Steninge slott

Steninge slott, Steninge Slottsväg 141, Märsta

Steninge slott on oikeastaan kokonainen linnankylä, joka sijaitsee Märstan ja Sigtunan välimaastossa, noin 35 km Tukholmasta pohjoiseen. Omalla autolla E4 tietä kohti Arlandan lentokenttää ja Märstaa. Märstasta linnaan on 7 kilometriä. 

Muuten sähköjunalla Märstaan ja siitä bussilla 580 Östra Steningeen. Jää pois Tellusgatanin pysäkillä jonka jälkeen kävellen viittojen mukaan. Tellusgatanilta Steningen linnan kulttuurikeskukseen on noin 2 km. 

Suunnitteilla on lisärakennuksia ja luvassa on mahdollisuus päästä bussilla lähemmäksi linnaa. Steningestä tulee aivan oma asuintaajamansa, kun sinne nyt aletaan rakennetamaan myös asuinrakennuksia.

Arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi, joka suunnitteli myös kuinkaallisen Tukholman linnan, suunnitteli tämän barokkilinnan Karl Eriksson Gyllenstiernalle. Hänestä tuli näin Steningen kreivi. Gyllenstirena toimi kuningatar Ulrika Eleonoran kamariherrana. Myöhemmin kuningatar ylensi hänet kuningatteren hovin guvernööriksi ja hänestä tuli vuonna 1687 jopa kuinkaallinen neuvos. 

Hän kiipesi urallaan Svean hovioikeuden presidentiksi ja Turun yliopiston kansleriksi. Vuonna 1687 hänet ylennettiin kreiviksi ja hän sai arvonimen Gyllenstierna af Steninge. Leskikuningatar Ulrika Eleonora houkutteli Gyllenstiernaa lähestymään limingalaisen Gustaf Soopin tytärtä Anna Mariaa, joka oli jäänyt leskeksi miehenä Axel Wahtmeisterin kuoltua. Wahtmeisterin suku oli alunperin eestiläistä kreivillistä sukua.

Anna Maria ja molemmat hänen aviopuolisoistaan lepäävät Ytterslön kirkossa, jossa heillä on oma hautakappelinsa. Kirkko sijaitsee Selaön saarella Mälaren järvialueella. Luultavasti se oli leskikuningatar Ulrika Eleonoran toivomus saada sukukappeli omalle suosikkilleen, Carl Gyllenstirenalle, tänne Ytterslön kirkoon.

Sitä paitsi Marian veli Gustav Soop omisti siihen aikaan kirkon lähettyvillä sijaitsevan linnan nimeltä Mälsåker. Marian avioiduttua linna joutui kreivi Wahtmeister af Mälsåkerin omistukseen. Von Fersenin suku omisti myös aikansa linnaa. Nykyään Mälsåkerin linnan omistaa valtio ja museovirasto pitää siitä huolen. Linna on avoinna vieraille kesäaikaan. 

Selaö kuuluu Strängnäsin kuntaan. Saarella asuu noin 3000 henkeä vakituisesti. Stallarholmen on saaren eteläkärki ja siitä on siltayhteys mantereeseen. Saari oli viikinkien asuinaluetta ja siitä kertoo lukuisat hautakentät. Täältä löytyy runsaasti valtavan suuria riimukiviä ns runblock. 

Steningen linna valmistui vuonna 1705. Barokkityylisen puutarhan suunnitteli Johan Hårleman, arkkitehti Carl Hårlemanin isä, joka oli taitava puutarha- ja puistosuunnittelija.

 Entinen kartano, "Gamla slottet"

Aluetta on useammat aatelissuvut omistaneet toinen toisensa jälkeen. Jo keskiajalla sijaitsi tällä paikalla kartano jonka omisti Oxenstiernan aatelissuku.

Maatila on ollut tiedossa 1200-luvun lopusta lähtien, kun siellä asui 'Anund till Steninge'. Hänen leskensä nimeksi tuli Katarina Sigridsdotter, ja kun hän kuoli vuonna 1311, hän testamentoi maatilan osat saarnaajien luostarille Sigtunassa, jossa hänen veljensä oli munkki. Yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin tilan muut osat lahjoitettiin Vårfrubergan luostarille.

Noin vuonna 1518 Steningen maatilan perivät ritari ja kunnanvaltuutettu Kristiern Bengtsson (Oxenstierna). Hän oli myös tulevan liittokansleri Axel Oxenstiernan isoisä. Kristiern teloitettiin Tukholman verilöylyssä vuonna 1520, ja maatila siirtyi sitten hänen pojalleen, neuvoston jäsen Gabriel Kristiernssonille (Oxenstierna). Vuosisadan aikana maatila kuului edelleen Oxenstiernan perheeseen.

Vuonna 1667 Carl Gyllenstierna (18) peri Steningen maatilan äidiltään Beata von Yxkullilta 1618-1667, joka kuoli 1667. Carlin isä Erik Gyllenstierna kuoli kymmenen vuotta aiemmin.

Vuonna 1794 Steningen otti haltuunsa Axel von Fersen d.y. joka oli ranskalaisen kuningattaren Marie Antoinetten läheinen ystävä, joka päätettiin lokakuussa 1793, vuosi ennen kuin Axel peri Steningen. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin vihainen väkijoukko tappoi Axelin Tukholmassa vuonna 1810, ja kolme vuotta myöhemmin hänestä pystytettiin patsas linnan puutarhaan. Axel oli naimaton, eikä hänellä ollut lapsia, ja hänen kuolemansa jälkeen linna siirtyi hänen veljelleen Fabian von Fersenille, von Fersenille, joka oli naimisissa Gyldenstolpen kanssa.

Luen parhaillaan Herman Lundquistin kirjoittamaa kirjaa Axel von Fersenistä.

Linna pysyi Gyldenstolpen perheessä vuoteen 1867 asti, jolloin kamariherra kreivi Carl August Gyldenstolpe myi Steningen ja hajoitti fideikomission.. Myynnin aikana ylijäämää ei syntynyt, joten pääomaa ei voitu muodostaa. Gyldenstolpen kuoleman jälkeen vuonna 1872 Steningen osti paroni von Otter seuraavana vuonna. Hänellä oli rakennettu kivilato, joka muistettiin.

Linna-puisto, jossa on von Fersenin muistomerkki, on avoinna yleisölle, mutta linna on yksityinen asuinpaikka, eikä sitä voi katsella.

Nykyinen linnan omistaja on aattelsierherra Per Evert Taube. Taube on baltialais-suomalais-ruotsalainen aatelissuku 1300-luvulta. Kaksi kreivillistä haaraa on Ruotsin ritarihuoneessa. Suomen ritarihuoneessa aatelisella suvulla on numero 51.

Steningen linna on kaunis barokkityylinen linna 1700-luvulta jonka ympärillä on myös kaunis barokkityylinen puisto. Alue pääsi hieman ränsistymään tässä välillä mutta uusi omistaja on innostunut kunnostamaan alueen. 

Linnan yhteydessä on ns kivinavetta, joka on kulttuurisuojattu rakennus. Navetassa myydään kauniita sisustusesineitä, tekstiilejä ja muuta taloustavaraa ja suuhunpantavaakin. Vierailijoita täällä käy paljon, noin 250 000 vuosittain ja varsinkin joulumarkkinat ovat erittäin suosittu tapahtuma. 

Kivinavetta ei enää ole navetta vaan myyjäishalli, jossa on kulttuuritaphatumia, lasinvaluuta, kahvila ja ravintola.

Täällä voi kahvitella ja ruokailla niin sisällä kuin ulkonakin säästä riippuen. Lapsille on omat annokset lihapullia ja pannareita. 

 Kahvipöytä

Steninge glas

Kivinavetassa on myös tilat lasinpuhaltaja pariskunnalle jotka työkseen valmistavat lasiesineitä ja myyvät niitä. Täällä saa omalaatuisensa juomalasit, kukkavaasin tai lasikoriste-esineitä, puhumattakaan pullavadeista.Täällä saa myös kokeilla itse puhaltaa lasia ja luoda oman taideteoksen.

Linnan omistajalla Per Taubella on ollut suuria suunnitelmia. Tänne ollaan rakentamssa kokonaista kylää. Uusia moderneja asuinrakennuksia on suunnitelmissa. Tänne ollaan valmistelemassa kauppapuutarhaa ja linnaan taidegalleriaa. Useimmat linnaan kuuluvat rakennukset ovat täysin uuskorjattuja ja kunnostettuja. Kylän nimi on Steninge Slottsby. Per Taube osti linnan ja tilukset 126 miljoonalla kruunulla. Hän omistaa melkein kaikki maa-alueet Arlandan lentokentän ja moottoritien ympäriltä. 

Linnaa pidetään parhaana esimerkkinä karoliinisestä barokinajan herraskartanotyylistä. Carl von Fersen omisti 1700-luvulla tämän kauniin linnan Von Feresen on erittäin tunnettu henkilö monella tapaa. Hän oli kreivi ja ylihovimetsästysmestari. Ennen vanhaan herroilla oli mitä ihmeellismpiä titteleitä. Nykyään ei Ruotsissa ketään nimitellä titteleillä, pelkkä nimi riittää, vain kuninkaallisia puhutellaan tittelillä ja heitäkin puoliviralliesti. Carl von Fersen oli yksi ns valtion herroja, joka oli tirehtööri vähän siellä sun täällä. 

Steninge on ollut myös suuri maanviljelys- ja puutarhatila ja Ruotsin suurin kauppapuutarha Hanna ja Axel Lindmarkin aikana. Karjataloutta on myös harrastettu suuressa määrin. Kasvihuoneviljely aloitettiin 1900-luvulla suuressa skaalassa. Steningessä alettiin myös valmistamaan siideriä. Herkkusieniä alettiin viljelemään. Steningessä on monta sataa vuotta valmistettu keramiikkaa ja tiilitehdaskin oli täällä jo heti kun linna valmistui.

Linna on yksityiasunto joten sinne ei pääse sisään mutta linnan ympärillä riittää nähtävää ja koettavaa.

Axel von Fersenin hautamonumentti linnan englantilaisessa pusitossa. Axel von Fersen oli Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten rakastaja. Axelin veli Fabian omisti  Steningen linnan Axelin kuoleman aikoihin.

Puistoa ei ole hoidettu aikoihin vaan se on saanut kasvaa melko villisti. Tarkoitus on kai ollut että uusi omistaja saa päättää mitä tekee tiluksilleen. Ehkä hintakin oli sen mukaan.

Perinteiset joulumarkkinat avataan siinä marraskuun puolessa välissä ja ovat avoinna jouluun saakka.

PS. 30.06.2021. Palasin takaisin postaukseen ja laitoin tänne alla olevan videon. Steningessä on tehty muutoksia.