S:ta Maria Magdalena/Maria kyrka /Sankta Maria Magdalenan kirkko,
Hornsgatanin ja Bellmansgatanin risteyksessä, Södermalmilla,
vain 200 metriä Sluessenilta länteen päin
S:ta (=Sankta) Maria Magdalena kirkko on Tukholman vanhimpia kirkkoja, ollut toiminnassa jo vuodesta 1350 lähtien. Tarvittiin hautauskirkko ja -kappeli alueelle. Rakennus on kulttuurimuistomerkki. Kirkko peruskorjattiin vastikään sisältä ja ulkoa. Peruskorjaukset ja kirkon puhdistus kesti 15 kuukautta, mutta valmista tuli sopivasti jouluksi 2016.
Italiassa sana pyhä=santa, Ruotsissa Sankt kun on kyse miehistä ja se kirjoitetaan S:t ja Sankta kun on kyse naishenkilöistä. Sankta kirjoitetaan usein miten S:ta. Sankte Per=pyhä Pietari, vain Pyhän Pietarin nimen yhteydessä käytetään sanaa Sankte.
S:ta Maria Magdalenan kirkko on yksi 43:sta Tukholman kirkoista, jotka ovat suojattuja kulttuurimuistolain perusteella. Kirkon nykyiselle paikalle rakennettiin hautauskappeli 1350-luvulla kuningas Magnus Erikssonin (1319-1364) aloitteesta ja paavi Paavi Klemens VI:n luvalla. Magnus Eriksson oli toinen Mauno Ladonlukon pojista. Nimi Capella Pyhä Maria Magdalenan kappeli sai nimensä Maria Magdalenan mukaan, joka kiiruhti pääsiäisaamuna Jeesuksen haudalle ja tapasi ylösnousseen Kristuksen.
Viisisataa Gustav Vasan taitavinta ruotsalaista sotilasta piiloutui kappeliin, ja Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II:n sotilaat lähtivät kaupungin keskustasta kohti Södermalmia. Ehkä juuri siitä syystä teki Gustav Vasa Västeråsin valtiopäivillä vuonna 1527 päätöksen kappelin purkamiseksi.
Kristian II:ta kutsuttiin nimellä Kirstian tyranni ja hän toimi koko Kalmarin Unionin kuninkaana vuosina 1513-1523. Hän yritti lopettaa kapinamielisyyden Ruotsin aateliston ja kansan keskuudessa Tukholman verilöylyllä, mikä johti Ruotsin vapaussotaan, jossa Ruotsi irtautui lopullisesti Kalmarin unionista. Tämän epäonnistumisen jälkeen hänet syrjäytettiin pian myös Tanskan ja Norjan valtaistuimilta.
Mutta Gustaa Vasan poika Johan III/Juhana III aloitti uuden kirkon rakentamisen vanhan kappelin puretuille jäjille vuonna 1588. Hän oli Ruotsin kuningas vuosina 1568–1592. Hän oli myös Suomen herttua vuosina 1556–1563. Juhana itse otti itselleen vuonna 1581 arvonimen Suomen suuriruhtinas.
Vuonna 1676
Nicodemus Tessin vanhempi ja nuorempi, Ruotsin tunnetuimmat ja maineikkaimmat barokin edustajat antoivat kirkolle barokin tyylin mukaan kapean tornin, jonka Tessin oli pystyttänyt vuonna 1676, "ehkä kaunein Tukholman omistama torni ”, mikä sai seistä paikalla vain 83 vuotta.
Södermalmilla syttyi 19. heinäkuuta 1759 tuhoisa tulipalo. 300 taloa tuhoutui ja kirkko kärsi pahasti tulipalosta. Korjaustehtävät uskottiin superintendentti Carl Johan Cronstedtille, joka onnistui saamaan työnsä valmiiksi kirkon vihkimistä varten 23. toukokuuta 1763. Taitavasti ja kunnioittavasti hän on pystynyt säilyttämään Tessinien arkkitehtuurin luonteen.
Ruotsi oli ja on vieläkin jakautunut luokkayhteiskunta, vaikka luokkaeroista ei pidetä minkäänlaista ääntä. Ruotsissa on tähän jo totuttu satojen vuosien aikana. Ruotsi on demokratia ja ehkä maapallon vahvin ja vankin demokratia ja ihmisten tasa-arvo on korkalle arvostettu Ruotsissa. Kaikesta huolimatta on olemassa yläluokka, mikä elää omissa oloissaan eikä häiritse ketään, eikä tee numeroa itsestään. He jopa pukeutuvat kuten muutkin sulautukaseen joukkoon, jos heidän on pakko lähteä ihmisten ilmoille asioimaan.
Kun syventyy asiaan niin huomaa, että yläluokka on jo kauan osallistunut yhteiskuntahyödylliseen toimintaan, hyväntekeväisyydestä työnantajiin. Tämän ovat aina politikotkin tienneet ja he saavat kiittää yläluokan hyväsydämisyyttä ja asennetta kansalaisia ja valtiota kohtaan. Kansalaiset ovat jo monissa sukupoulvissa melkein tuhannen vuoden aikana hyväksyneet tämän, eikä kukaan ole valittanut. Heidän polittiset oikeudet ja etuisuudet poistettiin yhteistuumin ilman sisällisotaa tai riitaa ylipäätään.
Ruotsalaiset eivät myöskään koskaan ilmaise kateellisuutta. Verojakin nämä rikkaat aateliset maksavat suuret summat mukisematta. Kaikki aateliset ei halua enää olla aatelisia, eivätkä he ole välttämättä rikkaitakaan. Ilman meidän yläluokkaa ei Ruotsi olisi taloudellisesti rikas ja vakaa valtio. He ovat kansankodin tukipylväitä ja elävät sen mukaan. Niin se vaan on.
WHO ihmetteli sitä että Ruotsilla on ollut oma strategiansa pandemiassa ja että Ruotsi on selvinnyt pandemian lävitse hyvin. Paikallisia tartuntaryppäitä tulee esiintymään vielä siellä täällä alueilla, missä ei tartuntoja juuri ole ollut. WHO sanoo myös ettei Ruotsin malli sovi monillekaan muille maille, sillä Ruotsin malli vaatii perusteellista, syvää ja vanhvaa luottamusta kansalaisten ja virkamiesten sekä hallituksen välillä. Kansa on kuunnellut päättäjiä, eikä ole valittanut, vaan luottanut valtion asiantuntijoihin.
Onneksi Ruotsissa on ollut jo ikuiset ajat luottamus päättäjien ja kasalaisten välillä. Demokratia on toiminut erittäin hyvin. Ruotsissa ei lakkoilla eikä riidellä. Päätökset saadaan sujumaan lyhyen ja ytimekkään konsensuksen voimin. Muutoksia ja parannuksia tehdään melkein liukuhihnalla. Ei ihme että kansalaiset luottavat päättäjiinsä.
Kansalaiset ovat yrittäneet elää suositusten mukaan ja onnistunet siinä melko hyvin. Hallitus laati syysbudjetin, 105 miljardia rkr, missä kaikki kansalaiset, firmat ja yritykset sekä hvyinvointi yhteiskuntakin saavat huomattavia parannuskia oman osansa pandemia elvytyksessä ja lisää kevätpudjetissa ensi vuoden puolella. Hallitus lupasi silti että jo ensi vuonna on nousee budjetti taas plussan puolelle, kuten valtion budjetti on melkein kaikkina vuosina.
Ruotsissa on vieläkin 651 aatelissukua, joilla ei enää ole valtaa, mutta useimmat suvuista kuitenkin omistaa linnoja, palatseja, herraskartanoita, maatiloja ja metsää. He saavat luonollisestikin pitää omaisuutensa ja maksaa veroja kuten kaikki muutkin kansalaiset. Jopa kuningas ja hänen perheensäkin maksavat veroja, sillä he omistaa osakkeita ja kiinteistöjä.
Se oli vuonna 1280 kun Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko joka herrainpäivillä Alsnön palatsissa Aldelsön saarella antoi asetuksen, minkä mukaan talonpojille jaettiin erikoisoikeuksia. Alsnön sääntö lupasi verovapauden ratsupalvelusta eri herrojen palveluksessa suorittaville talonpojille. Näin hän sitoi palvelussuhteella kuningaskuntansa ylimykset itseensä.
Tämä johti sääty-yhteiskuntaan paljon myöhemmin. Periaate oli, ratsupalvelus tai veron maksaminen. Perinnöllistä säätyjärjestelmää ei muodostunut vielä satoihin vuosiin. Ratsupalvelus piti suorittaa henkilöhtaisesti ja 'karsinnat' suoritettiin vuosittain. Varsinaista aatelia ei siis ollut, mutta todellisuudessa monet rälssisuvut suorittivat ratsupalvelusta sukupolvesta toiseen. Rällssisukuihin kuului ruotsalaisia ja saksalaisia.
Rälssi/frälse tarkoittaa erioikeuksia (ensi sijassa verovapautta), jotka katolinen kirkko ja maallinen ylimystö hankkivat itselleen. Rälssiksi kutsutaan myös kaikkia niitä, jotka nauttivat tätä vapautta. Historiantutkimus puhuu rälssisäädystä, rälssiluokasta tai rälssimiehistä varsinkin keskiajan yhteydessä. 1500-luvulla maallinen rälssi muuttui aatelissäädyksi. Moni maallista rälssiä edustava keskiajan rälssimies oli asemies, joista pieni osa lyötiin ritariksi, siis aatelisiksi.
Rälssisääty syntyi Suomessa Ruotsin vallan myötä 1200–1300-luvuilla. Useissa ruotsalaisissa attelis- ja rälssisuvuissa esiintyy runsaasti ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Osa syntynyt ulkomailla ja osa mennyt naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Kuninkaalliset ovat aina menneet naimisiin ulkomaalaisten kanssa. Ruotsissa on sanonta ettei Ruotsissa ole ainoatakaan henkilöä jolla ei olisi ulkomaalainen tausta.
Ruotsi on ollut monikansallinen valtio jo keskiajalta lähtien, mutta maahanmuutto on noussut huomattavasti maailmansotien jälkeen, kun alkoi tulla pakolaisia suurissa määrin. Nyt juuri on Ruotsi muuttanut maahanmuutto sääntöjään, taas kerraan. Ne on nyt eduskunnassa hyväskyttävänä. Ruotsi ei aio ottaa paljoakaan pakolaisia maahan, vaan nyt on toisten vuoro, sanoo pääministeri. Sen sijaan pandemian laannuttua voi Ruotsi alkaa häättämään maasta pois pakolaisia, joiden tilapäinen kolmevuotinen oleskelulupa on päättynyt.
Hyvin monet lääkärit ja sairaanhoitajat ovat ulkomaalaisia nykyään. Kävin juuri vuositarkastuksessa ja sain tavata italialaisen lääkärin. Vuosi sitten kiinalaisen lääkärin, sitä edellinen vuosi omanilaisen lääkärin. Kiinalaisen kanssa oli hieman hankalaa, koska kiinalaisten asenne on niin täysin erilainen kuin ruotsalaisten. Hän juoksutti minua erilaisissa tutkimuksissa, eikä löytynyt mitään. Mutta toisaalta on hyvä kun tehdään tutkimuksia. Ruotsissa lähetetään terveyskeskuksista liiankin herkästi lisätutkimuksiin.
Täällä voi lääkärit lähettää niin julkiselle kuin yksityiselle puolelle, koska he tekevät yhteistyötä samoilla taksoilla ja yhteisellä tietokannalla. Terveyspalvelut ovat erittäin halpoja. Työttömät ja työttömyystöissä käyvät saa kaiketi kaikki palvelut puoleen hintaan. Kaikilla on varaa olipa kyse mistä vaan.
Sairaaloissakin saa kaikki palvelut leikkauksia ja hoitoja myöten pienellä vuorokausimaksulla. Lapset ja yli 85-vuotiaat saavat kaikki terveyspalvelut ilmaiseksi. Synnytys maksaa vain 10€ per vurokausi ja siihen sisältyy kaikki keisarileikkausta myöten. Jos haluaa perhehuoneen synnytyslaitokselta, niin silloin se maksaa enempi. Vuoden sisällä ei kenenkään tarvitse maksaa enempää kuin 108 € kaikista tervsypalveluista yhteensä ja lopun vuodesta ilmaiset palvelut. Kaikista reseptilääkkeistä saa alennusta vuoden sisällä ja 220 €:n jälkeen lopun vuotta ilnaiseksi. Lapset saa ilmaiset lääkkeet.
Kaikki muut lääkärit ovat olleet erittäin mukavia ja ranskalaisen lääkärinkin olen tavannut pari vuotta sitten, mutta hän on nyt eläkkeellä. Kieli ei ole ongelma Ruotsissa, sillä ruostinkielen oppii kuka vaan ja pian, jos osaa englantia hyvin ja asuu Ruotsissa vuoden tai pari. Ruotsin kieli on erittäin helppo oppia.
Olen huomannut, että suomalaiset usein luulevat että kuninkaalliset ovat aatelisia, mutta niin ei asian laita ole. Kuninkaalliset ovat omaa sakkiaan, ylitse muiden. Aateliset ovat olleet vain kuninkaallisten 'apulaisväkeä'. Jotkut kuninkaalliset ehkä jopa loukkaantuisiviat, jos heitä kutsutaan aatelisiksi. Noh, ei Ruotsin kuningas sentään loukkaantuisi, hän vaan nauraisi kömmähdykselle.
Taustalla rikkaiden ja merkkihenkilöiden hautakappeleita ja edustalla entinen köyhien hautauspaikka, niin sanottu fattigjord/köyhienmaa.
Täällä S:ta Maria Magdalenan kirkkomaalla näkee vieläkin jäljet entisajan epätasa-arvoisesta yhteiskuntaelämästä. Kirkkomaalle on haudattu rikkaita ja niin sanottuja köyhiä, fattigjorden. Sanonta fattigjorden koski kaikista köyhimpiä, joilla ei ollut varaa tulla haudatuksi kirkkoon tai kirkkohautakammioihin, eikä edes saada arkkua tai kunnon hautapaikkaa, eikä hautakiveä tai ristiä haudalle.
Useimmilla heillä ei ollut edes omaa asuntoa, vaan he asuivat köyhäintalossa. Köyhimmät haudattiin kirkkomaan perimmäiseen nurkkaukseen ilmaiseksi, eräänlaiseen yhteishautaan, mistä ei jäänyt merkkiäkään henkilöistä jäljelle. Nykyään näillä paikoilla on pensaita tai kukkaisistutuksia.
Sankta Maria Mgdalenan kirkko 1520-luvulla
Jääkauden jälkeisen maanpinnan nousun takia kirkko sijaitsee nykyään noin 200 metriä rannasta.
Kirkon entinen pääalttari myytiin Piteån stadskyrkan kirkkoon jo ennen tulipaloa. Nykyinen alttaritaulu on pariisilaissyntyisen Adrien Louis Masreliezin valmistama. Hän maalasi alttaritaulun 16-vuotiaana.
C.F. Adelcranz valmisti uruille upean ulkomuodon vuonna 1774. Ehkä Ruotsin upein rokokoo tyylinen luomus.
Kirkossa on kaikki niin viimisen päälle korjattu ja siistitty.
Kastekappelissa seisoo uudempi kastemalja. Se alkuperäinen kastemalja 1600-luvulta säilyi tuliplalossa ja seioo nyt kunniapaikalla. Kuva alla. Kun kappelissa kastetaan, niin kastemaljan eteen sytytetään kynttilä.
Kastemalja
Uudempi kastemalja
Saarnastuoli on rokokoon tyylinen, Cronstedt suunnitteli senkin. Carl Johan Cronstedt (1709-1779) syntyi Tukholmassa kreivilliseen sukuun. Hän toimi arkkitehtina ja Kamarikollegiumin johtajana. Kamarikollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin keskusvirasto. Cronstedt on ruotsalaisen kaakeliuunin keksijä.
Hänen isänsä Jakob oli kreivi ja valtuoneuvos. Valtioneuvos titteli on ikivanha titteli 1200-luvulta. Valtioneuvos toimi kuninkaan neuvonantajana. Kuninkailla oli useitakin valtioneuvoksia. Vuodesta 1789 ei Ruotsissa ole enää ollut valtioneuvoksia. Suomessahan on valtioneuvos kunniatitteli, mutta Ruotsissa ei jaeta kunniatitteleitä lainkaan. Ruotsissa ei voi ostaa titteleitä kuten Suomessa.
Ikivanha 'hautakappeli muuri'.
Oikeassa päädyssä sijaitsee pieni kirkkohuone, jota käyttävät suomalais-ortodoksit ja venäläis-ortodoksit. Täällä olen tehnyt postauksen siitä pienestä kirkosta.
Nyt koronapandemian ajalla pidetään hartaushetkiä myös netin välistyksellä. Jumalanpalveluksia on pidetty nyt kesäkaudella kirkon pihalla jos sää sen sallii. Kirkossa on yleensä paljon erilaista toimintaa, mutta korona estää monet tulemasta kirkkoon.
