Hötorget vuonna 1902
Hötorget 1870-luvulla
Hötorget niminen tori on perinteisesti Tukholman keskeisintä aluetta. Hötorget sijaitsee Norrmalmin kaupunginosassa, keskellä Tukholmaa. Kungsgatan, Drottninggatan ja Sveavägen ympäröi toria, ja modernimpi lyhyt Sergelgatan on shoppingkatu Hötorgetin ja Sergel Torgetin välillä. Tältä pieneltä alueelta löytyy oikeastaan kaikki mitä ihminen ylipäätään tarvitsee.
Sergel nimi tulee Tobias Sergelin nimestä. Hän oli Saksasta Tukholmaan muuttaaneen teitailija pariskunnan poika. Tobias syntyi Tukholmassa vuonna 1740. Vanhemmilla oli työhuone juuri täällä kohtaa kuin Hötorget sijaitsee nykyään. Tobiaksesta tuli erittäin taitava kuvanveistäjä, maalari ja piirtäjä. Kuningas aateloi hänet. Hänestä tuli kuninkaallisen Vasa-ritarikunnan ritari, joka erikoinen aatelisarvonimi. Tobias Sergel on yksi niistä tuhansista maahanmuuttajista joiden taitoja on saatu Ruotissa ihailla. Tobiaksella oli työhuone nykyisen Sergelsgatanin varrella. Rakennus on purettu pois ja tilalla on moderneja rakennuskia.
Torimyyntiä nykyään
Haymarket hotelli tehtiin entiseen PUB tavarataloon pari vuotta sitten. PUB tulee nimestä Paul Urban Bergström, joka perusti PUB tavaratalon vuonna 1916 ja siitä muistoksi rakennuksessa lukee siellä täällä hänen nimensä tai initsiaalinsa. Bergströmillä oli ensin pieni miestenvaatetusmyymälä torin reunalla.
En usko että yksikään tukholmalainen tykkää että Hötorgetin tori olisi joskus ollut kaunis. Toisaalta toria on uhattu sulkea jo monet kymmenet kerrat. Tori on saanut hieman paremman järjestyksen kun Haymarket hotelli avattiin. Tori elää enimmäkseen hedelmien, marjojen, vihannesten ja kukkien myynnillä. Sunnuntaisin torilla on kirpputori joka on suosittu sunnuntaikohde. Tuskin sekään on kannatavaa touhua sillä nykyään on kirpputori tai käytettyjen tavaroiden myymälä joka nurkan takana. Kysymys on että kuka sitä tavaraa ostaa kun tarjontaa alkaa olla enempi kuin ostajia. Me eletään nykyään ylenpalttisuuden keskellä, varsinkin suurkaupungeissa. Me hukutaan kaiken tavaran keskelle.
Juuri tällä hetkellä on Tukholman kunta päättänyt että torimyynti on lopettava. Sunnuntaiset loppikset saa jatkua vielä jonkin aikan mutta sekin tullaan lopettamaan. Saas sitten nähdä... Protestinimilistoja on jo alettu keräämään. Luultavasti suunnitteilla on ehdä pieni puistoo-oaasi torille. Puita ja kukkaistutuksia ja penkkejä sekä kahvila keskelle toria. Ei hassumpi idea lainkaan. Mutta loppis on valtavan hyvä idea ja varsinkin nuoret kotoa pois muuttavat tarvitsevat hieman keittiötarvikkeita omaan kotiinsa, jotta pääsevät alkuun. Varsinkin me naisihmiset tykätään keittiötavaroista. Yksi purnukka lisää ei koskaan ole liikaa😉.
Luin muuten juuri tänään päivän lehdestä että ruotsalaiset ovat tehneet ostoksia nyt kesäkuusssa uuden ennätysmäärän. Ruotsalaiset ostivat 70 miljardin kruunun edestä ruokaa, juomaa, asusteita ja muuta käyttötavaraa. Ei siis autoja, huonekaluja asuntoja jne ole laskettu tuohon summaan. Se on tyypillistä koska kesäkuu on ollut erittäin kylmä kuukausi. Ei täällä Tukholmassa ole satanut montaakaan kertaa mutta ei aurinkokaan juuri paistanut.
Luin muuten juuri tänään päivän lehdestä että ruotsalaiset ovat tehneet ostoksia nyt kesäkuusssa uuden ennätysmäärän. Ruotsalaiset ostivat 70 miljardin kruunun edestä ruokaa, juomaa, asusteita ja muuta käyttötavaraa. Ei siis autoja, huonekaluja asuntoja jne ole laskettu tuohon summaan. Se on tyypillistä koska kesäkuu on ollut erittäin kylmä kuukausi. Ei täällä Tukholmassa ole satanut montaakaan kertaa mutta ei aurinkokaan juuri paistanut.
Gekå nimeien valatva ostsohalli Ullaredissa on ruotsalaisten isoin ostosparatiisi. Ullared sijaitsee Ruotsin Länsirannikolla mutta Tukholmasta kulkee erityisiä shoppingbusseja Ullaredin. En ole siellä käynyt mutta Ruotsin televisio on jo useamman vuoden näyttänyt ohjelmaa Ullaredistä. Gekå on niin suuri ostospaikka ettei sitä osaa edes sanoin kuvata. Ullaredissa on jopa hotelli ja toista hotellia rakennetaan ja leirilaluekin löytyy shoppailijoita varten.
Tämä jättiläismäinen ostoshalli avattiin jo vuonna 1963. Tai noh alkuun se ei ollut niin iso kuin mitä se on nykyään. Viime vuonna täällä kävi 4,6 miljoonaa henkilöä ostoksilla. He tekivät ostoksia 5,3 miljardin edestä. Ennätysmyynti yhtenä päivänä oli 7. marraskuuta 2015, jolloin myytiin tavaraa 37,3 miljoonan edestä. Siis yhtenä päivänä! Myyntihallissa on 78 kassaa. Hallissa on ties kuinka monta ruokapaikkaa ja kahvilaa. Facebook!
Tämä jättiläismäinen ostoshalli avattiin jo vuonna 1963. Tai noh alkuun se ei ollut niin iso kuin mitä se on nykyään. Viime vuonna täällä kävi 4,6 miljoonaa henkilöä ostoksilla. He tekivät ostoksia 5,3 miljardin edestä. Ennätysmyynti yhtenä päivänä oli 7. marraskuuta 2015, jolloin myytiin tavaraa 37,3 miljoonan edestä. Siis yhtenä päivänä! Myyntihallissa on 78 kassaa. Hallissa on ties kuinka monta ruokapaikkaa ja kahvilaa. Facebook!
Vanhoja ruotsalaisia kolikoita 2 kruunua kipale
Tämän tyyppiset tavarat ei tahdo nykyään mennä kaupaksi, mutta aito kupari kelpaa varkaillekin. Kuparia jopa varastetaan rautateiltäkin monien kymmenien miljoonien edestä.
Hötorget ennen vanhaan
Stora Badstugatan, nykyinen Sveavägen, joka on Tukholman keskustan pääkatu. Katu kulkee Sergels Torgetilta suoraan Norrmalmin kaupunginosan lävitse Sveaplanille, jossa se tekee vasemmalle 90 asteen kulman ja päätyy sitten Norrtulliin. Katu on siis 2,5 kilomteriä pitkä. Juuri parhaillaan Norrtullissa rakennetan uutta kaupunginosaa nimetä Haga Staden, joten Sveavägenin loppupää tulee saamana uuden väylän.
Stora Badstugatanin varrella seisoi vain rähjäisiä puurakennuksia suoperärisellä liejuisella maaperällä. Kadut päällystettiin mukulakivillä jo 1400-luvulla. Kadun varrella näkyy olleen myös jalkakäytäväkin, vaikka siihen aikaan kun tämä kuva on otettu oli tuskin autoja, vaan hevoskärryjä.
He jotka asuivat hieman loitommalla Drottninggatanin varrella kvitaloissa oli elämä paljon helponpaa. Tulipalonvaarakin oli paljon pienempi.
Brunkebergin harju kulki tästä ohitse pohjois-etelä suunnassa ja Sveavägen tai silloinen Badstugagatanin katu kulki harjun läntistä kuvetta. Harju on jäljellä paikka paikoin ja harjulle on useita erittäin jyrkkiä portaita. Mutta harjua piti hajoittaa pois tieltä kun alettiin rakentamaan Kungsgatanin katua, joka tuli kulkemaan nykyiseltä Seregels Torgetilta itään päin.
Nykyinen Hötorgshallen sijaitsee maan alla. Sisäänpääsy Hötorgetin kauppahalliin on torilta, Sergelgatanilta ja Slöjdgatanilta. Kauppahallin päällä on useita elokuvateattereita, ja niitten vieressä ravintoloja ja myymälöitä useissa kerroksissa.
Hallissa on ruokaa 41:stä maasta ja useita ruokailupisteitä, joissa voi syödä kevyen lounaan tai välipalan. Kuvassa suomalainen ruokanurkkaus.
Ikävä kyllä minä en voi syödä mitään näistä diabeteksen takia, ehkä yhden karjalan piirakan joskus.
Useissa tavallisissa ruokatavarmyymälöissäkin myydään suomalaisia tuotteita jonkin verran, mutta ne ovat kalliita. Makkarakin maksaa kolme kertaa enempi kuin ruotsalainen. Karjalanpiirakoita ja lihapiirakoita on myös jonkin verran tarjolla. Maksa-, porkkana-ja lanttulaatikoita myydään vuodet ympäri. Eräs päivä huomasin että täällä myydään myös suomalaista joulutorttu luumutäytettä vuodet ympäri. Ihme kyllä mämmiä saa vain pääsiäisen aikaan.
Leipätiskillä on paljon suomalaisia ruisleipiä. Fazerin ja yhden eskilstunalaisen suomalaisen leipomon tuotteita. Minä olen alkanut ostaa tanskalaista Hattingin ruisleipää. Hatting matkii suomalaista Fazerin leipää mutta valmistaa sen aivan ilman sokeria. Suomalainen ruisleipä on jo kauan myynyt erittäin hyvin. Ruotsalaiset pitävät sitä terveysleipänä, jota sairaanhoitajatkin suosittelevat. Sopii myös diabetikoille. Valion maitotuotteita jonkun verran, sillä ruotsalaiset eivät niitä valmista lainkaan, ainakaan Tukholman alueella. Kätevämpi ostaa Valiolta.
Sen sijaan ruotsalainen Arlan keskirasvainen maito on kaikista suosituin maito ja siihen on lisätty D-vitamiinia lasten ja vanhusten takia. Maitokin nostattaa verensokeria joten senkään kanssa ei minun kannata löträtä. Eniten verensokeria nostaa kaikki vehnäjauhotuotteet. Niitä kun syö niin verensokeri hyppää tosi korkealle. Onneksi on olemassa Stevia sokeria jota nykyään onkin useissa valmisruuissa. En ole koskana ollut makean perään mutta joskus maistuisi aito suomalainen viinerimunkki. Tulee tässä ihan lapsuus mieleen.
Useissa tavallisissa ruokatavarmyymälöissäkin myydään suomalaisia tuotteita jonkin verran, mutta ne ovat kalliita. Makkarakin maksaa kolme kertaa enempi kuin ruotsalainen. Karjalanpiirakoita ja lihapiirakoita on myös jonkin verran tarjolla. Maksa-, porkkana-ja lanttulaatikoita myydään vuodet ympäri. Eräs päivä huomasin että täällä myydään myös suomalaista joulutorttu luumutäytettä vuodet ympäri. Ihme kyllä mämmiä saa vain pääsiäisen aikaan.
Sen sijaan ruotsalainen Arlan keskirasvainen maito on kaikista suosituin maito ja siihen on lisätty D-vitamiinia lasten ja vanhusten takia. Maitokin nostattaa verensokeria joten senkään kanssa ei minun kannata löträtä. Eniten verensokeria nostaa kaikki vehnäjauhotuotteet. Niitä kun syö niin verensokeri hyppää tosi korkealle. Onneksi on olemassa Stevia sokeria jota nykyään onkin useissa valmisruuissa. En ole koskana ollut makean perään mutta joskus maistuisi aito suomalainen viinerimunkki. Tulee tässä ihan lapsuus mieleen.
Espressohouse, tietystikin
Turkkilaisia hampurilaisia
Turkkilaisia on asunut jo melko kauan Suur-Tukholmassa. Turkkilaisia voi olla noin 50000 Ruotsissa mutta tähän lukuun ei lasketa heitä jotka ovat Ruotsin kansalaisia. Turkkilaisiahan asuu täällä jo useassa sukupolvessa.
Osa ns turkkilaisista ovat kurdeja ja heitä on veilä enmepi kuin turkkilaisia. Kurdithan tulevat monen valtion alueelta. Kurdeja on noin 100 000 Ruotsissa ja heistä hyvin suuri osa tulee Diyarbakirista. Useat kurdinaiset ovat sopeutuneet erittäin hyvin tukholmalaiseen elämään. Heillä on usein hyvä koulutus ja hyvät ammatit. Viime aikoina on ikävä kyllä turkkilaisia alkanut vainoamaan "Erdoganin lähettiläät".
Suomalaiset ovat vieläkin suurin maahanmuuttajaryhmä Tukholman alueella, vaikka suomalaisten määrä on laskenut huomattavasti. Koska vanhimmat ovat jo kuolleet ja nuoria ei enää muuta Suomesta tänne. Puolalaiset ovat ottaneet suomalaisten paikan suurena maahanmuuttajaryhmänä. Se on vain lyhyen ajan kysymys kun heitä on enmpi kuin suomalaisia. Puolalaisilla on jo omat ruokatavarmyymälänsä ja palvelut sekä omat koululuokat ja opettajat. Puolalaisia on nykyään lähemmäksi 100 000 henkeä, ja joista suurin osa asuu Suur-Tukholmassa.
Sergelgatan on lyhyt shoppingkatu
Konserttitalo, torimyyntiä ja Sergelin kadun alkupää
Sergelgatanin varrella sijaitsee mm H&M, Handelsbanken (pankit ovat Tukholmassa nykyään harvinaisuuksia), Apteekki ja monta muuta butiikkia sekä Metron alaskäynti. Kun jatkaa kävelyä Sergelgatania pitkin niin sen loppupäässä sijaitsee Sergels Torg. Täälläkin sijaitsee H&M-myymälä ja McDonnalds.
Sergelgatanin itäisellä puolella seisoo viisi korkeaa kerrostaloa, joissa on konttroreita ja jopa lääkäri- ja hammaslääkärin vastaanotto, laboratortioita ja ties vielä mitä.
Suurin piirtein Sergelgatanin puolessa välissä numerossa 12 sijaitsee D.M.Retro myymälä jossa voi käydä katsastamssa jos löytyisi jotain mielenkiintoista. Toinen myymälä löytyy Mall of Scandinavian galleriasta Solnasta. Täällä sijaitsee myös halpiskauppa Lager 147, josta voi sattumalta löytyä jotain basic-asusteita.
Hötorgsterassen on kattoravintola Sveavägen 17, sisäänkäynti samasta kaariholvista kuin pääsee metroonkin. Täällä on monenlaista toimintaa, joogaa, livemusiikkia ja voimistelua. Tai täällä voi istuskella ja nauttia kauniista säästä, tavata ystäviä, keskustella, syödä hampurilaisen tai ruokaa ympäri maapalloa, tai vaan nauttia juomista. Täällä kattoterassilla on myös kirpputoritoimintaa.
Livemusiikia silloin tällöin
Konserttitalon kulmalla Sveavägen 19 sijaitsee Waynes Coffe niminen kahvila. Se sijaitsi alunperin samassa porttigångissa mistä päsee alas metroon. Tässä kahvilassa olen juonut elämäni parhaan kahvin, vaikka siitä on nyt jo aikaa. Tämä uudempi kahvilan sijainti on parempi. Tämä on yksi Tukholman suosituimmista kahvilaketjuista. Waynes kahviloita on ties kuinka monta. Sveavägenenin varrellakin on kaksi, vain sata metriä korkeintaan väliä. Ja Sveavägenin alkupäässä, Sergels Torget, Akademiska Bokhandel kirjakaupan sisältä löytyy myös Waynes Coffe. Se toinen kahvila sijaitsee Sveavägenin ja Olof Palmen kadun kulmauksessa. Kolmas Waynes kahvila, joka tulee mieleen sijaitsee Götgatan 31, Södermalmilla. Tästä on tullut monelle Södermalmilla asuvalle toinen koti.
Ruotsalaisethan rakastavat kahviloitaan, ja fika (=kahvitella) on suorastaan hengellinen jos ei jopa henkinen toimitus. Harras toimitus se on ja siihen paneudutaan. Se saa viedä aikaa. Muistan nuoruudestani että Tukholmassa piti ottaa vähintäin kolmenlaista kahvileipää kahvilassa. Nykyään siitä tavasta on luovuttu. Ja hyvä niin jo terveydenkin takia.
Baareja ei juuri Tukholmsta löydy muuta kuin isommista hotelleista. NK:n tavaratalossa taitaa olla muutamia baarinurkkauksia asusteiden joukossa. Enhän minä joka paikkaa tunne, mutta katujen varrella en ole koskaan nähnyt baareja. Ravintoloita kylläkin.
Kahviloita on sitäkin enempi. Kahviloissa ei ole alkoholijuomia. Lattemammat (=kahvilattea juovat äitiyslomalla olevat äidit näkyy kahvittelevan ja ruokailevan lastensa kanssa päivittäin ulkona. Nyt "vanha täti minussa" puhuu ja ihmettelee että meillä ei aikoinaan ollut varaa mennä kahvilaan, eikä ollut aikaakaan, kun me oltiin kotona ja hoidettiin vauvojamme ja kuurattiin nurkkia, leivottiin ja pyykattiin.
Muistan kun olin yksivuotiaan poikamme kanssa päivällä 1970-luvun alussa lähellä ostoskeskusta niin vanhempi mies kysyi että oletko sinä sellainen luksusrouva. Mikään minussa ei siihen viitannut. Olin kuin muutkin. Suomalaisena minä tietysti hämmästyin ja vasta vuosien päästä ymmärsin silloisten vanhempien ruotsalaisten ajatuksen kulun. Ruotslaiset naisetkin ovat käyneet töissä jo 1900-luvun alulta lähtien, ensin apulaisina ja sitten kauppaneiteinä. Tukholmassahan ei ole ollut montakaan tehdasta. Lääkäreiden ja tirehtöörien rouvat olivat kotonaan Östermlamilla ja heillä oli piika joka hoiti koko rulianssin perheessä.
Siihen aikaan 70-luvun alussa se oli häveliästä esiintyä lapsensa kanssa keskellä päivää ihmisten ilmoilla. Olin tottunut että Suomessa oli äiti kotona kun läksin kouluun ja tulin koulusta. Monissa perheissä maaseudullakin oli piika. Vasta jälkeenpäin tajusin että Tukholmassa oli melkein kaikki naishenkilöt töissä jo 1970-luvun alulla. Siihen aikaan ei ollut äitiyslomaa vaan töissä käyvillä naishenkilöillä oli niin sanottu moderskapsförsäkring, jonka mukaan naisella oli oikeus jäädä kotiin kolmeksi kuukaudeksi hoitamaan vastasyntynyttä lastaan ja oikeus saada korvaus menetetyn palkan sijasta. Äitiyspäivärahaa ja vanhempain vapaata lapsen synnytyksen yhteydessä alkoi saada vasta vuonna 1974. Mutta Ruotsissa ei vieläkään olla kuin korkeintaan vuosi äitiyslomalla. Täällä ei tunneta kotiäitejä kuten Suomessa on. Maailma on muuttunut.
Ruotsalaisethan rakastavat kahviloitaan, ja fika (=kahvitella) on suorastaan hengellinen jos ei jopa henkinen toimitus. Harras toimitus se on ja siihen paneudutaan. Se saa viedä aikaa. Muistan nuoruudestani että Tukholmassa piti ottaa vähintäin kolmenlaista kahvileipää kahvilassa. Nykyään siitä tavasta on luovuttu. Ja hyvä niin jo terveydenkin takia.
Baareja ei juuri Tukholmsta löydy muuta kuin isommista hotelleista. NK:n tavaratalossa taitaa olla muutamia baarinurkkauksia asusteiden joukossa. Enhän minä joka paikkaa tunne, mutta katujen varrella en ole koskaan nähnyt baareja. Ravintoloita kylläkin.
Kahviloita on sitäkin enempi. Kahviloissa ei ole alkoholijuomia. Lattemammat (=kahvilattea juovat äitiyslomalla olevat äidit näkyy kahvittelevan ja ruokailevan lastensa kanssa päivittäin ulkona. Nyt "vanha täti minussa" puhuu ja ihmettelee että meillä ei aikoinaan ollut varaa mennä kahvilaan, eikä ollut aikaakaan, kun me oltiin kotona ja hoidettiin vauvojamme ja kuurattiin nurkkia, leivottiin ja pyykattiin.
Muistan kun olin yksivuotiaan poikamme kanssa päivällä 1970-luvun alussa lähellä ostoskeskusta niin vanhempi mies kysyi että oletko sinä sellainen luksusrouva. Mikään minussa ei siihen viitannut. Olin kuin muutkin. Suomalaisena minä tietysti hämmästyin ja vasta vuosien päästä ymmärsin silloisten vanhempien ruotsalaisten ajatuksen kulun. Ruotslaiset naisetkin ovat käyneet töissä jo 1900-luvun alulta lähtien, ensin apulaisina ja sitten kauppaneiteinä. Tukholmassahan ei ole ollut montakaan tehdasta. Lääkäreiden ja tirehtöörien rouvat olivat kotonaan Östermlamilla ja heillä oli piika joka hoiti koko rulianssin perheessä.
Siihen aikaan 70-luvun alussa se oli häveliästä esiintyä lapsensa kanssa keskellä päivää ihmisten ilmoilla. Olin tottunut että Suomessa oli äiti kotona kun läksin kouluun ja tulin koulusta. Monissa perheissä maaseudullakin oli piika. Vasta jälkeenpäin tajusin että Tukholmassa oli melkein kaikki naishenkilöt töissä jo 1970-luvun alulla. Siihen aikaan ei ollut äitiyslomaa vaan töissä käyvillä naishenkilöillä oli niin sanottu moderskapsförsäkring, jonka mukaan naisella oli oikeus jäädä kotiin kolmeksi kuukaudeksi hoitamaan vastasyntynyttä lastaan ja oikeus saada korvaus menetetyn palkan sijasta. Äitiyspäivärahaa ja vanhempain vapaata lapsen synnytyksen yhteydessä alkoi saada vasta vuonna 1974. Mutta Ruotsissa ei vieläkään olla kuin korkeintaan vuosi äitiyslomalla. Täällä ei tunneta kotiäitejä kuten Suomessa on. Maailma on muuttunut.
Waynes Coffe, Konserttitalo, Kungsgatan
Waynes Coffe on Skandinavian johtava kahvilaketju, joka on avannut kahvilan jopa Riadissa, Saudi Arabiassa ja Jordaniassa. Toinen yhtä hyvä ja iso kahvilaketju on Espresso House, jolla on noin reilut 200 kahvilaa Ruotsissa. Tuossa Hötorgetin kauppahallissakin on Espresso House kahvila heti sisäänkäynnin jälkeen. Birger Jarlsgatan 18 esimerkiksi sijaitsee toinen heidän kahviloistaan.
Joten Starbucksilla ei tule olemaan mitään mahdollisuuksia selvitä Ruotsissa. Heillä on nyt seitsemän kahvilaa Tukholmassa ja kuusi Tukholman laitamilla. Olen kerran käynyt Starbucksissa ja se oli järkytys. Kahvi oli suorastaan pahaa, pari pullaa hyllyssä, kalustus Villistä Lännestä ja sisätiloissa oli niin synkkää ja tunkkaista. Enpä taida kokeilla toista kertaa. Samaa tasoa ovat Lidl myymälät, jotka ovat taistelleet Ruotsissa noin kymmenen vuotta, mutta myynti on monta miljoonaa miinuksella. Myymälät ovat aivan surkeita, hinnat samaa luokkaa kuin muissakin Tukholman ruokatavaramyymälöissä. Ruokatavarat ovat suomalaisia tai saksalaisia ja useat tavarat ovat pahvilaatikoissa lattioilla. En ymmärrä että kuka maksaa ne menetetyt miljardit.
Joten Starbucksilla ei tule olemaan mitään mahdollisuuksia selvitä Ruotsissa. Heillä on nyt seitsemän kahvilaa Tukholmassa ja kuusi Tukholman laitamilla. Olen kerran käynyt Starbucksissa ja se oli järkytys. Kahvi oli suorastaan pahaa, pari pullaa hyllyssä, kalustus Villistä Lännestä ja sisätiloissa oli niin synkkää ja tunkkaista. Enpä taida kokeilla toista kertaa. Samaa tasoa ovat Lidl myymälät, jotka ovat taistelleet Ruotsissa noin kymmenen vuotta, mutta myynti on monta miljoonaa miinuksella. Myymälät ovat aivan surkeita, hinnat samaa luokkaa kuin muissakin Tukholman ruokatavaramyymälöissä. Ruokatavarat ovat suomalaisia tai saksalaisia ja useat tavarat ovat pahvilaatikoissa lattioilla. En ymmärrä että kuka maksaa ne menetetyt miljardit.
Skanstullissa oli bussiaseman luona aikoinaan Ruotsin pisin rivi ruoka-automatteja. Automaatit avattiin vuonna 1961. Automaateissa oli kylmäatvaraakin, kuten tuossa automaattien yllä lukee. Tämä kuva on vuodelta 1964. Yhteen aikaan oli Hötorgetin kauppahallin seinustallakin ruoka-automaatteja.
1930-luvun lopulla oli Ruotsissa 8000 ruoka-automaattia, joissa oli tavaraa monien miljoonien edestä. Varkaat keksivät pian kuinka automaatit pystyttiin ryöstämään, joten automaateista oli lopulta luovuttava. Nykyään on vain pieniä automaatteja juna-asemilla joissa on makeisia ja juotavaa.
Slöjdgatanin puolella oli kauppahallin seinustalla myymälöitä. Nykyään tällä seinustalla on sisäänkäynti kauppahalliin, sen vieressä italialainen jäätelöpuoti, makkararuokala ja makkarapuoti, jossa tehdään itse makkarat ja Pizza Hut.
Hötorget 1937
Konserttitalo oikealla. Kuten huomaa niin konserttitalao on ollut synkän ruskea alunperin. Nykyään seon sininen. Konserttitaloon on suunnitteilla rakentaa katolle iso lasihalli, johon avataan ravintola.
Hötorget 1962
Norrmalmin uudelleenjärjestely, keskikaupungin saneeraus tehtiin -50, -60 ja -70-luvuilla. Se oli aivan valtava saaneeraus ja samalla rakennettiin metroasemat ja metrolinjat maan alle. Kaikki puutalot purettiin ja rakennettiin uusia isoja liiketaloja kivestä ja betonista, ja myös kauppahalli ja tavaratalo. Tukholman Konserttitalo oli jo rakennettu Hötorgetin reunalle vuonna 1924. Konserttitalo on vieläkin yksi Tukholman upeimmista rakennuksista ja se on erittäin kaunis iltavalaistuksessaan. Arkkitehti Ivar Tengbo teki parastan uutta konsertitaloa suunitellessaan ja siinä hän onnistui odotettua paremmin. Konserttitalossa jaetaan joka vuosi Nobelin palkinnot ja monta muutakin arvostettua palkintoa.
Tukholman konserttitalo
Tämä rakennus vaatisi oikeastan aivan oman postauksensa. Tämä rakennus kuuluu Tukholman komeimpien ja arvostetuimpien rakkennusten joukkoon ja se onkin kultuurisuojattu rakennus. Konserttitalon omistaa Tukholman kaupunki.
Konserttitalo yövalaistuksessaan
Patsasryhän nimi on Orfeus ja sen on valmistanut Carl Milles. Täällä olen kertonut Millesgårdenien taidegalleriasta, joka oli työpaikka ja myös hänen kotinsa.
Tässä rakennuksessa jaeteaan Nobelin palkinnot joka vuosi ja muitakin palkintoja. Rakennuksessa tietystikin pidetään myös konsertteja. Olen sinne menossa syyskuun lopulla kun on La Dolce Vita gala-ilta. Italialaista elokuvamusiikkia mm. Nino Rotan sävellys teema Amarcord Frederico Fellinin elokuvasta. Toivon että minun huatajaisissa soitetaan juuri tämä kappale.
Kungshallen
Tämä Foodcourt avattiin jo vuonna 1995. Rakennuksessa on aikaisemminkin myyty ruokaa ja ravintoloita ja kahviloita on nytkin pohjakerroksessa ja tietääkseni myös kattotasolla. Rakennuksessa voi 800 henkeä ruokailla yhtä aikaa.
Foodcourt sijaitsee valitetettavasti kellarikerroksessa joten täällä ei ole ikkunoita. Ruokapöydät on asetettu lattian keskelle ja siinä sitten ympärillä on rinki ruokatiskejä joilta voi ostaa meiluisensa annoksen. Kaikki vieraat saa siis istua samoissa pöydissä. Täällä on tarjolla ruokaa ympäri maapallon. Ruokaan olin enempi kuin tyytyväinen. Aivan valtavat suuret annokset. Söin Little Indian tarjouksen. Toinen Little India ravintola löytyy Kista Galleriasta.
Foodcourt sijaitsee valitetettavasti kellarikerroksessa joten täällä ei ole ikkunoita. Ruokapöydät on asetettu lattian keskelle ja siinä sitten ympärillä on rinki ruokatiskejä joilta voi ostaa meiluisensa annoksen. Kaikki vieraat saa siis istua samoissa pöydissä. Täällä on tarjolla ruokaa ympäri maapallon. Ruokaan olin enempi kuin tyytyväinen. Aivan valtavat suuret annokset. Söin Little Indian tarjouksen. Toinen Little India ravintola löytyy Kista Galleriasta.
Täällä sijaitsee 16 ravintolaa yhdessä rysyssä. Minun täytyy sanoa etten ole missään saanut niin paljon ruokaa ja niin halvalla kuin täällä. Valinnan varaa on ja ruoka tehtiin aivan viimeisen päälle. Olen käynyt vain kerran joten en osaa sanoa sen paremmin laadusta. Paikka on suosittu lounasravintola keskellä Tukholmaa. Lounasaikaan on tungosta. Kreikkalainen grilliravintola näkyy olevan erityisen suosittu. Toinen mukava lounaspaikka on kauppahalli Hötorgetin vastapäisellä reunalla.
Hötoget on tunnettu hedelmistään ja vihanneksistaan ja juureksita, vaika täällä myydään myös muutakin tavaraa. Ja tietysti kukkia. Aivan viressä sijaitsee Tukholman kauppahalli, mutta torilta saa hedelmiä, vihanneksia ja juureksi halvevmmalla kuin hallista.
Hötorgskonst/Hötorgetin taide on käsite Tukholmassa. Se tarkoittaa paperille painettua maalausta, joka sitten on pantu raameihin ja jopa vielä usein laitettu lasi sen päälle. Kuva voi esittää kissaa, tai koiraa tai vaikka hedelmää tai kukkaa. Näillä tauluilla ei ole penninkään vertaa arvoa, se on vain kitschiä.
Hötorgetin torin ympärillä sijaitsee kauppahallin lisäksi yksi Tukholmn suurimmista elokuvateattereista Filmstaden, jossa on useampaikin saleja. Torin varrella sijaitsee myös entisessä tavaratalossa hyper-supre-moderni hotelli, Haymarcet, jonka omistaa Scandic hotelliketju. Torin reunalla sijaitsee Stockholms Konserthus/Konserttitalo, jossa Nobelin palkinnot jaetaan.
Haymarket (tarkoittaa juuri hötorget tai hömarknad) hotelli on melko uusi. Tässä rakennuksessa sijaitsi aikaisemmin tavaratlao PUB, joka avattiin vuonna 1959. Rakennuksen takana kulkee Drottiningatan ja sen toisella reunalla seisoi toinen osa PUB:n tavaratalosta. Kadun alitse kulki käytävä rakennusten välillä. Drottningatanin molemmin puolin on nykyään enimmäkseen muotiliikkeitä.
Minua ahdistaa heti kun ajattelenkin tuota kadunkulmausta, jossa Drottningatan kohtaa Kungsgatanin kadun, kuvassa oikean puoleisen rakennuksen nurkan takana. Nimittäin siinä katujen risteyksessä ajoi terroisti hengiltä kaksi aikuista joista kumpikin murskautui paahasti. Valokuvat olivat tuskaista nähtävää, eikä mieli tee mennä Drottningatanille, eikä edes sen puoleiselle Kungsgatanille enää koskaan.
Haymarketin edustalla on koko seinustan pituudelta pöytiä ja tuolejajoiss avoi istua ja juoda vaikka iltapäiväkahvit ja katsella torielämää. Aika ajoittain tori on melko sotkuien kun pöytiä kasataan ja tavaroitaan aletana ksukaaman pois toriilta. Iltaavalaistuksessaan toimii Konserttitalo kauniina kulusseina Haymarketille ja päinvastoin.
Haymarketin hotellissa on useampikin ruokapaikka mm amerikkalainen bistro Pauls, ravintoa nimeltä Gretas ja pohjakerroksen ravintola, aamiaisnurkkaus ja baari.
Haymarket iltaisin ja öisin
Jolumarkkinat Hötorgetilla 2016
