maanantai 11. syyskuuta 2017

Grödinge


Botkyrkan kunta

Botkyrkan kunta, johon Grödingen distrikti/piiri kuuluu vuodesta 2016 lähtien. Botkyrkan kunnan keskuspaikkakunta on Tumba. Täällä olen kertonut Botkyrkan kunnasta aikaisemmin. Grödinge on Botkyrkan kunnan eteläisin alue ja samalla suurin pinta-alaltaan. Asukkaita täällä on kuitenkin vähiten. Grödinge käsittää suurin piirtein Grödingen seurakunnan alueen. Täällä olen aikaisemmin kertonut Botkyrkan kunnasta ja täällä Botkyrkan kirkosta.

Grödinge kuuluu vanhojen Södertörnin pitäjiin, jotka ovat nykyään yhdistyneet ja muodostaneet kuntia. Grödinge on myös ollut osa Svartlösan kihlakuntaa vuoteen 1913 saakka. Kihlakunta/härad koostui säätykartanoista ja niitten tiluksista. Eteläisessä Tukholmassa sijaitsi lukemattomia pitäjiä, jotka kaikki koostuivat kartanoista ja etenkin säätykartanoista. Toisin sanoen aateliset jakoivat keskenään pitäjien maa-alueet. Täällä Botkyrkan kunnassa sijaitsi noin parikymmentä säätykartanoa. Vähintäin yhtä monesta säätykartanosta koostui muutkin Suur-Tukholman alueet, kuten Salem, Huddinge, Bännkyrka, Siklaö ja Nacka.

Grödinge on kasvanut yhteen Tumban asuinalueen kanssa. Huddingen kunta on laaja ja alueella on ehkä eniten maatiloja ja kartanoita koko Suur -Tukholmassa. Grödingen alue on ollut aina luonnonvaraista maanviljeys aluetta. Tänne on vastikään alettu rakentamaan asuntoja. Eipä silti, niin alue on vanhaa kulturlandskap/kulttuurimaastoa, kuten koko Södertörn. Grödinge on kuitenkin yksi niistä harvoista paikkakunnista, joka on merkattu kulttuurisuojatuksi alueeksi.


 Botkyrkan kunta, Grödinge käsittää tuon eteläisimmän osan

Grödinge sijaitsee Tumban ja Rönningen välimaastossa Uttran nimisen järven rannalla. Alue on ikivanhaa Svartlösa häradin/kihlakunnan aluetta, johon kuului Botkyrka, Huddinge, Nacka, Salem ja Tukholman kunnan eteläiset osat. 

Ainoa alue Grödingessä on alue Uttran järven etelärannalla, johon saa rakentaa. Loput Grödingen alueesta on rauhoitettua kulttuurisuojattua aluetta.


Lilla Skogssjön, Svartkällskogens luonnonresevaatti

Grödingen juuret ovat keskiajalla, jolloin Grödinge oli oma pitäjänsä/socken, joka tarkoitti tavallaan käytännössä samaa kuin Grödingen seurakunta. Pitäjän maa-alueet oli suurelta osin jaoteltu kartanoiden kesken. Nykyään täällä on kokonaista yksitoista luonnonreservaattia, joka on estänyt uusien asutustaajamien rakentamisen. Joten Grödingessä on vieläkin hyvin vanhaa maatila-kartanoasutusta jäljellä. 


 Riimukivi Uringessa

Ensimmäiset asukkaat tulivat alueelle jo 6000 vuotta sitten, mutta ensimmäiset jota asettuivat asumaan alueelle tuliavt pronssikaudella 1800-500 eaa. Löytöjä siltä ajalta on löydetty Tyttingestä ja Snäckstavikistä. 


Malmsjövägen 2


 Svalsta gård

  
Kvarnsjön järvi on kaunis pieni järvi, joka sijaitsee Grödingen kirkon lähettyvillä, Grödinge Kyrkbyn tien varessa. Hieman siitä vielä eteenpäin sijaitsee Mariebergin säätykartano. Kirkon luona pysähtyy bussi 727.

Grödingen alueella on runsaasti järviä, joista Grindsjön on suurin. Järvi kuuluu osittain myös Nynäshamnin kunnalle. Länsirannalla sijaitsee FOI, Totalförsvarets Forskningsinstitut/ Puolustusvoimnien tutkimuslaitos.

Svartlösan härad jakautui seitsemään pitäjään vuonna 1863. Kussakin pitäjässä oli suuria maatiloja, kartanoita, linnoja ja rälssitaloja. Härad on tarkoittanut useampiakin seikkoja, kuten yksinkertaisesti vain määrättyä maantieteellistä rajoitettua aluetta, jolla on yhteiset säännöt ja lait. Härad nimitys on vanhoillinen. Uudet säännöt ja lait saatiin kun kuntareformi astui voimaan vuonna 1971.

Grödingen alueen kautta kulkee ns Grödingebana niminen noin 31 kilometriä pitkä junanrata. Rata kulkee osittain tuinneleissa ja osittain junaa varten rakennettujen pitkien siltojen päällä, kuten ohittaessaan Grödingen. Nimittäin Grödingen alueella sijaitsee nykyään yksistoista luonnonreservaattia. 

Rata rakennettiin sivuraiteeksi Järnasta Flemmingsbergiin. Tästä kulkee ohitse lukuisa määrä  kaukoliikenne- ja tavarajunia, sekä postijunia. Tuplarata auttaa pikajunia pääsemään Södertäljen ohitse nopeaa reittiä Tukholmaan ja Tukholmasta ulos, jottei junat jää paikallisjunien taakse, joka hidastaisi valtavasti kaukoliikennettä. Nykyään on tehty Flemingsbergin ja Tukholmankin välille tuplaraiteet ja siitä pohjoiseenkin päin.


Möllebadet niminen uimaranta Uttran järven pohjoisrannalla. Uimarannan löytää Möllevägenin loppupäästä Uttran järven pohjoisrannmalat.


Villa Engvall tai Sigridsgården Uttran järven rannalla

Uttran järven rantaan oli tarkoitus perustaa sata vuotta sitten huvilakpaupunginosa Djursholmin mallin mukaan. Jonkun verran huvioita rakennnettiinkin, mutta toteustus jäi kesken. Ehkä parasta niin sillä nyt alue on kulttuurisuojattu alue.


Huviloita varten rakennettiin oma rautatieasemakin. Paikalliset sähköjunat eivät enää pysähdy asemalla.


Uttran ei ole vain järvialue vaan myös asuintaajama, joka kuuluu Tumba nimiseen isompaan taajamaan. Tänne järven rantaan perustettiin 1900-luvun alulla kaksi senatoriota, Söderby ja Uttran sairaalat. 




  Gustavsberg

Useimmat rakennukset alueella ovat kulttuurisuojattuja rakennuksia, joten niihin rakennuksiin,  joissa ai asuta lainkaan, on laitettu ikunaluukut. Silti tätäkin rakennusta voi joku käyttää kesäausntonaan, kunhan on lupautunut hoitamaan rakennusta hyvin,  eikä muuttele mitään. 


Stormalm

Tästä rakkennuksesta on manittu kirjallisesti jo vuonna 1749. Rakennuksessa asui Lindströmin perhe, jolla oli yksitoista lasta. Heidän talonsa ympärillä kasvoi peljon hedelmäpuita. Tukholman kunta on aikoinaan omistanut alueen rakennukset. Nyt ne ovat niin huonossa kunnossa, ettei niissä voi enää asua.


Senatorio Söderby sjukhus

Uttran sairaala toimi tuberkuloosisairaalana. Sairaala on nykyään yksityinen vanhainkoti.


 Stora Utringen kartanoon johtava tie

Stora Utringen suuren kartanotilan omisti aikoinaan aatelissuku Hierta, joka rakensi tiluksilleen myös koulun Grödinegn alueen lapsille. Suvun ehkä tunnetuin henkilö oli Lars Johan Hierta, joka perusti Aftonbaldet lehden. 

Hiertan suku lahjoitti kartanon tiluksineen Grödingen seurakunnalle. Kartanoa on vuokrattu samalle suvulle kahden sukupolven ajan. Kartano tiluksineen on nyt myytyy 60 miljoonalla kruunulla. Malmsjön naapurikartanon omistajaveljekset ostivat Stora Uringen. Uringen koulu syttyi palamaan, joten se oli purettava.  Nykyään täällä kartanon tiluksilla on hevostallit, jossa sijaitsee ratsastusseura.

  
Stora Uttringe gård


Iselsta by, Norrga, valtatie 257

Iselsta on vanha maanviljelykylä. Kylä on ns klungby, jossa asuinrakennukset rakennettiin "klungaan"/rykelmään. Nykyään Iselstassa sijaitsee viisi maalaiskartanoa, kaiken kaikkiaan 25 rakennusta. Niin sanottu Gammelgården toimii kotiseutujärjestön tiloina.


Iselstassa asuttiin jo rautakudella. Siltä ajalta on löydetty paljon muinaismuistoja. On linnavuori ja lukuisia hautakenttiä sekä yksinäisiä hautakiviä siellä täällä. Alunperin oli tapana rakentaa asuinrakenukset yhteen ryhmään, mutta kun kuninags käski että asuintalot tai kartanot on hajoiettava ja maa-alaueet pilkottava niin nykyään on Grödingessä enimmäkseen haja-asutusta. Punainen pieni kartano tai torppa siellä täällä ja valtavat pellot ympärillä ja hevosia vaikka millä mitalla niityillä. Iselsta on yksi niitä harvoja kyliä, joissa on vieläkin asuinrakennusket  rykelmässä. 


 Karshamran kartano

Karshamran kartano sijaitsee melko lähellä Grödinegn kirkkoa. Kartanon tiluksilla sijaitsee rautakautinen hautakenttä. Lähiympäristöstä löytyy lisää neljä hautakenttää. Lähettyvillä sijaitsee myös kartano nimeltä Gullhamra, joka on myös ollut asuttu jo rautakaudella. 


Vuonna 1652 osti Schering Rosenhane Karshamran kartanon, ja teki siitä rälssikartanon. Hän oli valtioneuvos ja lakimies Södermanlandissa ja yksi sen ajan tärkeimmistä diplomaateista. Hän omisti kaiken kaikkiaan kahdeksan säätykartanoa. Tuskinpa hän edes on koskaan asunut täällä Karshamran melko vaatimattomassa kartanossa. 


Itse Karshamran kartanorakennus on peräisin 1400-luvulta. Kartano on yksityisomistuksessa nykyään.


Riimukivi nimeltä Brötastenen. Brötasta löytyy myös linnavuori Ödesäng nimisen torpan luota.


Bröta


 Bröta, Österbröta ja Västerbröta

Bussi 729 kulkee Tumban ja Sorundan välillä. Tämä on aivan ihana maalaismaisemainen bussireitti. Suosittelen kesäaikaan ajamaan reitin. Tumbaan pääse Tukholmasta paikalliaella sähköjunalla/ pendeltåg. 

Sorunda on kuin olisi tullut maailman loppupäähän. Sorundan kirkko on suuri nähtävyys!  Ei ikinä voisi uskoa että noin 2,5 miljoonaa ihmistä asuu lähiympäristössä, Tukholmassa ja Mälaren järven ympäristössä. Sorundasta voi jatka matkaa busilla 858 Nynäshamniin tai bussilla 848 joko Nynäshamniin tai Västerhnaingeen.Södetäljeen pääsee Sorundasta bussilla 783.

Norrga, Iselsta, Bröta ja Uringe sijaitsevat hyvin lähekkäin valtatie 257 varrella.


Brötan kartano sijaitsee Igelstan kylästä hieman etelään valtatie 257:n itäpuolella.


Brötassa asuu vain noin 60 henkeä. 1600-luvulla Bröta oli kaksi eri kylää, Östra ja Västra Bröta. Östra Bröta on nykyään 15 hektaaria laaja luononreservaattia.


Brötan pelloilta on löydetty runsaasti muinaismuistoja kivikaudelta.


 Viads gård, Eltomta, Skanssundet

Kuvassa näkyy myös Carl Eldhtin veistämä patsas Innnocence

Kartanolla on erittäin vanhat perinteet. Paikka on ollut aikoinaan kulttipaikka. Jo 1400-luvulla rakennettiin tämä päärakennus. Rakennusta on peruskorjattu ja rakennettu osittain uudestaan. Nykyään kartanon omistaa Ruotsin Maatalousyliopisto. Viad tai Wiad ei ole koskaan ollut säätykartano, kuten useimmat kartanot tälla alueella ovat olleet. Kylä nimeltä Via oli yksi niistä rannikkokylistä, jotka venäläiset polttivat vuonna 1719. 

Johan Gustav Wattfrang omsiti Viadin kartanon 1700-luuvlla. Hän omisti samaan aikaan myös Mariebergin naapurikartanon. Wattfrangit olivat neljä erittäin merkityksellistä ruotsalaista aatelissukua. He omistivat myös Edsbergin linnan Sollentunassa, Tukholman pohjoispuolella. Linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä.

1800-luvulla omisti pommerilainen Christian von Homeyer kolme kartanoa alueella, jotka hän löi yhteen yhdeksi isoksi tilukseksi. 


Viad kartanon pääsisäänkäynti



 Mariebergin säätykartano 

Kartano sijaitsee Tyskbotten nimisen tienpätkän varressa, joka on tavallaan sama tie kuin Grödinge kyrkybyn tiekin. Tyskbotten on annettu nimeksi osalle tätä tietä siitä syystä että Mariebergin kartanon tiluksilla sijaitsi Tyskbotten niminen krouvi 1600-luvulla. Mariebergin kartano sijaitsee vain noin puoli kilometriä Grödingen kirkosta eteläänpäin. 



Kuningas Magnus Ladulåsin lapsenlapsi on mukamas asunut täällä 1300-luvulla. Kuinkaalla siis oli oikeus maatiluksiin. Vedenpinta oli siihen aikaan niin korkealla, että Itämeri ylsi Grödingen kirkon luokse. Kartanoon kulki tie siihen aikaan pohjoissuunnasta. Kartano oli siihen aikaan nimeltään Mariad. Aatelisrouva Ebba Brahe sai kartanon omistukseensa vuonna 1670 ja sata vuotta sen jälkeen useammat korkea-aateliset suvut ovat omistaneet tilukset. Vuonna 1703 tuli Mariadista alueen viimenien säärtykartano. 

Wattrangin suku omisti kartanon  vuoteen 1827 saakka. Suku omisti alueella useita muitakin kartanoita. Myöhemin tulipalo vaurioitti kartanoa pahemman kerran. Nykyään täällä on ekologista maanviljelystä ja karjataloutta. Ja tietysti täälläkin on hevostallit, kuinkas muuten. Varmaan ei missään ole niin tiheään hevostalleja kuin Tukholman läänissä ja varsinkin Södemanlandissa tai Sörmlandissa kuten tukholmalaiset sanovat. Täältä voi vuokarata tallipaikan hevoselleen.




Marieberg ennen peruskorjausta



  Norrga kvarn 

Täällä Norrgassa on ollut kartanoiden yhteiset myllyt Axaren järven rannalla. Norrgan joki yhdistää Getaren järven Kagghamrajoen kanssa. Myllyjä käytettiin Kagghamrajoen veden avulla. Norrgassa on ollut tuulimyllyjä jo 1500-luvulta lähtien. Siihen aikaan muutti suuret mräärt hollantilaisia maahanmuuttajia Ruotsiin. He rakensivat tuulimyllyjä tiluksilleen. Vain tuo kuvassa oleva myllyrakennus on jäljellä. Se on vuodleta 1847. 


Mylläriperheen asuintalo



  Kagghamra gård/Sjöbergs Säteri

Kaggahamra sijaitse Itämeren lahden perukassa, jonne tämä edellä mainittu tie Grödinge kyrkväg/Tyskbotten päätyy. Kagghamra on myös asuinalue. Kartanoon kuului myös venevarustamo.


Kagghamran alue on erittäin kaunista varsinkin kesäaikaan. Kauniit keltaiset rypsipellot värittvät luontoa. Ruotsissahan käytetään melkein vain rypsiölyä ruunalaittoon. Ruotsi sai EU:lta tukea kehittää hyvän ja terveellisen rypisöly. sortin Ja siinä onnistuttiin. Nyt on kaupoissa monet hyllyt täynnä rypsiöljyä ja oliviiölyä vain alimmalla hyllyllä.







Kagghamra




  Malmsjö gård 


Malmsjö gård on entinen rälssikartano ja sen jälkeen on kartanon omistanut valtio, mutta vuodesta 2009 lähtien kartanon omistaa veljekset Brodin. Tämä valtavan laaja maatila on aikoinaan käsittänyt maa-alueet ympäri Malmsjön järven. Veljekset maksoivat 35 miljoonaa kruunua Malmsjön kartanosta tiluksineen.

Kartano sijaitsee Malmsjön ja Somran järvien välisellä alueella. Södertäljevägeniltä etelään päin muutama sata metriä. Södertäljen keskustan asemalta bussilla 783 Malmsjö Allén pysäkille. Mutta toisaalta, täällä ei ole mitään tekemistä tai erikoista nähtävää. Privaatti alue tulee vastaan, jonne ei ole asiaa mennä. Mutta vastarannalla Vårstan taajamassa, Nynäsvägen 4, sijaitsee mielenkiintoinen rakennus Vårstavi.


Vårstavi
Poul Carl Bjerre (1876-194), syntyi Göteborgissa ja kuoli täällä Grödingessä. Bjerre oli kuulu psykoterapeutti ja kirjailija. Hän pani alulle Sigmund Freudin psykonalyytisen metoodin Ruotsisssa. Psykologia oli uusi moderni tieteenala ja varsinkin Freudin pionäärityö psykoanalyysin alalla kiinnosti kaikkia. Bjerre oli kuitenkin rkiittinen ja kehitti oman terapiamuodon ns psykosynteesin, jota ei pidä sotkea yhteen italialaisen Roberto Assagiolin kehittämän psykosynteesin kanssa.

Poul Bjerre rakasti kuvanveistoa joten hänen kortinsa ympärillä on luksuia hänen veistämiään teoksia. Bjerre oli hyvä ystvä Ruostin kuulusimman kuvanveistäjän Carl Millesin kanssa. Bjerren huvilan täällä Grödingessä omistaa säätiö nimeltä Vårstavi. Poul Bjerre sällskapet levittää teieoa Bjreestä.





Tämä vanha pappilarakennus on siirretty kahteen kertaan. Nykyään rakennus seisoo aivan Vårstavin vieressä. Rakennus toimii Grödingen kotiseutujärjestön kokoustiloina. Kotiseutujärjestö perustettiin jo vuonna 1943.Ensimmäinen puheenjohtaja oli silloinen maatalousministeri Olof Arrhenius, joka asui Kaggharmran kartanossa täällä Grödingessä. Grödingehän oli oma kuntansa vuoteen 1971 saakka, jolloin se liitettiin Botkyrkan kuntaan. 


Malmsjön järvi
Takaisin Malmsjön kartanoon...
Nykyinen Malmsjön kartano on 1800-luvulta, mutta aivan ensimmäinen kartanorakennus valmistui jo vuonna 1383. Se kartano oli nimeltään Malma. Luultavasti Malman kartanon omisti kuningas Gustav Vasa. 1600-luvulla paikalla seisoi kaksi kartanoa ja vuonna 1654 isommasta kartanosta tuli säätykartano. Samalla kartanon nimi vaihtui Malmsjö'ksi. Catharina Lagerhjelm niminen aatelisrouva, Boforsin rautaruukin patroonan rouva, peruskorjautti isomman kartanoista, hedelmäpuita istutettiin ja kartanoon kulkevan tien reunoille istutettiin puistolehmuksia. 

Vuonna 1906 osti Oscar Bernadotte kartanon kesähuvilakseen. Prinssi Oscar syntyi Drottningholmin linnassa vuonna 1859 ja kuoli täällä Malmsjön kartanossa vuonna 1953. Oscarin isä oli kuningas Oscar II ja äiti kuningatar Sofia. Hänellä oli yksi veli, joka oli nuorempi ja josta tuli kuningas Gustav V, joka oli nykyisen kuninkaan Carl XVI Gustavin isosisä.

Oscar oli Ruotsin ja Norjan prinssi sekä Gotlannin herttuas. Oscarista piti tulla kuninags mutta Oscar meni naimisiin Ebba Munch af Fulkilan kanssa ja näin Oscar menetti kaikki tittelinsä. Hän sai kuitenkin Luxenburgilta Wisborgin kreivin tittelin. Luxenburgin silloinen herttuas hyvää hyvvyyttään antoi ruotsalaisille kuninkaallisille mahdollisuuden saada attelistitteli siinä tapauksessa, jos he menettävät kuinkaalliset tittelinsä jostakin syytä. Tämä koski vain miespuolisia kuningasperheen jäseniä, koska siihen aikaan vain miespuoliset saivat Ruotsissa  periä kruunun.


 Grödingen kirkko, Grödinge kyrkby

Kirkko sijaitsee vain vajaan kilometrin päässä Mariabergin säätykartanosta Grödinge kyrkby nimisen tien varrella.


Grödingen kirkko, Grödinge kyrkby 

Tukholman keskustasta on tänne noin 30 kilometriä. Kirkko kuuluu Strängnäsin hiippakuntaan, mutta se on oma pastroraattinsa.

Kirkon luona sijaitsee entinen pappila ja lukkarin/irkonkellospittajan asuintalot. Kirkko muistuttaa suuresti Botkyrkan kirkkoa ja molemmat onkin rakennettu samaan aikaan 1100-luvulla.Alkuperäsiestä Grödingen kirkosta on vain kellotorni ja osa eteläistä seinää jäljellä. Paikalla on luultavasti ollut alunperin puukirkko. Kirkko raknnettiin vanhan hautakentän päälle, kuten Ruotsissa oli tapana tehdä. Kirkon ympäriltä on löydetty hautoja rautakaudelta.Vaikka vaihdettiin uskontoa, niin silti jatkettiin hautaamaan samoille alueille.



Grödinge kyrka

Minä suorastaan rakastan näitä keskiaikaisia kivikirkkoja. Täällä Grödingen kirkossa vietetään monia erilaisia Jumalanpalveluksia, kuten Taize- ja musiikki-Jumalanpalveluksia. Vaellusmessuja myös pidetään silloin tällöin, koska täällä harrastetaan myös pyhiinvaelluspatikointia. Grödinge kuuluu Botkyrkan kuntaan jossa Pyhä Botvid on paikallinen pyhimys. Pyhän Bodvidin pyhiinvaellusreitti kulkee tästä melko läheltä. Botvid kasvoi ja eli lähettyvillä, joten hän on varmasti liikkunut myös täällä Grödingessä.

Suurin osa seurakunnan toiminnasta tapahtuu rakennuksessa, jossa on kirkkoherranvirasto. Se sijaitsee Vårstassa, Södertäljevägenin tien varessa. Vårsta kuului aikaisemmin Grödingen pitäjään mutta nykyään se kuuluu Botkyrkan kuntaan kuten Grödingekin. Vårstassa sijaitsee oma kirkkokin ja myös Babtistikirkko.



Kirkon rautaportissa lukee että "pidä viillisiat ulkopuolella, sulje portti!" Villisiat ovat suuri onglema Suur Tukholman alueella. Ne lisääntyy nopeasti ja tekevät kepposiaan. Tukholmalaiset eivät suostu mielellään syömään villisianlihaa. Sitä saa ostettua vain suuremmilta maatiloilta suoraan, kuten muutakin villikarjan lihaa. Halpaa se toki on. 

Mutta toisaalta, nyt kun sudetkin ovat keskittyneet ja alkaneet liikkua hyvin lähellä ihmisasutuksia ja maanviljelytiloja, niin on hyvä että on riistaa tarpeeksi susille, jottei sudet käy lampaitten kimppuun. Suur-Tukholman alueella on sudet jopa vieneet kissojakin. Joitakin susia on jouduttu ampumaan.



 Bussi 727 pysähtyy kirkon edustalla.


Kirkko on alunperin 1100-luvulta, mutta kirkko rakennettiin 1300-luvulla melkein kokonaan uudestaan. 


Saaranstuoli on Södermanlandin vanhin. Se on peräisin 1600-luvulta. Sen ajan taitavin puunveistäjä Tukholmassa nimeltä Casper on valmistnut tämän kauniiin saarnastuolin. Casper oli luultavasti saksalaista alkuperää kuten useimmat jotka rakensivat kirkkoja Tukholman alueelle.


Saarnastuoli sai myöhemmin tämän katosken, joka on valmistettu amiraali Gustaf Hornin kunnaiksi. Hän kuoli vuonna 1686 ja katos on luultavasti Hornin toisen vaimon Sigrid Bielken lahjoitus kirkolle. Hornin suku oli suomalaista aatelissukua Horn af Björneborg. Hän sai Porin kreivikunnan läänityksekseen. ja Liivinmaan generaalikuvernöörin viran. Gustav oli sen ajan rikkaimpia herroja.

Gustavin aateloi silloinen Ruotsin kuningas Gustav II Adolf. Kuningas antoi hänelle Marienborgin linnan Liivinmaalla, vaikka hän asui enimmäkseen Tukholmassa, Kungsholmin saarella, Stora Hornsbergin linnassa. Hän rakennutti perheelleen kesäasunnoksi Häringen linnan ja hän sai omistukseensa myös Hammerstan linnan. Vaimonsa perintöä hän sai omistukseensa myös Wiksin linnan Balingstassa. Gustav Horn syntyi Örbyhusin linnassa Upplanissa vuonna 1952. Gustavin isä oli nimittäin vangittuna tässä linnassa.






Seinillä on useiden alueen aatelissukujen hautaussukuvaakunat. Ei travinut olla asnioitunut sotamies saadakseen suluhaustausvaakuna kirkon seinälle.  Vaakunat seinällä ova Rosenhielmin, Clerin, Kruusin, Sneckenfeldtin ja Adlerhielmin sukujen vaakunat.


Grödingen seurakunta kuuluu Strängnäsin hiippakuntaan. Täällä sijaitsee vain tämä keskiaikainen kirkko nimeltä Grödinge kyrka. Kirkko sijaitsee Grödingen Kyrkby'ssä/Grödingen (entisessä) kirkonkylässä. Tämä on pelkkää maaseutua. Kirkko valmistui 1100-luvulla ja se on tyypillinen romaaninen rakennustyyliltään. Kirkkoa rakennettiin hieman uudestaan 1300-luvulla. Kirkko on erittäin tyylipuhdas ja viihtyisä, yksi Suur Tukholman alueen arvostetuimpia kirkkoja.

Kirkko omistaa hyvin erikoisen Grödingebonaden, joka on käsinkudottu tapetti. Kirkossa on vain sen kopio ja alkuperäinen sijaitsee Historiallisessa museossa, Tukholmassa. Toinen hieman yksinkertaisempi muunnelma tästä alkupräisestä tapetista on Suomessa Kansallismuseossa. Tällaiset kudotut tapetit on bysanttiaisita alkueprää, mutta saaneet Pohjolassa phjoismaisen oman vivahteensa.



Historiallinen museo, Tukholma

Muun muassa alla olevat grödingiläiset tekstiilit ovat Historiallisessa museossa.






Nolingen herraskartano

 Tämä on nykyän hevoskartano.



 Nolinge, riimukivi


  Kylä nimeltä Näs

Tämä pieni kylä sijaitsee Grödingen eteläisessä nimessä. Nimei on nimeltän näs ruotsiksi ja Näs nimene ti ekulkee  tämän grödinegn eteläismmän niemen ympäri piktin rantaa. Vesialue on osa Itämerta. 

Näsin kylä on ns klungby, jossa asuinrakennusket ovat rykelmässä. Kylän ympärillä on biljapeltoja, niittyjä ja laidunmaata. Talot ovta 1700-luvulta. Pietari Suuri lähetti armeijan laivastonsa Ruotsin rannikolle riehumaan. Pitkin itäsitä rannikkoa venäläsiet varatsivat arvoesineitä ja tuikkasivat kartanot tuleen. Täällä Grödingessäkin venäläiset polttivat monta kartanoa vuonna 1719. Nyn'shkanissa ja Södertälljessä he polttivat osan kaupungeista. Nä'sin kyläkin poltettiin tuusen nuuskaksi. Mutta kyläläsiet rakensivat smaanlaisen rykelmäkylän entisen tilalle. 


Näs