Gripsholms slott

Gripsholms slott, Mariefred

Tukholman läänissä sijaitsee melko paljon linnnoja ja herraskartanoita. Vain Skåne ehkä pystyy kilpailemaan linnojen määrästä ja skånelaiset linnat ja herraskartanot ovat todellakin upeita ja suuria. Mälaren järven ympärillä sijaitsee monen monta kymmentä ja koko Tukholman läänissä sitäkin enempi. Vain pohjois Ruotsissa ja Jämtlannissa ei ole linnoja eikä herrraskartanoita.

Tukholmasta kaupungintalon laiturista lähtee päivittäin sesonkiaikaan laiva Gripisholmin linnaan. Laivamatkan hinta sisältyy sisäänpääsy linnaan ja opastettu kierros linnassa, sekä laivalla kahvilatarjoukset. Aikataulu täällä!

Omalla autolla on Tukholmasta noin 70 km pitkin E20 tietä kohti Göteborgia, josta sitten on poikettava Mariefredin kohdalla oikealle.

Gripsholmin linna on yksi yhdeksästä (vai onko niitä kymmenen) kuninkaallisesta linnasta. Se on myös yksi vanhimmista, historiallisimmista ja arvokkaimmista linnoista. Gripsholmin linnan historia on aivan omaa laatuaan verrattuna moniin muihin linnoihin.

Arkkitehteinä toimivat Henrik von Cöllen ja Fredrik Nussendorffer. Kuningas Gustav Vasa ei oikein ollut tyytyväinen von Cöllenin rakennustyyliin, sillä se ei ollut kuninkaan mielestä tarpeeksi moderni. Kun kuningas Gustav Vasa potki von Cöllenin pois Uppasalan linnan suunniittelutöistä, niin von Cöllen sai hommia Suomesta Olavinlinnan ja Hämeenlinnan rakentamisessa. Fredrik Nussdorffer tuli Ruotsiin herttua Albrekt Preussilaisen hovista. Hän toimi rakennusmestarina Gripsholmin, Kalmarin ja Tukholman linnojen rakentamisessa. 

Gripsholmin linna on tunnettu ennen kaikkea kuningas Gustav Vasan linnana. Hän perusti linnan vuonna 1537. Linna kertoo 400-vuotista historiaansa. Karl herttuaan kammari 1500-luvulta ja Gutsav III:n teatteri 1700-luvulta ovat erityisesti näkemisen arvoisia. 

Linna on avoinna 14. toukokuuta - 30. syyskuuta joka päivä kello 10.00-16.00, muina vuodenaikoina vain lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12.00-15.00. Erikoispyhinä on poikkeavat aukioloajat, joten kannattaa tarkistaa ennen kuin lähtee liikenteeseen. Opastettujen kiertokäyntien ajat löytyy hovin kotisivulta, kungahuset. se. Erikoisnäyttelyjä on aina, ja ne vaihtuu aika ajoittain.

Sisäänpääsymaksu 150 kr
lapset alle 17 v ilmainen sisäänpääsy

Jos ei ole omaa autoa niin junallakin pääsee Tukholmasta Eskilstunaan päin menevillä junilla. Jää pois Läggestan asemalla ja siitä sitten 4 km paikallisbussilla.

Tukholmasta kulkee myös laiva S/S Mariefred, mikä kulkee vain kesäaikaan maanantaisin. HUOM! Useat ruotsalaiset nähtväyydet ovat avoinna vain kesäkaudella. Talviaikaan ei ole montakaan kävijää.

Suoraan E 20 tietä pitkin Gripsholmiin.

Gripsholmin linna on Gustav Vasan linna. Hän rakennutti linnan vuonna 1537. Juuri tämä linna on kuninkaallisista linnoista se kaikista ruotsalaisin tyyliltään. Linnan seinät kertovat 400-vuotista historiaansa, ajalta, jolloin kuningas ja hänen läheisensä asuivat jutkuvasti linnassa. Kuningas Gustav Vasa kulki Tukholmaan täältä käsin laivalla.

Tämä linna on svealaisten kansallismonumentti. Täällä hovin oma video linnasta. Tämä on yksi Ruotsin suosituimmista turistikohteista, vaikka se sijaitseekin hieman kaukana Tukholmasta, noin 48 km. Mutta Gripsholmin aluetta kauniinpaa paikkaa saa hakea. Linna sijaitsee rauhallisessa ja kauniissa Mälaren järven lahdessa. Itse Marifred on pieni idyllien paikkakunta. Erionomainen viikonloppukohde omalla autolla.

Kuninkaalla oli kaikki huvit linnassaan, teatteri ja kirjasto sekä palveluskunta, joka palveli kuningasta aina koska tahaansa, vaikka keskellä yötä. Gustav Vasa kutsui mielellään suuria joukkoja vieraita linnaansa ja kestitti heitä viikko tolkulla. Satakin vierasta saattoi yhtäaikaa asua linnan huoneissa ja nauttia kuinkallisesta palvelusta ja viihteestä. Linnahan sijaitsee kauniilla paikalla Mälaren järven rannalla, josta oli kätevää tehdä laivareissuja ympäristöön.

Gripsholms slott/Gripsholmin linna Mälaren järven ranalla Mariefredissä on vuodelta 1530 ja se on vanhin kaikista kuinkaallisista linnoista. Linna rakennettiin niin puolustuslinnakkeeksi kuin Gustav Vasan asunnoksi. 

Linnan upein huone on Rikssalen, valtionsali, kauniine maalattuine kattoineen. Gustav Vasasta on maalattu kuva jossa kuningas poseeraa koko kropallaan. Huoneen seinillä on myös kuvat kaikista sen ajan eurooppalaisista hallitisijoista.

Yhdessä linnan torneista sijaitsee 1700-luvulta hyvin säilynyt teatteri. Linnassa on myös Ruotsin suurin porttrettikokoelma, noin 4000 kuvaa, jossa on mukana kaikki tärkeimmät ja tunnetuimmat henkilöt Ruotsissa Gustav Vasan ajoilta modernille nykyajalle saakka.

Vasaslott/Vasan linnoja on Ruotsissa 15 ja yksi niitten lisäksi Suomessa, Turussa. Gustav Vasa ja hänen poikansa Erik XIV, Johan III ja Karl IX rakennuttivat ja mordenisoivat Vasa-linnojaan 1500-luvulla etenkin. Vasalinnat rakennettiin renessansin tyylillä jonkinlaiseksi linnojen ja palatsien välimuodoksi. Linnoihin rakennettiin pyöreät tornit vartiointia ajatellen. Useimmissa linnoissa on maavallit ympärillä. 

Näistä linnoista syntyi erikoinen rakennustyyli Ruotsiin, jota nimitettiin vasatyyliksi. Pyhän Jaakobin kirkko Tukholmassa on tyypillinen vasatyylinen rakennus. 1900-luvullakin on rakennettu jonkin verran vasatyylisiä rakennuksia, kuten Villa Lagergranz ja Tukholman raatihuone Tukholmassa.

Linna rakennettiin oikeastan drotsi Bo Jonasson Grip'ille (1330-1386). Linnan nimi Gripsholm tulee Gripin suvun nimestä. Drotsin virka oli siihen aikaan kuninkaan jälkeen mahtavin virka valtiossa. Kovin monta drotsia ei Ruotsissa ole ollutkaan. Hänen isänsä oli Jon Tomasson Grip ja äiti Ingeborg Bosdotter Natt och Dag. Natt och Dag on ikivanha aatelissuku, numero 13 aateliskalenterissa. Nykyään suku on vanhin kaikista vielä elossa olevista aattelissuvuista Ruotsissa.

Bo Jonsson Gripin omistamat alueet

Bo Jonsson Grip sai suuret maa-alueet Tukholman eteläpuolelta haltuunsa, joka oli kuulunut hänen äitinsä suvulle Natt och Dag. Hän omisti suurimman osan Ruotsia.  Hän oli Ruotsin suurin maanomistaja kuinkaallisten jälkeen.  Hän sai myös koko Suomen. Kirjoitin hänestä Lidingön saaren yhteydessä aikaisemmin.

Bo Johansson Grip asui pitkät ajat Suomessa Turun linnassa. Hän rakennutti Suomen useita rakennuksia.

Bo Jonsson Gripin kuoltua myytiin Gripsholmin linna  vuonna 1404 Tanskan ja Norjan kuningatar Margaretalle. Suuren osan oamsiuudstan hän antoi kirkoilel ja luostareille. Kuningatar Margaretan valta-aluueeseen kuului myös Suomi ja Islanti.

Ennen kuin Gustav Vasa otti Gripsholmin omakseen asui alkuperäisessä linnassa 24 vuotta kartusiaanimunkkeja. Mutta Gustav Vasa ei pitänyt katollisesta uskonnosta, joten hän ajoi munkit tiehensä. Hän rakennutti uudenja mahtavamman linnan ja haetti rakennustarpeita Pyhän Marian luostarista Strängnäsistä. Gustav Vasa myöehmmin kielsi katollisen kirkon ja luostarit. Pyhän Marian kirkosta jäi vain rauniot jäljelle.

Kuninkaalla oli tapana myös pyytää jonkun portrettimaalarin maalaamaan portretti  jokaisesta kuinkaan vieraasta. Linnan seinillä on nyt tuhansia tunnettujen henkilöiden portretteja.

Kuingashuoneen vaakuna kukkapenkin muodossa. Samanalainen kukka-asetelema on kaikissa yhdeksässä kuinkaallisessa linnassa.

Gripsholmin linnan puisto on romannttinen. Puistossa voi tavata jopa kauriita laitumella. Kuvassa oleva patsas on nimeltään Hebe. 

Kaurislaidun sijaitsee linnan yhteydessä, joka on luonnonpuistoaluetta. Jo 1600-luvulla täällä oli kauriita ja kuninkaan navetta. Ensimmäiset kauriit tuotiin tänne Tukholmasta, Hjorthagen/Kaurislaidun nimiseltä alueelta. Nykyään Hjorthagen on asuinalue. Nykyään linnan alueella on noin sata kuusipeuraa.

 Vankilatorni

Kärleksholmen/Rakkaudenluoto

Euroopan parhaiten säilynyt 1700-luvun teatteri, jonka rakennutti kuningas Gustav III, joka oli erityisesti ihastunut katsomaan teatteriesityksiä. Häntä kutsuttiin nimellä "teatteri kuningas". Gustav III oli erittäin hienostunut käytökseltään ja kiinnostunut teatterin lisäksi oopperasta ja tanssiaisista. Kuin kohtalon ivaa tuli kuninags murhatuksi oopppera salissa. Aatelisherra Jakob Johan Ankarström ampui kuninkaan. Murhaaja köytettiin kiinni paaluun ja ruoskittiin. Suku vaihtoi sukunimekseen Löwenström.

Linnassa on myös myymälä josta saa korkeatasoista tavaraa, tyypillistä ruotsalaista. Gripsholmin linnalla on oma astiastokin. Astiasto suunniteltiin jo 1700-luvulla. Astiaston sai kuningas Gustav III lahjaksi Ostindiska Kompaniet. Se alkuperäinen astiasto oli valmisttu Kiinassa. Astiastoon kuuluu useita osia.

Alkuperäinen astiasto on Östasiatisessa museossa Tukholmassa. 

Linnan vieressä on myös hedelmätarha, jossa on 250 hedelmäpuuta ja kasvihuone. Hedelmätarha on Gripsholmin linnan laajassa käytössä, ja sieltä on voinut ostaa muun muassa puutarhan tuottamista omenoista valmistettua omenasiideriä. Gripsholmin hedelmätarha perustettiin alun perin 1800-luvun lopulla ja oli pitkään Ruotsin suurin. Ikävä kyllä siiderin myynti on lopetettu.

Äppelmust on esimerkiksi tyypillinen ruotsalainen juoma. Siinä ei ole alkoholia kuten siiderissä vaan se on omenatuoremehua, jolla on pikät perinteet Ruotsissa.