Wenngarns slott, Sigtuna
Linna sijaitsee vain noin 15 kilomertriä Arlandan lentokentältä ja reilut 20 km Tukholmasta pohjoiseen. Täällä saa kuka vaan nauttia tuhatvuotisen linnan ilmapiiristä. Linna ympäristössä sattuu ja tapahtuu kaiken aikaan. Mikään ei ole täällä mahdottomuus. Kaikenikäisille jotakin. Tämä on eräänlainen monitoimi aktivitettii vapaa-ajan viettopaikka. Sigtunan kunta on aikansa omistanut linnan. Osassa huoneista on vuokralaisia, mutta useimmat huoneet ovat suurelta osin melko tyhjiä.
Tällä alueella on runsaasti linnoja, jotkut erittäin hyvä kuntoisia ja jotkut jättetty ränsistymään. Ongelma on siinä että Ruotsissa on aivan liian paljon linnoja, joista ei kukaan halua pitää huolta, eikä ostaa niitä.
Linnaa näytetään joka päivä kello 10.00-18.00. Ilmainen sisäänpäsy. Linnassa on kahvila.
Yöpymismahdollisuudet löytyy täältä.
Ruotsin kuningas Karl XI 1600-luvulla reduktoi aaatelisten valtaa ja vähensi heidän etuoikeuksiaan. Tämä Magnus Gabriel de la Gardien omistama Venngarnin linna oli ainoa jonka kuningas antoi jäädä omistajansa haltuun. Mutta se johtui varmasti siitä että Magnus Gabriel de la Gradie oli naimisissa Ruotsin prinsessan, kuningas Karl X Gustavin siskon kanssa.
Linnanssa on myöhemmin asunut Uppsalan läänin maaherroja ja linna on myös toiminut alkoholiparantolana. Lewi Pethrus järjestö, helluntaiherätyksen perustajahamo, on myös aikansa omistanut linnan ja tarjoneet hoitoa narkomaaneille. Linnassa on myös vuodesta 1997 asunut pakolaisia. Vuonna 2007 linna oli myynnissä ja vuonna 2013 osti Olle Larsson koko linnan alueineen ja hänellä on sopimus Sigtunan kunnan kanssa kunnostaa alue perinpohjin. Aluella on puutarha, isot omenaviljemät ja lampaita sekä sikoja ja hevosia. Nykyään linna on rakennusmuistomerkki, joka on suojattu kulttuurisuojelulailla.
Alueella sijaitsee vanha torrparikylä nimeltä Viby, joka on ollut vuodesta 1940 lähtien valtiollinen rakennusmuistomerkki. Siitä lisää myöhemmin.
Akkitehti Jean De la Vallée suunniitteli linnan ja se valmistui vuonna 1670. De la Vallée oli ranskalainen, joka muutti Tukholmaan vanhempiensa kanssa ja josta tuli kuinkaallinen arkkitehti. Vuonna 1692 kuningas aateloi hänet, mutta hän ei koskaa ottanut vastaan aateliskirjettä. Hänen isänsä tapettiin kesken kaiken hänen suunnitelessan Ritarihuonetta, joten Jean lopetteli isänsä työn. Hänen poikansa Chistoffer Johan aateloitiin myöhemmin isän sijasta. Jean de la Vallée suunnitteli monta linnaa ja palatsia, De la Gardeille hän suunnitteli myös Karlsbergin linnan. Jean de La Vallée oli ehdottomasti 1600-luvun Ruotsin arvoteuin ja taitavin arkkitehti.
Uppsalasta, Knivstasta ja Arlandasta kulkee bussitkin tänne. Bussit Uppsalan bussi 183 ja SL:n, Tukholman liikennelaitoksen bussi 579 psyähtyvät Venngarnsvägenin pysäkillä. Sigtunan bussiasemalta pääsee jopa ilmaiseksi Venngranin linnaan, mutta vain kesäaikaan.
Märstasta kulkee pyörätie Sigtunaan ja siitä edelleen Vibyn torpparikylän kautta Sigtunan golfkentälle. Sigtunasta voi kävellä linnaan. Matkaa noin kaksi kilometriä. Venngarnin linna, Venngarnin urheilukeskus ja hotelli nimeltä Anstalten sijaitsee noin 2 km Sigtunasta. Golfkenttä sijaitsee muutaman sadan metrin päässä.
Märstaan pääsee Tukholmasta sähköjunalla, juna joka lähtee Södertäljestä, kulkee Tukholman keskustan kautta. Voi ottaa myös Tukholmasta Uppsalaan kulkevan paikallisjunan, jotka pysähtyvät Märstassa. Mutta Märstasta ei kulje bussia Wenngarniin, mutta sähköjunan seuraavalta pysäkiltä, nimeltä Knivsta, voi nousta bussiin 183 ja jäädä pois Wenngarnin linnan luona.
Kuvaus vuodelta 1695
Magnus Gabriel De la Gardie ja hänen vaimonsa Maria Eufrosyne av Pfalz, joka oli Pfalzin kreivitär ja Ruotsin prinsessa. Marian äiti oli nimittäin Katarina Karlsdotter Vasa, joka oli kuningas Karl V Gustavin sisko. Maria syntyi Stegeborg'in linnassa Söderköpingissä.
Hänen miehensä Magnus Gabriel De la Gardie oli taas ranskalaista aattelissukua, joka oli mahtava suku myös Ruotsissa ja Virossa. Ruotsissa De la Gardeilla on kreivin titteli. De la Gardiet olivat johtavissa viroissa jo 1500-luvulta lähtien Ruotsissa. Magnus oli valtionkansleri, valtionmarsalkka ja drotsi, virka joka oli kuninkaan viran jälkeen seuraava arvojärjestyksessä.
Hänen isänsäkin Jakob Pontusson De la Gardie toimi valtionkanslerina. Magnuksen äiti oli Ebba Magnusdotter Brahe, joka kuului Brahen kuuluun attelissukuun, jolla on kunnia olla Ruotsin aatelissuku numero 1. Kuuluisin suvun jäsen oli Per Brahe, jonka äiti oli itsensä Kustaa Vasan sisko. Magnus De la Gardie sai viimeisen leposijansa Varhemin luostarikirkossa.
Hänen isänsäkin Jakob Pontusson De la Gardie toimi valtionkanslerina. Magnuksen äiti oli Ebba Magnusdotter Brahe, joka kuului Brahen kuuluun attelissukuun, jolla on kunnia olla Ruotsin aatelissuku numero 1. Kuuluisin suvun jäsen oli Per Brahe, jonka äiti oli itsensä Kustaa Vasan sisko. Magnus De la Gardie sai viimeisen leposijansa Varhemin luostarikirkossa.
Magnus Gabriel De la Gardie oli siihen aikaan valtion suurin maanomistaja. Hän rakennutti suvulleen monta linnaa kuten Makalös, Karlsberg, Venngarn, Läckö, Mariedal, Jacobsdal, joka sia myöhemmin nimekseen Ulriksdal. Kägleholm ja Höjentorp kuuluivat myös De la Gardeille. Maria Sofia de La Gardie peri miehesä kuoleman jälkeen Tyresön linnan ja valtavan suuret maa-alueet.
Vänngarnin tilukset ovat olleet tunnetut jo 1100-luvulta lähtien, vaikka nykyinen linna on 1600-luvulta. Alkuperäinen rakennus on ollut pienempi linna. Omistajia on ollut monta ajan saatossa. Valtioneuvos Folke Jonsson 1300-luvulla on asunut linnassa. Aaatelissuku Banér on omistanut alueen 1400-luuvlla. Linna meni perintönä Eskil Isaksson Banér'ilta hänen tyttärelleen Sigridille, josta myöhemmin tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. 1160-luvulla rakennettiin linna harmasta kivestä.
Kuningas Gustav Vasan isoäiti Sigrid Eriksdotter Banér omisti 1500-luuvn alulla Venngarnin linnan. Sigrid syntyi Lindholmens kartanossa, Vallentunan kunnassa. Sigrid kuoli Gäddeholmin linanssa, joka nykyään on nimeltään Tureholm, ja se sijaitsee Trosa'ssa, lähellä Södertäljeä. Hänen tyttärensä Cecilia Månsdotter'ista tuli kuningas Gustav Vasan äiti. Sigridistä siis tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. Sigrid sai myös toisen tyttären toisessa avioliitossaan, Kristian Gyllenstieran, joka meni naimisiin valtionhoitajan ja sijaishallitsijan Sten Sture nuoremman kanssa.
Kuningas Gustav Vasan isoäiti Sigrid Eriksdotter Banér omisti 1500-luuvn alulla Venngarnin linnan. Sigrid syntyi Lindholmens kartanossa, Vallentunan kunnassa. Sigrid kuoli Gäddeholmin linanssa, joka nykyään on nimeltään Tureholm, ja se sijaitsee Trosa'ssa, lähellä Södertäljeä. Hänen tyttärensä Cecilia Månsdotter'ista tuli kuningas Gustav Vasan äiti. Sigridistä siis tuli kuningas Gustav Vasan isoäiti. Sigrid sai myös toisen tyttären toisessa avioliitossaan, Kristian Gyllenstieran, joka meni naimisiin valtionhoitajan ja sijaishallitsijan Sten Sture nuoremman kanssa.
Myöhemmin 1500-luvulla siirtyi linna Gustav Vasan omistukseen ja hänen antoi oman veronkantajansa asua linnassa. Siihen aikaan linna alkoi muistuttaa linnaketta. Gustav Vasa lahjoitti Venngarnin linnan tyttärelleen Sofia Vasalle. Sofia oli aviossa herttua Magnus II av Sachsen-Lauenburgin kanssa. Heidän pojasta Gustavista tuli herttua. Mutta Magnus II av Sachsen-Lauenburgin oli paettava Ruotsista sillä hän pahoinpiteli vaimoana Sofia Vasaa. Sofia sai toki pitää Gustav poikansa luonaan ja he asettuivat asumaan Ekolsundin linnaan kahdestaan. Gustaville lankesi Venngarninn linna ja hän rakennutti linnan suureenmmaksi ja teki siitä renesanssipalatsin. Vanha keskiakainen linna on nykyisen linnan sisällä. Mutta Gustav ei koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Magnus palasi takaisin Ruotsiin ja pariskunta asui Ekolsundin linnassa. Sofialle toki lankesi useita muitakin tiluksia ja kokonaisia piirikuntia.
Gustav Vasan pojan pojasta tuli kuninags Gustav II Adolf, kuningas joka tunnetaan Ruotsin surrvallan perustaja hahmona. Hän sai nyt vuorostaa Venngarnin linnan omakseen. Vuonna 1653 osti Magnus Gabriel De la Gardie Venngarnin linnan ja hän sai pitää linnaa omanaan kuolemaansa saakka. Hänen jälkeensä on linnan omistanut monet aattelissuvut kuten Flemming, Pier, Posse...
Sigtuna ja Vassundan kirkon välillä sijaitsee reilut 2 km pitkä, 10 m syvä ja melko kapea järvi nimeltä Garnsviken, jonka rannalla linna sijaitsee.
Linna on sisältäpäin melko huonossa kunnosssa. Sen sijaa barokkipuutarha on melko hyvässä kunnossa. Linna kuuluu noin 70 muuta rakennusta ja kesäisin täällä on eläimiä laitumella. Koska linnaa ei olla huollettu kunnolla on sitä ollut melko mhadotonta myydä. Täällä on asunut yhteen aikana pakolaisia ja henkilöitä joilla on päihdeongelmia. Alueella asuu vieläkin jonkin verran väkeä.
Linnan kappeli on melko mukavassa kunnossa
De La Gardeien sukuvaakuna löytyy kappelistakin.
Kuten kuvasta näkyy niin Strömsö sarjasta tuttu kokki Paul Svensson on ollut täällä vieraskokkina.
Vibyn kylä kuului Wenngarnin linnalle
Muutama kilometri Sigtunasta sijaitsee vanha Vibyn torpparikylä. Kylä on niinkuin se oli 200 vuotta sitten. Täällä ei toki asu ketään. Torpat kuuluivat Wenngarnin kuninkaan kartanoon, joka sijaitsee siinä lähellä. Useimmat Vibyn torpista on peräisin 1800-luvula. Kylän alueella on voimassa jokamiehenoikeus, joten täällä voi maleksia ihan kaikessa rauhassa ja syödä vaikka eväätkin. Viby on valtiollinen kulttuurimuistomerkki vuodesta 1940 lähtien.
Lisää Vibyn torpparikylästä Sigtuna osiossa.
Lisää Vibyn torpparikylästä Sigtuna osiossa.