perjantai 23. syyskuuta 2016

Edsby slott


Edsby slott/Edsbyn linna sjaitsee Upplands-Väsbyn länsiipuolella, Tukholman pohjoispuolella.

PS. On usein vaikea sanoa että mikä ero on linnalla ja kartanolla, sillä nimitys usein miten perustuu osistajan käyttämään nimitykseen. Suuret linnat erottaa kyllä jokainen.

Linna sijaitsee Edsjön pohjoisella rannalla, Runsavägenin varrella. Järvi on hyvin pieni, vain yhden neliökilometrin kokoinen. Koostaan huolimatta järvi on kalarikas järvi. Järven ympäristö on maanvilejyaluetta ja keinolannoitus on tehnyt järvestä rehervöityneen ja näin olleen se on sopimaton uintiin. Järven eteläpuolella sijaitsee Grindslanten golfkenttä.


Edsbyn linnaan kuului neljä kartanoa 1700-luvulla. Kihlakunnantuomari ja eduskuntamies Elis Fisher omisti kaikki neljä kartanoa 1860-luvulla. Fisher oli myös vakuutusyhtiö Skandian toimitusjohtaja. Skandia perustettiin vuonna 1855 ja se oli ensimmäinen vakuutusyhtiö joka oli osakeyhtiö. Elis Fischer antoi hajoittaa kartanot ja rakentaa uuden päärakennuksen, tämän nykyisen Edsbyn linnan. Hän rakennutti myös upean lehmusten varjostaman allén joka johti linnaan. Nykyään tämä Edsby allé on kävely-ja pyörätie. 

Edsby allé 2015.jpg

Edsby Allé


Vuonna 1915 arkkitehti Isak Gustav Claeson sai kunnian uusrakentaa ja modernisoida linnan. Hän teki siitä luonnollisestikin kansallisromanttisen tyyliltään.

Vuodesta 1887 omisti linnan kreivi Conrad von Rosen ja hän asui linnassa kuolemaansa saakka vuoteen 1913. Hän oli liivinmaalaista aatelissukua. Hänen
poikansa Karl von Rosen peri linnan. 

Yhteen aikaan linna toimi tyttökouluna, jossa kävi koulua tyttäriä joiden vanhemmat toivoivat että heidän tytträensä näin sai arvovaltaisen rikkaan aviopuolison. Telborgs flickpansion oli koulu nimeltäään. Vuodesta 1968 on linna ollut yksityinen vanhustenkoti, tai sitä kutsutaan vieraskodiksi.





Ruotsissa kunnilla on vastuu vanhusten huollosta ja vanhustenkodeista mutta kunnat ei omista paljoakaan vanhustenkoteja. Ruotsissa on siirretty paljon valtion ja kuntien tomintoja yksityisille. Yksityinen sairaanhoito  toimii kuitenkin yhdessä julkisen kassa samailla takssoilla ja säännöillä. Ruotsissahan saa automaattisesti kaikki asiakkaat alennukset kun käy terveyspalveluissa. Sitä ei tarvite hakea jälkeenpäin vaan sen saa joka käynnillä. Lupulta saa ilmaiset palvelust lopuksi vuotta. Ruotsissa ei pihistetä palveluissa. 

Yksityiset ovat ottaneet vatstuulleen erikoissairaanhoidon, joten terveyskeskusten lääkärit lähettää hyvin helposti asiakkaansa yksityiselle puolelle tutkimuksiin. 

Ruotsissa on myös välimuoto terveyskeuskusten ja sairaaloiden välillä, ja niitä kutsutaan nimellä närakuten/lähiakuutti, missä otetaan myös ajan varauksella vastaan asiakkaita ,silloin kun terveyskeskukset ovat suljettuja.

Itse olen erittäin tyytyväinen terveyspalveluihin. Kulttuurista ja likenteestä vastaa Regionet, siis sotemaakunnat, joille kansalaiset maksaa pienen summan veroja kunnllisveron yhteydessä.

Tämän Edsbyn linnan vahustenkodin omistaa Vardaga, ja tämä on erinomainen esimerkki rauhallisesta ja kodikkaasta vanhustenkodista. Vardaga kuuluu yhteen usean norjalaisen ja tanskalaisen vanhustenkodin kanssa. Kunnan vanhukset saa valita vanhustenkodin itse.


Edsby-slott-1902.jpg

Edsbyn linna vuonna 1902

Edsby-slott-1905.jpg

Vuonna 1905

torstai 22. syyskuuta 2016

Upplands-Väsby


Upplands-Väsbyn kunta on saanut nimensä siitä että se sijaitsee Upplannin maakunnassa ja Stora Väsbyn linnan alueella. Linnan nimi kirjoitetaan nykyään Stora Wäsby. De Geerins uku perusti Stora Väsbyn linnan 1600-luuvlla ja he omistaa sen vieläkin. De Geer on ruotsalainen aatelissuku, jolla on useita haaroja. Osa haaroista on vapaaherrallisia ja osa kreivillisiä. Se oli de Geerit jotka toivat ranskaa puhuvia vallooneja Belgiasta Ruotsiin ruukkihommin. Lövstabruk Tierpin kunnassa ja Österbybruk Östhammarin kunnassa, olivat heidän ensimmäiset rautaruukit. Valloonit osasivat rautamalmin käsittelyn.

Puolet Tukholman kunnasta sijaitsee Upplannin puolella ja toinen puoli Södermanlandin puolella. Upplands Väsby on Tukholman kunnan rajanaapuri.

Pitänee taas muistuttaa että Ruotsissa maakunnilla oli 1200- 1300-luvulta lähtien itsemääräämis valta, veronkanto-oikeus, lakiensääntöoikeus, rangaistusoikeus ja oikeus nimittää kuninkaita. Kuningas Magnus Eriksson laati ensimmäiset maakuntalait, mitään yhteisä koko maat koskeva lakeja ei ollut, koska Ruotsi oli siihen aikaan jaettu herttuaiden tai kuninkaitten kesken. Melkin kaikki maakunnat Ruotissa ovat vieläkin herttuaskuntia, mutta herttuailla ei ole poliitista valtaa. Nykyään kuningas jakaa omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen herttuaskuntia. Kuningas Magnus Eriksson halusi yhdistää Upplaniin Itä-Götanmaan maakuntalait yhteen, mutta papisto vastusti.

Nämä oikeudet maakunnilla oli vuoteen 1634 saakka, jolloin Ruotsin ensimmäiset valtiopäivät avattiin ja laadittin perustuslaki. Maakunnat lakkautettiin ja perustettiin läänit. Mutta maakunnat otettiin takaisin käyttöön myöhemmin, kun huomattiin ettei valtio pysty hoitamaan asioita maakunnissa. Kansleri Axel Oxenstiernan laatimassa perustuslaissa seisoi nimittäin, että kuningas hallitsee maata säätyjen/aatelisten avulla. Perustetulla valtiopäivillä ei ollut mitään virkaa, vaikkakin siellä enimmäkseen istui aatelisia. Vuodesta 1680 pystyi kuningas hallitsemaan itsevaltiaasti.

Mainitsen vain tämän taas kerran, sillä Ruotsin valtion/ruotsalaisen kansakunnan juuret, vanhat perinteet, ovat syvällä maakunnissa, ja vieläkin maakuntajaotus on tärkeä ja erittäin vaikuttava tekijä ruotsaliasessa yhteiskunnassa. Maakuntahallinollisesti on vastikään  maakunta/landstinget nimitys vaihdettu regioneiksi, aivan kuten Italiassakin. 

Maakuntalaisuus istuu jokaisen ruotsalaisen selkärangassa. Ruotsalaiset eivät tunne olevansa samalla tavalla yhtä, kuins suomalaiset, eikä edes pyri siihen. Heillä ei ole siihen lainkaan tarvetta. Ruotsi ja Italia on tässä suhteessa hyvinkin samanlaiset. Ruotsi on myös matkinut Italiaa monessa asiassa, kuten poistanut kaupunkinimitykset ja tehnyt kaikista vain pelkkiä kuntia. Rooman kunta on nykyään nimeltään Roma capitale. Ruotsi on ottanut mallia Italiasta esikoulu- ja koulupedagokiassa. Ruotsi on myös pyrkinyt kehittämään terveyden- ja vanhustenhoitoa italialaiseen tyyliin. 

Maakuntia ei pidä sotkea yhteen läänien kanssa. Läänijako on valtiollinen jako. Lääninhallituksissa toimii valtionvirkamiehiä, jotka hoitaa valtion asioista lääneissä. Lääneihin ei valita yleisissä vaaleissa toimijoita, kuten maakuntiin/regioneihin valitsee kansalaiset edustajat neljän vuoden välein. Maakunnat/regionet saavat veroja kunnallisverotuksen yhteydessä. Kunnat maksaa noin 11-12 % kunnallisverosta maakunnille/regioneille. Kunnallisvero, joka sisältää maakuntaveron, on Ruotsissa keskimäärin noin 35 %.

Tuholma ei ole mikään Ruotsin keskus, paremminkin 'Ruotsin takapiha'. Ruotsissa on monia kymmeniä tärkeitä keskuksia, ja historiallisesti paljon tärkeämpia paikkakuntia kuin Tukholma. Tukholma on jopa melko nuori ja moderni paikkakunta.

Mitään varsinaista hallinnollista Svealandia/Sveanmaata ei ollut olemassakaan, vain pelkkä nimitys siitä. Nimitystäkin alettiin käyttämään melko myöhäisessä vaiheessa. Sveanmaa oli vain kielellisesti määritetty alue,  jossa asui svealaisia. Sen lisäksi maassa oli Götaland, jossa asui gööttejä ja jotka puhuivat omaa kieltää. Kolmas alue oli Gotland, jossa asui guutteja jo 7000 vuotta ajassa taaksepäin. Sveaaland on nykyään yksi kolemsat Ruostin pääaluseista, joka käsittää Dalarna, Närken, Södermanlandin, Upplandin, Värmlandin, Västmanlandin, Närken ja Taalinmaan. Kaksi muuta aluetta on Götanmaa ja Norlanti.

Pohjoinen Ruotsi Svealandin pohjoispuolella, oli vain jonkilaista ingemansland/ ei keidenkään miesten maa, tuntematonta aluetta, josta ei tiedetty mitään, eikä se ketään kiinnostanutkaan. Vasta paljon myöhemmin syntyi lisää maakuntia.

Historiallisesti pohjoinen osa oli ylämaanmiesten aluetta (upp=ylä, land=maa-alue) ja eteläinen ja läntien osa ns. Södermanland etelänmiesen alueita, (söder=etelä, man=mies, land=maa-alue).

Stora Väsby slott.jpg

Stora Väsbyn linna, Uppland Väsby

Aikoinaan Stora Väsbyn linnan omistajat de Geerit omistivat suuret maa-alueet, jonka tiluksille suurelta osin Upplands-Väsby on rakennettu. Upplands-Väsbyn rautatieasemalta on vain kilometri Stora Väsbyn linnaan.

Täma on Suur-Tukholmaa. Tänne vie noin 30 minuuttia ajaa Tukholman keskustasta. Sähköjunalla/Pendeltåg on nopein ja helpoin tapa matkustaa Upplands-Väsbyhyn. 

Kunta on kaksikielinen, sillä suomenkielellä on täällä oma erikoisasemansa. Mikä tarkoittaa sitä että suomen kielellä ja kulttuurilla on vahvistettu asema kunnassa. Kunta kasvaa huimaa vauhtia sillä tänne muuttaa noin tuhat henkeä vuosittain.

  
Edsjön järvi ja taustalla näkyy Edsin kirkko


Eds kyrka, Upplands Väsbyn asemalta on tänne matkaa noin 2,5 kilometriä. Bussi 532 kuljettaa kirkon luokse Upplands Väsbyn asemalta. Kirkko on 1100-luvulta. Sigtuansta tuli munkkeja, jotka auttoivat paikallisia kirkon rakentamisessa. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Olaville, Norjan kansallispyhimykselle. Kirkko on kulttuurisuojattu rakennus.


Erittäin taitava ja ahkera kalkkimaalari Albertus Pictor kävi vuonna 1487 maalaamassa kuoriin kalkkimaalauksia. Jo viikinkien ajalla oli Edsjön järven alue keskeinen taajama ja siitä kertoo lukuisat riimukivet alueella. Viikinkien ajalla on Edsjön järvi sijainnut Mälaren järven lahden rannalla. Tästä kulki ohitse suosittu venereitti, vesitie Sigtunasta Tukholmaan sekä viikinkien Björnön saarelle ja edelleen Strängnäsiin.

Tätä reittiä on viikinkien lisäksi käyttäneet papit ja piispat, kuninags Gustav Vasa ja hänen poikansa ja kauppiaat. Gustav Vasahan asui enimmäskeen Gripsholmin linanssa ja halusi pitää valtiopäivään Västeråissa, jonne pääsi myös Mälaren järveä pitkin soudellen. Kristinuskokin tuli Ruotsin Mälaren järveä pitkin lännestä päin. Siltä suunnalta tuli myös kauppiaita, lähetsytöntekijöitä ja maahanmuuttajia.


Riimukivi lähellä Edsin kirkkoa

Uppland-Väsbyssä asuu noin 45000 asukasta. Alue on vanhaa kulttuuriympristöä, josta on löydetty 76 riimukiveä viikinkien ajalta. Riimukivet kertovat ihmisistä, jotka asuiva täällä noin tuhat vuotta sitten. Edsjö järven länsirannalla ns kirkkopolun varrella on kivi, johon jo riipustettu kertomus siitä, mihin maihin on täältä matkustettu. Kivi kertoo myös sillan rakentamisesta. Kaivertajien nimetkin löytyy kivestä, Öpir, Fot ja Visäte. Yksi riimukivi vietiin vuonna 1687 Oxfordiin ja siitä kivestä on kopio nykyään Edin kirkon luona. Oxfordissa kivi on nykyään Oxfordin museossa.

Tukholman ns keskusta  siirtyy nykyään enempi ja enempi pohjoiseen päin. Nyt se alkaa olla jossain Odenplanin, Hagan ja Solna paikkeilla ja pian se yltää tänne Upplands-Väsbyhyn saakka. Upplads-Väsny on saanut kunniamaininnam Ruotsin eniten innovatiivisena kuntana. Naapurikunnatkin kuten Sigtuna, Vallentuja ja Sollentuna rakentavat huimaa vauhtia uusia asuinaleuita. Ikävä kyllä enimmäkseen vain asunto-oikeusasuntoja, ei niinkään vuokra-asuntoja. 

Ennen vanhaan tällä alueella kaikki pyöri Stora Väsbyn linnan ympärillä. Linna sijaitsee noin kilometrin päässä juna-asemalta. Stora Wäsby on  vieläkin kaiken kaikkiaan noin kymmenisen rakennusta ja suuret maa-alueet niitten ympärillä. Cristina ja Carl Fredrik Christian de Geer asuu vieläkin sukulinnassaan. De Geerin aatelissuku omisti suurin piirtein koko nykyisen kunnan alueen. Uppland Väsbyn taajama on rakennettu melko hajalleen.

Upplands Väsbyn alueella sijaitsi 1600-luvlla 13 säätykartnaoa tai säätylinnaa, joistasuurin oli Runsan säätykartano, jonka omistivat De La Gardie-Stenbockin aatelissuku. Kokonaisia kyliä hajoitettiin kun säätykartanoita alettiin rakentamaan. Pitää muistaa että tämä oli Ruotsin suurvallan ajalla (1611-1721). Hovimarsalkka Charles de Geer, joka omisti Väsbyn linnan, kustansi Edsin kirkon täysremontin. Hän kustansi myös Hammarbyn ja Frestan kirkkojen peruskorjaukset. Kirkkomaalla on useita aatelisi haudattuina.

Stroa Väsbyn linna ja sen tilukset on omistanut de Geerin aatelissuku ja linna on ns säteri, sukukartano, jonka on kuljettava sukupolvesta toiseen suvun omistukasessa. Tämä De Geerin sukuhaara on kreivillistä sukua ja suku on numero 3 aateliskalenterissa. De Geerin sukua on vieläkin olemassa, mutta he ovat enempi tai vähempi "sanoutuneet irti aatelisuudestaan" ja luovuttaneet omaisuuttaan kunnille. De Geerin palatsi Tukholmassa on nykyään Hollannin suurlähetystö. De Geerin suku on alunperin hollantilaista alkuperää. Linnaa ja tiluksia hoitaa nykyään Upplands Väsbyn kunta. Kunta on antanut luvan rakentaa linnan yhteyteen huviloita ja rivitaloja.

Stora Wäsbyn linnassa on nykyään konttoritiloja ja ympäristöön on rakennettu korkeatasoisia asuntoja. Barokin tyylinen puistoalue on kaikille avoin ja alueella on myös mahdollisuus ratsastaa, pelata tennistä ja golfia.

Suuressa yhteiskunta gaalassa jaettiin palkinnot kahdellle Tukholman alueen kunnalle. Solnan ja Upplands-Väsbyn kunnat saivat palkinnon superkuntina. Solna ei yllättänyt, mutta Upplands-Väsbyn kunta tuli minulle ainakin yllätyksenä. Joten on syytä tutustua tähän uuteen superkuntaan hieman lähemmin. Viime vuotiset voittajat Lund ja Sundbyberg jäivät kolmannelle ja neljännelle sijalle tänä vuonna, mutta kaukana eivät olleet myöskään Tukholman, Sollentunan, Täbyn, Sigtunan ja Danderyydin kunnatkaan. Solna sinäänsä on jo ollut neljänä vuotena kärkisijoilla. Tukholman kunta on kuitenkin saanut eniten sijoituksia, jos katsotaaan kaikkia kertoja kun palkintoja on jaettu.

Upplands-Väsbyn uusi asuinalue Fyrklövern/Neliapila on saanut paljon kehuja. Tämä Fyrklövern on oikeastaan uusi oma pieni kaupunkinsa Upplands-Väsbyn kunna sisällä. Se tulee sijaitsemaan Väsbyn keskustan eteläpuolella. Rakentaminen tulee vielä viemään aikansa, sillä sen verraan suuri alue se tulee olemaan. 


Nasdaq Group, Finanssikeskus nousee myös Upplands-Väsbyhyn. Nasdaq on päättänyt keskittää finanssikeskuksensa myös Ruotsiin ja valinnut paikaksi Upplands-Väsbyn. Täällä sijaitsee jo ennestään Infra City, joka on yhdistetty "konttoriparkki"  ja ostosgalleria.


Scandic Infra City Hotel, Kanalvägen 10, Uppland-Väsby


Upea hotelli tämä Scandic Infra City


Upplands Väsbyn kunta sijaitsee noin 22 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen ja se luetaan kuuluvan Suur Tukholmaan. Uppland Väsbyssä asuu reilut 45000 asukasta, joista noin 35 % on maahanmuuttaja taustaista. Kunta on nopeasti kasvava kunta. Europatie 4, joka saa alkunsa Ruotsissa eteläisestä Helsingborgista ja joka päättyy Haaparantaan, kulkee Upplands Väsbyn ohitse. Upplands-Väsbystä vielä hieman eteenpäin sijaitsee Arlandan lentokenttä. Samoin Ostkustbanan /itäinen päärata kulkee Upplands Väsbyn kautta. Tänne kulkee myös paikallinen sähköjuna. 

Upplands-Väsby oli 1900-luvun alussa pieni ns stationsammhälle, alue joka syntyi rautatieaseman ympärille. Tämä oli siis maalaisaluetta. Mutta koska täällä ja tällä suuunnalla sijaitsi useampikin linna ja herraskartano niin rautatietä alettiin vetämään Tukholmasta Uppasalaan, niin päätettiin tehdä asema juuri tänne. Asema oli nimeltään Väsby ja se valmistui jo vuonna 1865. 

Aatelisherra Tham näki mahdollisuuden perustaa teollisuutta rautatieaseman lähettyville. Hän osti vuonna 1903 maa-alueen ja perusti Optimus nimisen lampputehtaan. Alueella asuva teollisuusmies Petter Östberg osallistui toimintaan, sillä hänellä oli jo useita tehtaita omistuksessaan. Tehtaasta ei enää ole muuta jäljellä kuin yksi halli joka toimii Upplands-Väsbyn taidehallina. Tehtaan tontilla sijaitsee nykyään Väsby Nya Gymnasium.


Väsby Nya Gymnasium

Upplands-Väsbyn kunta on tehnyt sopimusken Microsoftin kanssa uudesta opetuslinjasta. Kaikki oppilaat ovat saanet oman kannettavan tietokoneen. Kuten Ruotsissa on tapana, niin lukioasteella on erilaisia linjoja valittavana. Täällä voi opiskella lakitiedettä, sosiologiaa, pyskologiaa, yhteiskuntatiedettä, tekniikkaa, luonnontieteitä ja tiedotus ja mediatekniikkaa niin kuin alustavasti, jos on ajatuksena jatko-opinnot. Ruotsalset oppilaat erikoistuvat jo varhaisessa vaiheessa ja alkavat lukemaan määrättyjä vapaa-ehtoisia erikoisaineta perusaineiden lisäksi. Joisskin kouluissa on musiikki, urheilu, teatteri tai kulttuuri erikoisaineina.



 Väsbyn ostos- ja palvelukeskus avattiin jo 1972

Upplands Väsbyn kunta sijaitsee Tukholman pohjoispuolella ja se on moderni kunta nykyään, vaikka alueella onkin hyvin pitkä historiansa. Alueella on paljon huvila- ja rivitaloasutusta nykyään. Tänne muuttaa lisää väkeä kaiken aikaa. Nyt kun keskeinen Tukholma on siirtymässä pikku hiljaa enempi ja enempi pohjoiseen päin niin Upplands Väsby tulee olemaan tulevaisuuden kunta.


Tällaiselta näyttää tuleva Uppalands Väsbyn rautatieasema ja sen ympäristö. Tänne kulkee paikallinen sähköjuna, pendeltåg.

Yksi nykyajan tunnetuimmista arkkitehdeistä Zaha Hadid on suunnitellut Upplands Väsbylle uuden juna-aseman ja sen ympäristön. Saas nyt nähdä miten tässä käy sillä Zaha Hadid kuoli vastikään. Uppland-Väsbyn kunta on kuitenkin tehnyt sitä ennen rakennuspäätöksen.

Samalla rakennetaan uusia asuntoja, sillä Tukholman alueella on todellakin suuri pula vuokra-asunnoista. Keskikaupungille on noin 15-18 vuoden jonotusaika vuokra-asuntoon. Laitakaupungillekin on melkein yhtä pitkät jonot. Ruotsiin tarvitaan pika pikaa noin 700 000 vuokra-asuntoa ja hallitus on luvannut tehdä parhaansa houkutellakseen rakennusfirmoja rakentamaan. Syy miksi rakennusfirmat ei halua rakentaa vuokra-asuntoja on se, ettei he halua ylläpitää vuokra-asuntoja. Sama on syy miksi kunnat ei halua hankkia kunnan omistamia vuokra-asuntoja. Nykyään alkaa olla kalliinpaa asua vuokra-asunnoissa kuin asunto-oikeusasunnoissa. Osakeasuntoja ei Ruotsissa tunneta lainkaan.

Upplands-Väsbyn kunta voidaan nykyään jakaa kolmeen osaan, varsinainen Upplands-Väsby, jossa suurin osa kunnan asukkaista asuu, Löwenströmska lasarettet, joka on vanha sairaala-alue ja Ekeby, joka sijaitsee Frestan kirkon ympärillä ja on vanhaa maanviljelysaluetta. 

Den dåvarande huvudbyggnaden vid Sköldnora såsom den avbildas i Suecia antiqua et hodierna cirka 1690-1710.

 Sköldnora 1600-1700-luvuilla

Ekebyssä sijaitsee myös Sköldnora kungsgård. Se oli kartano, jonka omisti Pyhän Birgitan isä, Birger Persson. Isän kuoltua kartanon peri Birgitan aviopuoliso Ulf Gudmarsson. Myöhemmin kartano joutui Vadstenan luostarin omistukseen ja 1500-luvulla kuningas Gustav Vasa otti kartanon kruunulle.

Mutta pian sen jälkeen kartanon sai kuitenkin Klas Kristersson Horn, Joensuun kartanon omistaja. Hänen tyttärensä avion myötä kartano joutui aatelisherra ja valtioneuvos Per Persson Sparren omistukseen. Mutta taas kerran kuningas otti kartanon omaksi kuninkaankartanokseen. 


Sköldnoran kurssikeskus
Nykyinen rakennus on uuskorjattu kuninkaan kartano, ja se toimii nykyään kurssikeskuksena. Kartano uusrakennettiin rokokoon tyyliseksi herraskartanoksi. Rakennus on kulttuurisuojattu. Letterströmin suku osti kartanon valtiolta vuonna 1901. Kartanon omistaa nykyään finanssimies Anders Letterström, jonka isä arkkitehti Gustaf Lettersrtöm syntyi kartanossa. Anders Letterström ei ole kuka tahaansa. Hän on lapsuudenystävä nykyisen kuninkaan Carl Gustavin kanssa. Se on täällä kun kuningas on käynyt poikansa Carl Philipin ja ystäviensä kanssa metsästämässä. 

Mutta nykyään välit ovat täysin poikki. Letterströmin kerrotaan toimineen kuninkaan luvalla tai melko varmasti kuininkaan selän takana ja maksanut lunnaita rikosliigalle, jotka olivat vaatineet lunnaita kuninkaan skandaalivalokuvia vastaan. Kuningas menetti lähimmät ystävänsä tässä luottamuskriisissä. Kun kuningas täytti vuosia niin Ruotsin televisio kysyi että onko kuninkaalla ystväviä. Kuningas oli ensin hiljaa ja sitten sanoi, että hän on melko yksinäinen, mutta että hän istuu joskus iltaisin ja katsoo televisiota Silvian kanssa. Voi kuningas ressukka.


Vanha Löwenströmska lasarettet/sairaala
Ankarströmin aatelissuku vaihtoi nimensä Löwenströmiksi, koska yksi suvun jäsenistä ampui kuningas Gustav III:n hengiltä.  Suku häpesi silmät päästään. niin että he halusivat korvata asian jollain tavalla. He muuttivat sukunimensä ja rakensivat suuren sairaalan, joka sai nimekseen Löwenströmska lasarettet.


Uusi Löwenströmska lasarettet on tämän näköinen rakennus nykyään.  Löwenströmskan sairaalassa on vain erikoisvastaanottoja, yksityisiä ja julkisen puolen, siis maakäräjien/regionen tarjoamia palveluja molemmat. Ruotsissa julkinen ja yksityinen puoli tekee yhdessä hommia samoilla ehdoilla, samoilla hinnoilla, usein yhteistyössä ja maakäräjien/regionen valvonnan ja vastuun alla. 

Sairaalan viereen on rakennettu psykiatrinen sairaala, joka toimii oikeuspsykiatrisena sairaalana. Mielisairaalathan suljettiin Ruotsissa vuosina 1994-1995, mutta joissain tapauksissa voidaan joitakin henkilöitä pitää tutkimuksia varten sairaalassa tarvittavan ajan, mutta siihen täytyy pyytää lupa korkeammasta instanssista. Oikespsykiatriset potilaat on oikeus tuominnut hoitoon vankilan sijasta. Tässäkin matkittiin Italiaa.

Löwenströmskan lasaretti sijaitsi alunperin puurakennuksessa, jonka rakennutti Gustav Adolf Löwenström, joka syntyessään kantoi Ankarströmin sukunimeä, mutta aateloiduttuaan vaihtoi sukunimeä, kuten oli tapana. Muuten, hänen veljensä Jakob Johan Ankarström tappoi kuningas Gustav III:n Tukholman oopperassa vuonna 1792. Velipoika rakensi sairaalan yrittääkseen hyvittää veljensä rikosta.

En tässä keskity koko kuntaan, enkä sitä sen kummemmin tunnekaan, vaan aion kertoa hieman entisistä ajoista ja alueen linnasta sekä kirkoista.

Väsby Centrum on kunnan keskeisin paikka, jossa sijaitsee alueen suurin ostoskeskus, Väsby Centrum. Ostoskeskus avattiin jo vuonna 1972 ja se sisältää noin 80 myymälää, kahvilat ja ravintolat mukaan lukien.



Torsåkers slott, Almungevägen

Tästä alueesta olen maininnut jo aikasemminkin täällä Rosersbergin linnan yhteydessä.


Tässä yhteydessä voin kertoa että linnan vieressä sijaitsee aivan ihana kahvila ja myymälä the nut house, Almungevägen. Poiketkaa ihmeessä sisään, jos ajatte ohitse.

Bussi 577 kulkee Upplands-Väsbsyta Torsåkerin linnaan. Kannatta tarkistaa aukiolojat ensin. Talviaikaan otetaan vastaan vain edeltä käsin varanneita ryhmiä. Kesäaikaan on paljon paremmat mahdollisuudet vierailuun. Tämä on erittäin idyllinen paikka. Täällä on kesäaikaan monenlaista toimintaa. Kirpputoripäiviäkin järjestetään silloin tällöin, jolloin kuka vaan voi myydä vanhoja tavaroitaan pois. Täällä saa tavata lampaita ja lehmiä laitumella ja hevosia päiväkävelyllä sekä katsella upaa linnaa ulkoapäin. donna 

Torsåkerin linna kuului aikoinaan Skoklosterin linnaan, mutta  vuodesta 1629 linnan omisti Johan Eriksson Sparre. Välillä linna joutui kruunulle mutta Fredrik Gyllenborg onnistui saamaan linnan käyttöönsä 1700-luvun alulla, joka hän möi linnan edelleen. Lopulta vapaaherra Per Taube sai sen omistukseensa. 


Steninge slott

 Täällä olen aikaisemmin kertonut Steningen linnasta!

Sama  vapaherra Per Taube ja hänen vaimonsa Åsa omistaa myös Steningen linnan siinä melko lähellä Sigtunan kunnan puolella. Mutta vuonna 2010 möi herra Taube linnan maatiluksineen Åhlensin tavarataloketjun omistajalle, joka omistaa paljon muutakin, Antonia Ax:son Jonsonille. Antonia on Ruotsin rikkain naishenkilö ja yksi maapallon rikkaimpia naishenköitä. 

Mainitsenpahan tässä samalla että Antonia teki kuten monet muutkin rikkaaat ruotsalaiset palkkasi 100 pakolaista firmaansa pakolaisvirran aikana. Hän tähtää siihen että hän voi antaa töitä noin 10000 pakolaiselle vuoden sisällä. Mångfald on ruotsalainen sana, jolla tarkoitetaan pluralismia, homogeenisyyttä ja yhtenäisyyttä yhteiskunnassa ja ihmisten välillä. Tasa-arvo on myös tyypillinen ruotsalainen sana, jolla ei suinkaan tarkoiteta sitä, että kaikien on oltava samanlaisia tai käyttäydyttävä samalla tavalla, vaan se tarkoittaa että jokainen ihmien on syntynyt tasarvoiseksi ja tasavertaikeksi yksilöksi toisten kanssa. Käsiteltäköön kaikkia tasa-arvosina. Vaalikaamme sitä. 

Antonia on päättänyt edesauttaa pakoalaisten intgratioitumista. Eikä hän ole ainoa rikas ruotsalaien, joka tekee niin. 

Antonialla on suuri hevostalli, stuteri, täällä Upplands Väsbyssä. Antonia on hevoshullu ihan tosissaan. Antonia meni uusiin naimisiin ja hän asuu nykyään miehensä kanssa hevostallien yhteydessä sijaitsevassa punaisessa puutalossa. Antonia nimittäin sponsoroi ja hoitaa luultavasti useimmat ruotsalaiset kilpailevat ratsuhevoset ja niitten ratsastajat. Ovat maailmanmestari luokkaa.

Yksi kilparatsastajista on Hennes & Maurizin omistajan Stefan Perssonin tytär. Persson on myös hankkinut lisää kilpahevosia ja uusia ratsastajia. Molempien omistamat hevoset ja ratsastajat ovat maailman ykkösluokkaa kilpailuissa.


 Steninge


Lövsta Gård, Stjränborgsvägen 1-3, Uppland Väsby. Tilus sijaitsee Oxsjundasjön järven rannalla, ei kovin kaukana Torsåkerin linnasta. Täällä asuu Antonia Ax:son Jonson miehensä kanssa punaisessa hirsitalossa lähellä hevostalleja. Toinen tyttäristä asuu myös punaisessa hirsitalossa.


Antonia Ax:son Johnson

Kuvassa hän seisoo suuren konserninsa pääkonttorin edustalla Östermalmilla. Yksi tyttäristä on konsernin VD ja toinen hoitaa hevostalleja, myy ja ostaa hevosia ja palkkaa ratsastajia. Ratsuhevoset kilpailevat ratsastuskilpailuissa ja ovat maailman kärkiluokkaa. Myös Hennes & Maurizin omistajaperhe omistaa ratsukilpahevosia. Kummankaan perheen hevoset eivät kilpaile koskaa Aarabiemiratiin kilpailuissa, vaan boikotoivat niitä ihmisoikeuksien rikkomisen takia.

Antonia on vanhempiensa ainoa lapsi. Isä Axel oli laivanvarustaja ja filantoopi, jojka perusti Axel Johnson gruppen AB. Tämä osakeyhtiö omistaa monta suurta myymläketjua. Vanhemat perustivat  myös Nordenstrejna AB, jonka säännöissä lukee että firma on yhteiskuntahyödylliseen tarkoitukseen. Sen nimissä on mm Attendo AB, NCC, nobia, Ramirent, Bonava, swedol...

Antonia Ax:son Johnson asuu täällä hevostalliensa luona punaisessa puutalossa. Upplands Väsbyssä.  Hän omistaa luultavasti koko Runsan niemimaan. Alueella ei ole nimittäin juuri teitä lainkaan eikä montakaan rakennusta. Ne ainoatkin rakennukset sijaitsevat Edsin kirkon luona. Kirkon luona sijaitsee Sättra gårdin sukutila, jossa on myös hevostallit. Kartano sijaitsee Mälaren järven lahdessa.

Ikääkin Antonialla on jo 71 vuotta, joten hän antaa tyttäriensä hoitaa firmaa ja itse touhuaa yhdessä miehensä kanssa eniten hevosten kanssa. Antonia on valtavan rikas nainen, jolla on osakkeita mahdottoman monessa firmassa ja omistaa lukemattomia itse.

Lövsta Stuteri, täällä siis asuu Ruotsin rikkain nainen, jopa yksi maapallon rikkaimpia naisia, Antonia Ax:son Johnson. Hänellä on ties kuinka monta kotia, mutta vanhoilla päivillään hän haluaa elää rauhallista elämää rakkaitten hevostensa kanssa. Ymmärrän häntä hyvin. Täällä haluaisi asua kuka vaan eläkepäiviään maaseudun rauhassa.

Hän omistaa Ruotsin isoimman ja tunnetuimman tavarataloketjun Åhlens ja Hemköp ruokatavara ketjun, sekä Lagerhaus, Kicks, Mekonomen, Axfood ja ties vaikka mitä. 

Oxundasjöns norra spets

Oxsjundasjön järvi on pitkä ja kapea järvi joka on syntynyt kun maa on haljennut joskus jääkauden aikana tai sen jälkeen ja täyttynyt vedellä. Täällä Upplannin maakunnassa sijaitsee runsaasti samanlaisia pitkiä kapeita järviä. Alue on melko kumpareista joten järvien välille on synytynyt puroja, joista useimmat juoksuttaa vetensä Mälaren järveen. 

Järvi on 1,6 kilomteriä pitkä ja vain 3,3 metriä syvä. Syvin kohta on 6 metriä syvä. Järvessä on runsaasti kalaa. Järven ympärillä on useita vanhojen linnojen raunioita.


Lövsta stuteri on idyllinen paikka viettää eläkepäiviään



Täällä on myös molemmilla tyttärillä oma pieni punainen mökki. Toinen tyttäristä touhuaa paljon hevosten kanssa ja ratsastaakin joten hän asuu osittain täällä tallien kupeessa hänkin ja treenaa ja hoitaa hevosia.

Hammarby kyrka i september 2015

Hammarby kirkko sijaitsee Hammarbyn alueella. Kirkko on 1200-luvulta. Täällä sijaitsee myös mm Löwentrömskan sairaala, Stora Wäsbyn linna ja Torsåkerin linna.

Kyrkorum

Kirkko sijaitsee hieman sivussa ja siksi se on harvoin avoinna. Kirkkoa käytetään vain kastajaisiin vihkiäisiin ja hautajaisiin. Kaikki muu toiminta on keskitetty Vilundan kirkkoon. Mutta  tämä kirkko on erittäin söötti. Kirkkoon on haudattu joitakin aatelisia.


 Vanha alttaritaulu on sivuseinällä nykyään



Hammarby kyrka 2015 05.JPG

 Hammarbyn kirkko

Hammarby kyrka 2015 12.JPG

Hammarby kyrka 2015 10.JPG

Hammarby kyrka



Jakob Nordencreutz aatelisvaakuna kirkon seinällä merkiksi siitä että kyseinen henkilö on haudattu kirkkoon tai että hän on ollut mukana kustantamassa kirkon rakentamista, tai molempia.


Vilundan kirkko sijaitsee Upplands Väsbyn keskustassa. Kirkko on usein avoinna, sillä tämä kirkko on ottanut myös pienempien kirkkojen palvelut hoitaakseen. Arkkitehti Hakon Alhlberg haki mallia 5000-vuotisesta sumerilaisesta arkkitehtuurista. Vilunda tarkoittaa uhrilehtoa.

Vilunda kyrka int05.jpg

Karl Göte Bejemark on valmistanut alttariseinälle Kristuksen kuvan puusta.

Vilunda kyrka int01.jpg

Lattia ja pääalttari ovat valkoista Carrara marmoria Italiasta

Kyrkorum

Bild på Fresta Kyrka.JPG

Fresta kyrka, Fresta kyrkoväg 2

Kirkko sijaitsee erittäin kauniilla ja idyllisellä paikalla. Täällä on erittäin rauhallista. Kirkko on rakennettu kuten usein Ruotsissa on ollut tapana entiselle pakananaikaiselle hautausmaalle. Kirkon muuriinkin on liitetty noin 15 kappaletta vanhoja viikinkien aikaisia riimukiviä.

Tämä kirkko oli Pyhän Birgitan lapsuuden kirkko. Kirkko on 1200-luvulta ja luultavasti alkuperäinen kirkko oli valmistettu puusta. Kirkko uuskorjattiin 1700-luvulla. 

Upp run 252.JPG

Upp run 253.JPG

Upp run 254.jpg

U 255, Fresta.jpg

Jarlabanke riimukivi

Jarlabanke Ingefastsson oli upplantilainen suurmies, joka omisti suuret maa-alueet 1000-luvulla nykyisen Täbyn ja Vallentunnan kuntien mailla. Jarlabanke luultavasti asui nykyisen Täbyn kirkon paikalla Vallentunan järven rannalla. Jarlabanke on itse valmistanut useampiakin riimukiviä. Täbyssä on riimukivi johon Jarlabanke oli riipustanut että hän on Jarkabanke joka omisti koko Täbyn.

Mitä tässä Upplands-Väsbyssä Frestan kirkon pihalla sijaitsevassa Jarlabanke riimukivessä lukee en uskalla mennä arvuuttelemaan.

Runristning vapenhus Fresta.JPG


Frestakyrka int02.jpg

Frestakyrka int05.jpg

Frestan kirkon kalkkimaalaukset on tehty 1400-luvulla. Luultavasti maalaukset ovat  strängnäsiläiset kalkkimaalarit maalanneet.

Frestakyrka int12.jpg

Pohjois Saksassa valmistettu alttaritaulu on  peräisin noin 1470-luvulta.

Frestakyrka int09.jpg

Frestakyrka int10.jpg

Frestakyrka int11.jpg

Frestakyrka int03.jpg

Eds kyrka i juni 2015

Eds kyrka on vanhin alueen kirkoista. Se on 1100-luvulta. 

Eds kyrka



Eds'in kirkko sijaitsee  Edsjön järven niemessä, Mälarvägenin varressa. Järvi on pieni, mutta siinä on runsaasti kalaa ja ympärillä asustelee paljon erilaisia lintuja. Fysingen järven ympäristössä on suuri lintukanta ja paljon erikoisia lintujakin. Vain Fysingen järven eteläisin osa akuuluu Upplands-Väsbyn kunnalle. Pohjoisin osa kuuluu Sigtunan kunnalle. 

Tien toisella puolen sijaitsee Edsby slotts Gästhem, josta kerron lisää myöhemmin.

Kyrkorum







Ingegerdsleden skylt 2015.jpg

Ed'in kirkon kauta kulkee ns Ingegerdleden, pyhiinvaellus reitti, joka on noin 110 kilometriä pitkä reitti Uppsalan tuomiokirkon ja Tukholman Storkyrkanin välillä. Reitti kulkee useamman luonnonreservaatin, kirkon ja historiallisen alueen kautta.


Se kulkee esim Solnan kirkon, Kasalliskaupunkipusiton kautta, Ulriksdalin linnan kautta,  Kistan, Sollentunan ja Edsin kirkon kautta. Edelleen Hammbryn kirkon, Rosersbergin linnan puiston lävitse, Steningen linnan kautta Sigtunaan.  Sen jälken Odensalan kirkon, Sankt Stefanin, Sankta Birgitan kirkkojen ohitse Knivastassa. Edelleen Sunnerstan ja Alsiken kirkkojen kautta. Lähellä Uppsalaa reitti kulkee Fyrisån joen vierustaa Gode Herdens kappelin, Sankt Larsin kirkon ja Helga Trefaldiges kirkon kautta Uppsalan tuomiokirkkoon. 

Nimensä reitti sai Ingegerd Olofsdotterin mukaan. Hän oli kuningas Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuninkaan tytär, prinsessa ja Kievin ja Nouvgorodin runtinatar.  Ingegärd asettui kuitenkin asumaan  luostariin ja sai nimekseen Anna av Nouvgorod. Hänestä tehtiin pyhimys, Pyhä Anna.

Vikingagården Gunnes gård 2015.jpg

Viikinkikylä Gunnes gård, Ryttragatan 270

Avoinna nykyään vain lauantaisin ja sununtaisin kello 10-16. Muina päivnä tänne tulee opettajat luokkiensa kanssa.

Gunnes gård får 2015.jpg

Highlandcattle 'SIV' 2015.jpg

Vikingagården Gunnes gård 2015b.jpg

Vikingagården Gunnes gård 2015a.jpg

Vikingagården Gunnes gård 2015d.jpg

Vikingagården Gunnes gård 2015g.jpg



 Runsa slott

Runsan linna sijaitsee noin 10 kilometeriä Upplands Väsbyn keskustasta, Mälaren järven lahden rannalla. Tämä alue on Upplands Väsbyn läntisin alue nimeltä Ed. Alueella sijaitsee mahdoton määrä riimukiviä. Kerroin jo aikaismemin Ed'n kirkosta. Linna tai herraskartano, molempia nimitykisiä käyetään, oli alueen suurin tilus vuoteen 1900 saakka. Linna on yksityiskäytössä ja näin olen alueelle ei ole pääsyä.

Linnassa asui 1300-luvulla Uppsalan arkkipiispa, jonka jälkeen kuningas Gustav Vasa veti linnan kruunun omistukseen, mutta kuninkaan pojanpoika möi linnan Jakob dela Gerdielle. Linna on myöhemmin ollut niin Stenbockenin kuin Ankarcronan suvun omistuksessa.

Runsa herrgård juni 2015x.jpg

Runsa slott

Antuna gård 2009.jpg

Antuna gård on nykyään maataloustila. Kartanolla on esihistoriallinen nimi jokatarkoittaa aidattua piha-aluetta. Kartano on ollut monen suvun omistuksessa. Katano melko suuri kaikkine eri rakennuskineen.

Edsby slott 2015a.jpg

Edsby slott, tästä kerron toisten 



Kuningas ja kuningatar vei Suomen presidentin ja rouvan vierailemaan suomalaiseen luokkaan Upplands-Väsbyssä.