselämää.

Vaikkapa Hotel Diblomatissa, mikä on ehkä Tukholman exslusivisin hotelli Bank Hotellin jälkeen. Pitää mainita myös melko uusi hotelli Nobis, mikä sijaitsee Norrmalmstorgetin torin reunalla. Erinomainen sijainti.

Tässä Strandgatanilla sijaitsee myös Hotel Esplanade, mikä ei ole  hassumpi sekään. Sijainti Strandvägenillä on paras mahdollinen.

Haymarket Hötorgetilla on myös korkeatasoinen ja halvempi kuin edellä mainitit hotellit. 

Lämpötilat laski Tukholmassa parissa päivässä +33 asteesta +11 asteeseen. Ai että paleli. Nyt on juuri ja juuri +20 astetta, sade-ja ukkoskuuroja yhtenään.

Tässä kaupungintalon ympärillä parveilee ainakin turisteja.

Runsa slott/Runsan linna

Uppalands Väsbyn kunnassa sijaitsee useita linnoja, joista yksi kuuluu hoville, Rosersberg. Rosersbergsvikenin lahdessa sijaitsee toinenkin linna nimittäin Runsan linna. Molemmat linnat sijaitsevat Mälaren lahden rannalla. Mälaren järvellä on useita kapeita ja pitkiä lahtia ja tämä Rosersberginsvikenin lahti yltää Uppsalaan saakka, vaikka loppumatka on kapeaa kanavaa ja jokea. 

Rosenresbergin ja Runsan linnat sijaitsevat kumpikin omalla niemellään ja niitten itäpuolella kulkee E4 tien, jonka toisella puolella sijaitsee Skånelaholmin linna, josta olen kertonut täällä aikaisemmin. Hieman pohjoisemmassa useita muita linnoja lisää. Rosersbergin linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Upplands-Väsbystä olen kertonut täällä aikaisemmin.

  Runsan linna vuonna 1881

 Bussi 532 kulkee melkein linnaan saakka.

Ranskalaista alkuperää oleva arkkitehti Jean De la Vallée on luultavasti suunnitellut linnan. Siihen aikaan ei ollut koulutettuja arkkitehtejä Ruotsissa, joten kuninkaat ja herrasväki pyysi ranskalaisten arkkitehtien tulla Ruotsiin suunnittelemaan linnoja ja herraskartanoita. Useimmat heistä jäivät tänne lopuksi ikäänsä.

Uppsalan arkkipiispa sai Runsan linnan asunnokseen 1300-luvulla. Kuningas Gustav Vasa kuitenkin otti linnan kruunulle ja hänen pojanpoika möi linnan Jakob De la Gardielle, ja hänen kuoltuaan hänen leskivaimonsa asui 22 vuotta linnassa. Hän puolestan antoi linnan tyttärelleen ja hänen miehelleen krevi Gustav Otto Stenbockille. 

Stenbockin aatelissuku on yksi arvovaltaisimpia ruotsalaisia aatelissukuja. Katarina Stenbockista tuli kuningas Gustav Vasan kolmas puoliso. Stenbockin suvun kreivillinen sukuhaara elää vieläkin. Alkuun suku oli numero 1 aateliskalenterissa, mutta kun suku ylennettiin krevilliseksi suvuksi niin suku sai numerokseen 12. Vuodesta 1753 on linna kuulunut Ancarscronan suvulle  ja he omistavat vieläkin linnan.

Runsan linna  tiluksineen sijaitsee Upplands-Väsbyn kunnassa. 

Aikoinaan Runsa kuului Eds nimiseen pitäjään. Edsin kylä sijaitsee lähellä Upplands-Väsbytä. Kylässä sijaitsee Eds niminen kirkko ja Eds niminen linna, jossa on nykyään vanhainkoti. Edsin ja Runsan välillä on joitakin omakotitaloja ja maanviljeystiloja sekä Hunstan linna Mälaren järven rannalla. Edsin pitäjä irtautui Stäketistä vuonna 1952 ja nykyään se on Upplands-Väsbyn kunnan distrikt/osa-alue. Edsin distrikt käsittää suurin piirtein Edsin seurakunnan alueen. Täällä asuu noin 700 asukasta. 

Edsin enitisessä pitäjässä sijaitsi Runsan linnan lisäksi Edsbyn linna, joka on vahainkoti nykyään. Pitäjässä sijaitsi myös Antuna ja Bisslingen tilat. Pitäjä nimityksestähän on luovuttu ja nykyään pitäjät on lyöty yhteen kunniksi. Ruotsissa pitäjä käsitys on ollut erilainen eri maakunnissa. Vuodesta 1682 oli kaikki pitäjät jakautuneet ns Rota alueisiin, suomeksi ruotuihin. Ruoduilla oli yhteisiä velvotteita, sotamiehiä, köyhäinhuoltoa, vene- ja ratsumiesvastuu. Enimmillään Ruotsissa oli 3000 pitäjää. 

Edssjön pieni järvi ja sen rannalla Edsin kirkko. Tästä kulki vesitie Uppsalasta ja Sigtunasta Birkan saarelle. 

Edsin kirkko on rakennettu 1100-luvulla. Kirkkoa uuskorjattiin 1700-luvulla ja samalla kirkko sai uuden alttarisaarnastuolin.  

  Krusifiksi 1400-luvulta 

Ingegärd Olofsdotter tai Pyhä Anna kuten häntä kutsuttiin. Puuveistos on 1400-luvulta. Hän oli siis Ruotsin/Sveanmaan prinsessa ja myös Kiovan Venäjän suuruhtinatar avioliittonsa myötä. Ingrid avioitui Kiova Venäjä nimisen valtion suurruhtinaan Jaroslav av Kiev/Jaroslav I Viisaan kanssa. Anna sai nimekseen Anna av Novgorod. Annan tyttäret naitettiin eurooppalaisten kuninkaiden kanssa.

Ingegärdsledenin kävelypolku lähtee Gamla Stanista ja kulkee Solnan kirkon kautta Ulriksdalin linnan kautta Kistan kirkon luokse ja siitä edelleen Sollentunan kirkon kautta Edsin kirkon luokse. Edelleen Hamarbyn kirkon, Rosersbergin linnanpuiston lävitse Steningen linnaan ja lopulta kävelypolku päätyy Sigtunaan. Mutta polku jatkuu vielä siitäkin eteenpäin, ensin Odensalan kirkon luokse, siitä Knivstassa sijaitsevien Pyhän Stefanin ja Pyhän Birgitan kirkkojen kautta Sunnerstan kirkkoon. Siitä Alsiken kirkon luokse, Hyvän paimenen kappelin, Pyhän Laurin kirkon kautta Pyhän Kolminaisuuden kirkon luokse ja polku päättyy Uppsalan tuomiokirkkoon. Koko polun voi kävellä viidessä erässä, ja matkaa tulee kaiken kaikkiaan 111 kilometriä. 

Päätön Pyhä Olof/Olavi 1300-luvulta. Olof syntyi vuonna 1030 ja hänestä tuli Norjan kuningas ja Norjan kansallispyhimys. Edsin kirkko on pyhitetty Pyhälle Olaville.

Olof/Olavi meni naimisiin Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuinkaan tyttären Astrid Olofsdotterin kanssa. Astridista tuli Norjan kuningatar. Pyhä Olavi oli melko ahne ja ankara henkilö ja hän varasteli Mälaren laaksossa kaiken minkä irti sai. Hän matkusti Lontooseen taisteleeman ja siellä hän rikkoi London Bridgen sillan. Kun hän saapui Normandiaan niin hän antoi kastaa itsensä kristinuskoon. Vuonna 1050 hänestä tulli Norjan kuninags. Pyhä Olavi on ollut Pohjolan suosituin pyhimys julmuudestaan huolimatta. Mahdoton määrä kirkkoja on pyhitetty hänen kunniakseen. Suomessa on jopa Olavain linnakin.

Kasteastia 1200-luvulta

Kasteastiat ovat aina vanhojen kirkkojen vanhimpia inventaarioita. Kasteastia oli se ensimmäinen esine, joka hankittiin kirkkoon ja ne on tehty niin kestäväksi ettei niitä kovin hevillä saa hajotettua. Eikä niitä kukaan jaksa nostaakaan.

 Albertus Pictorin maalaamia kalkkimaaluksia vudelta 1487

Kirkon ympäristössä kulkee ns kirkkotie, jonka varrella seisoo tämä iso riimukivi. Tai noh, kivi on jääkauden aikainen siirtokivi, josta on tehty riimukivi. Polku on tallattu jo keskiajalla. 

Entinen pappila

Edsby slott

Aikoinaan tämä rakennus oli todellakin enempi linnan näköinen torneineen kaikkinen, mutta myöhemmin tornit poistettiin ja rakennus sai modernimman ulkonäön. Rakennuksessa on nykyään vieraskoti, siis vanhustenkoti. Vieraskoti tarkoitta että vanhuksilla on omat huoneet, omat huonekalut ja muut kalusteet. He käyvät kuitenkin yhdessä ruokailemassa ruokasalissa. Heillä on muutakin yhteistä toimintaa.

Edsbyn linnan portti

  Harva gård

Tämä kartano on ollut koulutettujen naisten lepokoti, niin kummalliselta kuin se kuullostaakin. Nykyään rakennuksessa on kahdeksan pientä vuokrahuoneistoa.

Antuna gård

 Antuna

Saman kapean ja luikertelevan Mälaren järven lahden reunalla sijaitsee muitakin linnoja ja herraskartanoita kuten Rosersberg ja Steningen linnat.

Runsa

Runsan linnavuori sijaitsee korkealla Mälaren lahden rannalla. Vanhemmalla rautakaudella sijaitsi täällä suurmiehen kartano muurien ympäröimänä. Runsassa sijaitsee Ruotsin suurin laivalatomus. Sellainen laivalatomus on kivistä koottu laivan muotoinen kuvio joiden luullaan olleen hautoja.

Runsan laivalatomus

Se ei sinäänsä ole ihme että juuri tältä alueelta löytyy laivalatomo sillä laivaliikenne on ollut vilkasta Runsan ohitse. Matkalla kuolleet haluttiin haudata mahdollisimman pian.

 Runsa fornborg/Runsan linnavuori

Näkymä Mälaren järvelle ja Sigtunaan päin.

 Runsan kulttuurikuja

1. Runsan linnavuori
2.Runsa laivalatomo
3. Runsan herraskartano
4.Runsan hautakenttä
5. Susikuoppa

  Tie Runsaan

Arkelologit työssään linnavuorella vuonna 1992. He löysivät kahdeksan rakennuksen rippeet. Itse linna on ollut timmeristä tehty. Tämä ei suinkaan ole ainoa linnavuori tällä alueella.

Linnavuoret ovat olleet usein miten kyläläisten suojapaikkoja. Jotkut niistä kuninkaallisia valvontarakennuksia, mutta jotkut linnavuoret kuten Runsa, on ollut yläluokan mahtikeskus, josta käsin on käyty kauppaa ja paikka, joka on ollut kulttikeskus.

Susikuoppa

1800-luuvlla oli nämä susikuopat hyvin tavallisia susiansoja. Runsan metsäalueella sijaistaee noin kymmenen torppaa, jotka kuuluivat Runsan kartanon tai linnan, miten vaan, alamaisuuteen. Upplansd Väsbystä  bussilla 532 pääsee Runsan alueelle. Matkaa tulee noin 6,5 kilometriä.

Itse linna/herraskartano on yksityisasunto jonka omistaa Carl Ankarcrona, joten sinne ei ole kenelläkään asiaa, mutta kartanon ympärillä maastossa saa liikkua vapaasti jokamiehen oikeudella.

Tästä kulkee myös ns Upplandsleden ohitse, merkattu kävleyreitti, joka on 450 kilometriä pitkä. Upplandsleden patikkareitti avattiin vuonna 1980. Reitistä voi luonnollisestikin kävellä lyhempiäkin pätkiä.