Konserthuset/Konserttitalo, Hötorget
Tukholman konserttitalo on musiikkinäyttämö Tukholman Norrmalmin kaupunginosassa, Hötorgetilla. Konserttitalo rakennettiin vuosina 1924–1926, ja sen suunnittelusta vastasi ruotsalainen arkkitehti Ivar Tengbom. Hän on yksi Ruotsin arvostetuimpia arkkitehtejä. Rakennus edustaa ruotsalaista 1920-luvun klassisismia. Insinööri Henrik Kreüger toimi rakennusmetarina. Osa Tengblomin rakkennuksista edustaa ruotsalaisen klassisismin ja funktionalismin yhdistelmää. Tengbomin arkkitehtifirma on vieläkin olemassa, ja se on Euroopan vanhin ja Pohjolan suurin arkkitehtifirma.
Konserttitalo toimii vuonna 1902 perustetun Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kotipaikkana, ja siellä myös järjestetään vuosittain useita palkinto-tilaisuuksia, kuten lääketieteen, fysiikan, kemian ja kirjallisuuden Nobel-palkinnon jakoseremonia, Polar-musiikkipalkintoseremonia sekä Astrid Lindgren-palkintotilaisuus.
Konserttitalosta tuli ensimmäinen ruotsalainen rakennus, kerrankin kansallinen rakennus eikä kuinkaallinen, mikä rakennettiin orkesterimusiikkia silmällä pitäen. Rakennus on kulttuurimerkattu rakennusmuistomerkki ja suojattu kulttuuriympäristö lailla.
Ulko-oven rivat
Vuonna 1860 altetiin kaipaamaan Tukholmaan rakkennusta, jossa sinfoniaorkesterit pystyisivät esiintymään. Ensi alkuun ajateltiin Farsenin terasssia, Faresenin palatsin kupeessa, Stallgatanin ja Grevgrändin kulmaukseessa, sopivaksi paikaksi konserttisalille. Mutta suunnitelmaa ei toteutettu. Uusia projekteja esiteltiin, mutta varat puuttuivat. Norra Bantorgetille rakkennettu uusi rakennus Auditorium toimi konserttisalina aikansa.
Mutta vuonna 1917 toisen maailmansodan loputtua löytyi sopiva tontti keskeltä kaupunkia Hötorgetilta. Torin reunalla sijaitsi Svenska Morgonbladet lehden toimitus, ja Paul Urban Bergströmin omistama myymälä, jossa myyttiin miesten ja poikien asusteita sekä kankaita. Myöhemmin Bergström laajensi myymäläänsä tavarataloksi joka sai nimekseen PUB= Paul Urban Begström. Nykyään rakennus on Haymarket by Scandic Hotelli.
Vastapäätä Begströmin putiikkia Hötorgetin torin toiselle reunalle rakennettiin Konserttitalo. Tälle alueelle oli keskittynyt Tukholman liiketoiminta 1900-luvun alusta lähtien. Ja lisää rakennettiin kaiken aikaa. Norrmalmin alueen uudelleenjärjestely sai alkunsa, jolloin koko city saneerattiin. Hanke toteutettiin vähitellen 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla. Alueen vanha rakennuskanta purettiin lähes kokonaisuudessaan, ja tilalle rakennettiin nykyinen Tukholman City, ja samalla rakennettiin alueella sijaitsevat Tukholman metron asemat.
Norrmalmin perusteellista muutosta on Ruotsissa ja muualla maailmassa paljon sekä arvosteltu että ihailtu, ja sitä pidetään yhtenä suurimmista, perusteellisimmista ja johdonmukaismmista kaupunkiuudistuksista, jotka Euroopassa on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen, mukaan luettuina sellaisetkin kaupungit, jotka olivat sodassa suurelta osin tuhoutuneet, toisin kuin sodalta välttynyt Tukholma. Högtorgscity oli myös suoranaisena esikuvana monille myöhemmille rakennushankkeille Euroopassa, varsinkin Varsovassa ja Hampurissa. Monet Norrmalmin uudelleenjärjestelyn yhteydessä rakennetut talot ovat nykyisin suojeltu rakennushistoriallisina muistomerkkeinä.
Prinssi Eugen ja Josef Sachs tarjosivat varoja konserttitalon toteuttamiselle. Prinssi Eugén Napoleon Nikolaus (1865-1905) oli kuvataiteilja. Hän oli kuningas Oscar II:n ja kuingatar Sofian nuorin poika. Prinssi Eugenin koti Waldemarsudde on nykyään yksi Ruotsin upeimmista asunnoista ja taidegallerioista.
Josef Sachs (1872-1949) oli liikemies joka perusti Tukholman hienoimman tavaratalon, nimetä Nordiska Kompaniet/NK. Josef Sachs osallistui myös politikkaan neuvottelijan virassa ja yhdessä Arthur Thielin (1860-1933) kanssa he kustansivat yhdessä Sachska lastensairaalan rakentamisen vuonna 1911. Sacskan lastensairaalassa on vieläkin suurin osa henkilökunnasta juutalaista alkuperää, kuten Sachs ja Thielkin olivat.
Ruotsiin on kauatta aikojen muuttanut rikkaita maahanmuuttajia jotka ovat satsanneet varojaan yhteiskuntahyödyllisiin kohteisiin.Josef Sachsin isä Simon tuli Tukholmaan ja perusti yhdessä Joseph Leijan kanssa Joseph Leija nimisen tavaratalon. Yhdessä Herman Turizin kanssa hän perusti EPA-tavartaloketjun, joka levisi Tanskaan ja Norjaan. Sachs kustansi myös suurelta osin Tukholman kaupungintalon Gyllene salen juhlasalin seinien koristelun.
Josef Sachsin pojanpojan poika on nykyään tirehtööri yhdessä Ruotsin suurimmista sijoitus firmoista nimeltä Proventus, jonka omistaa tunnettu juutalaista alkuperää oleva Robert Weilin perhe, josta olen maininnut aikaisemmin täällä. Weilin perhe omistaa Weilin säätiön, mikä on satsannut varojaan taiteeseen ja kultuuriin.
Proventus on ollut Brion pääomistaja vuodesta 2004. Artekin omistaja Proventus oli vuodesta 1992 vuoteen 2013. 2010-luvulla Priventus on sijoittanut muun muassa Thomas Cook Airlines Scandinaviaan ja öljy-yhtiö Preem Corral Petroleumiin.
Proventuksen rahoittajiin kuuluvat Nobel-säätiö, viisi suurta ruotsalaista eläkevakuutusyhtiötä ja suuria eläkekassoja kuten Ericssonin, Electroluxin ja Volvon eläkekassat.
Rakennus sai seitsemän kerrosta, joista kaksi alinta kerrosta ovat maan alla. Julkisivua koristaa 10 graniittikolonnaa, jotka saa aikaan melko jäykän ja kolkon tunteen. Kaiken lisäksi rakennuksen ympäristö on usein roskainen ja epäsiisti. Torilla on torimyyyntiä ja suununtaisin kirpputori.
Ruotsin kaikkien aikojen kuuluisin kuvanveistäjä Carl Milles sai kunnian sommitella patsaan Konserttilalon edustalle. Patsaan nimi on Orfeusgruppen. Orfeus symbolisoi muisikki ja lyyra Kreikan mytologiaa. Mutta se ei ollut itsestään selvyys että Carl Milles valittiin kaupunginvaltuusstossa vesitämään patsaan.
Konserttitalon omistaa Tukholman kunta.
Kuninkaallinen aitio
