Östra Ryds kyrka
Olen aikaisemmin maininnut tästä kirkosta, kun tein postauksen ihastuttavasta Österåkerin kunnasta. Östra Ryd kuuluu Österåkerin kuntaan, koska Östra Rydillä ei ole omaa kunnanvaltuustoa. Östra Rydin asukasluku on vain noin 44 000. Österåker jakantuu neljään pitäjään, Östra Ryd, Ljusterö, Roslags-Kulla ja Österåker.
Avoinna niin sanottuna tiekirkona kesä-aikaan 2023-07-02--2023-08-06 avoinna tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina klo. klo 11-15.
Kirkko on historiallinen kirkko, koska Gustav Vasa syntyi ja kasvoi Rydboholmin linnassa, mille tämä krikko kuului. Ruotsissa nähdään Gustav Vasan kuinkaaksi nousu valtion syntymänä. Sitä ennen maa oli jakautunut maakuntiin, mistä sitten syntyi sotemaakunnat, joilla oli oikeus asettaa kuninkaat virkaan, kantaa veroja, sekä laatia omat maakuntalait. Gustav Vasan ajalla perustettiin valtiopäivät, jolloin maakunnat yhtyi yhden kuinkaan alaisuuteen ja sai yhteiset lait. Siitä tulee nyt 500 vuotta.
Östra Rydissä sijaitsee Rydboholmin linna, minkä tilukset vie suurimman osan alueen pinta-alasta. Rydboholmin linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Linnan kupeessa sijaitsee niin sanottu Englantilainen puisto, mihin on vapaa pääsy.
Östra Ryd sijaitsee Itämeren lahden rannalla. Alueella on oikeastan vain yksi asuintaajama Rydbossä, minkä kautta kulkee Roslagsbanan paikallisjuna Åkersbergaan ja Österåkeriin.
Rydbosta on noin 25 minuutin matka Stockholms Östra/Tukholman itäiselle asemalle, missä sijaitsee myös metroasema Kungliga Tekniska Högskolan ja bussien 4, 6, 67 ja 94 kohtauspaikka. Tästä lähtee myös bussi 676 Norrtäljeen. Kapellskärissä sijaitsee satama, mistä pääsee autolautalla Marianhaminan kautta Naantaliin. Siitä lähtee autolautat myös Paldiskiin Viroon. Norrtäljesstä on satamaan noin 40 kilometriä.
Tukholmasta E 18 Eurooppatietä ja siltä oikealle kädelle 274 tielle, mikä johtaa Vaxholmiin.
Bussilla 670 Tekniska högskolanin metropysäkiltä Östra Rydin kirkon luokse. Kirkon luona pysäkin nimi on Östra Ryds kyrka. Pysäkiltä on noin 350 metriä matkaa kirkon luokse. Ja jos jatkaa kävelyä edelleen, niin tulee Rydboholmin linnan luokse. Siinä on Englantilainen puisto ensin, missä saa liikkua vapaasti, mutta kovin lähelle linnaa ei pääse.
Östra Rydin pitäjä on keskiajalta. Östra Rydistä tuli myöhemmin vuonna 1952 kunta ja myöhemmin vuonna 2016 tuli Österåkerista ja Östra Rydistä yhteinen distrikti.
Östra Rydin seurakunta on yhtynyt Österåkerin ja Åkersbergan kirkkojen kanssa yhteen. Östra Rydin ja Äkersbergan taajamissa asuu noin 40 000 asukasta, joista suurin osa asuu Äkersbergassa. Rydbossa vain vajaa 600 asukasta.
Rydboholmin linna ei ole antanut lupaa rakentaa uusia tajaamia alueelle. Tai tarkalleen sanottuna Statens Fastighetsverk/Valtion Kiinteistölaitos ei salli mitään muutettavan Rydbossa ja linnan alueella. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta.
Östra Rydin kirkko, Österåker
Kirkko on avoinna:
maanantaina kello 11.00-18.00
tiistaista perjantaihin kello 10.00-19.00
(suljettu lounasaikaan 12.00–13.00)
lauantaina kello 10.00-15.00
sunnuntaina kello 12.00-15.00
Nykyisen kirkon rakentajana pidetään Anund Sturea (kuollut 1434), joka omisti Rydboholmin vuonna 1430. Anund Sture oli ritari ja valtioneuvos. Ruotsissa valtioneuovos/stadsråd on nimitys hallituksen jäsenille, siis tarkalleen käännettynä stadsråd tarkoittaa valtineuvosta, mikä on poliittinen virka, eikä mitään muuta.
Kuningas Kustaa Vaasa syntyi vuonna 1496 Rydboholmin linnassa Upplandissa. Östra Rydin kirkossa, joka oli silloin Rydboholmin linnan pihakirkko, seisoo 1300-luvulta peräisin oleva raskas kivikasteallas, jossa hänet kastettiin. Kirkossa on hienoja liitumaalauksia 1400-luvulta ja kirkko on rikas taideaarre. Kirkko on avoinna jumalanpalveluksille ja muille tapahtumille.
Kunnissa nimitys on kommunalråd/kunnallisneuvos mikä sekin on poliitisen viran nimitys. Suomessahan nämä ovat presidentin myöntämiä arvonimiä, mutta Ruotsissa ei ole sellaista perinnettä lainkaan. Ruotsissa yritetään päästä irti titteleistä ylipäätään. Se kuullostaa Ruotsissa suorastaan hassulta käyttää titteleitä. Ruotsissa ei käytetä sanaa "arvo" juuri missään yhteydessä. Arvo/värde voi olla esineellä, kuten värdesak/arvoesine, mutta ei juuri missään muussa tapauskessa. Riittää kun kutsuu henkilöä hänen nimellään.
Ruotsissahan ei myöskään teititellä vaan täällä sinutellaan. Vain kuningasta ja muita kuningasperheen jäseniä puhutellaan heidän virkanimillään, heitä ei sinutella eikä teititellä.
Anund Sturen kuoleman jälkeen Rydboholmin omisti Vasan suku ja vuoden 1515 jälkeen Brahen aatelissuku 1690-1693, jolloin Nils Brahe hallitessaan linnaa, kirkko sai nykyisen ilmeensä. Laajennusten arkkitehti oli mahdollisesti Jean de la Vallée. 1700-luvun lopulla maalaukset kalkittiin kansliaholvissa olevia maalauksia lukuun ottamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti