tiistai 31. maaliskuuta 2015

Rosendals slott


Detalj av gouchemålning av Rosendals slott, utförd av kronprins Oskar (I) omkring 1827. Foto: Kungl. Hovstaterna/Håkan Lind.

 Rosendals slott, Djurgården, Rosendalsvägen 49

Raitiovaunu numero 7 kulkee Sergelin torilta Djurgårdeniin. Tämä raitiovaunu tulee jatkossa lähtemään Tukholman päärautatieaseman edustalta. Jää pois Bellmansron pysäkillä, jos haluat mennä Rosendalin linnan luokse. Pyskäkki on viimeinen pysäkki ja sen jälkeen raitiovaunu pyöräyttää pienen ympyrän ja pysähtyy vielä kerran Valdemarsudden pysäkillä. En oikein osaa sanoa että kumpaako niistä pysäkeistä voisi pitää päätepysäkkinä, mutta Bellmansron psyäkiltä on lyhin matka kävellä Rosendalin linnaan. Kesäaikaan on viikonloppuisin osittain autolla ajokielto Djurgårdenin saarella. Kuinkaalliset ja muut hovin asuinrakennuksissa asuvat saa ajaa Djurgårdsbrunnin siltaa ja edelleen Manillavägeniä pitkin kotiinsa. Bussi 69 ajaa myös sitä reittiä pitkin saaren päätyyn.

Linna on avoinna kiertokäyntejä varten 30 toukokuuta - 30 elokuuta tiistaista torstaihin määrättyinä kellonaikoina. Kello 12, 13, 14 ja 15 tehdään vajaan tunnin kiertokäynti linnassa. Osta lippu ja odota pääsisäänkäynnin edustalla kunnes opas tulee.

Talviaikaan  linnaa näytetään vain viikonloppuisin kello 12, 13, 14 ja 15. 

Sisäänpääsymaksu 100 kr, alle 18-vuotiaat vapaa sisäänkäynti ja opiskelijat 50 kr. Pääsylipun voi ostaa netissäkin.



Arkkitehti Fredrik Blom suunnitteli tämä Rosendalin linnan vuosina 1823-1827. Linnassa on noin seitsemäntoista huonetta. Rakennus rakennettiin eläintenhoitajia varten heidän asunnokseen sillä 1700-luvulla olivat hovin karja laitumella kesäajat juuri täällä Djurgårdenissa. Djurgårdenin saarellaei tainnut olla juuri muita rakennuksia siihen aikaan. Kuningas Gustav III luovutti linnan kamarijunkkari Georg Johan De Beschen käyttöön. Hänestä tuli myöhemmin leskikuningatar Sofia Magdalenan hovimarsalkka.

De Besche antoi hajoittaa linnan ja rakennuttaa uuden puurakennuksen entisen sijalle. Hän teetti myös tien Rosendaliin. Lopulta  hän möi linnan vuonna 1798 kreivitär Aurora De Geer'ille. Aurora rakennutti kaksi uutta siipirakennusta, mutta Aurora ei juuri viihtynyt Rosendalisssa hänkään, vaan hän asui enimmäkseen Finspångs slott, Finspångin linnassaan, Itägötanmaalla. Finnspångin linnan omistaa nykyään Siemens yhtiö. Herttua Gredrik Adolf vuokrasi Rosendalin linnaa, mutta Aurora möi linnan kreivi Martin Bungelle vuonna 1802. 

Rosendals Slott

Monien sattumien kautta sai kuununprinssi Karl Johan linnan omistukseensa. Karl Johan oli ensimmäinen Bernadotte suvun jäsen, josta sittemmin tuli Ruotsin ja Norjan kuningas. Carl Johan avioitui Pariisissa Napoleonin edellisen kihlatun kanssa, josta tuli sittemmin Ruotsin kuningatar Desideria. Karl Johan oli Ruotsiin tullessaan Ponte Corvon ruhtinas. Ponte Corvo sijaitsee Italiassa. Hänen oikea nimensä oli Jean Babtiste Jules, mutta kuningas Karl XIII adoptoi Jeanin ja antoi hänelle oman nimensä Karl, ja adoption kautta hänestä tuli kruununperijä.

Johan korjautti linnan ja rakennutti sitä lisää. Linnan viereen rakenenttiin ns Drottningens paviljong, kuingattaren paviljonki. Kruununprinssi osti kalliita upeita huonekaluja ja mattoja linnaan, mutta linna paloi aivan perustuksiaan myöten vuonna 1819. 

Pian rakennetiin uusi linna jonka arkkitehti Fredrik Blom suunnitteli. Hän oli keksinyt systeemin kuinka rakennuksia voitiin liikutella paloina ja kasata kokoon uudestaan. Linna valmistuikin pian ja kuningas sai alkaa käyttää uutta linnaansa vuonna 1826. Linnan ulkopuolella oli vielä paljon tehtävää. Vahti- ja palevluskunnan asuinrakennus oli valmisteltava, hevostalli rakennettava ja englantilainen puisto piti vielä rakentaa kuingaspeheen iloksi. Linnaa ei oltu tarkoitettu asuttavaksi koska siellä ei alkuun ollut makuuhuoneita lainkaan. 


Rosendalin linnaa nimitettiin alkuun nimellä sommarpalatset tai huvilinna nimellä. Tänne matkusti kuninkaallinen perhe vain kesäaikaan rentoutumaan tai tapaaman ystäviään. Kuninags Oskar I otti linnan haltuunsa vuonna 1844 ja käski rakentaa makuuhuoneita linnaan. Pari vuotta sen jälkeen kuningas käski rakentamaan orangeriet, rakennuksen, jossa sijaitsi sisäpuutarha, sateisia päiviä varten.


Josefina

Vuonna 1873 pidettiin linnassa mahtavat juhlat kun leskikuningatar Josefina tuli Tukholmaan. Josefina ei ollut kuka vaan. Hänen nimensä oli Josefina Maximiliana Eugenia Napoleona av Leuchtenberg. Hän syntyi Milanossa Italiassa ja kuoli Tukholmassa vuonna 1876. Hän oli naimisissa Ruotsin ja Norjan kuninkaan Oskar I:n kanssa. Nykyenin kuingatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria käyttävät Josefinan kruunuja ja koruja.

Josefina oli alunperin erittäin kuulun de Beaucharnais suvun jäsen. Napoleon I meni naimisiin Josefinan äidin kanssa ja Napoleon I adoptoi Josefinan. Josefinan isä oli Napoleonin armeijan generaali ja enempi tai vähempi Napoleon I:n adoptoitu poika ja  Italian varakuningas. Napoleonin vallan hajottua yritti Eugene De Beaurhanais julistaa itsensä Italian kuninkaaksi, mutta hän epäonnistui ja joutui pakenemaan Saksaan. Siellä hän osti kokonaisen herttuaskunnan Eichstätt itselleen. Itseään hän alkoi kutsua nimellä Leuchtenburgin herttuas.


Ruotsin kuningasperhe vuonna 1857

Vasemmalta lukien prinssi August, prinsessa Sofia av Nassau, prinssi Oskar, kruununprinssi Karl ja prinsessa Eugénie. Eturivissä vasemmalta kuningatar Josefina, kuningas Oskar I , prinsessan Louse, kruununprinsessa Lovisa.

Kun Oskar I oli kruununprinssi niin hän matkusti Euooppaan katsastamaan prinsessoja. Hän tapasi  Saksassa Josefinan, joka oli silloin vain 15-vuotias ja tapaamisen jälkeen alkoi Josefina opetella ruotsinkieltä. Häitä juhlittiin vuonna 1823 Muchenissä. Josefina kuskattiin laivalla Tukholmaan jossa Ruotsin kuningas ja kruununprinssi Oskar odottivat häntä laivalaiturilla. Pariskunta asui pari vuorokautta Hagan linnassa ja katollinen vihkiseremonia pidettiin Sotrkyrkan, Gamla Stan'issa.

Oskar I:n kuoltua matkusti Josefina Portugaliin tapaamaan siskoaan Amalia av Leuchtenbergiä, joka oli sairastunut. Amalia oli leski miehensä Brasilian keisarin Peter I:n kuoltua. Josefina oli kotimatkalla Hamburgissa kun hän kuuli että hänen poikansa kuingas Karl XV oli sairastunut. Kuninags kuoli samana päivänä Malmö'ssa. 



Kuvassa vasemmalta: kuningatar Desideria, kruununprinsessa Josefina, prinssi Karl XV ja kuningas Karl XIV Johan, sekä kuninkaallisia lapsia.

Pitää muistaa että alunperin niin kamédiadeami, kuten suuri osa Ruotsin kuninkaallisten koruista ovat Napoleonin vaimon, Josephinan koruja, ja jotka sitten kulkivat Ruotsiin kuningas Oskar I:n vaimon mukana, kun kuningas meni naimisiin Josefina Leuchtenbergin kanssa. Josefinan isän äiti oli keisarinna Josephine Bonabarte.  



Kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel

Kuusi vuotta tämän tapahtuman jälkeen matkusti Josefina Roomaan tapaamaan paavia. Roomassa hänet otti vastaan Italian kuningas Emanuele II ja he kävelivät yhdessä pitkin Rooman katuja kuninkaan opastuksella. Pitää muistaa että Josefinan isä oli Italian varakuningas. Josefina jopa jaksoi kiivetä Pyhän Pietarin kirkon kupoliin, vaikka oli jo melko iäkäs. Paavin tapaamisen  jälken he jatkoivat yhteyksiä kirjeenvaihdon kautta. 

Kotimatkalla Josefina psyähtyi Bolognassa sillä Napoleon oli tehnyt hänestä Bolognan prinsessan. Salzburgissa hän tapasi Ranskan x-keisarinna Eugenie'ta, joka oli leski miehensä Napoleon III:n kuoltua. Josefiena kuoli vuonna 1876, vain kolme vuotta sen jälkeen, kun juhlat pidettiin täällä Rosendalin linnassa, leskikuningatteren kotiinpaluun kunniaksi.

Josefinalla oli paljon upeita diadeemeja  ja korva- ja kaulakoruja. Korut oli valmistettu Italiassa ja hieman muokattu Ruotsissa. Josefinan diadeemejä ja kaulakoruja käyttää nykyinen kuningatar Silvia usein juhlatilaisuuksissa ja joskus myös kruununprinsessa Victoria. Niin Silvialla kuin Victoriallakin oli juuri tuo kuvassa oleva kamédiadeemi päässään kun heidät vihittiin.



Oskar I ja Josefina ovat haudattu Riddarholmin kirkkoon, Bernadotten suvun kappeliin, Riddarholmenilla.



Karl XIV Johans sängkammare, litografi från 1840. Foto: Kungl. Hovstaterna/Håkan Lind.

 Joitakin historiallisia valokuvia linnasta 

Interiörerna från Karl Johans sängkammare på Kungliga slottet finns numera på Rosendals slott. Foto: Håkan Lind/Kungl. Hovstaterna.

Röda salongen på Rosendals slott. Foto: Alexis Daflos/Kungl. Hovstaterna.

Rosendals fruktträdgård



Älvdalens Porfyrverk on valmistanut kauniin Rosendalsvaasin, jonka on suunnitellut F Westin. Älvdalen sijaitsee jossain Taalainmaalla. Alueelta löydettiin 1700-luvulla harvianaista kiveä, jota luultiin ensin jaspikseksi. Mutta se olikin porfyrikiveä. Harvinaista se on sillä mistään muualta Ruotsissa ei olla löydetty porfyriä. 

Mutta...myöhemmin huomattiinkin ettei vaasi ole porfyristä tehty. Mutta Älvdalenissa vamistettiin monta pyttyä ja pystyä porfyristä kuinkaallisiin ja aatelisiin tarpeisiin, kuten sargofageihin. Kuningas Karl XIV Johan itse lepää Älvdalenin  valmistamassa sargofagissa. Sargofagi painaa 11 tonnia ja sen kansi 5 tonnia. Kesti 8 vuotta sitä valmistellessa, mutta suurempi urakka oli edessä saada sargofagi Tukholmaan. Ensin odotettiin kunnon talvea, jotta voitiin vetää sargofagia lumessa Älvdalenista Gävleen, noin 250 kilometriä. Tarvittinn 70 miestä vetämään yksistään sargofagin kantta. Sargofagin sisällä oli viinapulloja ja jokaista mäkeä ennen ja jälkeen saivat miehet ottaa ryypyn. Gävlessä odotti laiva joka kuskasi sargofagin Tukholmaan ja se laitettiin Riddarholmin kirkkoon Bernadottekappeliin. 

Tässä samalla voin maninita että prinsessa Sofia on kotoisin Älvdalenista. Sofia asui monet vuodet yhdessä prinssi Carl Philipin kanssa vain kivenheiton päässä linnasta, Djurgårdenin kanavan toisella puolella. He tulevat täyskorjausten jälkeen muuttamaan lähellä sijaitsevaan Villa Solbackeniin, jossa Prinssi Bertil ja prinsessa Lilian asuivat monen monta vuotta.



Kuningas Karl XIV Johanin (1763-1844) portretti löytyy luonnollisestikin linnasta
Karl Johan stil/karljohanin tyyli, on nimeltään ruotsalainen empiirin aikakauden rakennus- ja kalustustyyli, joka sai nimensä kuningas Karl XIV Johanin nimestä, siis ensimmäisen Bernadotte sukuisen kuninkaan mukana. 

Rosendalin linna ei ole ollut varsinainen asunto, vaan se on toiminut huvimajana kuningasperheelle kesäaikaan. Linnaa ei ole kuitenkaan käytetty mies muistiin.

Stoccolma - Rosendals Slott

Istuva Bacchus on nimeltään tämä Erik Gustav Göthen veistämä patsas.

Stoccolma - Rosendals Slott

Rosendalin linnan puisto on avoin kaikille. Tämä on keskikesällä aivan paratiisimainen romanttinen puisto.

Rosendals Trädgård





Rosendals Trädgård



Rosendalin Orangerie on nykyään yksityis omistuksessa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Georg Theodor Chiewitz, joka on suunnitellut useita rakennuksia myös Suomessa.





Hevostallin suunnitteli myös Fredrik Blom.



Kuningas Karl XIV Johan valmistutti ponttoonisillan Djurgårdenin saarelta Ladugårdsgärdetin  puolelle. Jo yksistään siitäkin syystä että kuningasperhellä oli karjaa  ja eläimiä tarvittiin kuljettaa sillan yli laitumelta toiselle.  Eikä se ollut soveliasta rakentaa navettaa tai kanalaa tai sioille karsinaa aivan Rosendalin lähettyville. Hevosille oli oma tallinsa  linnan lähettyvillä. Ladugårdsgärdetillä oli myös kuinkallisia rakennuksia kuten kuninkaan kalamaja, mahdollisuus ampumaharjoituksille ja ratsastukselle  sekä urheiluun.

Mitää siltaa ei enää ole tuossa kohtaa.

Ladugårdsgärdet'illä sijaitsee esimerkiksi Karl XIV Johanin rakennuttama Borgen, joka toimi kuninkaan "taukopaikkana". Kuningas asui jopa Borgenissa useita viikkoja peräjälkeen kun armeija harjoitteli Ladugårdsgärdet'illä. Tämänkin rakenmnuksen suunnitteli Fredrik Blom, joka rakennutti sen osissa ja rakennus sitten koottiin kasaan paikan päällä. Täällä juhlittiin kuninkaan virkaanastumista ja kansa sai olla mukana. Täällä vietettiin niin nimi-kuin syntymäpäiviäkin. Nykyään hovi vuokraa rakennusta yksityisille juhlia varten.

Kungliga Borgen, video!

Rosendals Trädgård

Kyltti joka opastaa Rosendalin puutarhan poluilla. Tämä puutarha on tukholmalaisten kesänautinto numero yksi. Tänne tullaan nauttimaan kauniista luonnosta, tekemään ostoksia, kuten luomuviljeltyjä kotitekoisia leipomotuotteita, hilloja, mehuja ja säilykkeitä. Täällä voi istua hyvällä säällä tunti kaupalla ja rupatellen niitä näitä. Tällä voi syödä lounaankin. Täällä pidetään myös kursseja jos halaua opetella puutarhanhoitoa. Täältä vi ostaa taimia, siemeniä, hedelmäpuita ja pensaita omaan puutarhaan istutettavaksi. Täältä voi varata kasvihuoneen omia juhlia varten. Täällä voi pitää melkein kuka vaan luentoja ja sivistää kanssaeläviään. Tänne voi tulla kysymään neuvoa puutarhaongelmissa. Täällä on erilaisia näyttelyjä. 

Niin kuin olette ehkä jo ymmärtäneet niin Tuholmassa on hyvin yleistä että on vain luomutuotteita tarjoilla. Tukholmalaiset syövät yllättäen terveellistä ruokaa ylipäätään. Kahviloissakin on aina erittäin terveellisiä ruokalajeja tarjolla ja aina melkein luomutotteista valmistettuja. Niinpä täälläkin Rosendalin puutarhassa.

Aukioloajat: 
Maanantaisin suljettu ja juhannusaattona sekä tammikuussa.

Avauspäivä 3. helmikuuta.

helmi - maaliskuu kello 11.00-16.00
huhtikuu - lokakuu kello 11.00-17.00 
ja marraskuu - joulukuu kello 11.00-16.00

Rosendals Trädgård

Rosendals Trädgård

Rosendals Trädgård

Rosendals Trädgård







lauantai 28. maaliskuuta 2015

Katarina kyrkan

Katarina kyrka November 2011.jpg

Katarina kyrka, Högbergsgatan 15, Södermalm

Kirkko sai nimensä Katarina Karlsdotter Vasan mukaan. Hän oli Ruotsin prinsessa 1500-1600-lukujen vaihteessa. Hänen isänsä oli kuningas Karl XI ja äiti Maria av Pfalz. Katarina avioitui kreivi Johan Kasimir av Pfalz-Zweibruckenin kanssa. Johan Kasimir oli ns Pfalziska sukudynastian kantaisä Ruotsin valtaistuimella. Pfalzin suku oli Wittelsbachin keisarisuvun sivuhaara. Siis Baijerin kuinagshuone joka on yksi Saksan vanhimpia aatelissukuja.

Koska hallitseva kuningatar Kristina abdikeerasi ja muutti Roomaan niin Katarinan vanhimmasta pojasta tuli Ruotsin kuningas Karl X Gustav. Katarina siis oli Pfalzin suvun kantaäiti poikansa kuninags Karl X Gustavin kautta. Katarina oli myös Vasan kuningassuvun ja myöhempien ruotsalaisten kuningassukujen, Holstein-Gottorp ja Bernadotte, välinen lenkki.

Katarinan äiti kuoli kun Katarina oli viisi vuotias. Hänen isänsä meni uusiin naimisiin Kristina Hostein-Gottorpin kanssa. Katarina kasvoi äiti- ja velipuolensa kanssa Gripsholmin linnassa. Linna kuuluu vieläkin Ruotsin hoville. Katarinan velipuolesta tuli Ruotsin kuningas Gustav II Adolf, josta tuli Ruotsin suurvallan perustaja hahmo.


Alkuperäinen Katarinan kirkko silloin kun se vihittiin käyttöön vuonna 1695. Kirkon rakentamiseen meni kaiken kaikkiaan 39 vuotta. Kirkon suunnitteli arkkitehti Jean de la Vallée, joka oli kuinkaallinen arkkitehti ja ensimmäinen ruotsalainen arkkitehti joka sai koulutuksensa Pariisissa ja Roomassa. Hänet aateloitiin vuonna 1692.

Vajaat kolmekymmentä vuotta kirkon valmistuttua kirkkorakennus paloi melko pahasti ja arkkitehti Göran Josuae Adelcranz suunnitteli kirkon uudestaan. Kirkkorakennus on palanut toisenkin kerran, nimittäin vuonna 1990. Kirkontorni hajosi ja painava iso kirkonkello putosi alas kirkon valviin. Jäljellä jäi vain kirkon ulkoseinät ja maalaukset sekä kirkon hopeat. Linna-arkkitehti Ove Hidemark suunnitteli ja korjasi kirkon. Viisi vuotta tuliplaon jälkeen kirkko oli uudesti rakennettu ja valmis käyttöön.

Kirkko seisoo sillä paikalla jossa Tukholman verilöylyssä kuolleet poltettiin roviolla. Uskottiin että tämä kostautuisi ja että kirkko tulisi palamaan kaksi kertaa ja niinhän siinä kävi, kirkko on palanut kaksi kertaa.


Valokuvia ennen ensimmäistä tulipaloa



Katarina kyrka tornspiran 2012.jpg

Katarina kyrka tornur (4) .jpg

Karl XIIs Stair Overview.jpg


 Toisen tulipalon jälkeen

Katarina kyrka (Södermalm 7-24) 2012-09-30 20-25-08.jpg

 Kirkon kello on nykyään kirkon pihamaalla, varmuuden vuoksi

Katarina kyrka (Södermalm 7-24) 2012-09-30 20-26-09.jpg

Charles XII Stair, post 27.jpg


 Ulkoministeri Anna Lind murhattiin. Hän lepää Katarinan kirkon hautausmaalla

Katarina kyrka February 2015 01.jpg






Katarina kyrka

Katarina kyrka änglar 2012.jpg

Katarina kyrka kyrkogård 2012a.jpg

Aikoinaan oli tapana haudata kirkkojen ympärille, pyhään maahan. Niinpä Katarinan kirkon ympärilläkin on vanhoja hautoja ja jopa muutama uudempikin hauta. Nämä kuvassa olevat hautakappelit ovat sukuhautoja menneiltä ajoilta.

KatarinasGravkor.jpg

Katarina kyrka kyrkogård 2012c.jpg

Katarina.  Sten Sture.JPG

Katarina.  Vreeswijk.JPG

Katarina.  Wickman.JPG