Skogsö kappeli ja Boo kirkkomaa

Skogsöudde, Baggenstäket

Skogsö on pieni niemimaa Saltsjöbadenin pohjoispuolella Nackan kunnassa. Alue on luonnonreservaatti. Baggenstäket on nimeltään hyvin kapea salmi joka on osa Itämerta. Vesialue jatkuu Boon saaren ympäri.

Omin päin tänne löytää parhaiten Igelbodan tai Neglingen juna-asemalta. Juna lähtee Slussenilta ja kulkee Saltsjöbadeniin.  Igelbodan junapysäkiltä en osaa sanoa että mitä kautta on kuljettava, mutta siellä on varmaan kylttejä. Sen sijaan Neglingen junapysäkiltä Torsvägeniltä lähtee Skogsövägen, jota pitkin kilometri ja siitä sitten Kyrkogårdsvägeniä pitkin suoraan eteenpäin. Junapysäkiltä on noin 1,5 km Skogsön kirkkomaalle. Jos halua tehdä pitemmän kävelyretkin niin siinä tapauksessa on jatkettava Skogövägeniä oikealle. Perillä niemessä on muutamia teitä valittavana. Jos kiertää koko lenkin niin matkaa tulee seitsemän kilometriä.

Pohjoisesta päin ei pääse junalla, autolla eikä jalkaisin, vain veneellä. Kannatta ottaa aluen kartta mukaan jos liikkuu tällä aluella ensimmäistä kertaa, muuten saattaa joutua eksyksiin ja vahingossa alkaa kiertää rinkiä. Alueella on joitakin mökkejä ja venesatama. Paikallinen väki kasvatta täällä keittiökasveja. Täällä viljeltiin juureksia ja vihanneksia Grand Hotelliin, sillä Wallenbergit omistivat nämä maa-alueet aikoinaan ja Wallenbergit omistivat myös Grand Hotellinkin.

Skogsö on luonnonreservaatti 

Skogsön alueella voi tehdä historiallisen kävelyretken tai vain istuskella rantakallioilla ja ihailla luonnon kauneutta. Täällä on monta  muistoa historialliselta ajalta ja jo viikinkien ajaltakin. Baggenstäketin erittäin kapea salmi oli viikinkien vesiväylä Itämeren ja Mälaren välillä. Täällä on sijainnut useita linnavuoria ja hautakenttiä aikaisemmalta rautakaudelta. 

Baggenstäket, kapea salmi

Salmi sijaitsee Tukholman saaristossa Värmdön ja Skogsön niemen välissä. Baggenstäketin jälkeen tulee vesireitti nimeltä Lännerstasundet ja edelleen Skurusundin salmen kautta, reitti jota pitkin pääsee Tukholmaan tai takaisin Itämerelle.

Salmen kapein kohta on nimeltään Knapens hål, joka on nykyään vain kolme metriä syvä ja kaksikymmentä metriä leveä vesiväylä. Kuningas Erik XIV määräsi 1500-luvulla että kaikki alukset jotka tulivat ulkomailta tullattaisiin Vaxholmissa. Jokainen kauppias sai maksaa tullimaksun saadakseen tuoda tavaroitaan Tukholmaan myytäväksi. Jotkut kipparit olivat niin ovelia että he lastaisvat lastinsa pienempiin veneisin ja kuskasi tavaraa Tukholmaan Baggenstäketin kautta. Näin tästä kapesta salmesta tuli salakuljetusreitti. 

Kuningas Karl IX laitatti tullipuomin Baggenstäketiin vuonna 1602. Tullimiheksi kuningas määräsi Olof Knaapin, ja hänen nimestään sai tämä kapein kohta nimekseen Knapens hål. Tullipuomi sijaitsi veden alla. Kun alus ajoi tullinpuomiin niin tullimies laski puomia ja kippari sai maksaa tullimaksun. Myöhemmin tämä tulliasema siirettiin lähemmäksi Tukholmaa, Stroa Sjötullen Djurgårdenin saaren itäisessä päädyssä, jonka nimi on Blockhusudden.

Itämereltä on melko avoin meri Saltsjöbadeniin Baggensfjärdeniä pitkin. Venäläiset seilasivat sotalaivoillaan Saltsjöbadenin ohitse ja kiersivät tuon nimen kärjen Backenstödet ja suuntasivat Backenstödetin kapeaakin kapeanpaan salmeen. Mutta siinä kohtaa venäläiset kohtasivat ruotsalaiset sotilaat jotka ampuivat tykeillä venäläsiä kohti vuonna 1719. Jos venäläiset olisivat onnistuneet pääsemään Knapens hålin lävitse niin loppu reitistä olisi avannut heille mahdollisuuden päästä Tukholmaan saakka.

Vikinkien ajalla ei maanpinta ollut vielä noussut jääkauden ajoilta kovinkaan paljoa, joten tämä alue oli yhtä saaristoa. Nykyään rantalinja sijaitsee noin viisi metriä korkeammalla viikinkien ajalla noin vuonna 1000.

Tämä tapahtuma ei ollut ainutlaatuinen. Yhtenään melkein siihen aikaan 1700-luvun alulla venäläiset yrittivät tunkeutua Tukholman alueelle ja Ruotsin itärannikolle. 

 Baggensfjärdet

Baggenstäket salmi

Skogsö monunmentet. Täältä ylhäältä mäen päältä ruotsalaiset sotilaat pommittivat venäläsiä salmessa.

Siitä on muistomerkkikin mäellä jossa lukee Jumalan avustuksella voittoon.

Skogsön alueella sijaitsee siis kaksi hautausmaata, Saltsjöbadenin hautausmaa joka on merkitty kartalle, ja vanha Boo hautausmaa joka sijaitsee Skogsön niemen kärjessä. Skogsön kappeli sijaitsee Saltsjöbadenin hautausmaan vieressä.

Skogsö kapell, Kyrkogårdsvägen 16, kappeli seisoo ensimmäisellä kartalla kohdassa, jossa lukee Ekorren ja sen vieressä sijaitsee tuo kukkula, jossa sijaitsee Skogsö monunmentet.

 Skogsön kappelin  suunnitteli arkkitehti Erik Bulow-Hube vuonna 1921.

Skogsön kappeli sai pari vuotta sitten uuden lasisen sisäänkäynnin. Kappeli sai uuden sisäänkäynnin jotta liikuntavammaisetkin pääsevät helposti kappeliin sisään. 

Saltsjöbadenin kirkkomaa,  Skogsön hautausmaa toiselta nimeltään

Minneslund/Muistolehto

 Boo gamla kyrkogård/Boon vanha kirkkomaa

Tässä laatassa kerrotaan että erään torpparin virkana oli soutaa hautajaissattueet kirkkoveneellä kirkkomaalle. Kirkkomaa on vanhempi kuin kappeli ja kirkkomaalle on haudattu myös merimiehiä.  Kirkkomaa sijaitsi hieman sivussa itse kappelista. Nykyinen kappeli on uudempi versio kappelista.

Boon vanha hautausmaa

Ulvsunda slott

 

Ulvsundan linna sijaitsee Brommassa, Ulvsudnasjön rannalla.  Ulvsundasjö on yksi Mälaren järven monista lahdista. Linna sijaitsee Ulvsundavägenin varella. Lähin metroasema sijaitsee noin 200 metrin päässä ja on nimeltään Stora Mossen. Linnasta on vain noin puoli kilomteriä Bromman lentokentälle. 

Kuusisataa metriä pitkä Ulvsundan linnantie lähtee Tranebergsvägeniltä suoraan kohti linnaa. Alunperin tie oli tyypillinen linnantie, jota reunusti puistolehmukset mutta nykyään tien varressa sijaitsee omakotitaloja.

Ulvsundan alue oli aikaisemmin niemeltään Kungsholms villastad kunnes alue muutti vuonna 1926 niemekseen Ulvsunda Trägårdstad. Sen aikainen Ulvsudan linnan omistaja Max Wibom alkoi lohkoa linnan tonttia möi tontteja huvilatonteiksi. Osa huviloista oli vuokrahuviloita ja osa omakotiltaloja.

Max Wibom oli Huvudsta kartanon omistaja. Kartano sijaitsee Ulvsundasjön vastarannalla, Solnassa. Huvudstasjän järvi on oikeastaan  osa Mälaren järveä. Wibomin suku omisti kartanon ainakin vuoteen 2006 saakka.

 Linna vuonna 1670

Sotamarsalkka Lennart Torstenson rakennutti linnan 1600-luvulla. 

Lennart Torstenson 1603-1651

Sotamarsalkka joka toimi kuningas Karl X Gustavin palveluksessa. Torstenson johti armeijaa ja samalla kehitteli armeijaa ja koulutti sotilaita. Hän toimi Puolassa, Liivinmaalla , Hollannissa ja  Preussissa. Johan Banerin kuoltua tehtiin Torstenssonista Ruotsin Pommerin kuvernööri. Pommeria ei varsinaisesti liitetty Ruotsiin vaan aluetta hallitsi kuvernööri. Torstensson oli  melkein koko lyhyen elinaikansa sotatantereella.

Beata de la Gardie 1612-1680

Beata oli Torstenssonin vaimo, joka oli isänsä puolelta de la Gardie ja äitinsä puolelta Oxenstierna.

Lennart Torstenssonin perheen hauta löytyy kuinkaallisesta Riddarholmenin kirkosta. 

Linnasta käytetään nykyään mieluiten nimitystä Ulfsunda, alumperin linna nimi oli Ulvsunda. Linna omsitaa yhetiö niemltä Stockholm Meeting Selecetion, joka omistaa usieta linnoja ja joitakin ravintoloita.

Ulvundan/Ulfsundan linna on empiirityylien linnarakennus. Linnan sisustus on säilynyt melko hvyin entisellään. Juhlahuone toisessa kerroksesa on melkein kokonaan entisellään.

Åkeshovin linnan omistaja Åke Axelsson Natt och Dag kilpaili Lennart Torstensonin kanssa siitä kummanko linnasta tulee upeampi. Åkeshovin linna seisoo vain noin reilun kilometrin päässä Ulvsundan linnasta. Voi sanoa että molemmat linnat ovat suurinpiirtein yhtä promeita ja molemmissa on nykyään konferenssihotelli ja juhlahuoneisto.

Linna on konfernessihotelli, jossa voi kuka vaan yöpyä tai käydä ruokailemassa. Linnassa järjestetään myös viini- ja champanjamaistajaisia. Linans aon myös SPA jossa voi rentoutua. Luonnollisestikin täällä voi juhlia häitä tai syntymäpäiviä.

Hotellista saa luxusluokan huoneen kohtuu hintaan.

 

Tässä esitellään Ulvsundan ja Åkeshovin linnat samassa videossa. Postaus Åkeshovin linnasta on alulla.