maanantai 29. helmikuuta 2016

Örby ja Örbyn linna


Örby kuuluu Tukholman kuntaan, Älvsjön kaupunginosaan

Leipzighuset 2015c.jpg

Vanhan Huddingevägenin vieressä sijaitsee tämä  rakennus nimeltä Leipzighuset. Uusi Huddingen tie on moottoritie, joka kulkee Huddingen kautta Södertäljeen. Tämä korttelisto oli nimeltään Leipzig kun tämä moniperheen asuinarekkus rakkennettiin noin 100 vuotta sitten. Nykyään kortteliston nimi on Hastighetsmätaren, Nopeusmittari. 

Pohjakerroksessa sijaitsi myymälöitä. Siihen aikaan otettiin mallia muualta Eurooppasta ja pohjakerrokseen avattiin erillinen leipäkauppa, liha- ja kalakapuppa, tupakkakauppa ja kahvila. 1930-luvulla pystytettiin sellainen uutuus kuin puhelinkioski rakennuksen edustalle.

Trakoituksena oli rakentaa useampiakin rakenmnuksia joiden keskelle olisi jäänyt tori, mutta hanke ei toteunut koskaan. Leibzig huset poikkeaa Örbyn alueen muista rakennuksista. Talo on rakennettu saksalaisen suurkapupungin mallin mukaan.

Leipzighuset 2015a.jpg

Örby sijaitsee noin vajaat 4 kilometriä Skansstullista etelään päin. Noin 5 kilometriä Gamla Stan'ista etelään. Örbyn ohitse kulkee myös Örbyleden ja Magelungsvägen sekä Skebokvarnsvägen Örbyn itäpuolella. Örby jää näitten neljän suuremman valtaväylän väliseen maastoon. Örby kuului aikaisemmin Brännkyrkan maalaiskuntaan, mutta vuonna 1913 se littettiin Tukholmaan. 

1800-luvun lopulla perustettiin noin 2400 maalaiskuntaa Ruotsissa. Kaupunkelja oli silloin 89 ja kauppaloita 8. Näin syntyi myös Brännkyrka ladskommun/Brännkyrkan maalaiskunta, johon kuului suurin osaa Tukholman eteläisistä osista.



 Folkets hus/eräänlainenTyöväentalo

Folktes hus löytyy melkein jokaisesta ruotsalaisesta kylästä ja kaupungista. Kulttuuritalot ovat kokoontumispaikkoja, joissa voidaan pitää monenlaisia pitoja. Useitten Folkets huset'ien yhteyteen rakennettiin ns folkets park/kansan puisto, jossa pidettiin tansseja ja julhlittiin vappua ja juhannusta. Folkets park oli myös se paikka johon kylän elokuvateatteri rakennettiin. Täällä Örby'ssäkin on sellainen vanha elokuvateatteri. Samassa rakennuksessa elokuvateatterin kanssa sijaitsi myös pieni elintarvikemyyälä, joka suljettiin 1970-luvulla. Nykyään täällä voi pitää juhlia.

Tukholman kaupungin Folkets hus on iso lasipalatsiNorra Barmtorgetin vieressä, Norrmalmilla.


Park-Bio, Örbyn elokuvateatteri, Götalandsvägen 181

Alueen sisälle syntyi kaksi ns municipalsamhälle/taajamayhteiskuntaa, Liljeholmen ja Örby. Käytännössä se tarkoitti sitä että Brännkyrkan maalaiskunnan sisällä näillä kahdella taajamalla oli suuri yksimääräämisoikeus. Tämä systeemi lakkautettiin vuonna 1913 ja Brännkyrkan maalaiskunta lakkautettiin ja liitettiin Tukholman kaupunkiin, nykyiseen Tukholman kuntaan. 

Brännkyrkan seurakunta on vieläkin olemassa. Seurakunta on peräisin keskiajalta. Seurakuntaan kuuluu Brännkyrka kyrka, Vårfrukyrkan ja egumeniakirkko Älvsjökyrkan. Kaikki kirkot ovat avonna joka päivä kello 9-15.


Brännkyrka kyrkan on ikivanha kirkko, 1100-luvulta, ja siis yksi Ruotsin vanhimpia.

brannkyrka_1_Jmr

Brännkyrka kirkon hautasmaa on vanhempi kuin itse kirkko, kuten usein on tapana Ruotsissa. Nimittäin Ruotsissa rakennettiin useimmat kristityt (katolliset) kirkot pakananjan, aasauskon aikaisten, hautakumpujen tai hautakenttien tiloille. Hyvin useissa ruotsalaisissa kirkoissa yhdistyy aasausko kristinuskon kanssa.

Vårfrukyrkan

Vårfru'n kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2005. Kirkosta on kaunis näköala luostarin puutrahaan. Tietääkseni siinä sijaitsee dominikaaninunnien luostariyteisö. Arkkitehti Sven Hesselgren suunnitelli kirkon.

vårfrukyrkan-fruängen-kyrksal



Koska Vårfrukyrka on Pyhälle Marialle pyhitetty kirkko, niin kirkko sai oman Madonnan. Se on tehty sinisestä lasista ja asetettu kirkon ulkoseinälle, jo alunperin Pyhälle Marialle varatulle paikalle.


Örbyn linna

Örbyn linnan maatilasta myytiin tontteja joille sitten sai rakentaa omakotitaloja. Örbyn linna kuuluu Vietnamin suurlähettiläälle. Itse linna on kulttuurisuojattu rakennus. Linnab ympärillä sijaitseva puistoalue on yleinen puisto.

Örby slottspark.jpg

Örby on yksi Tukholman vanhimmista huvilakaupunginosista. Itse Örbyn linnan alue on nykyään oma kaupunginosansa, mutta linnan alue ja Örby ovat kasvaneet yhteen ja vain Huddingevägen erottaa ne toisistaan.












Brannkyrka kyrka view1.jpg

Brännkyrka kyrka on alueen ainoa kirkko ja kirkko on yksi vanhimmista kirkoista koko Ruotsissa. Brännkyrkan seurakuntaan kuuluu myös toinen kirkko, Vårfrukyrka= Pyhän Marian kirkko, joka sijaitsee Fruängenissä. 



Brännkyrkan kirkolla on ollut pitkä historiansa. Kirkkosali on yksilaivainen ja erittäin pelkistetty. Ajan saatossa on kirkosta viety kulttuuirkalleudet pois. Jäljellä on vain vältämättömimmät esineet. Kirkko on kuitenkin saanut uuden pääalttarikoristeen vuonna 2011. Bertill Vallien  valmisti  Orrefors-Kosta Bodan lasitehtaassa lasista alttaritaulun.

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Årsta




Årtsaviken on tuo Mälaren järven lahti Södemalmin ja Årstan välissä ja Åsrtaholmarna on tuo luoto keskellä Årstavikeniä. Årstaberg on nimeltään alue Liljeholmenin ja Årstan välillä, eikä siinä ole mitään selvää rajaa alueitten välillä. Se on paremminkin liikenneristeys jossa on sähköjunan pysäkki Årstaberg.

Årstaberg oli alunperin alueella sijaitstevalle Årstan kartanolle. Kartano seisoo vieläkin paikallaan, noin 500 metriä lähenpänä Årtsavikeniä kuin Årtsabergin asema. Asemalle kulkee sähköjuna lisäksi busseja ja ns tvärbana, joka on metron ja raitiovaunun välimuoto ja joka kiertää Tukholman eteläpuolelta Sickla Udden'ista Solnan asemalle. Tvärbanalla on kolme pysäkkiä Årstan alueella, Årstafältet, Årstaberg ja Årstadal. Gullmarsplani'lla ja Liljeholmen'illa se kohtaa metron. Myös Globen'illa, mutta se pysäkki suljetaan.


Årstalänken oli ensimmäinen moottoritie tällä alueella mutta se poistettiin ja uusi Södralenken rakennettiin tilalle.

Alueita  Södermalmin eteläpuolella tukholmalaiset kutsuvat "söder om söder", "etelä etelän eteläpuolella".


Årtsaviken/Årstanlahti,  on järvialue joka on osa Mälarenjärveä, vaikka sillä on yhteys Itämereen. Årtsaholmar/Årstan luodot, on kolme pientä yhteen kasvanutta saarta, jonne pääsee vain veneellä tai laivalla. Mutta ei siinä mitään menetä, sillä siellä ei ole oikeastaan yhtään mitään nähtävää tai koettavaa.

Arstaholmar2014 1.JPG
Årstaholmar on enempikin privaatti luoto joka on luonnonsuojattu alue. Alunperin luodot olivat erillään toisistaan ja niillä kullakin oli oma nimensä, Åhlholmen, Bergsholmen ja Lillholmen. Joskus 30-luvulla on luoto ollut oma kaupunginosansa, ihmeellistä kyllä. Nykyään luodot kuuluvat Årstan kapunginosaan. Täältäkin löytyy kartano, kuinkas muuten, ja sen nimi on Årstaholms gård, joka on nykyään "pensionaatti" ja konferenssikeskus.



Årtsaholmin kartano
Kartanon vieressä sijaitsee pari rakennusta, joissa saa yöpyä. Saunakin löytyy.

Arstaholmar 2006.JPG

Årsta 2006.jpg

Arstaholmar2014 4.JPG

Tämmöisellä baatilla pääsee Årstaholmenin luodoille. Tämä baatti lähtee bussin 43:n pysäkiltä nimeltä Tanto, Södermalmilla.

Liljeholmen (3680344729) .jpg

Oikealla näkyy Årstaholmen saari, Årstaholmen silta ja taustalla Årstadalin asuinalue.


Årstafältet, taustalla Östberga

Pronssikaudella noin 1500-500 eaa on lahdessa vesi ollut noin 15 metriä korkeamalla. Årstafältet, joka on hulevesiallas, on vieläkin veden alla. Årstafältet on noin 0,5 km x 1km, ja sen ympärille on suunnitteilla uusi asuinalue. Siellä on jo golfkentää ja rygbycenter. Alueelle on jo hyvät liikenneyhteydet. Årstan keskusta sijaitsee Årtsafältet pohjoispuoella, aivan siinä vieressä. 



Årstafältet on melko laaja alue, johion nyt rakenentaan uutta asuinaluetta. Pian alueelle voi muuttaa 15000 asukasta. Tämä on iso projekti joka on sananut odotata muiat aleuuella tehtyjä suruia mullistuksia, kuten infrastrukttuuri. Mutta nyt alue on tekeillä...Nykyään panostetaan vähintäin yhtä paljon ns steet-life suunnitteluun kuin iste rakennuksiin. Alueella sijaitsee jo ennestään golfkenttä. 

Årsta koloni 2010c.jpg

Täällä sijaitsee myös Tukholman uusin siirtolapuutarha Årtsafältets koloniområde.



Årsta Koloni 2010d.jpg


Ikivanha Göta landsväg/Götan maantie, kulki alueen lävitse. Tie läksi kuinkaanlinnan, Tre Kronor, luota, kulki läpi Gamla Stan'in, pitkin Götgatania Södermalmin lävitse ja edelleen Skanstull'iin ja siitä Johanneshov'in, Enskede gård'in ja Årstan kautta edelleen Östberga gården'in kautta kohti Botkyrkaa.



Grynkvarnsparken/Grynkvarnin puisto, Johanneshov'issa, jonka lävitse Göta Landsväg kulki.




Kvarnen, tuulimylly, Gullmarsplan
Ravintola Skanskvarnen


Årstaskogen luonnonreservaatti on alue Johanenshovin sillan ja Årstan siltojen välinen alue, lähinnä Årstavikeniä. Alueella sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa, Dianelund ja Skanskvarn.

Årsta bäckravin 2012 01.jpg



Dianelund 2011a.jpg

 Dianelund koloniträdgård

Dianelund 2011b.jpg

Keskikaupungilla ja kuitenkin kuin maaseudun rauhassa

Dianelund 2011d.jpg

Skanskvarns koloniträdgårdsförening 2011b.jpg
  
Skanskvarnen koloniträdgård Gullmarsplanilla

Skanskvarns koloniträdgårdsförening 2011c.jpg

Skanskvarns koloniträdgårdsförening 2011d.jpg

Skanskvarns koloniträdgårdsförening 2011f.jpg



 Sundsta gård, Sundstabacken  4-8


Tämä kartano sijaitsee aivan Årstavikenin rannalla, Skanstullissa. Olen tästä maininnut jo aikaisemminkin  täällä

Arsta centrum 2007 2.jpg

Årsta Centrum valmistui vuonna 1953. Mallia otettiin englantilaisesta ideasta community center, joka on kaupunkisuunnitteluidea, jossa pyritään saada yhteishenkeä asuinalueille. Tehtiin kaikkensa ettei asuialueista tulisi ns nukkumalähiöitä. Pian joka ikisellä asuinalueella oli oma centerinsä, jota alettiin kutsua ruotsiksi centrum nimellä. 

Nykyään ei Årsta Centrum vedä enää puoleensa kovinkaan paljon väkeä koska on sytynyt lähialueelle uusia moderneja ostoskeskuksia tai gallerioita, kuten Tukholmassa halutaan niitä kutsua. Nykyään alkaa olla galleria jokaisella asuinalueella. 

Årsta on erittäin suosittu asuinalue. Centrumi on nykyään kulttuurisuojattu rakkenuksineen kaikkineen.

Arsta centrum 2007 1.jpg

 Årsta centrum

EU-SE-Stockholm-Årsta-Folkets Hus.JPG

EU-SE-Stockholm-Årsta-Årsta Centrum.JPG

Årsta centrum cafe på torget 2009-08-25.jpg

Årsta torg, Folkets hus.jpg

Årsta Centrum on tosi rauhallinen oaasi. Olen muutaman kerran istuskellut tällä torilla.

Arsta gard 2007.jpg

Årsta gård, Svrädlånsgvägs 16

Årsta gård kuului 1200-luvulla Birger jarlille. 1300-luvulla kartanon omisti prinssi ja herttuas Valdemar Magnusson/ Valdemar Maununpoika. Hän oli Suomen herttuas vuosina 1302-1318. Hänen isä oli itse Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko ja äiti Hedvig von Holstein. 

Valtaneuvos Hans Kröpelin asui kartanossa 1400-luvulla. Kröpelinin ajalla kartanon alue oli laajimmillaan. Se käsitti alueet Brännkyrka, Botkyrka, Salem ja koko Södermalmin. Kröpelinin tytär avioitui korkea-arvoisen aatelissuvun herran Oxenstiernan kanssa ja näin kartano joutui Oxenstiernojen omistukseen.

Marsalkka Jakob de la Gardie sai kartanon omistukseensa 1600-luuvlla mutta myöhemmin he menettivät kartanon kruunulle. Mutta silti kartano kulki monen aatelissuvun omistuksessa jatkossakin.1700-luvulla kartanon tontista lohkaistiin Hägersten, mutta siitäkin huolimatta, tuli Årstan kartano olemaan suurin kartano koko Bärnnkyrkan pitäjän alueella.

1700-luvulla alkoi väkiluku kasvamaan Årstan alueella. Årtsa gårdin parhaat vuodet oli 1700-luvun lopullakun kartanon omisti Christian Henrik von Schnell, joka oli ratusmestari. Hän avioitui Märta Helena Renstiernan kanssa ja rouvaa kutsuttiin Tukholmassa nimellä Årstafrun/Årstan rouva. Rouva tuli tunnetuksi

siitä että hän kirjoitti päiväkirjaa joka sittemmin painettiin kirjaksi.

Årsta gård 2010.JPG

Vuonna 1905 joutui kartano Tukholman kunnan omistukseen. Suurin osa kartanon rakennuksista hajoitettiin 1940-luvulla, jotta saatiin tilaa uusille asuinrakennuksille. Päärakennus on ollut nykyään hoitokoti ja koulu.


Valla torg/Vallan tori on toinen cetrumi Årstan alueella, vain kaksisataa metriä toisistaan linnuntietä. Väliin jää Årstan kirkko. Tällä paikalla on sijainnut Valla gården aikoinaan. Kartano hajoitettiin 60-luvulla kun alueelle alettiin rakentamaan asutusta. Valla torget'in eteläpuolella sijaitsee aikaisemmin mainitsemani Årtsafältet, joka oli ammoisina aikoina Itämeren lahti. Lähimmät naapuit ovat Ersta gård, Östberga gård  ja Enskede gård ja hieman kauenpana Årsta gård. 

Årsta kyrka

Årsta kyrkan, Sparrisgatan 9
Arkkitehtinä toimi Johan Celsing. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 2011. Kirkko sai sinä vuonna kunniamaininnan Vuoden rakennus. Tämä on joka vuotinen äänestys, jossa tukholmalaiset itse saavat äänestää vuoden rakennuksen. Kirkko on saanut myös kaksi muuta palkintoa, Kasper Salin- ja Helgopriset.

Kirkkoa käyttävät luteraanit ja pelastusarmeija. Koska Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa niin jokainen kirkko ja uskontokunta saa  päättää omasta toiminnastaan aivan omin päin. Valtio antaa kaikille eri uskontosuunnille taloudellista tukea.

Årsta kyrka

Årsta kyrka

Årsta kyrka

Årsta kyrka

Årsta kyrka

Människobarn 2013a.jpg

Människobarn/Ihmislapset, Arvid Källström



Orrhammaren Orrfjärdsgränd Årsta 2009-08-06.jpg

Moderni Årsta alkoi syntymään 1900-luvun alkuvuosina. Årsta Gården'in viimeinen omistaja oli Fredrik Rappe ja hän möi kartanon tiluksineen Tukholman kaupungille. Rappe perusti kiinteistöfirman nimeltä AB Södra Förstaden. Tarkoitus oli perustaa uusi puutarhakaupunginosa, kuten lähellä sijaisteva Gamla Enskede. Mutta maasto oli aivan liian kumpareinen ja kivinen, joten suunnitelmasta luovuttiin. Ymmärrettävästä syystä ei Årstan alueelle ole rakennettu paljoakaan omakotitaloja, vaan enempikin korkeita auuinrakennuksia, jotka on sementoitu kallioon.

Ala asuinrakennuskia Årstassa, jotka ovat aivan viimeistä huutoa.

EPA-husen 2014c.jpg

Skagersvägen 22-26, Årsta, 2014a.jpg

Skagersvägen 22-26, Årsta, 2014.jpg


Årtsatunneln, Södralenken, kehätie



Ns barnrikehus oli asuinrakennuksia, joihin 1940-luvulla sai muuttaa vain lapsiperheet joilla oli useita lapsia, monilapsiperheet.



Lasten päiväkoti, Sköntorpsgården