Ruotsissa on ikivanha perinne haudata kuolleita on ihan tavallisiin metsiin. Siksi hautausmaat ovat Ruotsissa usein miten rakennettu metsään.
Itse tiedän yhden paikan missä metsän keskeltä löytyi hautoja, vaikka missään ei ollet merkkiä että sinne olisi haudattu. Se oli jopa hyvin lähellä uimarantaa.
Norra begravningsplatsen/pohjoinen hautausmaa on yksi suurimmista hautausmaista Ruotsissa, 63 hehtaaria laaja alue. Se sijaitseee Karoliinisen sairaalaan ja Solnan kirkon kupeessaa, Solnan kunnassa, vain reilu kilometri Tukholman keskustasta. Tukholmassa on 11 hautausmaata joista kuuluisin on Skogskyrkogården, Sockenvägenin tien vareessa, mikä on Unescon kulttuuriperimäkohde.
Norra begravningsplatsen hautausmaalle haudataan kenet tahaansa uskonnosta riippumatta. Ruotsissa ei tehdä eroa uskontojen välillä. Mutta haut paikka pula on suuri koko Tukholmassa. Tällä hetkellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin polttohautaus.
Kolmas hautausmaan portti, mikä sijaitsee Karoliinisen sairaalan parkkipaikan luona, Solna Kyrkvägenin varrella. Tämä on omasta mielestäni ehdottomasti kätevin portti, jos halua kävellä hautausmaalla.
Bussit 3, 5 ja 72 käyvät kääntymässä Karoliinisen sairaalan edustalla ja siitä on hyvin lyhyt matka portille. Bussi 58 tule myös tälle portille, mutta siitä se sitten tekee lenkin hautausmaalla.
Katollinen hautausmaaosio perustettiin jo vuonna 1847 ja se on hautausmaan vanhin ja alkuperäisin osuus. Katolinen uskonto ja perinne säilyi kauan Tukholmassa. Luteraaneilla, katollisilla ja juutalaisilla on oma hautauskappelinsa hautausmaalla. Musliimit, hindut, buddistit jne haudataan samoille hautausmaille, mutta heillä ei ole täällä omaa hautauskappelia, ainakaan vielä. Saahan he käyttää niitä kappeleita jotka jo ovat hautausmaalla. Ne ovat neutraaleja, ei niissä ole mitään kristillistä merkkiä. Voi olla ettei kappeleista ole tarvettakaan.
Hautausmaa perustettiin Karlbergin kuninkaankartanon tiluksille. Hautausmaan eteläinen puoli, missä sijaitsee Karolininen sairaala ja Karolininen Instituutti, sijaitsee Karlbergin linna ja sen upea puistoalue, Karlbergin linna on nykyään armeijan sotakorkeakoulu.
Täällä on alueen kartta, josta voi etsiä hautoja ja niitten sijaintia hautausmaalla.
E4/Uppsalavägen erottaa Hagan linnan ja Haganpuistoalueen ja Norra Begravningsplatsen/Pohjoisen hautausmaan toisistaan ja kaunis ja rauhallinen Solna kyrkoväg/Solna kirkkotie jakaa pohjoisen hautausmaan ja Solnan kirkkomaan ja Solnan kirkon toisistaan. Solnasta ja sen kirkosta olen kertonut täällä aikaisemmin. Solnan kirkko ja sen ihana kirkkomaa on jo yksistään tutustumisen arvoinen.
Helposti tänne löytää jos ottaa bussin 5 tai 72 sairaalan edustalle. Sairaalaa vastapäätä sijaitsee hautausmaa.
Solnan kirkko ja sen kirkkomaa sijaitsevat Solna Kyrkovägenin varressa. Siinä kulkee bussikin, joka kiertää lenkin isolla hautausmaallakin, mutta ei kaiketi joka päivä. Hautausmaalle on useita muitakin portteja, mutta portti 3 on tavallisin sisäänmeno portti tässä Karolinisen sairaalan edustalla.
Bussilinja 58:n pitäisi tehdä lenkki hautausmaalla. Bussi kulkee S:t Eriksplanilta Torsgatanilta Krematorioon 15 minuutin välein.
Minneslunden
Stora gravgådet/Hautakappeli, arkkitehti Carl Gustav Blom
Hautakammio rakennettiin kreivi Gustaf af Wetterstedtin edesmenneen vaimon Charlotta Auroran muistoksi. Tätä hautakuoroa käytetään af Wetterstedtin suvun edesmenneiden sukulaisten hautaamiseen. Rakennus avautuu suurella pylväshalliaiheella, jonka taustalla on katu, ja hautakammiossa on tynnyriholvi, joka peittää arkkuilla huoneen.
Bahait, siviilihautaukset/ei mihinkään uskontoon kuuluvat, vapaakirkkolaiset, hindut, islamilaiset, Jehovalaiset, juutalaiset, katollsiet, kristitityt, ortodoksit ja vastaavat käytättävät tätä kappelia siunaustilaisuuksiin.
Aateliset ja rikkat ruotsalaiset aikoinaan halusivat haudata sukulaisensa suvun hautakammioon/mausoleumin ja sellaisia kmmioita on tällä hautausmaalla melko paljon.
Ne sijaitsee hautausmaan länsipuoelella Lindhagens kulle/Lindhagenin kukkulalla. Kappelit ovat arkkitehtien suunnittelemia.
Tänne on haudattu liike-elämän, politiikan ja virkamieskunnan suurhenkilöitä. Oikeusneuvosto ja kaupunkisuunnittelija Albert Lindhagen haudattiin Lindhagenin kukkulalle, kun Tukholman kaupunki pystytti hänelle haudan vuonna 1891. Myös Albert Lindhagenin lapset Carl Lindhagen, Anna Lindhagen ja Arthur Lindhagen lepäävät Pohjoisen hautausmaan haudassa.
H.T.Cedergerenin hautakammio
Hautakammiot sijaitsee Lindhagens kullen, vasemmalla puolella hautausmaata.
Oscar Bernadotten perheen hautakammio. Oscar oli kuningas Oscar II:n ja kuingatar Sofian toinen poika. Hän oli ennen avioliittoaan Ruotsin ja Norjan prinssi ja Gotlandin herttuas. Sen jälkeen hän oli Ruotsissa ei-kuninkaallinen prinssi Oscar Bernadotte.
Vuodesta 1892 lähtie hän oli aatelisarvoltaan Wisborgin kreivi Luxemburgin aatelistossa. Luxenburgin suurherttuas Adolf af Luxenburg keksi hyvää hyvyyttään jakaa aatelistittelin ruotsalaisille prinsseille, jotka menettivät avioliiton myötä paikan hovissa.
Nykyinen Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav sai ongelman kun prinsessa Madeleine avioitui 'tavallisen' miehen kanssa. Luxemburgilaiset ei voineet antaa Madeleinelle aatelistitteliä eikä Wisborgin kreivittären arvonimeä, sillä prinsessa Madeleine on nainen, eikä ole edes aviossa Wisborgin kreivin kanssa. Kuningas antoi Madeleinen pitää prinsessan tittelinsä, koska se on kansainvälinen perinne kaikissa monarkioissa. Hän sai säilyttää myös Hälsinglandin ja Gästrikslandin herttuattaren tittelit.
Ongelma syntyi myös kun kruununprinsessa Victoria meni naimisiin, mutta kuningas selvitti sen sillä että hän antoi Danielille prinssin tittein. Sama koski myös Carl Philipin avioliittoa. Mutta senkin kuningas selvitti antamalla Sofialle prinsessan tittelin.
Mutta Madeleinen aviopuolisolle ei kuningas halunnut antaa prinssin titteliä. Julkisesti se kerrotaan niin ettei herra Christopher O'Neill itse sitä halunnut. Olisihan se ollut noloa kertoa ettei kuningas halunnut antaa prinssin titteliä ja päästää herraa hoviin.
Mutta pitkän harkinnan jälkeen Madeleine sai jäädä hovin jäseneksi, vaikka nimitys hovi poistettiin. Hovia kutsutaan nykyään nimellä kungahuset/kuningashuone.
Hovstaterna on nimeltään se firma mikä hoitaa hovin/kuningashuoneen tehtäviä. Neljä eduskunnan asettamaa miestä hoitaa talouden ja huolehtii henkilökunnasta. Hovimarsalkka Fredrik Wärsell on hovin korkein virkamies ja pomo Hovstaterna, joka pitää yhteyksiä eduskuntaan ja hallitukseen.
Kuningas ja Victoria istuu säännöllisesti mukana ulkoministeriön kokouksissa. Kuningashan on armeijan päämises joten hänellä on oikeus olla selvillä suhteista ulkomaihin. Victorialla on samat oikeudet, ja vastuu, koska hän on käynyt armeijan. Hän on fänrik, mikä on Ruotsissa alin upseeriarvo. Kuningas on amiraali laivastossa ja kenraali maavoimissa ja ilmavoimissa.
HUOM! Kuningas ei enää ole armeijan päämies vaan päämies on Micael Bydén, joka on kenraali arvoltaan.Syytä ei ole kerrottu miksi kuningas ei enää ole armeijan päämies, mutta arvuuttelen että kyse o kuinkaan iästä. Kuningashan on jo nyt 80 vuotta.
Madeleinen lapset ovat luonnollisestikin kuningasperheen jäseniä, mutta heillä ei enää ole kuninkaallisten korkeuksien asemaa, eikä heidän odoteta suorittavan valtionpäämiehen virallisia tehtäviä. Madeleinen aviopoliso on vain herr/herra Christopher O'Neill. Madeleine on ulkomailla rouva O'Neill ja kotimaassa prinsessa, koska hän kuuluu kuningasperheeseen. Lapset saivat pitää prinssin ja prinsessan tittelit kaikesta huolimatta. Kansainvälisen perinteen mukaan, kuninkaalliset saa käyttää titteleitään lopun elämäänsä.
Taustalla näkyy Karoliininen sairaala.










