Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Joulutunnelmaa Tukholmassa

 

Niclas Strömstedt saa toivottaa teille kaikille oikein hyvää joulua laulullaan Tänd ett ljus.

Tytär työpaikallaan, joulunakin

Lucian päivä tänään

Hyvää Lucian päivää kaikille!

Lähetys Johanneksen kirkosta Malmössa,

 koronan takia ilman yleisöä.

Ruotsalainen Luciaryhmä käy joka vuosi esiintymässä Lucian päivänä Pyhän Pietarin basilikassa Roomassa. He käyvät myös syöpäsairaalssa ja parissa muussakin kohteessa. Tänä vuonna se ei ollut mahdollista koronan takia.

Pyhän Pietarin basilika, Rooma, 2018

Tukholma kauneimmillaan, Tervetuloa Tukholmaan!

Ei suojamaskeja Tukholmassa!

Ei suojamakseja Tukholmassa! 

Tänään 2.12.2020:

Ruotsissa tartuntoja tänään 5704, sairaalassa 2017 koronapotilasta, teholla 238 ja kuolleita 174. Kahdella menneellä vikkolla tartuntoja on  ollut 69 712.

Tukholmassa tartuntoja tänään 1815, sairaalassa 782, teholla 73 ja kuolleita 52. Noin 10 000 tartuntaa viikossa.

Ei hyvältä näytä.

PS. Kansanterveyslaitos ilmoittaa ettei nuo kaikki 174 kuolintapausta ole menneeltä vuorokudelta, vaan tilastoa jälkikäteen. Mutta kuitenkin, mitä enempi tartuntoja sitä enempi kuolintapauksia.

Första advent/Ensimmäinen adventti

 

Tänään on ensimmäinen adventti, kuten Ruotsissa kutsutaan ensimmäistä adventtipäivää. Ensimmäinen adventti on tärkeä päivä ruotsalaisten joulunvietossa. Tätä jopa juhlitaan sen verran että sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä ja syödään jouluherkkuja. Ehkä lauletaan joululauluja ainakin lapsiperheissä. Adventtikynttelikön veistää melkein kaikki ruotsalaiset lapset alaluokilla.

Useissa perheissä tänään tuodaan joulukuusi sisään ja se koristellaan. Koti pyntätään joulukoristeilla. Kirkkoon ei voi mennä koronan takia muuta kuin tilaamalla aika. Korkeintaan kahdeksan henkilöä saa mennä kirkkoon sisään yhtäaikaa. Sama koskee myymälöitä. Muut paikat taitavat olla pantu kiinni.

Tästä  joulunvietto alkaa. Siksipä Victoria ja Daniel toivottaa iloista ensimmäistä adventtia.

 Joten,  Låt mig tända ett ljus!

Marraskuun kaamos ja korona

 

Marraskuu 2020 Tukholmassa

Huom! Ei kenelläkään maskeja Tukholmassa.

Marraskuu, synkkä kaamos, koronapandemian yhdeksäs kuukausi, tatunnat sen kuin jatkuvat. Ruotsissa on alettu elämää kutsumaan uudeksi normaaliksi.

Torstaina kävin ottamassa influenssarokotteen. Meidän riskiryhmälästen olisi pitänyt saada myös pneumokokkirokote mutta ne ovat loppuneet, eikä influenssarokotteitakaan ole paljoakaan jäljellä. Jo on aikoihin eletty. Tuskinpa me tullaan saamaan koronarokotteitakaan ajallaan, tammikuussa on luvattu aloittaa rokottamiset, vaan se tulee kestämään vielä monta kuukautta. Tällaista ei ole koskaan aikaisemmin koettu. 

Heräsin aamulla siihen että koko kroppa särki, rauhaset olivat turvonneet, oli sairloinen olo, vatsaankin koski, puhumattakaan oudosta jomottavasta päänsärystä.Söin aamiasien, otin lääkkeeni ja pari särkylääkettä, ja yritin jatkaa nukkumista. Mietin että onko minulla ehkä korona, mutta tulin siihen tulokseen että tämä olotila johtuu varmaan rokotteesta. 

Tässä tulee laskelmoitu koronaskenaario, jonka mukaan tartunnat pitäisi alak laksemaan jolukuun puolessa välissä, sisi kahden viikon päästä viiemistään. Saas nähdä...

La mia preghiera/min bön/rukoukseni

Lähestytään joulua

 

Kävely lähtee Hamngatanilta, Berzeliiparken puistoon ja siitä Norrmalmstorgetille ja edelleen Kungsträdgårdeniin ja takaisin Hamngatanille NK-tavaratalon joulunäyteikkunoiden eteen.

 

Keskellä Tukholmaa on näin marraskuun lopulla aina kosteaa, koleaa ja synkkää. Nyt korona-ajalla ei monikaan halua lähteä kävleylle. Hyvin tyhjiä ovat kadut. Neljän aikaan iltapäivällä  on jo pilkkosen pimeää. Mutta tartunnavaara on kaduilla hyvin pieni ja silti meillä oli menneen vuorokauden aikana koko maassa 6340 tartuntaa ja 64 kuolemaa. Tukholmassa oli nyt vuorokauden aikana 2316 tartuntaa ja 21 kuoli. 

Kansanterveyslaitos on ennustanut että piikki tullaan saamaan reilun kahden viikon päästä, minkä jälkeen tartunnat alkavat laskea. Mutta tämä vain sillä edellytyksellä että kansalaiset noudattavat sääntöjä samaan tahtiin kuin nyt. Seuraava jyrkkä tartuntapiikki tulee vuoden alusta siinä helmi-maaliskuussa siitäkin huolimatta että kansalaisia aletaan rokottamaan. 

Ikävintä on se että pandemia tulee jatkumaan rokotteista huolimatta. Laumaimmuniteetti tulee lopulta ainakin suurkaupunkeihin, kun aikamme jaksamme kestää. 

Lauantaina 28.11.2020

Palasin takaisin sivulle ja laitoin tähän Tukholman Citypoliisien ottaman valokuvan Drottninggatanilta. Tällaiselta näyttää ostoskaduilla Tukholmassa, vaikka korona tartuntoja on päivittäin Tukholmassa keskimäärin 1500. Eilen oli Tukholmassa 2316 tartuntaa. Kansalaiset ei viis välitä koronasta.

David Lindgren on mestarilaulaja

David Lindgren on yksi suurista ruotsalaisista suosikeistani, toinen on Peter Jöback ja kolmas on Tommys Körberg. Tykkään enempi miesten laulusta kuin naisten 'kirkumisesta'. Carola Häggkvistiä eikä Loreeniakaan en edes kestä kuunnella.

David Lindgren ei ole vielä ehtinyt saada kansainvälistä tunnustusta kuten nämä kaksi muuta ovat saaneet.  Mutta David on vielä nuori joten hän ehtii vielä.

Jöback ja Körberg ovat molemmat esiintyneet Brodwaylla ja myös Radio Musik City Hallissa Lontoossa.

 

Lopuksi vielä Peter Jöbackin kaunis laulu Tukholmasta. Itku pääsee kun kuulen tämän. Me paikallispatriootit rakastetaan lauluja Tukholmasta.

 

Kävelyllä Södermalmilla

 Österlånggatan Gamla Stan

Tässä tulee liuta You Tube videoita aiheesta kävelyllä Tukholmassa. Nyt pandemian ajalla kun ei voi muuta tehdä kuin kävellä kortteleja ympäri ja odottaa parampia aikoja. Parhaillaan tartuntoja on Ruotsissa noin 5000 päivässä ja noin 40 kuolee päivittäin. Viruksia ei pytsytä tainnuttamaan. Tätä on vaan kestettävä. Ei hyvältä näytä. Mutta pandemia on meidän kaikkien vastuulla. 

Österlånggatan

Voihan itku

Aika on kulunut ihmeen nopeasti, kaikesta huolimatta. Maailma on kamalassa tilanteessa ja Euroopassa on melkein kaikissa maissa enempi tartuntoja nyt kuin keväällä ensimmäisen tartunta-aallon aikana. Ruotsissa ei  ole luultu että me voitaisiin saada uusi aalto, vaan on luultu että me saadaan suuri piikki nyt syksyllä. Tartunnat Ruotsissa olivat hyvin alhaalla kahden kuukauden ajan, mutta nyt kahden viikon aikana tartunnat nousivat yhtäkkiä korkealle, mutta kukaan ei osaa sanoa onko tämä toinen aalto, vaiko vain se odotettu iso piikki. 

Katarinan kirkko

Ruotsissa on kuollut melko paljon vanhenpaa väkeä koronaan, ja se johtuu suurimmalta osalta siitä ettei meillä oel rajoituksia, vaan kaikki saa luvan lähteä ulos hoitamaan asioitaan. Keväällä kuoli runsaasti viimeisimmillään olevia vanhuksia hoivakodeissa. Sitten saatiin ne tartunnat loppumaan, mutta nyt on taas päässyt tartuntoja henkilökunnan mukana hoivakoteihin. Vanhusten kodinhoidossa on tullut lisää tartuntoja, mutta eniten tartuntoja on yliopistoissa, korkeakouluissa ja lukioissa. Urheilipiireissä on alkanut esiintyä runsaasti tartuntuntoja, varsinkin joukkueurheilu lajeissa.

Säät ovat suosineet Tukholmassa

Italiassa on tilanne vielä pahempi kuin Ruotsissa, vaikka ensimmäinen aalto oli Italiassa jo kauhea. Melko kamala se oli Ruotsissakin. Italiassa jatkuu hätätila ainakin vuoden loppuun saakka.

Mosebacke, syksy on tullut yhtäkkiä

Voihan itku. Ihmiset ovat väsyneet pandemiaan ja mielenterveys on suuressa vaarassa. Olen huomannut että oma mielialani on muuttunut. Saan kyllä ajan kulumaan, siinä ei ole ongelmaa. Tätä jatkuu vielä ainakin ensi kesään saakka ja se tieto masentaa. 

Kesän viimeiset kukat

Toivotan kärsivällisyyttä kaikille ympäri maapalloa.

Kävelyllä Östermalmilla

Finanssimaailman rikkaat ovat todella rikkaita ja elävät kuin keisarit. Täällä Östermalmilla on luksusauntoja, joissa Ruotsin eliitti asuu.

Gustav Adolfs torg

Gustav Adolfs torg/Gustav Adolfin tori

Tori sijaitee Normalmilla, Tukholman keskustassa. Tori on Tukholman kauneimpia toreja, mitä tulee sen sijainnille ja toria ympäröiviin raknnuksiin. Malmössä, Helsingborgissa ja Göteborgissa sijaitsee myös samanniminen tori. Torit ovat saaneet nimensä kuningas Gustav II Adolfin mukaan.

Kuvassa vasemmalla näkyy Medelhavsmuseet/Välimeren museo, mikä on alun perin marsalkka Gustav Hornin palatsi. Mielenkiintoinen museo mihin on ilmainen sisäänpääsy. Museossa sijaitsee suosittu kahvila nimeltä Bagdad café. Museosta olen tehnyt postauksen täällä. 

Kuvassa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1917. Rakennuksessa sijaitsi pankki nimeltä Sveriges Privata Centralbank, jonka rakennutti tirehtööri Johan Oscar Rydbeck.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään puolustusministeriö. Valtavan suuri Galleria niminen ostoskeskus sijaitsee ministeriön takana, Jakobsgatanilla. IKEAn myymälä on heti ensimmäisenä sisäänkäynnin jälkeen. Galleriasta ei puutu mitään. 

Sisäänäkäyntejä tähän valtavan isoon rakennuskompleksiin on useilta kauduilta. Myös Sergels Torgetin torilta pääsee suoraan Galleriaan. Hamngatanilla on pääsisäänkäynti. Rgeringsgatanin puolelta pääse myös metroon ja Galleriaan. Siinä on pari hampurilasravintolaa ja mukava kahvila nimeltä Pâtisserie, missä saa myös herkullisia kevyitä ruokia.

Tämän kauemmaksi ei tarvitse lähteä shoppailemaan. Osa Galleriasta sijaitsee maan alla ja sieltä pääsee Sergels Torgetille, Hamngatanille, Rgeringsgatanille ja Jakobsgatanille, metroon ja päärautatieasemalle maan alitse.

Galleria kompleksissa sijaitsee myös Tukholman modernein hotelli Hotel At Six, Brunkebergstorg 6. Hotellin omistaa norjalainen Peter Stordalen, joka on asunut hotellin yläkerroksessa hotelli-sviitissä jo useamman vuoden. Hän omistaa myös osan Ving, Spies, Tjäreborg, Globetrotter matkatoimistoista ja lentoyhtiö Sunclass Airlinesta.  Hän omistaa 212 hotellia Pohjoismaissa, joista suurin osa sijaitsee Norjassa ja Ruotsissa.

Ja jos nyt ei tämä vielä riitä niin voin poiketa Hamngatanin toiselle puolelle niin sieltä aukeaa toinen shoppailun paratiisi, muun muassa MOOD-galleria, missä kannattaa käydä myös ruokailemassa. Monta korttelia vain shoppailua varten ja iso korkeatasoinen tavaratalo NK sen lisäksi. Kaiken keskellä sijaitsee Biblioteksgatan, minkä varelta löytyy kaikki suuret muotihuoneet. Shoppailu alue jatkuu Stureplanille saakka, mistä löytyy Sturegallerian luxusostoskeskus.

Tällä alueella maan alla sijaitsee autoteitä ristiin rastiin, mitkä ei ole tarkoitettu yleiseen käyttöön. Erilaiset tavarkulejtukset, poliisit, ambulanssit, paloautot ja vastaavat saa käyttää maanalaisia tunneliteitä. 

Siellä maan allaa on sairaalakin, mikä on varustettu katastrofi tilannetta varten leikkaussaleineen ja poimmisuojineen. Klaran kirkon alla on atomisuoja. Sergels Torgetin torin alla on valtavan suuri pommisuoja, minne mahtuu koko eduskunta. Teitä on useita kilometrejä ja sieltä pääsee hätätilassa ulos kaupungistakin. Ministeriöt, kuninkaan linna ja monet virastot on liitetty enempi tai vähempi salaiseen maanalaiseen tieverkostoon. On siellä pommsuojia siviileillekin alueella asuville ja töissä käyville.

Koko tällä alueella on useita ovia, ja myös salaisia luukkuja joista pääsee maan alle. Siellä maan alla kulkee myös Klaratunneli, mitä kautta kuorma-autot kuljettaa tavaraa eri kohteisiin. Siellä on paikka paikoin myös maanalaisia parkkipaikkoja, esimerkiksi eduskuntalaisille, hallitukselle ja pankkivirkialijoile ja ministeriöissä töissä käyville. 

Taustalla Ulkoministeriö, entinen Perintöruhtinaan palatsi

Palatsi rakennettiin vuosina 1783–1794 kuningas Kustaa III:n sisaren prinsessa Sofia Albertinan residenssiksi. Suunnittelijana oli arkkitehti Erik Palmstedt. 

Gustav II Adolfin palatsista löytyy myös kuinkaan neljän sotakaverin portretit, Johan Banér, Lennart Torstenson, Carl Gustav Wrangel ja Hans Ghristoff Köningsmark. 

Patsaan juurella seisoo myös Axel Oxenstierna ja hänen vieressä istuu Clio, kreikkalainen sankarirunouden muusa.

Siihen aikaan pankkeja syntyi kuin sieniä staeella ja pankkeja avattiin jopa maaseudulle. 

Ensimmäisen pankin Ruotsiin avasi kuninkaan luvalla liivinmaalainen Johan Palmstruch vuonna 1656. Pankista kehittyi maailman ensimmäimen valtionpankki. Pankin nimi oli Stockholms Banco ja pankki oli myös maailman ensimmäinen pankki, mikä pani liikenteeseen paperirahaa.

Liivinmaa käsitti nykyisen Etelä-Viron ja Pohjois-Latvian. Skasalaiset perustivat vuonna 1201 Rigan kaupungin ja tanskalaiset Tallinnan, minkä nimi silloin oli Revel tai Reval. Vuosina 1558–1582 Liivin sodassa alueesta taistelivat Ruotsi, Venäja, Tanska ja Puola-Liettua.

Rydbeck oli osakas Kreugerkonsernissa, minkä pääomistaja oli Ivar Kreuger. Kreuger oli ruotsalainen, joka asui aivan pankin lähettyvillä Tulitikkupalatsissaan, Västar Trädgårdsgatan 15. Hän loi imperiuminsa tulitikkuteollisuudella kahden maailmansodan välisellä ajalla ympäri Eurooppaa. Hän oli sen ajan rikkaimpia miehiä maapallolla. Kreuger syntyi Kalmarissa varakkaan pankkiirin Ernst August Kreugerin lapseksi. Koulussa hän oli lahjakas, hyppäsi kaksi luokkaa yli. Hän pääsi jo 16-vuotiaana opiskelemaan Tukholmaan Kuninkaalliseen teknilliseen korkeakouluun, jossa hän suoritti kaksi insinöörin tutkintoa, vain 20-vuotiaana. 

1900-luvun alussa Ivar Kreuger oli töissä insinöörinä seitsemän vuotta Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Etelä-Afrikassa. Palattuaan Ruotsiin Kreuger perusti vuonna 1908 rakennusyrityksen Kreuger & Tollin yhdessä ystävänsä insinööri Paul Tollin kanssa. Kreuger & Toll rakennutti muun muassa Tukholman Olympiastadionin, Tukholman kaupungintalon, tavaratalo NK:n pääkonttorin ja Tulitikkupalatsin, mistä tuli sen ajan upein asunto ja konttorirakennus. Tulitikkupalatsi sijaitsee vain kiven heiton päässä Gustav Adolfin torilta, Västra Trädgårdsgatan 15.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Kapitel 8, firma mikä tarjoaa konttori-ja kokoustiloja käyttöön sekä juhlahuoneiston erikoisia tapahtumiaa varten. Rakennuksessa on korkeatasoinen 'treeniklubi', klubi mihin ei kuka vaan pääse jäseneksi.

Rakennus on vieläkin Tukholman upeimpia.

Kreuger perusti 1917 Svenska Tändsticks AB:n, josta tuli maailmanlaajuinen yritys ja Euroopan tulitikkumarkkinoilla lähes monopoli. Yritys sulautettiin Kreuger & Tolliin, ja Kreuger perusti Yhdysvalloissa uuden yrityksen nimeltä International Match Corporation, joka hallitsi lähes koko maailman tulitikkukauppaa. 

Kreugerin omaisuus oli huippuaikoina 20 miljardia Ruotsin kruunua, vuoden 2000 valuuttakurssin mukaan 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Laman vuosina hänen pankkinsa myönsivät neljän miljardin kruunun lainoja.

Vuonna 1932 kiersi huhu, että Kreugerin omistamien yritysten taloustilanne horjui. Kreuger & Toll oli huomattava yhtiö Wall Streetillä. Samana vuonna se hakeutui konkurssiin. Ivar Kreuger löydettiin 12. maaliskuuta 1932 kuolleena vuoteestaan Pariisin asunnostaan. Hän oli ampunut itsensä välttääkseen oikeudenkäynnit.

Gustav II Adolf (1594-1632)

Tori on saanut nimensä kuningas Gustav II Adolf:in mukaan, jota pidetään  maapallon kaikkien aikojen suurimpana sotapäällikönä. Häntä kutsutaan Pohjolan leijonaksi. Gustav II Adolf eli 1600-luvulla ja istui kuninkaan virassa 21 vuotta, mikä on melko pitkä aika Ruotsin kuninkaiden parissa.

  

Kunigas Gustav II Adolf oli hallitsija Ruotsin suurvallan ajalla (1611-1721). Mutta se oli kuningas  Erik XIV aloitti Baltian laajentumisen lähettämällä armeijan Viroon Revalin kaupungin pyynnöstä. Suuren Pohjoissodan päätyttyä Nystadin/Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721 Ruotsin suurvaltakausi päättyi muodollisesti. 

Ymmärtäähän sen että Ruotsilla on vieläkin huono omatunto vallotuksista, vaikka siihen aikaan tuo oli aivan normaalia toimintaa. Ruotsi tuntee määrättyä vastuuntuntoa ja suojelua vieläkin Suomesta ja Baltian maista. Baltialaiset ei kanna kaunaa Ruotsia kohtaan, päinvastoin. Suomessa taas esiintyy paljon katkeruutta Ruotsia kohtaan vieläkiin. 

Nykyinen kuningas Carl XVI Gustav on toki istunut kaikista kauimman ajan Ruotsin kuninkaista, kokonaista 45 vuotta. Mutta nyt modernilla ajalla ei ole ollut sotia. Ruotsihan kuuluu niitten maitten joukkoon, joka on sotinut eniten tällä maapallolla. Ruotsi on sotinut muun muassa 14 kertaa Venäjän kanssa ja 13 kertaa Tanskan kanssa. Ruotsi oli myös yksi aktiivisimmista maista Ranskan rinnalla 30-vuotisessa sodassa Habsburgien valtaa vastaan.

Nämä Gustav II Adolfin sotavarustukset löytyvät Tukholman linnasta, Livrustkammaren. Gustav II Adolf oli ensimmäinen Ruotsin kuninkaista joka sai kaksi nimeä. Gustavin  isosiän Gustav Vasan nimestä ja Adolfin äidin isän nimestä, Holstein-Gottorpin ensimmäisen herttuaan mukaan. Hänen kaksi sisarustaan sai myös kaksi nimeä, Maria Elisabeth ja Karl Filip. Karl Filip oli jopa ehdolla Venäjän tsaariksi sekasorron aikana vuosina 1611-1613. Karl Filip syntyi Revalin linnassa nykyisessä Tallinassa, silloisessa Revalissa ja kuoli 21 vuotiaana Narvassa. Karl ehti mennä salaa naimisiin vastoin äitinsä suostumusta aatelisneiti Elisabeth Ribbingin kanssa ja he saivat tyttären nimeltä Elisbateh Carlsdotter (Gyllenhielm).

Gustav II Adolf (1594-1632) oli kuningas Kaarle IX:n ja kuningatar Kristina Holstein-Gottorpin poika. Koska äiti puhui saksaa niin pikku Gustav Adolf sai myös opetella ruotsin kielen lisäksi puhumaan saksaa. Myöhemmin hän oppi myös hollantia, ranskaa, italiaa ja latinan kieltä. Hän oli Ruotsin kuningas suurvallan aikakauden alussa, vuosina 1611–1632. Kun Gustav nousi valtaistuimelle, hän peri isältään kolme erilaista sotaa, jotka hänen oli lopetettava. Sota Tanskaa, Venäjää ja Puolaa vastaan. 

Gustav II Adolf sai vaimonsa Maria Eleonora Brandenburgilaisen kanssa kaksi lasta, Kristina ja Gustaf. Kirstinasta tuli hallitseva kuningatar ja sodat senkuin jatkuivat. Mutta Kristina kääntyi katolliseen uskoon ja muutti Roomaan, jossa hän eli kuolemaansa saakka. Kristina on haudattu Roomassa Pyhän Pietarin basilikan kryptaan. Hänen vieressään lepää edesmennyt puolalaista alkuperää oleva paavi Johanns Paavali II. 

Kuninkaan poika Gustaf oli nimeltään Gustaf Gustafsson af Wasaborg. Hän oli vapaaherra, kreivi ja valtioneuvos. Hän sai Uudenmaan Suomessa omaksi kreivikunnakseen vuonna 1646 kuolemaansa saakka vuoteen 1653. Gustaf oli avioliiton ulkopuolella syntynyt poika, joten hänestä ei voitu tehdä kuningasta. Gustaf kasvoi isänsä veljen Carl Carlsson Gyllenhielmin luona, joka oli myös puolestaan avioliiton ulkopuolella synytynyt kuningas Karl IX:n poika, joka oli kymmenes kuningas Gustav Vasan lapsista.

Gustav II Adolf on kuitenkin yksi eniten arvostetuista Ruotsin kuninkaista yhdessä Gustav Vasan kanssa, nähtävästi siitä syystä että hän soti  koko kuninkaana olonsa ajan Ruotsin suurvallan ja isänmaan puolesta. Nykyään ruotsalaiset häpeävät isänmaan aatetta, mikä on täysin mahdottomuus nykyisessä Ruotsissa. Ei tule kuuloonkaan. 

Sotimisestakin saatiin tarpeeksi, joten neutraali asenne puolustuspolitiikassa on ainoa mahdolinen. Suurin osa ruotsalaisia oppi että isänmaallisuus ja kansalliskiihko ei saa aikaan muuta kuin suurta häpeää. Isäanmaallisuutta kavahdetaan Ruotsissa. 

Nimittäin Gustav II Adolfin ajalla Ruotsista tuli suurvalta. Gustav syntyi Tukholman linnassa ja kuoli sodassa saamiinsa vammoihin. Hänen isänsä oli Gustav Vasan poika, kuninags Karl IX, Kaarle herrtua, kuten häntä Suomessa nimitetään. Karl oli kaksi kertaa naimisissa ja sen lisäksi hänellä oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsiakin. Hänen tyttärestään Kirstinasta tuli seuraava hallitsija. 

 Gustav Adolfs torg, vuonna 1915

Keskelle toria pystytettiin kuningas Gustav II Adolfin ratsupatsas. Ranskalainen Pierre Hubert L'Archevêque yhdessä Johan Tobias Sergelin knssa veistivät patsaan vuonna 1793. Sokkeli valmistettiin vasta muutama vuosi myöhemmin. Sokkelissa on kuvattu neljä kuninkaan komentajaa 30-vuotisessa sodassa, Lennart Torstenson, Carl Gustav Wrangel, Johan Banér ja Hans Christopher von Köningsmark. Alunperin oli tarkoitus että sokkelissa kuvattaisiin vain Bernhard av Sachsen-Weimar, mutta kuningas Gustav III vastusti ideaa.

Gustav II Adolfin tori sijaitsee Norrmalmin kaupunginosassa, Tukholman keskeisimmällä paikalla, alueella johon on kasaantunut suurin osa Ruotsin valtiollisesta vallasta ja myös taloudellisesta vallasta. Tukholman kuninkaallisesta linnasta kulkee Norrbron silta suoraan Gustav II Adolfin torille.

Tori sijaitsee Itämeren lahden rannalla. Merialuetta kutsutaan nimellä Strömmen tai Stockholms Ström ja rantakadun nimi on Strömgatan ja silta Helgeandsholmenin saarelle ja Gamla Staniin on nimeltään Norrbron. Strömgatanin katu kulkee useitten mielenkiintoisten historiallisten rakennusten ohitse, kuten Kuninkaallinen Oopera, Arvfurstens palats/Perintöruhtinaan palatsi, Sagerska huset, Adelwärdska huset ja Rosenbad.

Rakennusten takana kulkee Fredsgatan, minkä varrella sijaitsee muun muassa Kungliga Akademin för de fria konsterna/Konstakademin, Sosiaalihallitus (ja sen takana lukuisia hallintorakennuskia), Medelhavsmuseet, Puolustusminsteriö, ja sen takana suuri Gallerian ostoskekus, minkä alla kulkee kävelyteitä sinne sun tänne ja valtavan paljon myymälöitä ja kahviloita. Alueella sijaitsee erittäin paljon privaatteja taidegallerioita. Itse Gustav Adolfs torget on melko autio ja hiljainen paikka. Tori halutaan säilyttää sellaisenaan.

Norrbron silta johtaa Tre Kronorin kuinkanlinnan edustalta suoraan Helgeandsholmenin saaren kautta Gustav Adolfin torille. Sillan takana seisoo Kuninkaallinen Ooppera ja oikealla eduskuntatalo. Sillan takana häämöttää Gustav Adolfin tori. Katu tuossa on nimeltään Strömgatan. Rakennus vasemmalla on hallituksen rakennus Rosenbad. Pääministeri pääsee maanalaisen käytävän kautta asunolleen Sagerska husetiin. Useimmat Ruotsin pääministerit asuivat omissa kodeissaan pääminsteri Olof Palmen murhaan saakka. Useimmat kulki metrolla, kävellen tai polkupyörällä työpaikalleen. Täällä Ruotsissa ei herrsratella.

Rakennus on eduskuntalo ja sen takana eduskunnan kansliarakennus ja Ruotsin korkeien oikeus. Aikaisemmin (1626-1801) kansliarakennus oli Hänen majesteettinsa kuninkaan kanslia tai lyhuesti sanottina kansliakollegio. 

Arvfurstens palats/Perintöruhtinaan palatsi

Palatsi rakennettiin vuosina 1783–1794 Ruotsin kuningas Kustaa III:n sisaren prinsessa Sofia Albertinan residenssiksi (1753-1829). Sofia oli viimeinen Oldenburgins sukuun kuuluva henkilö Ruotsissa. Hän oli kuinags Adolf Fredrikin tytär.  Hänen äitinsä oli kuniningatar Lovisa Ulrika. Kahdesta  hänen veljistään tuli kuninkaita, Gustav III ja Karl XIII. Hänellä oli kolmaskin veli  nimeltä Fredrik Adolf, joka toimi armeijassa, eikä ksokan mennyt naimisiin. Sofia ei myöskään avioitunut van hän muttii Saksaan Quedlinburgiin ja siellähänestä tuli luostarin abbedissa. Suurin osa kaupungista ja myös luostari ovat Unescon kultturiperinnelistalla.

Paikalla oli aiemmin sijainnut sotamarsalkka Lennart Torstensonin (1603-1651) rakennuttama niin sanottu Torstensonin palatsi. Torstenson oli kreivi ja sotameis. Hän oli yksi kuinnags Gustav Adolfin kenraaleista ja marsalkoista ja hän on kuvattu torin keskellä seisovassa patsaassa. Torstenssonilla on hautakappeli kuinkaallisessa hautauskirkossa Riddarholmin kirkossa.

Kungliga Operan, Gustav Adolfs Torg 2

Oikealla puolella Kungsträdgården/Kuninkaanpuisto ja vasemalla puolella Gustav Adolfs Torg. Operan edustalla on bussipysäkki, missä pysähtyy bussit 57 ja 65.

Kungliga Operan avattiin jo vuonna 1773. Teatterissa esitetään opperaa ja balettia. Tämä rakennus toimii myös kotina Kuninkaalliselle Baletille ja  Kuninkaalliselle Hovkapellet'ille sekä Kuninkaalliselle Oopperan kuorolle.

Gustav III

Kungliga Operan oli alunperin nimeltään Gustavianska operhuset ja se rakennettiin kuningas Gustav III:n (1746-1792) aloitteesta. Gustav III rakasti teatteria ja oopperaa, sekä taidetta ja kulttuuria ylipäätään. Hän syntyi Gottorp-Holsteinin sukuun isänsä kuningas Gsutav IV Adolfin mukaan, joka myös syntyi Gottorpin linnassa. Nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe syntyi ja kasvoi myös Gottorpissa. Gottorp sijaitse nykyään Saksan alueella, hyvin lähellä Tanskan rajaa. Linna on Gottorp-Holsteinin hallitsijasuvun kotipaikka. Gustav III oli Katarina Suuren serkku. 

Nykyinen Kuinkaallinen Oppera seisoo samalla paikalla kuin Gustavianska Operahuset seisoi aikoinaan. Kuningas Gustav III tapettiin tässä opperatalaossa vuonna 1792. Huone jossa murha tapahtui on säilytetty, ja muuten uusi oppertalo on rakennettu sen entisen päällee. Oopperataloa kuitenkin käytettiin sata vuotta, kunnes kuningas Oscar II päätti rakennuttaa uuden oopperatalon samalle paikalle.

Pääministerin asuto vasemmalla 

Vasemmalla halltuksen rakennus Rosenbad, sen vieressä Adelwärdska huset ja rakennsuten välissä kulkee Drottingatanin katua Heti kadun varella oikella sijaitsee ihana italialainen ravintola Panini Internazionale. Heillä on yhteistyötä Espresso House kahvilan kanssa, mikä saattaa monen mielestä olla Tukholman paras kahvilaketju. Tukholmasta löytyy 26 Panini myymälää!

Adelwärdska huset on kuulunut Ruotsin ainoalle baroonisuvulle, jotka omistaa Ruotsin suurimman aateliskartanon Åtvidabergissä, Adelsnäs. Perhellä on 85 huonetta missä tila riittää.

Davidsonska huset

Porfessori David Davidsonin (1854-1942) perheen kotitalo. Hän oli juutalaista sukua ja kuten useimmat tukholmalaiset juutalaiset, niin perheellä oli varaa. Blasieholmenilla ja Normalmilla ylipäätään asui runsaasti rikkaita juutalaisperheitä. 

Davidson opiskeli pitkään. Harva tukholmalainen on luultavasti koskaan opiskellut niin plajon kuin Davidson, ja harvalle on jaettu niin paljon kunniaa ja kuin Davidsonille.  Hän teki ulkomaan matkojakin. Hän toimi taloudellisena neuvonantajana monelle firmalle ja ykistyisperheillekin. Hän sai kuninkaalta Nordetjräna kunniamitallin kahtena eri vuotena. 

Ruotsissa käyteään harvoin nimitystä paltsi vaan sen sijan käyetään nimitystä huset. Davidsonin asuinrakennus oli kuitenkin niin promea että sitä halutaan kustua palatsiksi. Pohjakerroskessa sijaitsee Handelsbankenin pääkonttori. Rakkennsu on vieläkin Handelsbankenin omituksessa.

Danmarks hus/Tanskan talo, siis Tanskan suurlähetystö

Pyhän Jakobin kirkko oikealla.

S:ta Maria Magdalenan kirkko

S:ta Maria Magdalena/Maria kyrka /Sankta Maria Magdalenan kirkko,

 Hornsgatanin ja Bellmansgatanin risteyksessä, Södermalmilla,

 vain 200 metriä Sluessenilta länteen päin

S:ta (=Sankta) Maria Magdalena kirkko on Tukholman vanhimpia kirkkoja, ollut toiminnassa jo vuodesta 1350 lähtien. Tarvittiin hautauskirkko ja -kappeli alueelle. Rakennus on kulttuurimuistomerkki. Kirkko peruskorjattiin vastikään sisältä ja ulkoa. Peruskorjaukset ja kirkon puhdistus kesti 15 kuukautta, mutta valmista tuli sopivasti jouluksi 2016.

Italiassa sana pyhä=santa, Ruotsissa Sankt kun on kyse miehistä ja se kirjoitetaan S:t ja Sankta kun on kyse naishenkilöistä. Sankta kirjoitetaan usein miten S:ta. Sankte Per=pyhä Pietari, vain Pyhän Pietarin nimen yhteydessä käytetään sanaa Sankte.

S:ta Maria Magdalenan kirkko on yksi 43:sta Tukholman kirkoista, jotka ovat suojattuja kulttuurimuistolain perusteella. Kirkon nykyiselle paikalle rakennettiin hautauskappeli 1350-luvulla kuningas Magnus Erikssonin (1319-1364) aloitteesta ja paavi Paavi Klemens VI:n luvalla. Magnus Eriksson oli toinen Mauno Ladonlukon pojista. Nimi Capella Pyhä Maria Magdalenan kappeli sai nimensä Maria Magdalenan mukaan, joka kiiruhti pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle ja tapasi ylösnousseen Kristuksen.

Viisisataa Gustav Vasan taitavinta ruotsalaista sotilasta piiloutui kappeliin, ja Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II:n sotilaat lähtivät kaupungin keskustasta kohti Södermalmia. Ehkä juuri siitä syystä teki Gustav Vasa Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527 päätöksen kappelin purkamiseksi. 

Kristian II:ta kutsuttiin nimellä Kirstian tyranni ja hän toimi koko Kalmarin Unionin kuninkaana vuosina 1513-1523. Hän yritti lopettaa kapinamielisyyden Ruotsin aateliston ja kansan keskuudessa Tukholman verilöylyllä, mikä johti Ruotsin vapaussotaan, jossa Ruotsi irtautui lopullisesti Kalmarin unionista. Tämän epäonnistumisen jälkeen hänet syrjäytettiin pian myös Tanskan ja Norjan valtaistuimilta. 

Mutta Gustaa Vasan poika Johan III/Juhana III aloitti uuden kirkon rakentamisen vanhan kappelin puretuille jäjille vuonna 1588. Hän oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana itse otti itselleen vuonna 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.

 Vuonna 1676

Nicodemus Tessin vanhempi ja nuorempi, Ruotsin tunnetuimmat ja maineikkaimmat barokin edustajat antoivat kirkolle barokin tyylin mukaan kapean tornin, jonka Tessin oli pystyttänyt vuonna 1676, "ehkä kaunein Tukholman omistama torni ”, mikä sai seistä paikalla vain 83 vuotta.

Södermalmilla syttyi 19. heinäkuuta 1759 tuhoisa tulipalo. 300 taloa tuhoutui ja kirkko kärsi pahasti tulipalosta. Korjaustehtävät uskottiin superintendentti Carl Johan Cronstedtille, joka onnistui saamaan työnsä valmiiksi kirkon vihkimistä varten 23. toukokuuta 1763. Taitavasti ja kunnioittavasti hän on pystynyt säilyttämään Tessinien arkkitehtuurin luonteen.

Ruotsi oli ja on vieläkin jakautunut luokkayhteiskunta, vaikka luokkaeroista ei pidetä minkäänlaista ääntä. Ruotsissa on tähän jo totuttu satojen vuosien aikana. Ruotsi on demokratia ja ehkä maapallon vahvin ja vankin demokratia ja ihmisten tasa-arvo on korkalle arvostettu Ruotsissa. Kaikesta huolimatta on olemassa yläluokka, mikä elää omissa oloissaan eikä häiritse ketään, eikä tee numeroa itsestään. He jopa pukeutuvat kuten muutkin sulautukaseen joukkoon, jos heidän on pakko lähteä ihmisten ilmoille asioimaan. 

Kun syventyy asiaan niin huomaa, että yläluokka on jo kauan osallistunut yhteiskuntahyödylliseen toimintaan, hyväntekeväisyydestä työnantajiin. Tämän ovat aina politikotkin tienneet ja he saavat kiittää yläluokan hyväsydämisyyttä ja asennetta kansalaisia ja valtiota kohtaan. Kansalaiset ovat jo monissa sukupoulvissa melkein tuhannen vuoden aikana hyväksyneet tämän, eikä kukaan ole valittanut. Heidän polittiset oikeudet ja etuisuudet poistettiin yhteistuumin ilman sisällisotaa tai riitaa ylipäätään. 

Ruotsalaiset eivät myöskään koskaan ilmaise kateellisuutta. Verojakin nämä rikkaat aateliset maksavat suuret summat mukisematta. Kaikki aateliset ei halua enää olla aatelisia, eivätkä he ole välttämättä rikkaitakaan. Ilman meidän yläluokkaa ei Ruotsi olisi taloudellisesti rikas ja vakaa valtio. He ovat kansankodin tukipylväitä ja elävät sen mukaan. Niin se vaan on.

WHO ihmetteli sitä että Ruotsilla on ollut oma strategiansa pandemiassa ja että Ruotsi on selvinnyt pandemian lävitse hyvin. Paikallisia tartuntaryppäitä tulee esiintymään vielä siellä täällä alueilla, missä ei tartuntoja juuri ole ollut. WHO sanoo myös ettei Ruotsin malli sovi monillekaan muille maille, sillä Ruotsin malli vaatii perusteellista, syvää ja vanhvaa luottamusta kansalaisten ja virkamiesten sekä hallituksen välillä. Kansa on kuunnellut päättäjiä, eikä ole valittanut, vaan luottanut valtion asiantuntijoihin. 

Onneksi Ruotsissa on ollut jo ikuiset ajat luottamus päättäjien ja kasalaisten välillä. Demokratia on toiminut erittäin hyvin. Ruotsissa ei lakkoilla eikä riidellä. Päätökset saadaan sujumaan lyhyen ja ytimekkään konsensuksen voimin. Muutoksia ja parannuksia tehdään melkein liukuhihnalla. Ei ihme että kansalaiset luottavat päättäjiinsä. 

Kansalaiset ovat yrittäneet elää suositusten mukaan ja onnistunet siinä melko hyvin. Hallitus laati syysbudjetin, 105 miljardia rkr, missä kaikki kansalaiset, firmat ja yritykset sekä hvyinvointi yhteiskuntakin saavat huomattavia parannuskia oman osansa pandemia elvytyksessä ja lisää kevätpudjetissa ensi vuoden puolella. Hallitus lupasi silti että jo ensi vuonna on nousee budjetti taas plussan puolelle, kuten valtion budjetti on melkein  kaikkina vuosina. 

Ruotsissa on vieläkin 651 aatelissukua, joilla ei enää ole valtaa, mutta useimmat suvuista kuitenkin omistaa linnoja, palatseja, herraskartanoita, maatiloja ja metsää. He saavat luonollisestikin pitää omaisuutensa ja maksaa veroja kuten kaikki muutkin kansalaiset. Jopa kuningas ja hänen perheensäkin maksavat veroja, sillä he omistaa osakkeita ja kiinteistöjä. 

Se oli vuonna 1280 kun Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko joka herrainpäivillä Alsnön palatsissa Aldelsön saarella antoi asetuksen, minkä mukaan talonpojille jaettiin erikoisoikeuksia. Alsnön sääntö lupasi verovapauden ratsupalvelusta eri herrojen palveluksessa suorittaville talonpojille. Näin hän sitoi palvelussuhteella kuningaskuntansa ylimykset itseensä. 

Tämä johti sääty-yhteiskuntaan paljon myöhemmin. Periaate oli, ratsupalvelus tai veron maksaminen. Perinnöllistä säätyjärjestelmää ei muodostunut vielä satoihin vuosiin. Ratsupalvelus piti suorittaa henkilöhtaisesti ja 'karsinnat' suoritettiin vuosittain. Varsinaista aatelia ei siis ollut, mutta todellisuudessa monet rälssisuvut suorittivat ratsupalvelusta sukupolvesta toiseen. Rällssisukuihin kuului ruotsalaisia ja saksalaisia.  

Rälssi/frälse tarkoittaa erioikeuksia (ensi sijassa verovapautta), jotka katolinen kirkko ja maallinen ylimystö hankkivat itselleen. Rälssiksi kutsutaan myös kaikkia niitä, jotka nauttivat tätä vapautta. Historiantutkimus puhuu rälssisäädystä, rälssiluokasta tai rälssimiehistä varsinkin keskiajan yhteydessä. 1500-luvulla maallinen rälssi muuttui aatelissäädyksi. Moni maallista rälssiä edustava keskiajan rälssimies oli asemies, joista pieni osa lyötiin ritariksi, siis aatelisiksi.  

Rälssisääty syntyi Suomessa Ruotsin vallan myötä 1200–1300-luvuilla. Useissa ruotsalaisissa attelis- ja rälssisuvuissa esiintyy runsaasti ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Osa syntynyt ulkomailla ja osa mennyt naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Kuninkaalliset ovat aina menneet naimisiin ulkomaalaisten kanssa. Ruotsissa  on sanonta ettei Ruotsissa ole ainoatakaan henkilöä jolla ei olisi ulkomaalainen tausta. 

Ruotsi on ollut monikansallinen valtio jo keskiajalta lähtien, mutta maahanmuutto on noussut huomattavasti maailmansotien jälkeen, kun alkoi tulla pakolaisia suurissa määrin. Nyt juuri on Ruotsi muuttanut maahanmuutto sääntöjään, taas kerraan. Ne on nyt eduskunnassa hyväskyttävänä. Ruotsi ei aio ottaa paljoakaan pakolaisia maahan, vaan nyt on toisten vuoro, sanoo pääministeri. Sen sijaan pandemian laannuttua voi Ruotsi alkaa häättämään maasta pois pakolaisia, joiden tilapäinen kolmevuotinen  oleskelulupa on päättynyt.

Hyvin monet lääkärit ja sairaanhoitajat ovat ulkomaalaisia nykyään. Kävin juuri vuositarkastuksessa ja sain tavata italialaisen lääkärin. Vuosi sitten kiinalaisen lääkärin, sitä edellinen vuosi omanilaisen lääkärin. Kiinalaisen kanssa oli hieman hankalaa, koska kiinalaisten asenne on niin täysin erilainen kuin ruotsalaisten. Hän juoksutti minua erilaisissa tutkimuksissa, eikä löytynyt mitään. Mutta toisaalta on hyvä kun tehdään tutkimuksia. Ruotsissa lähetetään terveyskeskuksista liiankin herkästi lisätutkimuksiin. 

Täällä voi lääkärit lähettää niin julkiselle kuin yksityiselle puolelle, koska he tekevät yhteistyötä samoilla taksoilla ja yhteisellä tietokannalla. Terveyspalvelut ovat erittäin halpoja. Työttömät ja työttömyystöissä käyvät saa kaiketi kaikki palvelut puoleen hintaan. Kaikilla on varaa olipa kyse mistä vaan.

Sairaaloissakin saa kaikki palvelut leikkauksia ja hoitoja myöten pienellä vuorokausimaksulla. Lapset ja yli 85-vuotiaat saavat kaikki terveyspalvelut ilmaiseksi. Synnytys maksaa vain 10€ per vurokausi ja siihen sisältyy kaikki  keisarileikkausta myöten. Jos haluaa perhehuoneen synnytyslaitokselta, niin silloin se maksaa enempi. Vuoden sisällä ei kenenkään tarvitse maksaa enempää kuin 108 € kaikista tervsypalveluista yhteensä ja lopun vuodesta ilmaiset palvelut. Kaikista reseptilääkkeistä saa alennusta vuoden sisällä ja 220 €:n jälkeen lopun vuotta ilnaiseksi. Lapset saa ilmaiset lääkkeet.

Kaikki muut lääkärit ovat olleet erittäin mukavia ja ranskalaisen lääkärinkin olen tavannut pari vuotta sitten, mutta hän on nyt eläkkeellä. Kieli ei ole ongelma Ruotsissa, sillä ruostinkielen oppii kuka vaan ja pian, jos osaa englantia hyvin ja asuu Ruotsissa vuoden tai pari. Ruotsin kieli on erittäin helppo oppia.

Olen huomannut, että suomalaiset usein luulevat että kuninkaalliset ovat aatelisia, mutta niin ei asian laita ole. Kuninkaalliset ovat omaa sakkiaan, ylitse muiden. Aateliset ovat olleet vain kuninkaallisten 'apulaisväkeä'. Jotkut kuninkaalliset ehkä jopa loukkaantuisiviat, jos heitä kutsutaan aatelisiksi. Noh, ei Ruotsin kuningas sentään loukkaantuisi, hän vaan nauraisi kömmähdykselle.

Taustalla rikkaiden ja merkkihenkilöiden hautakappeleita ja edustalla entinen köyhien hautauspaikka, niin sanottu fattigjord/köyhienmaa.

Täällä S:ta Maria Magdalenan kirkkomaalla näkee vieläkin jäljet entisajan epätasa-arvoisesta yhteiskuntaelämästä. Kirkkomaalle on haudattu rikkaita ja niin sanottuja köyhiä, fattigjorden. Sanonta fattigjorden koski kaikista köyhimpiä, joilla ei ollut varaa tulla haudatuksi kirkkoon tai kirkkohautakammioihin, eikä edes saada arkkua tai kunnon hautapaikkaa, eikä hautakiveä tai ristiä haudalle.  

Useimmilla heillä ei ollut edes omaa asuntoa, vaan he asuivat köyhäintalossa. Köyhimmät haudattiin kirkkomaan perimmäiseen nurkkaukseen ilmaiseksi, eräänlaiseen yhteishautaan, mistä ei jäänyt merkkiäkään henkilöistä jäljelle. Nykyään näillä paikoilla on pensaita tai kukkaisistutuksia.

Sankta Maria Mgdalenan kirkko 1520-luvulla

Jääkauden jälkeisen maanpinnan nousun takia kirkko sijaitsee nykyään noin 200 metriä rannasta.

Kirkon entinen pääalttari myytiin Piteån stadskyrkan kirkkoon jo ennen tulipaloa. Nykyinen alttaritaulu on pariisilaissyntyisen Adrien Louis Masreliezin valmistama. Hän maalasi alttaritaulun 16-vuotiaana. 

C.F. Adelcranz valmisti uruille upean ulkomuodon vuonna 1774. Ehkä Ruotsin upein rokokoo tyylinen luomus.

Kirkossa on kaikki niin viimisen päälle korjattu ja siistitty.

Kastekappelissa seisoo uudempi kastemalja. Se alkuperäinen kastemalja 1600-luvulta säilyi tuliplalossa ja seioo nyt kunniapaikalla. Kuva alla. Kun kappelissa kastetaan, niin kastemaljan eteen sytytetään kynttilä. 

Kastemalja

 Uudempi kastemalja

Saarnastuoli on rokokoon tyylinen, Cronstedt suunnitteli senkin. Carl Johan Cronstedt (1709-1779) syntyi Tukholmassa kreivilliseen sukuun. Hän toimi arkkitehtina ja Kamarikollegiumin johtajana. Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto. Cronstedt on ruotsalaisen kaakeliuunin keksijä.

Hänen isänsä Jakob oli kreivi ja valtuoneuvos. Valtioneuvos titteli on ikivanha titteli 1200-luvulta. Valtioneuvos toimi kuninkaan neuvonantajana. Kuninkailla oli useitakin valtioneuvoksia. Vuodesta 1789 ei Ruotsissa ole enää ollut valtioneuvoksia. Suomessahan on valtioneuvos kunniatitteli, mutta Ruotsissa ei jaeta kunniatitteleitä lainkaan. Ruotsissa ei voi ostaa titteleitä kuten Suomessa.

Ikivanha 'hautakappeli muuri'. 

Oikeassa päädyssä sijaitsee pieni kirkkohuone, jota käyttävät suomalais-ortodoksit ja venäläis-ortodoksit. Täällä olen tehnyt postauksen siitä pienestä kirkosta.

 

Nyt koronapandemian ajalla pidetään hartaushetkiä myös netin välistyksellä. Jumalanpalveluksia on pidetty nyt kesäkaudella kirkon pihalla jos sää sen sallii. Kirkossa on yleensä paljon erilaista toimintaa, mutta korona estää monet tulemasta kirkkoon.