Slussen

Liljeholmin silta

Liljeholmsbron silta on kaksois-klaffisilta, mikä aukaistaan korkeammalle laivaliikenteelle silloin tällöin. Toinen klaffisilta on Danvikenissä, mistä lahden vesi juoksee Itämereen, tai Saltsjö'hön/Suolamereen, kuten tukholmalaiset sitä nimittää. 

Slussenin vanha silta taustalla ja uusi niin sanottu Gudlbron silta edustalla.

Slussen on kanava, sulku, joka erottaa Itämeren Mälaren järvestä. Slussen sijaitsee keskellä Tukholmaa ja on aina ollut todellinen pullonkaula, jonka kautta on useimmiten pitänyt kulkea. Vielä tänäkin päivänä pohjois-itä suunnassa kulkevat joutuvat kulkemaan ainakin melko läheltä Slussenia ja julkinen liikenne kulkee suurelta osin Slussenin kautta. Lännestä päin taas Tukholman pohjois- ja eteläpuoli on helppo lähestyä, jopa itäiseltäkin puolelta pääsee helposti keskikaupungille.

Slussenin metroasema avattiin 50-luvulla, ja sitä ennen Slussenilla pysähtyi raitiovaunut. Tukholman enismäien raitiovaununlinja alkoi kulkemaan vuonna 1910 Kunsholmenilta Slussenin kautta Enskedeen. Metroliikenne alkoi vuonna 1950. Slussenilla kohtaa metron vihreä ja punainen linja. Slussenilla sijaitsee myös Saltsjöbadenin paikallisjunan pääteasema. Täältä lähtee myös bussit Nackaan ja Värmdöseen. Bussipysäkit sijaitsee Södermalmstorgerilla ja Katarinavägenillä.

Slussen on nykyään Tukholman läänin toiseksi suurin likkennesolmu ja Ruotsin eniten likennöity ja suurin bussien kohtauspaikka. Pävittäin Sussenilla vaihtaa kulkuneuvoa noin 150 000 henkeä. Busseilla kulkee noin 50000 ja metrolla 80000 henkeä päivittin ja paikallisjunalla loput. Aamuruuhkassa ajaa noin 220 bussia tunnissa Slussenin kautta.

Tämä vanha Slussenin alue on purettu ja rakennettu uudestaan.

Ravintoa Strömmen, ennen vanhaan 

Slussen rakennettiin vuonna 1935 eräänlaiseksi liikennesolmuksi. Tuolla maanalla on niin metrojunalinjoja kuin bussilaitureitakin. Tässä vasemmalla sijaitsee myös Saltsjöbanan paikallisjunan laituri. Kaiken lisäksi tässä on Slussenin kanava, joka valmistui jo hieman aikaisemmin 30-luvulla. Alkuun tästä kulki myös raitiovaunulinja ohitse. Alkuperäisen sulun nimi oli Karl Johansslussen.

Slussenin rakentamien oli suuri projekti siihen aikaan. Tarvittiin neljä arkkitehtiä joista yksi kävi opiskelemassa liikennearkkitehtuuria USA:ssa. Suunnitelu oli siis erittäin hyvin tehty ja tulos oli mestarillinen. Alueen sydän tuli olemaan alueen keskellä joka rakennettin komikerroksiseksi.  

Tässä keskellä kohtasi kolme tietä toisesna kolmella eri tasolla. Kaiken tämän päälle tehtiin ravintolarakennus ja sen alle  joitakin myymälöitä ja yleiset vessat. Mutta kenellekään ei tullut mieleenkään että väkiluku tulee kasvamaan ja auto- ja juanaliikenne lisääntymään sen myötä. Kehitys on kulkenut nopeammin kuin kukaan olisi aavistanutkaan.

Gondolen on  ravintola tuolla ylhäällä. Kuvassa vasemmalla on Katarinahissen mikä tulee jäämään jäljellä vielä uusrakennuksen jälkeenkin. Hissistä lähtee kävelysilta Katarinavägenin tien ylitse Södermalmille.

Katarinan kävelysilta jatkuu vielä rakennuksen toisella puolellakin. Silta kulkee korkealla Katarinavägenin ylitse Katarinabergetin päälle.

 Katarinan kävelysilta johtaa Mosebacken torille.

Slussenia on rakennettu uudestaan moneen kertaan, varsinkin uusia siltoja on rakennettu. Jatkuvasti on puhuttu siitä suuresta peruskorjauksesta joka on edessä, mutta moni on luullut ettei sitä taida ikinä tulla. Slussen on se aihe josta tukholmalaiset keskustelvat eniten. Slussenista on kaikilla oma mielipiteensä.

Kun Centralbron sillat rakennttiin niin se auttoi hyvin paljon liikkumista ja ennnen kaikkea säästyttiin kulkemaan Sluessenin kautta. Säderledstunneli etelästä päin johtaa Centralbron sillalle, mikä kulkee Gamla Stanin kautta päärautatieaseman taakse ja siitä edelleen pitkin Klarabergin rantaa Karoliinisen sairaalan ja Karolinisen instituutin luokse, missä tie kohtaa E4 ja E20, jotka ovat osa Tukholman kehätietä.

Centralbron silta Gamla Stanin ja Riddarholmenin kohdalla. Metrojunat kulkee myös siltaa pitkin. 

Tuo talo Srömsborg, kuvassa keskellä on ollut kauan suomalaisten suosima tanssipaikka. Ruotsalaisethan ei erityisemmin  tanssista välitä. Syyskuusta 2023 lähtien täällä on toiminut myös Ukrainan instituutti Ruotsissa. 

Centralbron silta ja pohjois-eteläsuunnan liikenneväylä (kuvassa) on tarkoitus liittää Tukholman kehätiehen, joka on vain osittain valmis. Ne tien pätkät, jotka ovat valmiina eivät ole koskaan kuuluneet kehätie suunnitelmaan.Vasta myöhemmin keksittiin että kehätiekin voitaisiin rakentaa. Mutta ennen kuin se on valmis niin siihen menee yksi ikäpolvi vielä.

Toinen pullonkaula on Södermalmin saaren eteläisellä puolella Gullmarsplanin ja Skanstullin välissä. Tässä kohtaa on jo nykyään neljä siltaa Årstavikenin lahden ylitse.

Tukholma on hankala kaupunki liikkua, varsinkin kaupunkia tuntemattoman, mutta Tukholma on myös vaikea suunnitella ja rakentaa. Vettä ja saaria on joka puolella, harjuja ja korkeita jyrkkiä kallioita. Tukholman väkiluku kasvaa noin 30 000 uudella asukkaalla vuosittain. Sen lisäksi Tukholmassa käy myös väkeä töissä päivittäin Uppasalasta, Södertäljestä ja Nynäshamninsta käsin.

Söderledstunneli valmistui vuonna 1984. Tunneli kulkee noin 1,5 kilometriä pohjoiseen ja yhtä pitkän pätkän etelään päin Tukholman keskustasta. Kun tunneli valmistui niin se jo helpotti paljon, mutta aamuruuhkissa tunneli tahtoo jumittua. Liikennettä on enempi kuin mitä alunperin laskelmoitiin.

Pitkä Johanneshovsbron silta liittää etelästä päin kulkevan Nynäshamnintien Söderledstunnelliin. Silta on melkein 800 metiä pitkä ja sen alla ja vieressä kulkee jo ennestään Skansbron, Skanstullsbron ja Fredrikadalsbron.

Liljeholmsbron/Liljeholmin silta on kolmas pullonkaula, joka tukee lounaista liikennettä. Tässä kohtaa kulkee metrojunat veden alla. Pitkänmatkan junilla, ja paikallisilla sähköjunilla on oma siltansa keskellä lahtea, Årstabroarna. 

Alkueperäinen Årstabroarna 

Nykyään Årtsabroarna on kaksi siltaa vierkkkäin

Stadsmuseet/Kaupunginmuseo,  Slussen

Museo on juuri tällä hetkellä suljettu. Museo on luvattu avattavaksi kesäksi 2018. Nimittän, nyt kun vihdoinkin aloitettiin se kauna odotettu Slussenin uuskorjaus niin samalla oli hyvä tehdä täysremontti kaupnginmuseossakin. 

Museo on siis jäljellä, mutta kaikki muu museon edustalla on muokattu uuteen uskoon.

Huom! Tämä ei enää pidä piakkaansa. Alue on uusrakennttu, mutta silti suosittelen ottaa bussi satamasta, sillä sieltä on noin 1,5 kilometriä jo yksistään Slussenille.

Satamasta voi sen sijaan lähteä Folkungagatania pitkin Södermalmille ja sitä kautta sitten metrolla tai bussilla keskustaan, jos niin haluaa. Suosittelen lähteä Folkungagatnaille, sillä ei kanaata joka kerta lähteä Tukholman keskustaan, missä ei ole mitään ihmellistä nähtävää, vaan menneä sen sijaan tutustumaan ihanaan Södermalmiin. Tulette yllättymään!

Tämä rakennsuhomma tulee kestämään vielä kauan ennen kuin se valmistuu, vaikka vasemman puoleinen ajokaista Slussenilta Gamla Staniin alkaa olla päällisin puolin jo melko valmis.

Arkeologit ovat kaivelleet Kaupunginmuseon (Huom! Ilmainen sisääpääsy museoon)  ja Slussenin alla.

Ryssgården/venläistenpiha on nimeltään tämä torialue Slussenin metroaseman edustalla. Nimensä se sai siitä että venäläiset seilasivat 1600-luvulla laivoillaan Slussenille myymään tavaraa. Venäläistä perinnettä on myyntitori Slussenilla.

  

Sitten syttyi sota Ruotsin ja Venäjän välille ja venäläiset teljettiin lukkojen taakse torin reunalla sijatstevan nykyisen Kaupunginmuseon kellariin. Siihen aikaan rakennus ei ollut museo vaan kaupungintalo. Maan alla on paljon historiaa. Mitä syvemmälle kaivetaan, sitä kauemmaksi ajassa päästään.

Kaikki tämä rakennetaan uudestaa. Bussipysäkit poistetaan ja uusi bussiterminaali tehdään tuonne kallion sisään.

Ruotsi ja Venäjä ovat sotineet kymmenen kertaa ja Ruotsi ja Tanskakin ovat sotineet keskenään kymmenen kertaa. Ruotsi onkin se maa maapallolla, mikä on sotinut eniten. Silti Ruotsissa ei ole ollut sisällissotaa.Vielä nykyäänkin ruotsalaisten maltillisella luonteella pystytään tekemään konsesuspäätöksiä ilman kinastelua ja riitaa. Ruotsin eduskunnassa ei riidellä koskaan.

Vaikka kuningas Kaarle XII oli merkittävä kuningas ja sotilasjohtaja, hänen sodankäyntinsä oli Ruotsille myös kallista. Pitkäaikainen sodankäynti osaltaan heikkeni ja lopulta menetti maan suurvalta-aseman. 

Tästä huolimatta Kaarle XII on edelleen merkittävä hahmo Ruotsin sotahistoriassa ja karolingisen sotilasperinteen symboli. Saman perinteen mukaan useimmat ruotsalaiset kuninkaat olivat nimeltään Karl tai Carl. Nykyinenkin kuningas on Carl nimeltään.

Uusi Slussen, vaikka se tulee viemään aikaa kunnes se on valmis.

Uusi Slussen rakennetaan Tanskassa ja tuodaan osina Tukholmaan. Uusi silta Slussenin ja Gamla Stanin välillä tuotiin Kiinasta erikoisella kiinalaisella aluksella, millä kuskataan vain siltoja.

Tässä tulee guldbron/kultainen silta Kiinasta Tukholmnaan

Tukholmassa pyöräillään enempi ja enempi, ei kuitenkaan niin moni kuin Köpenhamnissa tai Malmössä.

Mälarterassen tai Mälartrappan

Nyt sai Atrium Ljungberg viimeisenä luvan rakentaa Mälatrerassin Slussenille. Kuten yllä kuvassa näkyy niin rakennetaan kohtaamispaikkoja, kommunikaatioita ja yhteensä kuusi ravintolaa yhteen. Joten se kestää ennen kuin Slussenin alue tuee olemaan täysin valmis.

Tämä on uusin valokuva Slussenilta. Mikä mahtava muuri Södemalmin puolella. Monet tukholmalaiset pettyivät uuteen Slusseniin,  mitä on odotettu haartaasti kymmeniä vuosia. Moni tukholmalainen järkyttyi kun sai nähdä tuon muurin ja nuo leveät ja jyrkät portaat. Muuri ikään kuin erottaa Södermalmin saaren Tukholman keskustasta.

Busiliikenne Nackan kunnan suuntaan itään päin kulkee nykyään Saltsjöutfartenia pitkin. Slussenilla on edelleenkin bussipysäkki, missä pysähtyy (kuten ennenkin) muun muassa bussit 2 ja 3. Katarinavägenillä pysähtyy (kuten ennenkin) bussit 2, 53 ja 55. Kaikilla näillä manitsemillani busseilla pääsee Viking-linjan sataman bussipysäkiltä Slussenin ohitse keskustaan. 

Viking-linjalla on oma bussi millä pääsee satamasta Tukholaman keskustaan Cityterminaaliin. Suosittelen! 

Matkalippuja myydään laivalla! Luultavasti laivalla myydään myös matkalippuja Tukholman paikallisliikenteeseen.

HUOM! Vikinglinjan satamarakennus on avoinna vain kello 6.30–7.30 ja 18.30–19.50. 

Slussenin metroaseman sisäänkäynti nykyään

Mälarterassen on kuvassa keskellä oleva rakennelma, missä on vihreä katto. Rakenus tulee olemaan takuu varmasti Tukholman yleisin kohtauspaikka! 

Tämä uusi Slussen tulee olemaan viides versio kuningatar Kristinan slussenin rakentamisen jälkeen vuonna 1642.

Tätä aluetta kutsutaan nimellä Vattentorget/vesitori. En kyllä ymmärrä mikä niiden tarkoitus on. Luultavasti vain kohtauspaikkaa. Olisiko voitu rakentaa pieniä altaita ja altaiden välille  kasvillisuutta.

Tukholmalaiset ottaa aurinkoa odotelessaan Slussenin remontin valmistumista.

Karl Johans torg

Karl Johans torg, Slussen

Karl Johanin toreja on useissa ruotsalaisissa kaupungeissa.

Karl Johan XIV oli ensimmäinen Bernadotte suvun kuningas. Hän toimi Ruotsin ja Norjan kuninkaana vuosina 1818-1844. Nykyinen kuningas Carl XVI Gustav on seitsemäs Bernadotten suvun kuningas. Carl XVi Gustav on Ruotsin kuninkaista se, joka on kauimmin istunut virassaan, nimittäin 48 vuotta.

Karl Johanin kunnaiksi avattiin tori Gamla Stanin ja Södermalmin väliselle alueelle, Slussenille. Tori sai nimensä katutasolla seisovan patsaan mukaan. Patsas esittää kuningas Karl XIV Johania hevosen selässä.

Nils Ericsonin suunnitelema slussen/sulku vihittiin vuonna 1850. Erikssonin slussen oli jo kolmas Slussen tässä kohtaa. Ericsonin slussen on vieläkin käytössä. Upplannin ja Södermanlandin maakuntien raja kulkee Slussenilla. Tukholman pohjoiset osat kuuluu Upplantiin ja eteläiset osat Sädermanlandiin. 

Karl Johans torg/tori 

Slussplan on nimeltään katu joka kulkee ylemmällä tasolla Räntmestarhusetin ohitse Gamla Stanin puolella Slussenia. Räntmestrahusetissä asui räntmästare, jolla oli vastuu valtion taloudesta. Räntmästare toimi kamarikollegion alaisena. Kammarkollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin virasto. 

Kuningas Karl Johan XIV:n patsas on seisonut 145 vuotta Slussenilla, mutta kun Karl Johanin toria alettiin muokkaamaan, niin patsas poistettiin siksi aikaa pois paikaltaan. Patsaan sokkeli oli valmistettu Carrara marmorista, joka oli alkanut murenemaan, joten patsaalle tehtiin uusi sokkeli graniitista. Kun patsas tuotiin takaisin niin pastas käännettiin niin että kunings katsoo etelään päin, pois päin kaupungin keskustasta.

Tämmöinen ruma monttu se Karl Johanin tori on ollut viimeiset vuodet. Saas nähdä tuleeko uuteen Slusseniin lainkaan Karl Johanin toria. Patsasta ei ainakaan enää koskaaan siirrellä mihinkään. Nyt patsas on 'kotonaan', kuninkaan linnan pihalla.

Vuonna 1995 kuskattiin patsas taas pois paikaltaan, koska Slussenia alettiin rakentaman uudestaan. Itse slussenin sulkuja ei muuteta, mutta liikenne mullistetaan kokonaan. Slussenista on jo kauan sitten kehittynyt pullonsuu, johon on syntynyt liikenneruuhkia. Slusssenin uusrakentamisesta on puhuttu Tukholmassa ikuiset ajat ja nyt vihdoin siitä tulee todelisuutta. Rakennustyöt ovat olleet meneillään jo muutama vuoden ajan.

Koko kartalla merkattu alue tullaan muokkaamaan täydellisesti uudestaan.

Patsas ei tule enää entiselle paikalleen, vaan se seisoo nyt Tukholman linnan nurmikolla Slotstbackenilla. Nyt kuninkan kasvot ovat itään päin, aivan kuten patsaan tekijä Fogelberg halusi alun perin. Kun patsas vihittiin uudestaan Slottsbackenille niin tilaisuudessa soitettiin samaa musikkia joka oli sävelleytty patsaan alkuperäistä vihkimistilaisuutta varten vuonna 1854.

Kuningas Karl XIV Gustav vihki patsaan uuteen paikkaansa 16. jolukuuta 2018.

Bernadotten suku on nyt istunut 200 vuotta kuninkaan istuimella. Nykyinen Ruotsin kuningas Karl XIV Gustav on se Ruotsin kuninkaista, joka on ollut kauimman ajan kuninkaana, 45 vuotta. Ruotsin valtiossa on ollut kuningas 1025 vuotta, jos ei lueta mukaan niitä maakunnallisia kuninkaita, joita oli siellä täällä ammoisina aikoina. Siihen aikaan osasi vain ani harva kirjoittaa joten niistä kuinkaista ei tidetä paljoakaan.

Ruotsin kirjallisuuden historia alkaa riimukivistä. Vanhimmat ruotsiksi kirjoitetut tekstit ovat keskiaikaiset maakuntalait, jotka kirjoitettiin 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa. Keskiajalla lähes kaikki kirjallisuus liittyi uskontoon ja oli kirjoitettu latinaksi. Ruotsin vanhin lähdeteos on Eerikinkronikka 1200-luvulta.

Mitään selitystä ei ole annettu siitä miten torille tulee käymän. Ainao mikä on kerroottu on että Slussen vihdoinkin korjaan ja uusitaan. Tori nähtävästi tuleehäviämään koska tori on joutunut katutyömaaksi. Ja kuninags Karl Johanin patsaskin on jo viety kuninkaalllisen linnan tontille.