Mariefred

Mariefred sijaitsee Mälaren eteläisellä rannalla, noin 60 kilometriä Tukholmasta länteen päin. Mariefredin pieni idyllinen ja pittoreski kylä, jossa asuu noin vajaat 4000 asukasta. Mariefred sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1605, mutta Mariefrediä on vaikea kutsua kaupungiksi. Sen verran pieni se on, joten minä kutsun ainakin sitä kyläksi. Täällä voisin aivan hyvin viettää yhden kokonaisen viikon kesäaikaan ja vaan maleksia.

Mariefred kuuluu Strängnäsin kuntaan. Nimensä Mariefred sai Mariefredin alueella sijainneesta nunnaluostissta nimeltä Monasterium pacis Mariae, siis Marian vapauden/rauhan luostari. Luostaria ei enää ole sillä kuninags Gustav Vasa käski sulkea kaikki luostarit uskonpuhdistuksen ajalla. Kuningas otti luostarin rakennukset ja tilukset kruunun omaisuuteen. Uskonpuhdistus tapahtui vuosien 1527-1600 välisenä aikana. Se vaikuttaa varmasti vieläkin ruotsalaisten ateistiseen asenteeseen.

Mariefredin suuri tulon lähde on turismi ja varsinkin sommarhalvåret/ "kesäpuolivuodella" tänne saapuu isoja laumoja, bussilasteittain turisteja katsomaan Gripsholmin linnaa. Moni ihastuu samalla Mariefredin luonnolliseen kauneuteen ja rauhaan. Täällä saattaa keskikesällä tuplaantua ihmisten määrä päivittäin. Mariefredissä on kauniita puutaloja ja ihana kirkkokin keskellä kylää sekä hiekkarantakin aivan kylän tuntumassa.

Gripsholms Bed & Breakfast, on erinomainen yöpymsivaihtoehto. Suosittelen! 

Gripsholms Värdshus on taas puolestaan ensiluokkainen hotelli. Molemmat sijaitsevat keskeisellä paikalla. Mariefredistä löytyy myös privaattihuoneita.

Mariefredin leirintäalueen uimaranta. Lerialue sijaitsee hyvin lähellä Mariefredin keskustaa, Edsalan kaupunginosassa, Mälaren järven rannalla, vastapäätä Gripsholmin linnaa, noin 2 kilomteriä Mariefredin keskustasta.

Tämä hiekkaranta on paljon pitempi kuin miltä se kuvassa näyttää.

 Gripsholms slott

Bo Jonsson Grip/Bo Joninpoika Grip, tämä kaikkien aikojen rikkain ruotsalainen, eli 1300-luvulla, jolloin hän omisti suuren osan nykyisestä Ruotsista ja Suomen rannikon. Bo Jonsson Grip tuli erittäin rikkaasta perheestä. Hänen vanhempansa kuuluivat ruotsalaisiin perusaatelissukuihin, Grip ja Dag och Natt (jotka käyttivät myös nimeä Sture). 

Bo Jonsson Gripillä oli varaa lainata kuningas Magnus Eriksonille rahaa. Kun kuningas ei voinut maksaa lainoja takaisin niin hän antoi Gripille linnoja, kartanoita ja suuria maa-alueita. Kuningas Magnus Eriksson hallitsi kaikista Ruotsin kuninkaista pisimmän ajan. (Vaikka nykyinen Ruotsin kuningas Carl XIV Gustav on hallinut kauimman ajan kaikista ruotsalaista kuninkaista, 44 vuotta ja noin 225 päivää). Magnus Erikson hallitsi Ruotsia ja Norjaa 33 vuotta. Sitä ennen hän oli 12 vuotta kuningas ennen kuin hänestä tuli täysi-ikäinen. Kaksivuotiaana hänestä tuli Nojan kuningas ja kolmevuotiaana Ruotsin. Viisitoista vuostiaasta lähtien häntä pidettiin täysikasvuisena ja hän sai hallita.

Bo Grip toimi drotsina, siis eräänlaisena lakienvalvojana. Bo Grip oli tyytymätön kuninkaaseen ja hän matkusti Mecklenburgiin ja haki sieltä kuninkaan Ruotsiin. Bo Grip pystyi käsittelemään tätä uutta Albrekt kuningasta aivan kuinka halusi. Mutta Bo Jonsson Grip kuoli melko pian ollessaan mahtavimmillaan. Kuningas Magnus Erikson sai jatkaa halintaansa.

Mariefredissä sijaitsee Ruotsin promein linna tai linnake Gripsholms slott, joka on saanut nimensä Bo Jonsson Gripin mukaan. Nykyään linna kuuluu valtiolle mutta alunperin 1300-luvulla Bo Jonsson Grip'ille. Sen jälkeen linnan omisti kuingatar Margareta, sittemmin Sten Sture, joka lahjoitti linnan kartusiaaniluostarille vuonna 1490. 

Mutta kun kuninags Gustav Vasa pääsi valtaan 1500-luvulla ja sai aikaan uskonpuhdistuksen, niin hän ajoi kartusiaanit pois linnasta ja otti linnan itselleen asunnokseen. Hän rakennutti sen uudelleen. Linna toimi myös vankilana. Monet kuninkaalliset ovat itsuneet vankeina täällä ja toiset kuninkaalliset ovat asuneet täällä. Linna on nykyään museo ja Ruotsin yksi suurimmista turistikohteista. 

Olen jo aikaisemmin tehnyt  linnasta postauksen  täällä.

Kuninkaallinen Hjorthagen, sisäänkäynti

Alue on non 60 hektaaria laaja ja sijaitsee lähellä Gripsholmin linnaa. Alue on äskettäin tehty luonnonreservaatiksi. Kauriit tai oiekastaan kuusipeurat tuotiin alunperin tänne Hjorthagenista, Värtanin sataman luota, Tukholmasta. Täällä on useita satoja peuroja nykyään. Alue on kuinkaallisen hovin huollossa ja hoidossa.

Alueelle tehtiin kävelypolkuja ja puistossa on paljon erikoisia puulajeja ja pensaita. Täällä voi kävellä ihan vapaasti polkuja pitkin, kunhan ei koske puihin ja kasveihin eikä heitä roskia maahan. Eikä maksa mitään.

Vuonna 1605 tehtiin Mariefredistä kaupunki, joka kuului Kärnbon pitäjään. Mutta vuonna 1971 liitettiin Mariefered Strängnäsin kuntaan. Voi sanoa että Mariefred on yhtä kuin Gripsholmin linna ja päinvastoin. Ne kuuluvat kiinteästi yhteen.

Gripsholms Värdshus on rakennettu entisen luostarin raunioihin.

Gripsholm Värdshus on perinteinen kestikievari jossa on nykyään hotelli, konferenssitilat, ravintola ja spa.

Laivalla Gripsholmin linnaan

Tämä rautatieasema on museo 

Täällä voi kesäaikaan ottaa kyytiä höyryveturin vetämässä junassa jos ketä kiinnostaa. Vanha kapea muutaman kilometrin pituinen rautatien pätkä Mariefredin ja Läggestan asemien välillä on vieläkin jäljellä. Läggesta on nimittäin lähin rautatieasema nykyään. Tukholmasta  vie junalla Läggestaan 37 minuuttia. Ja asemalta on viiden minuutin matka bussilla perille Mariefrediin.

Höyrylaivalla Tukholamsta kestää matka 3,5 tuntia.

Omalla autolla Tukholmasta E4/E20 Södertäljeen. Sitten E20 tietä kohti Göteborgia. Noin 30 kilometrin päästä käännytään tielle 223 kohti Mariefrediä.

Läggestan asemalta pääsee myös bussilla tai höyryveturijunalla Taxingeen, joka on myös mukava kohde, mutta siitä lisää toisten.

Mariefredin laivalaituri

Vierassatama

Callanderska gården on Mariefrdin kotiseutumuseo, joka on suosittu kohde. Kartano on porvariperheen koti vuosidana vaihteesta Kauniilla säällä on museon kaunis sisäpiha ihana levähdypaikka ja kahvilassa voi juoda kupposen kahvia ennenkuin kuin kiiruhtaa eteenpäin. Tänne on varattava etukäteen aika kiertokäyntiä varten.

Callenderska gårdenin yrttippuutraha

Kärnbo kyrkoruin, Kärnbon kirkon rauniot

Kärnbon kirkosta on vain rauniot jäljellä. Kirkko sijaitsi Mariefredin  lähellä Gripsholmin kuninkaankartanon navettarakennuksia. Yhdessä kartanon rakennuksissa oli Graaffinen museo, mutta rakennus paloi poroksi. 

Mariefredin kirkko on melko moderni kirkko verrattuna muihin alueen kirkkoihin. Kirkko on vuodelta 1697.

Sten Store vanhemman hautakivi, taustalla Mariefredin kirkko joka on avoinna lauantaina ja sunnuntaina kello 11-16 ja kesä-, heinä, ja elokuussa avoinna arkisin kello 11-16.

Valtionhoitaja Sten Sture vanhemman (1440-1503) hautapaikka oli kirkossa. Hänen arkkunsa oli ensin Mariefredin luostarikirkossa, mutta siitä on vain hautakivi jäljellä muistona Mariefredin kirkon seinustalla. Koska luotari lakkautettiin kuninkaan käskystä niin Sten Sture vanhemman jälkeenjäännökset vietiin tänne Kärnbon kirkkoon. Vuonna 1576 vietiin jälkeenjäännökset Strängnäsin tuomiokirkkoon.

Kärnbon kirkon tulipalosta pelastettiin alttarikaappi joka oli valmistettu 1500-luvulla Antverpenissä. Alttarikaappi, saarnastuoli, kirkon penkit ja lehtarit myytiin Ytterhörnan kirkkoon. Krusifiksi on Mariefredin kirkossa. Ytterhörnan kirkko sijaitsee Mälaren lahden toisella puolella, mutta samalla rannikolla kuin Mariefred. Mariefredin ja Södertäljen välissä. Enhörnaland on  melko suuri mutta melkein asumaton Mälaren niemi. 

Alue on todellakin maaseutua. Alue on mielenkiintoinen sillä täällä kaiken rahallisuuden keskellä syrjäseudulla ja kuitenkin melko lähellä Tukholmaa. Alueella on ikivanhoja erikoisia kyliä ja paljon muinaismuistoja. Tästä  ja kirkosta hieman myöhemmin lisää.

 Gripsholmin kuninkaan kartano

Tästä paikasta en osaa sanoa...

Punaisella Ristillä on myymälä ja kahvila Nygatan 3. Punaisella Ristillä on kaikkialla Ruotsissa tämmöisiä myymälöitä joissa myydääan käytettyä ja uutta lahjoitettua tavaraa. Kahvileivät he leipovat itse ja kaikki on hyvää ja halpaa. Täällä voi vaikka tehdä löytöjä. Tiedän että kuningasperhe lahjoittaa asusteita Tukholman Punaiselle ristille.

Elsas Skafferi, Storgatan 5, on erinomainen lounaspaikka. Täällä saa valita lihaa tai kalaa ja sitten buffeesta niin paljon vihanneksia, perunaa ja muuta tillbehööriä,  kuin jaksaa syödä. Tämä on kuin tehty minua varten, kun saa itse valita mitä haluaa lautaselleen laittaa.

Raatihuone

Täällä on kuulema kahvila nykyään. En ole kuitenkaan aivan varma asiasta.

Annan kotileipomo, Marielundsgård tai Hammarvägen. Leipomo on myös kahvila.

Leila Lindholm on yksi Ruotsin tunnetuimmista tv-hahmoista. Hän osaa leipoa ja laittaa ruokaa. Hänellä on ollut oma televisio-ohjlema monet vuodet, hän on tehnyt useita keittokirjoja ja täällä Mariefredissä hänellä on myymälä Leilas General Store, jossa myydään yhtä sun toista keittiöön.

Leilan myymälä Tukholmassa sijaitsee osoitteessa Norrlandsgatan 13.

Jerners Rum, Storgatan 13, on toinen mielenkiintoinen myymälä. Tällaista myymälää voi kutsua nimellä elämäntyylimyymälä. Täällä viimeistään tulee tehtyä löytöjä. Kannatta ottaa säkki rahaa mukaan. Ihana myymälä!

AfriDuka, Storgatan 12, on jännittävä myymälä jossa on afrikkalaista muotia, esineitä. Koruja, laukkuja ja jopa  pieni kahvila, Africafe.

Lasten asusteita myy MiniBee, Storgatan 19. 

Lasten leikkikaluja Mariefreds Handelsbod & Leksaker, Munkhasgatan 4.

Hedlandet, Hedlandavägen 1, myy asusteita ja vähän kaikkea muutakin.

Gripsholms slott

Gripsholms slott, Mariefred

Tukholman läänissä sijaitsee melko paljon linnnoja ja herraskartanoita. Vain Skåne ehkä pystyy kilpailemaan linnojen määrästä ja skånelaiset linnat ja herraskartanot ovat todellakin upeita ja suuria. Mälaren järven ympärillä sijaitsee monen monta kymmentä ja koko Tukholman läänissä sitäkin enempi. Vain pohjois Ruotsissa ja Jämtlannissa ei ole linnoja eikä herrraskartanoita.

Tukholmasta kaupungintalon laiturista lähtee päivittäin sesonkiaikaan laiva Gripisholmin linnaan. Laivamatkan hinta sisältyy sisäänpääsy linnaan ja opastettu kierros linnassa, sekä laivalla kahvilatarjoukset. Aikataulu täällä!

Omalla autolla on Tukholmasta noin 70 km pitkin E20 tietä kohti Göteborgia, josta sitten on poikettava Mariefredin kohdalla oikealle.

Gripsholmin linna on yksi yhdeksästä (vai onko niitä kymmenen) kuninkaallisesta linnasta. Se on myös yksi vanhimmista, historiallisimmista ja arvokkaimmista linnoista. Gripsholmin linnan historia on aivan omaa laatuaan verrattuna moniin muihin linnoihin.

Arkkitehteinä toimivat Henrik von Cöllen ja Fredrik Nussendorffer. Kuningas Gustav Vasa ei oikein ollut tyytyväinen von Cöllenin rakennustyyliin, sillä se ei ollut kuninkaan mielestä tarpeeksi moderni. Kun kuningas Gustav Vasa potki von Cöllenin pois Uppasalan linnan suunniittelutöistä, niin von Cöllen sai hommia Suomesta Olavinlinnan ja Hämeenlinnan rakentamisessa. Fredrik Nussdorffer tuli Ruotsiin herttua Albrekt Preussilaisen hovista. Hän toimi rakennusmestarina Gripsholmin, Kalmarin ja Tukholman linnojen rakentamisessa. 

Gripsholmin linna on tunnettu ennen kaikkea kuningas Gustav Vasan linnana. Hän perusti linnan vuonna 1537. Linna kertoo 400-vuotista historiaansa. Karl herttuaan kammari 1500-luvulta ja Gutsav III:n teatteri 1700-luvulta ovat erityisesti näkemisen arvoisia. 

Linna on avoinna 14. toukokuuta - 30. syyskuuta joka päivä kello 10.00-16.00, muina vuodenaikoina vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-15.00. Erikoispyhinä on poikkeavat aukioloajat, joten kannattaa tarkistaa ennen kuin lähtee liikenteeseen. Opastettujen kiertokäyntien ajat löytyy hovin kotisivulta, kungahuset. se. Erikoisnäyttelyjä on aina, ja ne vaihtuu aika ajoittain.

Sisäänpääsymaksu 150 kr
lapset alle 17 v ilmainen sisäänpääsy

Jos ei ole omaa autoa niin junallakin pääsee Tukholmasta Eskilstunaan päin menevillä junilla. Jää pois Läggestan asemalla ja siitä sitten 4 km paikallisbussilla.

Tukholmasta kulkee myös laiva S/S Mariefred, mikä kulkee vain kesäaikaan maanantaisin. HUOM! Useat ruotsalaiset nähtväyydet ovat avoinna vain kesäkaudella. Talviaikaan ei ole montakaan kävijää.

Suoraan E 20 tietä pitkin Gripsholmiin.

Gripsholmin linna on Gustav Vasan linna. Hän rakennutti linnan vuonna 1537. Juuri tämä linna on kuninkaallisista linnoista se kaikista ruotsalaisin tyyliltään. Linnan seinät kertovat 400-vuotista historiaansa, ajalta, jolloin kuningas ja hänen läheisensä asuivat jutkuvasti linnassa. Kuningas Gustav Vasa kulki Tukholmaan täältä käsin laivalla.

Tämä linna on svealaisten kansallismonumentti. Täällä hovin oma video linnasta. Tämä on yksi Ruotsin suosituimmista turistikohteista, vaikka se sijaitseekin hieman kaukana Tukholmasta, noin 48 km. Mutta Gripsholmin aluetta kauniinpaa paikkaa saa hakea. Linna sijaitsee rauhallisessa ja kauniissa Mälaren järven lahdessa. Itse Marifred on pieni idyllien paikkakunta. Erionomainen viikonloppukohde omalla autolla.

Kuninkaalla oli kaikki huvit linnassaan, teatteri ja kirjasto sekä palveluskunta, joka palveli kuningasta aina koska tahaansa, vaikka keskellä yötä. Gustav Vasa kutsui mielellään suuria joukkoja vieraita linnaansa ja kestitti heitä viikko tolkulla. Satakin vierasta saattoi yhtäaikaa asua linnan huoneissa ja nauttia kuinkallisesta palvelusta ja viihteestä. Linnahan sijaitsee kauniilla paikalla Mälaren järven rannalla, josta oli kätevää tehdä laivareissuja ympäristöön.

Gripsholms slott/Gripsholmin linna Mälaren järven ranalla Mariefredissä on vuodelta 1530 ja se on vanhin kaikista kuinkaallisista linnoista. Linna rakennettiin niin puolustuslinnakkeeksi kuin Gustav Vasan asunnoksi. 

Linnan upein huone on Rikssalen, valtionsali, kauniine maalattuine kattoineen. Gustav Vasasta on maalattu kuva jossa kuningas poseeraa koko kropallaan. Huoneen seinillä on myös kuvat kaikista sen ajan eurooppalaisista hallitisijoista.

Yhdessä linnan torneista sijaitsee 1700-luvulta hyvin säilynyt teatteri. Linnassa on myös Ruotsin suurin porttrettikokoelma, noin 4000 kuvaa, jossa on mukana kaikki tärkeimmät ja tunnetuimmat henkilöt Ruotsissa Gustav Vasan ajoilta modernille nykyajalle saakka.

Vasaslott/Vasan linnoja on Ruotsissa 15 ja yksi niitten lisäksi Suomessa, Turussa. Gustav Vasa ja hänen poikansa Erik XIV, Johan III ja Karl IX rakennuttivat ja mordenisoivat Vasa-linnojaan 1500-luvulla etenkin. Vasalinnat rakennettiin renessansin tyylillä jonkinlaiseksi linnojen ja palatsien välimuodoksi. Linnoihin rakennettiin pyöreät tornit vartiointia ajatellen. Useimmissa linnoissa on maavallit ympärillä. 

Näistä linnoista syntyi erikoinen rakennustyyli Ruotsiin, jota nimitettiin vasatyyliksi. Pyhän Jaakobin kirkko Tukholmassa on tyypillinen vasatyylinen rakennus. 1900-luvullakin on rakennettu jonkin verran vasatyylisiä rakennuksia, kuten Villa Lagergranz ja Tukholman raatihuone Tukholmassa.

Linna rakennettiin oikeastan drotsi Bo Jonasson Grip'ille (1330-1386). Linnan nimi Gripsholm tulee Gripin suvun nimestä. Drotsin virka oli siihen aikaan kuninkaan jälkeen mahtavin virka valtiossa. Kovin monta drotsia ei Ruotsissa ole ollutkaan. Hänen isänsä oli Jon Tomasson Grip ja äiti Ingeborg Bosdotter Natt och Dag. Natt och Dag on ikivanha aatelissuku, numero 13 aateliskalenterissa. Nykyään suku on vanhin kaikista vielä elossa olevista aattelissuvuista Ruotsissa.

Bo Jonsson Gripin omistamat alueet

Bo Jonsson Grip sai suuret maa-alueet Tukholman eteläpuolelta haltuunsa, joka oli kuulunut hänen äitinsä suvulle Natt och Dag. Hän omisti suurimman osan Ruotsia.  Hän oli Ruotsin suurin maanomistaja kuinkaallisten jälkeen.  Hän sai myös koko Suomen. Kirjoitin hänestä Lidingön saaren yhteydessä aikaisemmin.

Bo Johansson Grip asui pitkät ajat Suomessa Turun linnassa. Hän rakennutti Suomen useita rakennuksia.

Bo Jonsson Gripin kuoltua myytiin Gripsholmin linna  vuonna 1404 Tanskan ja Norjan kuningatar Margaretalle. Suuren osan oamsiuudstan hän antoi kirkoilel ja luostareille. Kuningatar Margaretan valta-aluueeseen kuului myös Suomi ja Islanti.

Ennen kuin Gustav Vasa otti Gripsholmin omakseen asui alkuperäisessä linnassa 24 vuotta kartusiaanimunkkeja. Mutta Gustav Vasa ei pitänyt katollisesta uskonnosta, joten hän ajoi munkit tiehensä. Hän rakennutti uudenja mahtavamman linnan ja haetti rakennustarpeita Pyhän Marian luostarista Strängnäsistä. Gustav Vasa myöehmmin kielsi katollisen kirkon ja luostarit. Pyhän Marian kirkosta jäi vain rauniot jäljelle.

Kuninkaalla oli tapana myös pyytää jonkun portrettimaalarin maalaamaan portretti  jokaisesta kuinkaan vieraasta. Linnan seinillä on nyt tuhansia tunnettujen henkilöiden portretteja.

Kuingashuoneen vaakuna kukkapenkin muodossa. Samanalainen kukka-asetelema on kaikissa yhdeksässä kuinkaallisessa linnassa.

Gripsholmin linnan puisto on romannttinen. Puistossa voi tavata jopa kauriita laitumella. Kuvassa oleva patsas on nimeltään Hebe. 

Kaurislaidun sijaitsee linnan yhteydessä, joka on luonnonpuistoaluetta. Jo 1600-luvulla täällä oli kauriita ja kuninkaan navetta. Ensimmäiset kauriit tuotiin tänne Tukholmasta, Hjorthagen/Kaurislaidun nimiseltä alueelta. Nykyään Hjorthagen on asuinalue. Nykyään linnan alueella on noin sata kuusipeuraa.

 Vankilatorni

Kärleksholmen/Rakkaudenluoto

Euroopan parhaiten säilynyt 1700-luvun teatteri, jonka rakennutti kuningas Gustav III, joka oli erityisesti ihastunut katsomaan teatteriesityksiä. Häntä kutsuttiin nimellä "teatteri kuningas". Gustav III oli erittäin hienostunut käytökseltään ja kiinnostunut teatterin lisäksi oopperasta ja tanssiaisista. Kuin kohtalon ivaa tuli kuninags murhatuksi oopppera salissa. Aatelisherra Jakob Johan Ankarström ampui kuninkaan. Murhaaja köytettiin kiinni paaluun ja ruoskittiin. Suku vaihtoi sukunimekseen Löwenström.

Linnassa on myös myymälä josta saa korkeatasoista tavaraa, tyypillistä ruotsalaista. Gripsholmin linnalla on oma astiastokin. Astiasto suunniteltiin jo 1700-luvulla. Astiaston sai kuningas Gustav III lahjaksi Ostindiska Kompaniet. Se alkuperäinen astiasto oli valmisttu Kiinassa. Astiastoon kuuluu useita osia.

Alkuperäinen astiasto on Östasiatisessa museossa Tukholmassa. 

Linnan vieressä on myös hedelmätarha, jossa on 250 hedelmäpuuta ja kasvihuone. Hedelmätarha on Gripsholmin linnan laajassa käytössä, ja sieltä on voinut ostaa muun muassa puutarhan tuottamista omenoista valmistettua omenasiideriä. Gripsholmin hedelmätarha perustettiin alun perin 1800-luvun lopulla ja oli pitkään Ruotsin suurin. Ikävä kyllä siiderin myynti on lopetettu.

Äppelmust on esimerkiksi tyypillinen ruotsalainen juoma. Siinä ei ole alkoholia kuten siiderissä vaan se on omenatuoremehua, jolla on pikät perinteet Ruotsissa.