Rånäs kuuluu Norrtäljen kuntaan.
Lähes kaikki on kaunista Rånäsissä. Mylly, empirelinna ja upea navetta kutsuvat kaikki hakemaan kameran! Täällä Skedviken Roslagenin kauniin luonnon syleilyssä ja kauniissa ruukki- ja linnaympäristöjä, ovat kuin tehty kahdenkeskeistä romanttista retkeä ajatellen.
Rånäsin kylä syntyi Rånesin rautaruukin ympärille 1700-luvulla. Täällä on aatelisuvut Oxenstierna, Stenbock ja Reuterskiöld omistaaneet suuret tilukset jo 1300-luvulla. Rånäsin linnan rakennutti Reuterskiöldit 1800-luvulla. Nykyään Rånäsin kylässä asuu noin reilut 400 asukasta.
Ekerön kunnassa Mälaren saarilla Adam Reuterskiöld toimi kunnanjohtajana.
Ekerön kunnassa Mälaren saarilla Adam Reuterskiöld toimi kunnanjohtajana.
Ekerön kunta on yksi Ruotsin rikkaimpia kuntia. Ruotsin kuningas ja kuninagatar asuvat myös täällä Ekerön kunnassa. Kunnanvaltuusto on päättänyt ettei kuntaan oteta montakaan pakolaista. Kerron tämän vaan siksi että useimmat erittäin rikkaat ruotsalaiset jakavat varoja hyväntekeväisyyteen ja sijoittavat varojaan yhteiskunnalliseen hyötyyn. Monet rikkaat aatelisherrat palkkaavat mielellään maatiloilleen pakolaisia töihin ja antavat myös asunnon. Näin on myös mm Italisssa. Ekerön kunnassa ollaan aivan liian ylpeitä ja omahyväisiä ollakseen ruotsalaisia. Itse kunnanjohtaja asuu upeasti Stafsundin linnassa Ekerössä.
Reuterskiöldeillä on täällä ruukkialueella siis ollut hyvät oltavat. Hovimarsalkka Axel Didrik Reuterskiöld, Axel Didrik Lagersparren poika, aateloitiin vuonna 1826. Lagersparren lapset saivat kuitenkin ottaa Reuterskiöldin nimen sukunimekseen, vaikka heidän isänsä Axel Diedrik Lagersparre menetti aattelistittelinsä.
Mutta hänen poikansa Axel asui perheensä kanssa täällä Rånäsin linnassa. Axel sai yhdeksän lasta, joista jotkut tomivat myös eri ruukkien patruunoina. Useammssa sukupolvessa Reutersköldit ovat olleet ruukin patruunoita. Suku on alunperin Hollannista, kuten monet muutkin ruukkisuvut, siis suvut jotka ovat perustaneet rautaruukkeja Ruotsissa. Heistä kuuluisin suku on De Geerin suku. Ruukkeja on ollut Ruotsissa monia satoja ja täällä Upplannissa oli enimmäkseen juuri rautaruukkeja. Rautruukkien liski puutavararuukit olivat eriitäin yleisä, mutta myös lasia ja porsliinia on valmsiettu ruuekissa käyttötavraksi.
Reuterskiöldit kehittivät oman paloviinasortin Rånäs brännvin, jota myydään vieläkin viinakaupoissa. Rånäsin linna orangeriessa viljeltiin pomeranssia ja siitä saatiin mauste viinalle. Rånäsin viina on myös maustettui sitruunalla, lakritsilla ja konjakilla. Linnassa valmistettiin viina suuremmisssa määrin Rånäsin liannassa, jossa on valmistettu myös juustoa, joka on maustettu Rånäsin paloviinalla. Juustoa saa maistella linnan ruokasalissa.
Reuterskiöldeillä on täällä ruukkialueella siis ollut hyvät oltavat. Hovimarsalkka Axel Didrik Reuterskiöld, Axel Didrik Lagersparren poika, aateloitiin vuonna 1826. Lagersparren lapset saivat kuitenkin ottaa Reuterskiöldin nimen sukunimekseen, vaikka heidän isänsä Axel Diedrik Lagersparre menetti aattelistittelinsä.
Mutta hänen poikansa Axel asui perheensä kanssa täällä Rånäsin linnassa. Axel sai yhdeksän lasta, joista jotkut tomivat myös eri ruukkien patruunoina. Useammssa sukupolvessa Reutersköldit ovat olleet ruukin patruunoita. Suku on alunperin Hollannista, kuten monet muutkin ruukkisuvut, siis suvut jotka ovat perustaneet rautaruukkeja Ruotsissa. Heistä kuuluisin suku on De Geerin suku. Ruukkeja on ollut Ruotsissa monia satoja ja täällä Upplannissa oli enimmäkseen juuri rautaruukkeja. Rautruukkien liski puutavararuukit olivat eriitäin yleisä, mutta myös lasia ja porsliinia on valmsiettu ruuekissa käyttötavraksi.
Reuterskiöldit kehittivät oman paloviinasortin Rånäs brännvin, jota myydään vieläkin viinakaupoissa. Rånäsin linna orangeriessa viljeltiin pomeranssia ja siitä saatiin mauste viinalle. Rånäsin viina on myös maustettui sitruunalla, lakritsilla ja konjakilla. Linnassa valmistettiin viina suuremmisssa määrin Rånäsin liannassa, jossa on valmistettu myös juustoa, joka on maustettu Rånäsin paloviinalla. Juustoa saa maistella linnan ruokasalissa.
Rånäsin linna, Rånäs
Norrtäljen postauksen yhteydessä mainitsin ohimennen Rånäsin linnan. Rånäsin linna sijaitsee Rånäsin pienessä kylässä, Skedvikenin järven rannalla. Rånäsin kylä on noin viidensadanhengen taajama Gavel-Långsjö nimisen pitkulaisen järven rannalla. Kylästä on noin kilometri linnaan, joka puolestaan sijaitsee Skedvikenin järven rannalla. Rånäsissä sijaitsi aikoinaan Rånäsin rautaruukki, ja sitä varten rakennettiin jopa paikallinen rautatiekin kulkemaan Länna ja Norrtäljen väliä. Nykyään kulkee Tukholman liikennelaitoksen bussi 648 alueella. Kätevintä tietystikin on tulla tänne omalla autolla.
Tämä on Upplannin maakunnan sydän aluetta ja maanviljeyslaluetta kuten suurin osa Upplannistakin. Rånäsiin voi ajaa Tukholmasta joko E4 tai E18 teitä, sillä molemmilta teiltä on suurin piirtein yhtä pitkä matka Rånesin linnaan. Rånäsiin voi ajaa myös kapeita maanteitä pitkin jos niin huvittaa. Esimerkiksi Vallentunan kautta ja siitä edelleen Orkestan ja Ekskogenin kautta. Orkestan pikkukylässä sijaitsee 1100-luvulla valmistunut Orkestan kirkko, joka on näkemisen arvoinen. Matkan varrella sijaitsee myös vanha kaunis Kårstan kirkko.
Tämä on Upplannin maakunnan sydän aluetta ja maanviljeyslaluetta kuten suurin osa Upplannistakin. Rånäsiin voi ajaa Tukholmasta joko E4 tai E18 teitä, sillä molemmilta teiltä on suurin piirtein yhtä pitkä matka Rånesin linnaan. Rånäsiin voi ajaa myös kapeita maanteitä pitkin jos niin huvittaa. Esimerkiksi Vallentunan kautta ja siitä edelleen Orkestan ja Ekskogenin kautta. Orkestan pikkukylässä sijaitsee 1100-luvulla valmistunut Orkestan kirkko, joka on näkemisen arvoinen. Matkan varrella sijaitsee myös vanha kaunis Kårstan kirkko.
Kårstaan saakka pääsee Roslagenin paikallisjunalla Tukholman Itäiseltä rautatieasemalta. Rånäsin linnaan ei pääse junalla, mutta bussi 648 kulkee linnan ohitse. Bussi lähtee Rimbosta, joka on useamman tien risteyspaikka. Rimbo'on pääsee buseeilla Uppsalasta, Norrtäljestä, Halstavikistä ja Tukholmasta bussilla 639 Teknisen korkeakoulun edustalta.
Rånäsin linna on nykyään moderni linnahotelli jossa voi pitää konferensseja, juhlia häitä tai syntymäpäiviä, viettää viihtyisä viikonloppu tai vaikka kokonainen lomaviikko. Mitään halpaa lystiä tämä ei ole.
Linna on renessanssilinna, jonka rakennutti valtionmarsalkka Karl Olsson Sparre av Tofta (noin 1317-1417). Hän oli ritari, valtiomies ja kihlakunnantuomari, sekä äidinisä 1400-luvun ruotsalaiselle kuninkaalle Karl Knutssonille. Karl Olsson Sparre av Tofta oli siihen aikaan yksi ainoita henkilöitä joka osasi kirjoittaa. Hän kävi Pariisissa saakka opettelmassa kirjoitustaidon. Hän opetteli jopa kirjoittamaan kaunokirjoitusta. Toftan aattelsisuvun sukukartano Tofta sijaisti Adelsön saarella Mälaren järvellä. Hänet on haudattu Vadstenan luostariin, Vätternin järven rannalla. Vadseta on yksi parhaimmista kohteista mitä Ruotsilla on tarjottavanaan! Aivan ihan paikkakunta ja ihana luostarialue. Varatkaa yksi viikko kesälomasta Vadstenaa varten. Täältä löytyy halpojakin yöpymispaikkoja sekä mukava leirialuekin. Kerron Vadstenasta toisten lisää.
Karl toimi myös aikansa kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen marsalkkana. Karl möi linnansa Uppsalan hiippakunnalle vuonna 1388. Linnan osti 1500-luvulla Gabriel Kristiernsson Oxenstierna, joka oli syntynyt Steningen linnassa. Hän oli vaapaaherra ja valtioneuvos. Herra Oxenstierna nimittäin omisti toisen linnan Skedvikenin järven rannalla, Mörbyn linnan, joka on nykyään raunioitunut.
Hovimarsalkka Ludwig Adolf Wilhelm von Lützow oli preussilainen vapaaherra joka oli Mecklenburgilaista sukua, jotka ovat Saksan vanhin ruhtinassuku ja joilla on vieläkin valtaa. Von Lüzow teki Rånäsin linnasta rälssikartanon, kunnes erittäin korkea-arvoinen kreivi Magnus Stenbock osti Rånäsin ja Mörbyn linnat vuonna 1704.Eräästä Stenbockin aatelissuvun sukuhaarsta elää vieläkin tämä kreivillien sukuhaara.
Kreivi Stenbock toimi aikansa Skånen genraalikuvernöörinä/maaherrana. Ei mennyt kauaakaan kuin Gimon ruukin patroona Reuterskiöld osti linnan ja rakennutti lisää linnaa. Nykyinen linna on siltä ajalta. Arkkitehti Per Axel Nyström (1793-1868) suunitteli Rånäsin nykyisen linnan. Nyström oli Tukholman kaupunginarkkitehti ja suunnitteli monen monta hienoa pytinkiä ja useamman kirkonkin. Axel Didrik Reuterskiöld käytti Rånäsin linnaa kesäasuntona.
Vuodesta 1931 lähtien linna tomi Tukholman kaupungin mielisairaalana. Vuodesta 1999 kun mielisairaalat lakkautettiin tehtiin linnasta konferenssihotelli. Mutta linnan tiluksilla on veiläkin mielenterveydellien hoitokoti, jonka omistaa yksityinen sairaanhoitofirma Aleris, joka on yksi johtavista yksityisistä terveyspalveluista Ruotsissa. Aleriksen suurin osakkeenomistaja on Wallenbergin suvun investointifirma Investor. Parhaillaan ollaan rakentamssa aivan uutta Rånäsin hoitolaitosta. Ruostissahan ei ole enää mieleisairaaloita, eikä ketään saa lukita lukkojen taakse. Vaaralliset henkilöt saa laittaa eristykseen erikois luvalla kolmeksi vuorokaudeksi. Muuten kaikki psykiatrinen hoit, kuten kaikki muukin sairaanhoito, toimiin henkilön omilla ehdoilla ja omasta halusta. Täällä on hoidossa monia erilaisia henkilöitä. Täällä saa myös terapiaa. Aleriksella on myös terveyskeskus ja vanhainkoti Rånäsissä.
Rånäsin ruukki sijaitsi aivan linnan kupeessa. Täällä pidetään taidenäyttelyjä.
Sauna ja porealtaat ja Spa.
Rånäs kapell, toiselta nimeltään Fastena lillkyrka
Kappeli on rakennettiin vuonna 1908 puusta ja se on kerran peruskorjattu. Kappeli seisoo Fastenan vanhan hautausmaan vieressä. Hautausmaa on entinen kirkkomaa, jonka vieressä on sijainnut Fastenan kirkko, josta ei ole mitään jäljellä.
Mörbyn linnan rauniot
Huom! Raunioalue on suljettu aitauksella
Tuossa ylenpänä kerroin jo hieman tästä Mörbyn linnasta, joka on raunioitunut. Linna sijaitsee Skedvikenin järeven länsirannalla, noin neljä kilometriä Rånäsin linnasta kapeaa maantiteä pitkin. Bussi 648 kulkee tästä ohitse. Pysäkki sijaitsee Fasterna kirkon luona.
Fasterna kirkko bussipysäkin luona
Kirkko toimi Rånäsin ruukin kirkkona 1700-luvulla.
Gabriel Kristiernsson Oxenstirena ja hänen vaimonsa Beata Eriksdotter Trollen hauta.