tiistai 1. syyskuuta 2015

Konstnärsbaren

Konstnärshuset 01.JPG

Konstanärshuset/Taiteilijoiden talo, on nimeltään tämä venezialaistyylinen rakennus. Tukholmalaiset taiteilijat olivat hajautuneet kahteen kastiin 1800-luvulla. Toiset (Kungliga) konstakademialaiset/taideakatemialaiset, kun taas toiset kuuluivat Konstnärsförbundet'iin/Taiteijaseuraan. 


Tämä kahtiajakauma oli kauan vallalla Ruotsissa, eikä siitä olla vieläkään oikein päästy eroon. Tälle ilmiölle on historialliset perusteet. Ruotsalainen aatelisto on aina saanut vaikuttaa vapaasti. He ovat saaneet etuoikeuksia joista joitakin on vieläkin laillisesti jäljellä. Aatelisilla on ollut kautta aikojen suuri valta vaikuttaa kuninkaaseen, koska kuningas oli täysin riippuvainen aatelistosta. Ruotsista ei olisi koskaan tullut suurvaltaa, eikä ruotslainen tiede, taide ja tutkimustyö olisi koskaan päässyt kehittymään sille tasolle mitä se on ollut, ilman aatelisten tukea ja osallistumista. Vuodesta 1280 vuoteen 1809 sai vain aateliset toimia virkamiehinä tai sitä korkeammissa viroissa. Vielä vuoteen 2003 saakka kuului Ritaritalo valtiolliseen hallintojärjestelmään ja oli hallituksen valvoma. 

Vielä tänäkin päivänä on suuri ero tavallisten ja aatelistoon kuuluvien välillä, vaikka aatelisten suoranainen valta on poistettu, kun kaksikamarinen eduskunta lakkautettiin vuonna 1971. Ero ei ole niin silmiinpistävä sillä ruotsalaiset aateliset eivät tee suurta numeroa itsestään julkisesti, kuten ei muutkaan ruotsalaiset. Aateliset sulautuvat yhteiskuntaan sulavasti pukeutumalla ja käyttäytymällä kuin kuka tahaansa. Kaikki ovat nykyään sinuja keskenään. 

Suuri taloudellinen ja kulttuurillinen valta aatelisilla on silti vieläkin. He istuvat vieläkin isoissa valtavissa linnoissaan ja herraskartanoissan. He omistavat suuret maa- ja metsätilat. Heillä on suuri vaikutusvalta ympärstöönsä vieläkin. Moni julkinen henkilö Ruotsissa kuuluu aatelistoon ilman että kukaan sitä tulee ajatelleeksi. Moni ei  edes sitä tiedä. Välikö hällä, toisaalta...

Sama jakauma esiintyy Ruotsissa muissakin asioissa kuten mm politiikassa. Ruotsissa ei ole vielä tähän päivään mennessä voinut oikeisto ja vasemmisto istua samassa hallituksessa.

Taiteilijoidentalon omistaa Svenska Konstnärernas förening/ ruotsalaisten taiteilijoiden järjestö, jonka pääsääntöisensä tehtävänä ja tarkoituksena on ollut yhdistää nuo kaksi edellä mainittua ryhmää. Samaan syssyyn syntyi Konstnärsklubben, taiteilijaklubi. Klubilla alkoivat arkkitehdit, taiteilijat ja taidehistorioitsijat tavata toisiaan. Klubin perusti Lundissa syntynyt taidemaalari Johan Christoffer Boklund. Alkuun hän opiskeli Köpenhaminan taideakatemiassa mutta siirtyi sieltä Tukholmaan. Kahdeksan vuotta hän asui Munchenissä ja palattuaan Tukholmaan hän perusti klubin. Silloinen Ruotsin ja Norjan kruununprinssi ja myöhemmin Ruotsin ja Norjan kuningas Karl XV oli innokas taidemaalari ja hän opiskeli maalaustaidetta Boklundin johdolla. Kuningas oli erityisesti ihastunut maalaamaan akvarellejä.


Naispuoliset taiteilijat perustivat oman järjestön nimellä Föreningen Svenska konstnärinnor. Järjestöön kuului noin 40 jäsentä ja osa heistä kävi Henri Matisselta ottamassa oppia. He ovat asettaneet töitään esille moniin eri paikkoihin Tukholmassa ja myös tänne taiteiljaklubiin ja ulkomaita myöten. Järjestö on vieläkin olemassa ja sen suojelijana toimii kuningatar Silvia.

Konstnärshuset 06.JPG

Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ludwig Peterson. Hän opiskeli Kuninkaallisessa Teknisessä korkeakoulussa ja sen jälkeen Taideakatemiassa. Hän sai jopa kuninkaalta mitallin ja myöhemmin akatemian johdossa oman jäsentuolinkin. 

Tässäkin tulee esille tuo ero taiteilijoiden olosuhteista. Taideakatemialaiset saivat kuninkaalta mitalleja. Mutta he jotka kuuluivat Konstnärsförbundet'iin eivät saaneet. Ei siis ihme että jakautuma syntyi taiteilijoitten välille. Taideakatemiaa pitivät rikkaat aateliset yllä ja he saivat aina johtohenkilön tuolinkin akatemian johdossa. 

Konstnärsförbundet toimi ja toimii vieläkin ammattijärjestönä. Järjestöön kuuluvat luonnoliisesti ne taiteilijat jotka tulivat köyhemmistä oloista ja jotka eivät edes omasta mielestään sopineet mennä opiskelemaan Taideakatemiaan. Tuskin oli varaakaan siihen. Uskokaa tai älkää mutta Taideakatemian "ensimmäiset jäsenet", siis korkea-arvoisimmat jäsenet, ovat Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav ja kruununprinsessa Victoria. Siis vielä tänäkin päivänä.

Taiteilijoiden klubilla pidetään näyttelyjä. Näyttelyjen aikana on taitelijoidentalo avoinna keksiviikkona ja torstaina kello 12-17 ja perjantaista sunnuntaihin kello 12-16. Jos ei aukioloajat sovi niin soittamalla voi sopia sopivan veirailuajan. Täällä voi myös vuokrata galleriatilaa, vaikka omin käsin tehdyille taideteoksilleen. 

Pohjakerroksessa on SKF-jäsenillä (Svenska konstnärernas förening) jatkuva oma näyttelynsä. Näyttely muutetaan joka toinen kuukausi. Täällä olevat taideteokset ovat myynnissä.

KB Restaurant Stockholm.jpg

Konstnärshuset i Stockholm 13.JPG

Gustaf Theodor Wallen Teckning.JPG

Ravintola Konstnärsbaren, Smålandsgatan 7, Hallwylskan palatsin takana


Tämä on klassinen baari, pubi ja ravintola joka on entisellään sitten 30-luvun. Ravintola tunnetaan nimellä KB tukholmalaisten parissa. KB:n baari on pieni mutta yksi Tukhholman keskustan mukavimmista paikoista  jossa voi viettää rauhallisen hetken.  Tämä on ensiuokkainen ravintola josta aina löytyy joitakin halvempiakin tarjouksia. Perinteistä ruotsalaista ruokaa tarjolla. Ravintola on jopa palkittu ruuastaan. Kesäaikaan voi istua ulkona iltaisin melko rauhallisen Smålandsgatanin varrella. Konstanärshuset ja baari/ravintola sijaitsee Louis Vuittonin ja Marimekko myymälöiden välissä. 

Birger Jarlspassagen sedd från ingången mot Birger Jarlsgatan (till vänster) och mot Smålandsgatan.

Vastapäätä KB:tä sijaitsee Birger Jarlspassagen, galleriakäytävä. 


Avoinna maanantaista torstaihin kello 11.30-24.00

perjantaisin kello 11.30-01.00
lauantaisin kello 13.00-01.00
sunnuntaisin suljettu











Katkarapuvoileipä on tyypillien tukholmalainen "perinneruoka" -70-luvulta lähtien. Katkaravut ovat mielettömön kalliita nykyään mutta joskushan niistä voi nauttia ja KB:n katkaravut ovat tosi hyviä, mutta ei Tukholman halvimpia.


Raggmunk med sidfläsk, on tämä ruotsalainen perinneruoka nimeltään. Tämän kanssa syödään puolukkasosetta. Raggmunk tehdään raastetusta raasta perunasta ja paisteaan paistinpannulla. Sen seuraksi paistettua siankylkeä.

Café Albert

Ruokailun jälkeen voi siirtyä nurkan taakse, Birger Jarlsgatanin puolelle. Cafe Albert on ihana kahvila istua iltaa ja juoda iltakahvit. Miksipä ei vaikka juoda yökahvit silllä kahvila ei tada juuri sulkea koskaan oviaan. 


Ja jos se katkarapuvoileipä ehkä on liian kallis KB:ssä niin täältä kahvila Albertista sen saa huomattavasti halvemmalla. Tätä kahvilaa voi suositella lounaspaikaksikin. Kodikas ja kehuttu viihtyisä kahvila. Kahvilassa voi nähdä julkkiksiakin. Tällä alueella ylipäätään on kaikki kallista, mutta tämä kahvila on alueen halvimpia ja omalla tavallaan erikoinen kahvila.