Sisäänkäynti Sockenvägen 634 on avoinna vuorokaudet ympäri. Lähin metroasema on gröna linjen/ vihreällä linjalla, pysäkki Skogskyrkogården. Kekustasta noin 13 minuutin matka. Bussi 183 ajaa kiertolinjan siten että se lähtee Sandsborgin metorasemalta ja kiertää kieroksen hautrsumaalla ja pala taksin Sandsborgin metroasemalle.
Keskellä hautausmaata sijaitsee Vicitorcenter jossa on kahvila ja WC. Bussi 183 pystähyy tässä, pysäkin nimi on Kvarter 50.
Pohjoinen sisäänkäynti
Vuonna 1915 avattiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu koskien tätä Tukholman uutta hautausmaata jolle oli varattu suuri tontti metsän keskeltä, Enskede'stä. Kaiken kaikkiaan saatiin 53 erilaista arkkitehtisuunnitelmaa mukaan kilpailuun. Melkein kaikki ehdostukset olivat sellaisia joissa haluttiin kaataa metsä johon hautausmaa haluttiin rakentaan.
Mutta voittajaehdostus "Tallum", tuli Erik Asplundilta ja Göran Lagercranzilta ja siinä metsä oli keskeisin idea. Hautusmaan nimeksi tuli Skogskyrkogårde/metsäkirkonmaa. Rakentaminen kesti vuoteen 1940 saakka ja suunnitelmia muuteltiin useammankin kerran rakentamisen kestäessä. Vuonna 1940 olivat krematorio ja kolme hautauskappelia valmiina, jeten hautausmaa voitiin vihkiä. Ja tulos oli mahtava. Tästä tuli ruotsalaisen arkkitehtuurihistorian mestariteos.
Sockenvägenin sisäänkäynti hautausmaalle
Hautaasmaalle on kaksi sisäänkäyntiä, jos ei kolmekin. Koska hautusmaa on hyvin iso niin sen lävitse kulkee autoteitä. Jopa bussikin tulee hautausmaalle säännöllisesti viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.
Bussipysäkki hautausmaalla, bussi 183 tekee ainakin lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäiivnä kierroksia hautausmaalla.
Meditationslunden/Meditatiolehto
Toiselta nimeltään Almhöjden/Jalavakumpu
Vuonna 1994 otettiin Skogskyrkogården Unescon maailmanperinne listalle. Skogskyrkogården on sittemmin toiminut monien hautausmaitten mallina koko maapallolla. Arkitektur ja Disagnecentrum'issa on valtava määrä materiaalia, mikä koskee tätä hautausmaata. Monia satoja valokuviakin.
Gunnar Asplund on suunnitellut hautausmaan yhdessä avustanjansa Sigurd Lewerentz'en kanssa. He tunsivat toisensa erittäin hyvin. Vaikka Skogskyrkogårdenin hautausmaan suunnittelua pidetään ennen kaikkea Asplundin mestariteoksena, niin siitä huolimatta Lewenrentz on näistä kahdesta arkkitehdistä se kuulusin. Ylösnousemuskappeli ja Meditatiolehto olivat ne ainoat kohteet hautausmaalla joita ei Asplund suunnitellut vaan Lewenrentz. Joten Asplund sai kunnian hautasmaan onnistuneesta lopputuloksesta.
Gunnar Asplund oli arkkitehti ja professori ja hänestä tuli erittäin tunnettu ulkomaita myöten. Asplund on suunnitellut Tukholman kaupunginkirjaston ja näyttelypaviljongit Tukholmanäyttelyyn vuonna 1930. Göteborgiin hän suunnitteli raatihuoneen ja valtionarkisto Kungsholmenilla Tukholmassa on hänen viimeisin työnsä. Asplundin työt olivat alkuun kalassisia tyyliltään, mutta myöhemmin hän siirtyi enempi modernismin tyyllin. Asplund kuoli vuonna 1940 ja hänet haudattiin tänne Skogskyrkogården'iin.
Skogskyrkogården'ista tuli kieltämättä Ruotsin arkkitehtoonisesti tärkein hautausmaa. Ehkä kaikista arvostetuin ruotsalainen arkkitehtooninen työ ylipäätään.
Skogskrematorio on suuri rakennuskompleksi, missä suuren monumettihallin lisäksi sijaitsee kolme kappelia, Tron (usko), Hoppets (toivo) ja Heliga Korsets kappelit (pyhän ristin kappeli). Luonnollisestikin rakennuksessa sijaitsee myös krematorio. Kun Skogskrematorio valmstui niin Tukholman porimestari Yngve Larsson sanoi että tämä on ehkä meidän ikäluokan kaunein rakennus.
Skogskrematorio
Jo alusta asti tehtiin selväksi että hautausmaalle tehdään krematorio. Asiaa kuitenkin mietittiin noin parikymmentä vuotta ja sinä aikana arkkitehdit esittivät useita eri ehdotuksia. Lopulta Tukholman porimestari antoi luvan alkaa rakentamaan Skogskrematoriota. Se oli Asplundin ehdotus mikä hyväksyttiin. Lewerentz närkästyi että Asplsundin aivan omin päin tehty suunnitelma hyväksyttiin. Mutta syyksi kerrottin se että se oli jo vienyt parikymmentä vuotta aikaa eikä päätöstä oltu saatu aikaan sillä Lewretz oli perfektionisti.
Skogskrematoriet vihittiin vuonna 1940 ja paikalla oli vihkimässä kruunun prinssi Gustav (VI) Adolf, prinssi Eugen ja Tukholman porimestari Yngve Larsson. Erik Gunnar Asplund oli myös mukana (kuvassa toinen vasemmalta), vaikka hän oli jo silloin sairas. Hän kuoli vain neljä kuukautta myöhemmin. Hänet poltettiin krematoriossa ja haudattiin hautausmaan lepoon. Hän on haudattu paikalle 1B, mikä sijaitsee aivan Trons kappelin ulkopuolella ja hänen viressään sijaitsee Yngve Larssonin perhehauta. Asplundin haudalla lukee "hänen työnsä elää".
Skogskapellet/metsäkappeli, on Asplundin suunnitelema.
Tämä kappeli on hyvin yksinkertainen, sillä Asplundin oli pakko tinkiä, sillä hänen alkuperäinen suunitelmasa olisi tullut liian kalliiksi.
Ainoa koriste on tämä pieni kullattu enkeli joka roikkuu kappelin pääsisäänkäynnin yllä.
Uppståndelse kappeli/ylösnousemuskappeli, on Sigurd Lewerentzin suunnittelema. Asplundin Skogskapellet oli jo valmistunut, joten Lewerentz sai vuorostaan suunnitella tämän kappelin. Heillä oli sopimus alunperin että he vuorollaan suunnittelevat joka toisen rakennuksen, mutta se suunnitelma ei tullut toteutumaan. Lewerentzin esnimmäistä suunnitelmaa ei hyväksytty, sillä se muistutti liikaa Asplundin Skogskappelia, joten Lewerentzi suunnitteli uuden ja suuremman kappelin, mikä tuli paljon kalliimmaksi kuin Asplundin Skogskappeli.
Ivar Johanssonin suunnittelema reliefiryhmä
Uppståndesekapellet/ylösnousemuskappeli
Uppståndelsekapellet
Trons kapell, Kramatoriorakennus
Heliga Korsets kapell/Pyhän ristin kappeli, krematoriorakennus
Tämä kappeli sijaitsee myös ison monumenttihallin yhteydessä. Tämä kappeli on paljon suurempi miltä se kuvassa vaikuttaa.
Skogskrematoriet
John Lundquist, ylösnousemus monumentti vuodelta 2009
Erik Asplundin hauta
Greta Garbon hauta
Vanhinta aluetta hautausumaalla
Skogskyrkogårdenin uusi krematoriumi on juuri vastikään valmistunut. Arkkitehti Johan Celsingin luomus.
Hiljainen hetki uurnan äärellä.
Sista viilan/viimeinen lepo, kuten ruotsalaiset sanoo kuolemasta
