sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Nya Djurgårdstaden


Norra Djurgårdsstaden ja sen eteläpuolella sijaitsee Nya Djurgårdstaden, joka on osa Östermalmia kunnallisen hallintojaottelun mukaan/Östermalms stadsdelsförvalting. Siihen kuuluu varsinainen Östermalm, sekä Gärdet, Hjorthagen, Norra Djurgården ja Södra Djurgården.

Huom! Tuossa sillan toisella puolella sijaitsee Lidingön saari ja heti tuossa sillan oikealla puolella noin 300 metrin päässä sijaitsee Millesgården, joka on vaan nähtävä. Sinne ei ole ihan helppo äkkinäisen löytää, mutta alue on rauhallista enimmäkseen omakotiasutusta. Ropstenin metroasemalta ensin sillan ylitse yhden pysäkin verraan melekin millä bussilla tahaansa, esim bussilla 201 ja jää pois Torsvikstorg. Siitä kävellen ajotien ylitse ja siitä bussilla 238. Jää pois kolmannella pysäkillä. Samat matakaliput kelpaa kaikkiin kyyteihin. Millesgårdenin pysökille, joka on Täällä on Millegårdenin kotisivut.


Facebook!

Hieman outoa että että aluetta voi kutsua Nya Djurgårdsstaden'iksi, kun Djurgårdenin saari sijaitsee huomattavasti etelänpänä. Mutta tuo nimitys on puhekielessä ikivanha, joten siksi siitä ei ole haluttu luopua. Sen sijaan suuri osa Norra Djurdådstadenista on asumatonta melko suoperäistä viheraluetta, jossa kuntourheiljat ja päiväkoti- ja koululapset temmeltävät. Suuri osa alueesta on yliopiston, teknisen korkeakoulun ja Luonnonhistoriallisen museon käytössä. 

Varsinaisen Östermalmin ja  Östra Sation/Itäisen rautatieaseman välinen alue on puhekielessä nimeltään Övre Östermalm, mutta virallisesti alueen nimi on Lärkstaden. Omasta mielestäni Lärkstaden on Tulkholman kaunein asuinalue keskikaupungilla.



Nya Djurdgårdsstaden

Tukholma kasvaa hurjaa vauhtia. Uusia rakennuksia rakennetaan joka puolelle keskikaupunkiakin. Väkiluku kasvaa noin 30000-40000 vuodessa ja tähän lukuun sisältyy vain varsinainen Tukholman kunta. Naapurikunnat kasvavat nekin suurin piirtein samaa vauhtia ja jotkin vielä Tukholman Cityä nopeammin. 

Yksi uusimmista asuinalueista on nimeltään juuri tämä Nya Djurgårdstaden. Tämä uusi Djurgårdstaden sijaitsee Värtahamnen sataman lähettyvillä. Värtahamnen satama-alue rakennettiin ensin uudestaan. Värtanin satama on Silja Linjan ja Tall Linkin satama ennen kaikkea. Siljalla on jopa oma hotelli Ariadne ollut jo pitkät ajat satamassa. Hotellin taitaa nykyään omistaa Scandic.

Siinä Värtanin eteläpuolella sijaitsee Tukholman iso Frihamnen niminen satama jonka rahtilaivaliikenne on siirretty muualle. Satama-aluetta on jo kunnostettu ja siitä kulkee nyt vain matkustajalaivoja, mm Pietariin ja Rigaan. Satamaan tulee myös osa isoista risteilylaivoista kesäisin. Frihamnenin niemen päädystä voi nousta Tukholman saaristolaivaan, jolla pääsee esnin Lidingön saarelel, sitten se ajaa Nacka Strandiin, jossa on mahdollisuus vaihta tieskuinka moneen saaristolaivaan.Oikeastaan siinä on kaksi laivalaituria melkein vierekkäin. Tukholman paikallisliikenteseen kuuluvat nämä alukset, joista nyt puhun. Tässä on linjakartta. Samat liput tai matkakortit keplaa kaikkin eri liikenne väliseisiin, paitsi ei pitemmälle saaristoon kulkevat laivat. Ne hoitaa Vaxholmsbolagen ja niihin tarvitaan erilliset matkaliput. Waxholmsbolagetin laivat käy myös Nacka Strandin laiturissa. Laitureiden luota sitten voi nousta busseihin. 

Frihamnissa käy/on käynyt myös bussi 76 kääntymässä,  jolla sitten pääsee Ropstenin metroasemalle. Sama bussi pysähtyy myös Värtanin satman luona Södra Hamnvägenillä. Laivoista pääsee bussipysäkille kun astuu ulos terminaalista ja kävelee vasemalle tien varteen. Jos halua päästä Östermalmille päin niin on mentävä tien toisella puolella sijaitsevalle pysäkille. Bussilippuja myydän varmasti laivoilla ja terminaalissakin.



Tämä on Euroopan tällä hetkellä suurin kaupunkikehitysprojekti joka on jo osittain valmis. Tänne on jo muuttanut asukkaita. Alueella tulee asumaan noin 12000 asukasta ja 35000 uutta työpaikkaa syntyy tänne samalla. Koko alue tehdään ympäristöystävälliseksi ja ekologiseksi alueeksi. Hjorthagenissa on jo vanhempi asuinallue, jota kaiketi kunnostetaan samalla kertaa. Hjorthagen oli aikoinaan hovin omistamaa aluetta nimeltään Kungliga Djurgården. Täällä oli aikoinaan kauriita, josta alue sai nimensä.

Tukholmaan tarvittiin satama ja niinpä päätettiin rakentaa satama tänne Östermalmin rannalle vuonna 1919. Sataman nimi on Frihamenen  ja sitä rakenntiin pitkälle 1970-luvulle saakka. Vuonna 1990 tehtiin Siljalinjan ja Tall Linkin satama siihen viereen. Jatkossa tulee vain matkustajalaivojen satama sijaitsemaan täällä ja rahtilaivat saavat siirtyä jonnekin muualle. Jo on aikakin sillä Frihamnen alue on ollut tosi rumaa aluetta. Ei Värtaninkan ymp'ristö ole kauneudella pilattu. En ikinä lähtisi sille alueelle kävelemään.

Vuonna 1909 rakensi kunta työläiskaserneja Hjorthageniin ja vuonna 1017 Hjorthagen sai kaupunkikaavan. Täällä asuu enimmäkseen yksinasujia ja heitä on paljon Tukholmassa. Reilusti yli puolet Tukholman asukkaista ovat yksineläjiä ja heidän määrä sen kuin kasvaa. Muutamiin rakennuksiin rakennettiin suurempiakin asuntoja, joihin kunta sijoitti ns barnrike perheitä/lapsirikkaita perheitä. Hjorthagen on suosittu ja rauhallinen asuinaleu, ja se sijaitsee hyvin lähellä keskustaa. 

Norra Djurgårdstaden kuuluu seitsemäntoista muun eurooppalaisen asuinalueen kanssa projektiin nimeltä Climate Positive Development Program, jonka perusti presidentti Bill Clinton. Nya Djurgårdenissa testataan uusia ja sähkö ja lämpö systeemejä, jotka ovat ympäristöystävällisiä. Tässä projektissa on myös kruununprinsessa Victoria mukana. Hän on myös mukana vastaavassa Itämerta koskevassa projektissa.


 Hjorthagenissa voisin minäkin oikein mielelläni asua


 Hjorthagnein metroasema


 Metroaseman liukuhihna






  Hjorthagenin kikko





 Hjorthagenin kirkossakin pitää olla kauris/hjort


Viime sunnuntaina vihittiin Strorängstorgetilla uusi vesitaideteos, jonka on suunnitellut tanskalainen Jeppe Hein. Storängen on hyvin pieni ja ihastuttava asuinalue, joka sijaitsee Hjorthagenin länsipuolella. 




Nya Djurgårdsstaden käsittää Hjorthagen, Värtahamen, Loudden ja Frihamnen. Nya Djurdårdsstadenia kutsutaan ympäristökaupunginosaksi, jossa tullaan erikoisesti ottamaan huomioon ympäristötekijät.


Alueen keskeisin osa tulee olemaan nämä kaksi kaasukelloa, jotka kuuluivat entiseen Värtan gasverket/Värtan kaasulaitokseen. Värtan on nimeltään vesialue joka sijaitsee Lindingön saaren ja mantereen välissä. Tässä sijaitsee Värtahamnen, joka on Siljan ja Tallinkin satama. Värtabanan vanha junanraidetta pitkin kuljetettiin tavaraa Frihamenin satamasta joka sijaitsee Värtahamnen eteläpuolella. Rata on lakkautettu, mutta Värtan niminen asemarakennus on jäljellä. 


Kaksi Värtanin kaasukelloista, joita oli alumperin viisi, rakennetaan asunnoiksi ja tiloihin avataan myös taidehalli. Svetsiläinen arkkitehtitoimisto on saanut tehtväkseen luoda asunnot ja taidegallerian kaasukelloihin. He ovat suunnitelleet esim Lontooseen Tate Modern nimisen taidemuseon ja Pekingin Olympiastadionin.


Kaasukellot ovat vuodelta 1890, mutta kasulaitos aloitti toimintansa pari vuotta myöhemmin. Laitos suljettiin vuonna 2011.


Aito kaasylyhty Värtaverketin rakennuksen kulmalla.


Ja jotta saadaan tilaa uusille asunnoille ja konttoreille niin on rakennettava myös veden päälle.


Itäinen osa Norra Länkeniä

Oikealla Värtahamnen satama, Hjorthagenin asuinalue ja Norra Djurgårdstaden oranssilla merkattuna. Mustalla merkattu tienosuus kulkee maanpäällä, kaikki muut tien osat  kulkevat tunneleissa. Näin saadaan raskas liikeen ja henkilöautot maanalle. Joka vuosi kulkee Tukholman satamien kautta 11 miljoonaa henkilöä ja 8 miljoonaa tonnia tavaraa. Norra Länken yhdistyy lännessä Södra Länkeniin ja Essingeledeniin sekä pohjoiseen päin kulkevaan Roslagsledeniin. 

Aivan ensin rakennttiin uusi leveä ajoväylä kulkemaan myötäillen pitkin Värtanin lahden rantaa sataman ohitse. Tie yhtyy E20 tiehen joka päätyy Ropsteniin. Pitkä pätkä tätä E20 tietä, toiselta nimeltään Norra Länken,  kulkee Tukholman keskustan pojoispuolella maan alla. Maanalainen tienpätkä on siinä 5-6 kilometriä maanalaista supermordia tietä. Tämä tien pätkä valmistui vuonna 2014. Tämä tie oli suureen tarpeeseen. Suunniteilla on että bussiliikennekin pästetään tunneliin, varsinkin Södra Länkenin puolella. Tunnelit on rakennettu niin että bussipysäkit voivat olla ylhäällä maanpinann tasolla ja bussit voivat nousta tunnelista pysäkille ja laskea takaisin tunneliin pysäkin jälkeen.


Useimmat uudet asunnot ovat ns asunto-oikeusasuntoja. Ruotissahan ei tunneta osakeasuntoja lainkaan. Muutamissa taloissa on vuokra-asuntojakin, kuten näissä punaisissa taloissa. Mutta näihin on noin 35 vuoden jonotus. Sen sijaan ausunto-oikkeusasuntoja on ollut vaikea myydä. Paljon asuntoja on tyhjiltään. Mutta jos lupautuu ostamaan asunnon niin saa asua ensimmäisen vuoden ilmaiseksi. Näin pahaksi on Tukholman asuntomarkkinat päässeet menemään. Miksi ihmeessä ei rakennetta vuokrasountoja kun niistä on aivan huutava pula. Toivotonta jonottamista kymmeniä vuosia vuokra-asuntoon.

Kuinka voi ollakaan että parvekkeista on tullut hysteerinen ilmiö. Minä ainakin voin elää aivan loistavasti ilman parvekettakin, kunhan vaan saa ikkunat auki. Ei noilla parvekkeilla, eikä sen puoleen rivitalojen eikä omakotitalojenkaan pihoilla nää koskaan ketään täällä Tukholmassa.


Vaikka en minä ostaisi hinansta mistään ausntoa näsitä rakennuksista kun Tukholamssa on kymmeniä alueiita joilla on kauniimmat rakennukset ja viihtyisämpi ympäristö. Mutta niin hän se on että rakennustyömaa on rakennustyömaa ja se kestää monia vuosia ennen kuin alue alkaa näyttää paremmalta.







Tämä on kuulema rakenteilla oleva opiskelijasuntola. Niistäkin on ollut kova pula ja ne vanhat joita on, ovat aivan ala-arvoisia, ahtaita ja huonokuntoisia.





tiistai 18. heinäkuuta 2017

Kungsträdgården


Kungsträdgården tai Kungsan kuten tukholmalaiset kutsuvat rakasta puistoaan sijaitsee keskellä Cityä. Puisto on aina ollut suosituin kohtaamispaikka Tukholmassa, alue jonne aina tulee palattua ja jossa aina voi löytää seuraa, tai vain istuskella ja levätä. Puistossa on usein ohjelmaa, varsinkin kesäaikaan ja talvella täällä on luistelurata ja joulumyyjäiset. Keväällä kirsikkapuiden kukkiessa siinä noin 20.pv maaliskuuta on koko Tukholma puistossa ottamassa kevään vastaan.


Kungsan ja Humlegården puistot ovat kaksi Tukholman vanhinta yleistä puistoaluetta, jotka ovat vieläkin olemassa. Aluneprin Kungsanin ja Humlegårdenin puistot olivat vain hovin käytössä, jonne ei kansalaisilla ollut asiaa. Vasta 1700-luvun lopulla tuli puistoista julkisia. 


Karl XII

Puistossa on kahden kuninkaan patsaat, Karl XII:n ja Karl XIII:n, muistuttamassa menneistä ajoista.


Karl XIII

Suurin remontti puistossa tehtiin kun puisto täytti 700 vuotta vuonna 1953. Kaupunkisuunnittelija Erik Glemms suunnitteli puitoalueen uudellen ja hän säilytti sen alkupeäräisen tunnelman, mutta kuvaan tuli mukan moderneja elementtejä, kuten esiintymislava, teehuone ja ravintola/kahvila paviljonki Hamngatanin päätyyn. Joitakin kioskeja ja oluthallikin sai sijaa tässä melko suuressa puistossa. Puisito sai myös kukkaistutuksia, pensaita, puistosohvia, lipputankoja.. Mutta vielä kerran sen jälkeen kunnostettiin puistoa kaupunkisuunnittelija Alexander Wolodarskin toimesta. Hän rakennutti suuren vesialtaan keskelle puistoa ja runsaasti krisikkapuita molemmin puolin allasta. 

Nykyään Kungsan vaihtaa väria vuodenaikojen mukaan kun erilaiset puut kukkivat tai vaihtavat lehtiensä värejä syksyllä. Kungsträdgårdenin molemmin puolin pituussunnassa kulkee pitkät puiden varjostamat kadut, joiden varrella on kahviloita ja ravintoloja joka lähtöön. Tavaratalo NK:ssa Hamngatanin varrella on myös herkkusuille 13 ravintolaa ja kahvilaa

Samassa kadunkulmauksessa on McDonnalds ja Max hamuprilasravintolat toisiaan vastapäätä. Aivan Kungsträdgårdenin vieressä sijaitsee ostoskeskus Galleria, josta löytyy ruokapaikkoja.

Puiston ympäristössä sijaitsee suuria pankkipalatseja, Ooppera, Sverigehuset, tavaratalo NK, kuningatar Kirstinan huvimaja, taidegallerioita, katollinen kirkko, Sankt Jakobin luteraanikirkko, Operakällaren ja Opera Baren ja ties mitä. Kulmikkain Kungsanin kanssa sijaitsee myös Normalmstorget niminen tori, jonka ympäristössä sijaitsee kaikki Tukholman luksusluokan asuste- ja disagnemyymälät. Biblioteksgatanin varella sijaitsee suuret muotihuoneet. Kulmikkain Norrmalmin torin kanssa sijaitsee Berzelii'n puisto, josta alkaa Standvägenin katu, ekslusiivisin asuinkatu koko Tukholmassa.

Hamngatanilla pysähtyy bussit mm 2 (erittäin kätevä bussi), 54, 55, 69, 76  (tällä bussilla pääsee mm Silja Linjan satamaan96,  ja raitiovaunu numero S7.


Kungsträdgårdenilla on oma metroasemansa. Metroaseman kanssa samassa korttelistossa sijaitsee Sankta Eugenian katollinen kirkko, Viinakaupan pääkonttori, Juutalainen Stora Synagoga ja Bernsin klassinen hotelli, yökerho, ravintola, tilat konsertteja ja muita tapahtumia varten. Siinä rysyssä sijaitsee Pyhän Birgitan Kansankorkeakoulu ja myös Bukowskin huutokauppa, Knut ja Alice Wallenebrgin säätiön toimisto, Ivenstor AB (Wallenbergin suvun sijoitusfirma) Juutalaisen seurakunnan tilat.


Tunnettu kahvila aikoinaan Kungsträdgårdenissa Hamngatanin varrella. 


Kahvila Blanch sijaitsi tässä taideyhdistyksen talossa.Yli-intendentti sveitsiläistä alkuperää oleva Friz von Dardel puhui silloisen pääministerin ympäri että ateljeerakennuksen rakentamiseen saisi varoja valtiolta. Yli-intendentin virkaan kuului pitää huoli valtion rakennuksista. Mutta Dardell oli myös taitava taidemaalari, ja piirtäjä ja hän toimi myös sotilaana. Arkkitehti Albert Törnquist suuniiteli tämän uusrenesanssin tyylisen rakennuksen, joka valmistui vuonna 1868.

Blanchs café i Kungsträdgården i Stockholm.jpg

Blanch café ja taideateljé

Pohjakerrokseen avasi Teodor Blanch kuuluisan kahvilansa josta tuli erittäin suosittu sosieteetin ja taiteiloijoiden keskuudessa. Teodor Blansch oli saksalainen alunperin. Hän perusti hotellin Jönköpingiin ja Operakällaren ravintolan Tukholmaan. Blanchsin kahvilassa oli usein itaisin iltakonsertteja. Hän avasi myös teatterin nimeltä Blanch Teatern Västra Trädgårdsgatanin varrelle. Teatteri sijaitsi  siis Ateljérakennuksen takana. Myöhemmin teatterista tuli Blanchin taidesalonki. 


Taidesalonki Blanch


Blanch rakennutti promean "kesämökin" Villa Skogsborg Ulriksdalin linnan alueelle. Rakennus on yksityisessä käytössä.


Talo purettiin vuonna 1965 ja tilalle rakennettiin Sverigehuset. Tornitalo on Sverigehuset ja samassa rakennuksessa sijaistee suuresti arvostettu tanskalainen huonekalufirma Illum Bolinghus. Jos satutte käymään Tukholmassa niin käykää ihmeessä täällä katsastamassa, sillä tanskalaiset osaa. Tanskalainen arkkitehtuuri ja  suunnittelu on korkeatasoista.

Sverigehuset 2012.jpg

 Katsokaapa vaikka tätä tanskalaista ideaa...


Suecia 1-032 ; Kungsträdgården-Dahlberg.jpg

Makalösbrand.jpg

Palatset Makalös tulipalo

Kuninkaan valtakunnan marski Jakob Pontusson de la Gardie rakennutti 1600-luvulla kaikkien aikojen upeimman tukholmalaisen palatsin Kungsträdgården merenpuoleiseen päätyyn. Jakobin päässä hieman kihahti...Palatsin nimeksi tuli Makalös, joka vastaa lähinnä suomalaista sanaa verraton, tai vertaansa vaille olisi ehkä parempi käännös.

Palatsi paloi ja se hajoitetiin tyystin 1800-luuvlla. Joitakin jäljelle jääneitä pilareja ja patsaita on kopiotu ja ne on laitettu Kungsträdgårdenin metroaseman koristeeksi.

Derkert Sverigeväggen 2012a.jpg

Sverige Huset, Sverigeväggen

Nyt ei Sverigetalosta ole enää muuta jäljellä kuin Sverigeseinä. Tanskalaiset muuttivat taloon...

Stockholm - Tunnelbana - Kungsträdgården (10860862245) .jpg

 Kungsträdgårdenin metroasema, Arsenalgatan

Stockholm - Tunnelbana - Kungsträdgården (10860906143).jpg

 Metron rullaportaat

Stockholm - Tunnelbana - Kungsträdgården (10860916664) .jpg

Kungsträdgården T-bana tunnelbanestationen i Stockholm Sweden.png

Sth-Metro-Kungsträdgården-2-Sommar-2010.jpg

Stockholm Tunnelbana Kungstradsgarden.jpg

Kungsträdgården maj 2014 03.jpg

Kungsträdgården maj 2014 05.jpg

Kungsträdgården maj 2014 07.jpg


Birgit Nilssons Allé

 Kuvassa Piccolino Bar.

 







  
Cafe Söderberg Jakobin kirkon seinustalla on yksi Tukholman suosituimmista kahviloista. Täällä käy myös kruununprinsessa Victoria pullaostoksilla.


Cafe Söderberg




  Puistokahvila on levinyt näitten isojen puitten ympärille



Alueen ehkä suosituin ruokapaikka on Amerikanbaari TGI Freday Hamngatanin kadun päässä. Täällä siis syödään jättiläismäisiä hampurilaisia ja pommes frites/ranskalaisia perunoita. Mutta ruokalistalla näkyy olevan valinnan varaa. Mutta minä lupaan että melkein kaikissa tukholmalaisissa ravintoloissa saa hampurilaisia ja pommes frites. Melkein jokaisessa kadunkulmassa on kaiken lisäksi hamburilaisravintola. Tässä baarissa kohtaa koko maailma ja kaiken ikäiset.



Puistoalue on iso, noin reilut 300m x 100m



Stockholm 048.JPG



20130525 Stockholm Kungsträdgården 4296.jpg

Varuhuset NK-2.jpg

Kungsträdgårdenin toisessa päädyssä Hamngatanin varrella sijaitsee tavaratalo NK, joka on tunnettu korkeasta tasostaan. Tukholman luxustavartalo, joka avattiin jo vuonna 1915. NK on lyhennys nimestä Nordiska Kompaniet. 

Tavaratalon omistaa Hufudstaden AB, jonka perusti Ivar Kreuger vuonna 1915. Tavaratalosta pitää kuitenkin huolen L.E.Lundbegin firma AB. kaksi vähittäiskauppaa pantiin yhteen ja näin syntyi NK vuonna 1902. Idean kehitteli Josef Sachs, joka omisti Leija&Sachs nimisen firman. Josef Sachs oli upporikasta juutalaista alkuperää, mutta syntyään tukholmalainen. Hänen vanhempansa ja isosisänsä olivat saksalaisjuutalaisia pakolaisia. Josef Sachs perusti NK:n tavaratalon ja oli sen ensimmäinen johtaja monet vuodet. Hän perusti myös Sachskan lastensairaalan joka toimii vieläkin. Hän kustansi myös Tukholman kaupungintalon mosaiikkiseinän kultauksen

Molins fontän juli 2012.jpg

Molin'in suihkulähde

Johan Peter Molin valmisti tämän kauniin suhkulähteen Tukholman näyttelyä varten. Stockholmsutställningen/ Tukholman näyttely pidettiin vuonna 1866, ja se oli sen ajan suurinpia tapahtumia koko Euroopassa.



Molin valoi sihkulähteen myös kipsiin ja se kipsitä valmistettu suihkulähdepatsas asetettiin näyttelyhallin keskelle. 

Molins fontän juli 2012E.jpg

Sankt Jacobs kyrka i juli 2007

 Sankt Jakobs kyrka



Kungliga Operans Strömkafé

Kungliga Operan/Kuninkaallisen Oopperan kesäkahvila, Strömmcafet

Arsenals 2009a.jpg

Gamla Jernkontoret 2009a.jpg

Jernkontoret November 2011.jpg

Wetter galleri November 2011.jpg

Kungliga Trädgården 3.JPG

Palmerska huset september 2011a.jpg

Kungsträdgårdsgatan 12.jpg

Sankta Eufemian katollinen kirkko ja katollinen kirjakauppa

Sankta Eugenia Stockholm.jpg

Thulehuset 2009a.jpg

Thule huset oli Thule nimisen vakuutusyhtiön päämaja. Sven Palme perusti vakuutusyhtiön vuonna 1888. Vakuutusyhtiöt olivat jotain aivan uutta. Nyt tästä lähtien sai kuka tahaansa vakuuttaa omaisuuttaaan. Sven Palme oli politiikko ja mm pääministeri Olof Palmen isosiä. Sven Palme avioitui suomalais en aatelisneidin Hanna Maria von Bornin kanssa. Myöhemmin vakuutusyhtiöt fuusioituivat ja uusi vakuutusyhtiö sai niemkseen Scandia. Se on kohtalon ivaa että Olof Palme murhattiin Scandian vakuutysyhtiön pääkonttorin kulmalla. Olof Palmen isä oli ollut Scandian tirehtööri aikoinaan.


Talvella on luistelurata kuninkaan patsaan ympärillä. Jää ei kestä kauaa sillä Tukholman talvet ovat lyhyitä ja lauhoja.


 Joulumyyjäiset pidetään joka vuosi Kungsträdgårdenissa


 Syksyistä väriloistoa


Kesä parhaimmillaan. Tykkään noista Malvan kukista erittäin paljon (kuvassa vasemmalla).


Kuninkaalliset hevostallit sijaitsee melko lähellä Väpnargatanin varrella. Hevosia ulkoilutetaan ja kävellytetään joka päivä, osittain Djurgårdenin saarella luonnossa, mutta myös kaupungilla, jotta hevoset tottuvat ihmisiin ja liikenteeseen. Tuo keskimmäinen hevonen voi olla shire-rotuinen Mary, jonka kuningatar Elisabeth lahjoitti hovin talleille, kun vanha shire-rotuinen Harry läksi hevosten taivaaseen. Shire hevoset ovat erittäin rauhallisia ja kärsivällisiä hevosia, jotka sopivat hyvin kulkemaan musiikihevosten etunenässä ja kantamaan rumpuja ja rumpalia selässään. Mary on vielä treenaus vaiheessa, eikä ole vielä saanut olla mukana Kuninkaan linnan vahdinvaihdossa. 




Ruotsinsuomalainen Timo Räisänen esiintyy joka kesä Kungsanilla.