Norra Djurgården ja sen eteläpuolella sijaitsee Norra Djurgårdstaden, joka on osa Östermalmia kunnallisen hallintoaluetta, johon kuuluu varsinainen Östermalm, sekä Gärdet, Hjorthagen, Norra Djurgården ja Södra Djurgården. Norra Djurgårdstaden kuuluu keskikaupunkiin.
Huom! Tuossa sillan toisella puolella sijaitsee Lidingön saari ja heti tuossa sillan oikealla puolella noin 300 metrin päässä sijaitsee Millesgården, joka on vaan nähtävä. Sinne ei ole ihan helppo äkkinäisen löytää, mutta alue on rauhallista enimmäkseen omakotiasutusta. Ropstenin metroasemalta ensin sillan ylitse yhden pysäkin verraan melekin millä bussilla tahaansa, esim bussilla 201 ja jää pois Torsvikstorg. Siitä kävellen ajotien ylitse ja siitä bussilla 238. Jää pois kolmannella pysäkillä. Samat matakaliput kelpaa kaikkiin kyyteihin. Millesgårdenin pysökille, joka on Täällä on Millegårdenin kotisivut.
Hieman outoa että että aluetta voi kutsua Norra Djurgårdsstaden'iksi, kun Djurgårdenin saari sijaitsee huomattavasti etelänpänä. Mutta tuo nimitys on puhekielessä ikivanha, joten siksi siitä ei ole haluttu luopua. Sen sijaan suuri osa Norra Djurdådstadenista on asumatonta melko suoperäistä viheraluetta, jossa kuntourheiljat ja päiväkoti- ja koululapset temmeltävät. Suuri osa alueesta on yliopiston, teknisen korkeakoulun ja Luonnonhistoriallisen museon käytössä.
Varsinaisen Östermalmin ja Östra Sation/Itäisen rautatieaseman välinen alue on puhekielessä nimeltään Övre Östermalm, mutta virallisesti alueen nimi on Lärkstaden. Omasta mielestäni Lärkstaden on Tulkholman kaunein asuinalue keskikaupungilla.
Tukholmaan rakennettiin jo kauan sitten päärautatieaseman lisäksi kolme muuta rautatieasemaa, itäinen, pohjoienn ja eteläinen. Pohjoinen rautatieasema on purettu, muut asemat ovat jäljellä, mutat ne on uusrakennettu.
Pohjoinen rautatieasema sijaitsi Vasastanissa. Nyt kun Tukholman keskikaupungin pojoisosan lävitse on vedetty Norra Länken, kaupunkimoottoritie maan alle, niin samanaikaisesti pantiin käyntiin uuden kapunginosan rakentamien Kungsholmenin saaren pohjois puolelle. Kaupunginosan nimi on Hagastaden.
Muutaman vuoden sisällä on syntynyt kuusi uutta 'kaupunkia' Tukholman keskikaupungin laitamille. Ja silti on pula vuokra-asunnoista.
Nya Djurdgårdsstaden/Ropsten
Tukholma kasvaa hurjaa vauhtia. Uusia rakennuksia rakennetaan joka puolelle keskikaupunkiakin. Väkiluku kasvaa noin 30000-40000 vuodessa ja tähän lukuun sisältyy vain varsinainen Tukholman kunta. Naapurikunnat kasvavat nekin suurin piirtein samaa vauhtia ja jotkin vielä Tukholman Cityä nopeammin.
Yksi uusimmista asuinalueista on nimeltään juuri tämä Nya Djurgårdstaden. Tämä uusi Djurgårdstaden sijaitsee Värtahamnen sataman lähettyvillä. Värtahamnen satama-alue rakennettiin ensin uudestaan. Värtanin satama on Silja Linjan ja Tall Linkin satama ennen kaikkea. Siljalla on jopa oma hotelli Ariadne ollut jo pitkät ajat satamassa. Hotellin taitaa nykyään omistaa Scandic.
Siinä Värtanin eteläpuolella sijaitsee Tukholman iso Frihamnen niminen satama jonka rahtilaivaliikenne on siirretty muualle. Satama-aluetta on jo kunnostettu ja siitä kulkee nyt vain matkustajalaivoja, mm Pietariin ja Rigaan. Satamaan tulee myös osa isoista risteilylaivoista kesäisin.
Frihamnenin niemen päädystä voi nousta Tukholman saaristolaivaan, jolla pääsee esnin Lidingön saarelle, sitten se ajaa Nacka Strandiin, jossa on mahdollisuus vaihta tieskuinka moneen saaristolaivaan.Oikeastaan siinä on kaksi laivalaituria melkein vierekkäin. Tukholman paikallisliikenteseen kuuluvat nämä alukset, joista nyt puhun. Tässä on linjakartta.
Samat liput tai matkakortit keplaa kaikkin eri liikenne väliseisiin, paitsi ei pitemmälle saaristoon kulkevat laivat. Ne hoitaa Vaxholmsbolagen ja niihin tarvitaan erilliset matkaliput. Waxholmsbolagetin laivat käy myös Nacka Strandin laiturissa. Laitureiden luota sitten voi nousta busseihin.
Frihamnissa käy/on käynyt myös bussi 76 kääntymässä, jolla sitten pääsee Ropstenin metroasemalle. Sama bussi pysähtyy myös Värtanin satman luona Södra Hamnvägenillä. Laivoista pääsee bussipysäkille kun astuu ulos terminaalista ja kävelee vasemalle tien varteen. Jos halua päästä Östermalmille päin niin on mentävä tien toisella puolella sijaitsevalle pysäkille. Bussilippuja myydän varmasti laivoilla ja terminaalissakin.
Tämä on Euroopan tällä hetkellä suurin kaupunkikehitysprojekti joka on jo osittain valmis. Tänne on jo muuttanut asukkaita. Alueella tulee asumaan noin 12000 asukasta ja 35000 uutta työpaikkaa syntyy tänne samalla. Koko alue tehdään ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi alueeksi. Hjorthagenissa on jo vanhempi asuinallue, jota kaiketi kunnostetaan samalla kertaa. Hjorthagen oli aikoinaan hovin omistamaa aluetta nimeltään Kungliga Djurgården. Täällä oli aikoinaan kauriita, josta alue sai nimensä.
Tukholmaan tarvittiin satama ja niinpä päätettiin rakentaa satama tänne Östermalmin rannalle vuonna 1919. Sataman nimi on Frihamnen ja sitä rakenntiin pitkälle 1970-luvulle saakka. Vuonna 1990 tehtiin Siljalinjan ja Tall Linkin satama siihen viereen. Jatkossa tulee vain matkustajalaivojen satama sijaitsemaan täällä ja rahtilaivat saavat siirtyä jonnekin muualle. Jo on aikakin sillä Frihamnen alue on ollut tosi rumaa aluetta. Ei Värtaninkan ymp'ristö ole kauneudella pilattu. En ikinä lähtisi sille alueelle kävelemään.
Vuonna 1909 rakensi kunta työläiskaserneja Hjorthageniin ja vuonna 1017 Hjorthagen sai kaupunkikaavan. Täällä asuu enimmäkseen yksinasujia ja heitä on paljon Tukholmassa. Reilusti yli puolet Tukholman asukkaista ovat yksineläjiä ja heidän määrä sen kuin kasvaa. Muutamiin rakennuksiin rakennettiin suurempiakin asuntoja, joihin kunta sijoitti ns barnrika perheitä/lapsirikkaita perheitä. Hjorthagen on suosittu ja rauhallinen asuinalue, ja se sijaitsee hyvin lähellä keskustaa.
Norra Djurgårdstaden kuuluu seitsemäntoista muun eurooppalaisen asuinalueen kanssa projektiin nimeltä Climate Positive Development Program, jonka perusti presidentti Bill Clinton. Nya Djurgårdenissa testataan uusia ja sähkö ja lämpö systeemejä, jotka ovat ympäristöystävällisiä. Tässä projektissa on myös kruununprinsessa Victoria mukana. Hän on myös mukana vastaavassa Itämerta koskevassa projektissa.
Yksi uusimmista asuinalueista on nimeltään juuri tämä Nya Djurgårdstaden. Tämä uusi Djurgårdstaden sijaitsee Värtahamnen sataman lähettyvillä. Värtahamnen satama-alue rakennettiin ensin uudestaan. Värtanin satama on Silja Linjan ja Tall Linkin satama ennen kaikkea. Siljalla on jopa oma hotelli Ariadne ollut jo pitkät ajat satamassa. Hotellin taitaa nykyään omistaa Scandic.
Siinä Värtanin eteläpuolella sijaitsee Tukholman iso Frihamnen niminen satama jonka rahtilaivaliikenne on siirretty muualle. Satama-aluetta on jo kunnostettu ja siitä kulkee nyt vain matkustajalaivoja, mm Pietariin ja Rigaan. Satamaan tulee myös osa isoista risteilylaivoista kesäisin.
Frihamnenin niemen päädystä voi nousta Tukholman saaristolaivaan, jolla pääsee esnin Lidingön saarelle, sitten se ajaa Nacka Strandiin, jossa on mahdollisuus vaihta tieskuinka moneen saaristolaivaan.Oikeastaan siinä on kaksi laivalaituria melkein vierekkäin. Tukholman paikallisliikenteseen kuuluvat nämä alukset, joista nyt puhun. Tässä on linjakartta.
Samat liput tai matkakortit keplaa kaikkin eri liikenne väliseisiin, paitsi ei pitemmälle saaristoon kulkevat laivat. Ne hoitaa Vaxholmsbolagen ja niihin tarvitaan erilliset matkaliput. Waxholmsbolagetin laivat käy myös Nacka Strandin laiturissa. Laitureiden luota sitten voi nousta busseihin.
Frihamnissa käy/on käynyt myös bussi 76 kääntymässä, jolla sitten pääsee Ropstenin metroasemalle. Sama bussi pysähtyy myös Värtanin satman luona Södra Hamnvägenillä. Laivoista pääsee bussipysäkille kun astuu ulos terminaalista ja kävelee vasemalle tien varteen. Jos halua päästä Östermalmille päin niin on mentävä tien toisella puolella sijaitsevalle pysäkille. Bussilippuja myydän varmasti laivoilla ja terminaalissakin.
Tämä on Euroopan tällä hetkellä suurin kaupunkikehitysprojekti joka on jo osittain valmis. Tänne on jo muuttanut asukkaita. Alueella tulee asumaan noin 12000 asukasta ja 35000 uutta työpaikkaa syntyy tänne samalla. Koko alue tehdään ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi alueeksi. Hjorthagenissa on jo vanhempi asuinallue, jota kaiketi kunnostetaan samalla kertaa. Hjorthagen oli aikoinaan hovin omistamaa aluetta nimeltään Kungliga Djurgården. Täällä oli aikoinaan kauriita, josta alue sai nimensä.
Tukholmaan tarvittiin satama ja niinpä päätettiin rakentaa satama tänne Östermalmin rannalle vuonna 1919. Sataman nimi on Frihamnen ja sitä rakenntiin pitkälle 1970-luvulle saakka. Vuonna 1990 tehtiin Siljalinjan ja Tall Linkin satama siihen viereen. Jatkossa tulee vain matkustajalaivojen satama sijaitsemaan täällä ja rahtilaivat saavat siirtyä jonnekin muualle. Jo on aikakin sillä Frihamnen alue on ollut tosi rumaa aluetta. Ei Värtaninkan ymp'ristö ole kauneudella pilattu. En ikinä lähtisi sille alueelle kävelemään.
Vuonna 1909 rakensi kunta työläiskaserneja Hjorthageniin ja vuonna 1017 Hjorthagen sai kaupunkikaavan. Täällä asuu enimmäkseen yksinasujia ja heitä on paljon Tukholmassa. Reilusti yli puolet Tukholman asukkaista ovat yksineläjiä ja heidän määrä sen kuin kasvaa. Muutamiin rakennuksiin rakennettiin suurempiakin asuntoja, joihin kunta sijoitti ns barnrika perheitä/lapsirikkaita perheitä. Hjorthagen on suosittu ja rauhallinen asuinalue, ja se sijaitsee hyvin lähellä keskustaa.
Norra Djurgårdstaden kuuluu seitsemäntoista muun eurooppalaisen asuinalueen kanssa projektiin nimeltä Climate Positive Development Program, jonka perusti presidentti Bill Clinton. Nya Djurgårdenissa testataan uusia ja sähkö ja lämpö systeemejä, jotka ovat ympäristöystävällisiä. Tässä projektissa on myös kruununprinsessa Victoria mukana. Hän on myös mukana vastaavassa Itämerta koskevassa projektissa.
Hjorthagenissa voisin minäkin oikein mielelläni asua
Hjorthagnein metroasema
Metroaseman liukuhihna
Hjorthagenin kikko
Hjorthagenin kirkossakin pitää olla kauris/hjort
Viime sunnuntaina vihittiin Strorängstorgetilla uusi vesitaideteos, jonka on suunnitellut tanskalainen Jeppe Hein. Storängen on hyvin pieni ja ihastuttava asuinalue, joka sijaitsee Hjorthagenin länsipuolella.
Nya Djurgårdsstaden käsittää Hjorthagen, Värtahamen, Loudden ja Frihamnen. Nya Djurdårdsstadenia kutsutaan ympäristö kaupunginosaksi, jossa tullaan erikoisesti ottamaan huomioon ympäristötekijät.
Alueen keskeisin osa tulee olemaan nämä kaksi kaasukelloa, jotka kuuluivat entiseen Värtan gasverket/Värtan kaasulaitokseen. Värtan on nimeltään vesialue joka sijaitsee Lindingön saaren ja mantereen välissä. Tässä sijaitsee Värtahamnen, joka on Siljan ja Tallinkin satama. Värtabanan vanha junanraidetta pitkin kuljetettiin tavaraa Frihamenin satamasta joka sijaitsee Värtahamnen eteläpuolella. Rata on lakkautettu, mutta Värtan niminen asemarakennus on jäljellä.
Kaksi Värtanin kaasukelloista, joita oli alumperin viisi, rakennetaan asunnoiksi ja tiloihin avataan myös taidehalli. Svetsiläinen arkkitehtitoimisto on saanut tehtväkseen luoda asunnot ja taidegallerian kaasukelloihin. He ovat suunnitelleet esim Lontooseen Tate Modern nimisen taidemuseon ja Pekingin Olympiastadionin.
Kaasukellot ovat vuodelta 1890, mutta kasulaitos aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Laitos suljettiin vuonna 2011.
Aito kaasylyhty Värtaverketin rakennuksen kulmalla.
Ja jotta saadaan tilaa uusille asunnoille ja konttoreille niin on rakennettava myös veden päälle.
Itäinen osa Norra Länkeniä
Oikealla Värtahamnen satama, Hjorthagenin asuinalue ja Norra Djurgårdstaden oranssilla merkattuna. Mustalla merkattu tienosuus kulkee maanpäällä, kaikki muut tien osat kulkevat tunneleissa. Näin saadaan raskas liikeen ja henkilöautot maanalle. Joka vuosi kulkee Tukholman satamien kautta 11 miljoonaa henkilöä ja 8 miljoonaa tonnia tavaraa. Norra Länken yhdistyy lännessä Södra Länkeniin ja Essingeledeniin sekä pohjoiseen päin kulkevaan Roslagsledeniin.
Aivan ensin rakennttiin uusi leveä ajoväylä kulkemaan myötäillen pitkin Värtanin lahden rantaa sataman ohitse. Tie yhtyy E20 tiehen joka päätyy Ropsteniin. Pitkä pätkä tätä E20 tietä, on toiselta nimeltään Norra Länken, mikä kulkee Tukholman keskustan pojoispuolella maan alla. Maanalainen tienpätkä on siinä 5-6 kilometriä maanalaista supermodernia tietä. Tämä tien pätkä valmistui vuonna 2014. Tämä tie oli suureen tarpeeseen. Suunniteilla on että bussiliikennekin pästetään tunneliin, varsinkin Södra Länkenin puolella. Tunnelit on rakennettu niin että bussipysäkit voivat olla ylhäällä maanpinann tasolla ja bussit voivat nousta tunnelista pysäkille ja laskea takaisin tunneliin pysäkin jälkeen.
Useimmat uudet asunnot ovat ns asunto-oikeusasuntoja. Ruotissahan ei tunneta osakeasuntoja lainkaan. Muutamissa taloissa on vuokra-asuntojakin, kuten näissä punaisissa taloissa. Mutta näihin on noin 35 vuoden jonotus. Sen sijaan ausunto-oikkeusasuntoja on ollut vaikea myydä. Paljon asuntoja on tyhjiltään. Mutta jos lupautuu ostamaan asunnon niin saa asua ensimmäisen vuoden ilmaiseksi. Näin pahaksi on Tukholman asuntomarkkinat päässeet menemään. Miksi ihmeessä ei rakennetta vuokrasountoja kun niistä on aivan huutava pula. Toivotonta jonottamista kymmeniä vuosia vuokra-asuntoon.
Kuinka voi ollakaan että parvekkeista on tullut hysteerinen ilmiö. Minä ainakin voin elää aivan loistavasti ilman parvekettakin, kunhan vaan saa ikkunat auki. Ei noilla parvekkeilla, eikä sen puoleen rivitalojen eikä omakotitalojenkaan pihoilla nää koskaan ketään täällä Tukholmassa.
Vaikka en minä ostaisi hinansta mistään asuntoa näistä rakennuksista kun Tukholamssa on kymmeniä alueiita joilla on kauniimmat rakennukset ja viihtyisämpi ympäristö. Mutta niin hän se on että rakennustyömaa on rakennustyömaa ja se kestää monia vuosia ennen kuin alue alkaa näyttää paremmalta.
Tämä on kuulema rakenteilla oleva opiskelijasuntola. Niistäkin on ollut kova pula ja ne vanhat joita on, ovat aivan ala-arvoisia, ahtaita ja huonokuntoisia.
