Österåkerin kunta

Österåker'in kunta

 Turistisivut!

Österåkerin kunnan luonnonkaunis sijainti on houkutellut runsaasti varakasta väkeä asettumaan asumaan juuri tänne. Tontit täällä ovat olleet huomattavsti halvempia kuin naapurikunnissa. Täällä asuu noin 43 000 asukasta ja kesäaikaan tuplasti. Kunnan keskupaikkakunta on Åkersberga, joka sijaitsee noin 30 milometriä Tukholmasta pohjoiseen. Noin 18% asukkaista on ulkomaataustaisia. Mukaan ei ole laskettu heitä jotka jo ovat Ruotsin kansalaisia. 

Paikkakuntaa nimellä Österåker ei ole olemassakaan. Aikoinaan oli Österåkerin pitäjä, joka kuului ns Åkerin laivakuntaan. Laivakunta nimitys täällä saaristokunnissa vastaa kihlakuntaa muualla päin Ruotsia. Österåkerin kirkko löytyy Åkersbergasta. Vanhaa perinnettä on myös Österåkerin maakunta ja Österåkerin seurakunta. Maakuntaa ei enää ole sitten sitten viimeisen kuntareformin jälkeen vuonna 1971. Seurakunta on yhdistetty Östra Rydin seurakunnan kanssa yhteen.

Österåker on Ruotsin nopeimmin kasvavia kuntia. Kunta on vauras, mutta myös asukkaat jotka muuttavat tänne on vauraanpaa väkeä. Kunnan koulut kuuluvat Ruotsin parhaimpien koulujen joukkoon. Kunnanvaltuusto tähtää siihen että Österåkerin kunta on ja tulee olemaan ns "världs klass/maailman luokkaa".

Österåkerin kunnassa on monta kymmentä järveä ja hyvin erikoinen kanava, kaksi luonnonreservaattia, mahdoton määrä muinaismuistoja ja riimukiviä. Österåkerin kuntaan kuuluu  myös mahdoton määrä meren saaria, joista suurimmat ovat Ljusterö, Finnhamn, Husarö, Ingmarsö, Nässlingen, Siaröfortet ja Äpplarö, joissa kaikissa on vakituista asustusta, mutta kesäaikaan saarille tulee runsaasti kesävieraita. Jokaisella saarella on oma charminsa. Vaikka täällä ei ole yhtä suurta tungosta kesäkaudella kuin Vaxholmin naapurikunnassa. Joten jos haluaa rauhallisenpaa kesänviettoa, niin tämä alue on ehkä parempi valinta, kuin nuo Tukholman läänin eteläisemmät saaret.

Waxholmsbolaget, on laivayhtiö, jonka kyydissä pääsee useimmille Tukholman saariston saarille vuodet ympäri. Laivassa voi ostaa matkalipun. Tukholman paikallisliikenteen sivut!  Busseihin tarvitaan ostaa liput etukäteen.

Tukholman saariston omat kotisivut! Tukholma on aivan ihana kesäkaupunki. Täältä ei oikeasti kannata kesäakaudella lähteä ulkomaille sillä Tukholmalla ja Tukholman saaristolla on niin paljon annettavaa. Kesäkausi on melko pitkä. Toukookuun alusta syyskuun loppuun on kesälämpötilat, vaikka Tukholmassa ei juuri helteitä ole. Ehkä viikko tai kaksi heinäkussa on kosteaa ja kuumaa.

Kunnan kulttuurielämä on monipuolista ja vilkasta. Täältä löytyy Österåkerin taidehalli, Kulturknuten, Berga Teatern, musiikkikoulu, luovakoulu, useita museoita ja Ekbacken nimien kotiseutupuisto. Koululaisille tarjotaan jatkuvasti teatteria, musiikkia, taidetta, tanssia...Österåkerin kunta on kulttuurillisesti rikas kunta. Kunnassa on useita taidegallerioita ja museoita. Kunta omistaa noin 1100 taideteosta.

Åkerin kavana, Åkersberga

Österåkeriin pääsee nopeasti E18 tietä, joka päättyy Norrtäljeen. E18 tieltä lähtee kaksi tietä itään päin kohti rannikkoa, 274 ja 276 joista viimeksi mainittua pääsee Åkersbergaan. Tie 274 taas puolestaan vie Vaxholmin kuntaan. Näitten kahden tien välillä kulkee Svinningevägen.

Tänne pääsee Tukholman Östra station/Itäiseltä asemalta Rosalgenin omalla paikallisjunalla. Österkär on pääteasema.

Upplannin maakunta on "repaleinen", sillä perinteisesti on maakunnat jakautuneet kolmeen folklandiin/kansanmaahan, Attundaland, Fjädrundaland ja Tiundaland. Kukaan ei tiedä varmasti miltä ajalta lähtie tämä kansanmaa jako on ollut voimassa. Nykyään tätä rannikkoaluetta nimitetään nimellä Roslagen. Tämä on historiallista aluetta jos mikä, kuten koko Upplanti muutenkin. Jo paikkakuntien nimetkin kertovat että nimet ovat menneiltä ajoilta.

Upplannin maakunta kuuluu kolmeen eri lääniin, Tukholman, Västmanland ja Södermanland. Upplanti on perinteisesti tunnettu linnojen, herraskartanoiden, kirkkojen, riimukivien ja muinaismuistojen alueena. Upplannin maakunnassa on todellakin runsaasti linnoja ja herraskartanoita. Kirkkojakin on pienimmissäkin kylissä. 

Kuten kartalta näkyy niin Tukholma ja koko Upplanti on ollut saaristoa. Österåkerista on ollut vain muutama pieni saari merenpinnan yläpuolella vuonna 1200 eaa.

Itämeren rannikkko on aina ollut suosittua aluetta asua. Jääkauden jälkeen alue oli saaristoa. Viimeisten 4000 vuoden aikana on maanpinta noussut enimmillään Suur-Tukholman alueella noin 26 metriä ja jatkaa vieläkin nousuaan.

Österåkerin kunnan kaksi distrikt/aluetta, vasemalla Österåker ja Östra Ryd ja oikealla Roslags-Kulla ja Ljusterö. Toisin sanoen, vasen puoli kuntaa on mannerta ja oikea puoli saaristoa.

Österåkerin kunta syntyi viimeisen kuntareformin aikana vuonna 1971, jolloin Österåker ja Österåkerin maalaiskunta yhdistettiin. Aikaisemmin oli jo kuntaan liitetty Roslags-Kullan ja Ljusterön pitäjät. Vaxholm liitettiin myös kuntaan vuonna 1974 mutta vaxholmilaiset valittivat hallitukseen saakka, että he haluavat olla oma kuntansa. Ja niin Vaxholm on oma kuntansa nykyään. Sitten huomattiinkin että Vaxholm on aivan liian pieni kunnakseen, joten siihen liitettiin Bogesundlandet, Östra Rydin seurakunta ja Resarö. Mutta siitä lisää Vaxholmin yhteydessä. Kukaan ei pysy millään mukana näissä kuntamullistuksissa.

Kunnan asukkaista on 18%maahanmuuttaja taustaisia. Heitä on seitsemästätoista maasta. Kunta jakautuu kahteen distriktiin, Roslags-Kulla ja Ljusterö ja Österåker-Östra Ryd. Asukkaat kuuluvat kahteen eri seurakuntaan, Österåker-Östra Rydin ja Ljusterö-Kullan seurakunaan, jos nyt eh ylipäätään kuuluvat johokin seurakuntaan. Se kun ei ole mitenkään pakollista. Ruotsissa ei enää synnytä mihinkään seurakuntaan, vaan liitytään vapaaehtoisesti oman valinnan perusteella. Se on jokaisen yksityisasia. Ruotsissa ei myöskään olla tilastoitu että mihinkä uskontokuntaan kukin kuuluu. Jokainen saa valita mihinkä seurakuntaan tai uskontoon kuuluu, tai olla kokonaan kuulumatta. Valtionkirkkoa ei siis enää ole.

Åkers kanal

Kanava on reilut 10 kilometriä pitkä, joka saa alkunsa Gransvikenin kapeasta ja pitkästä järvestä. Osa kanavaa on keinotekoista ja sitä pitkin päsee Itämerelle. Matkan varrella on yksi sulku. Veneilijät joutuvat maksamaan 50 kruuna "slussauksesta" ja aika on varattava vähintäin tuntia ennen. Kanava kulkee vain parisataa metriä Åkersbergan juna-aseman itäpuolelta. 

Suunniteilla oleva Åkersbergan kanavapuisto.

Österåkersin kunnassa on maanviljejy ollut pääelinkeino kautta aikojen. Täällä on vamlmistettu myös tiiliskiviä ja Wiran ruukkiyhteiskunnassa työstettiin rautaa. Wiran ruukkiyhtesikunnasta teen oman postauksen. Alueen herraskartanoissa, kuten Tuna gård, Smedby ja Magretelundissa, jopa valmistettiin omia tiiliskiviä. 

Tuna gård, Österåker

Tukholman pohjoispuolella on useitakin Tuna nimisiä kartanoita. Kartanon rakennutti kreivi Banér 1600-luvulla.  Kartanolla on oma junapysäkki, Tunagård. Täällä asui aikoinaan arkkipiispa. Keskiajalla kirkon valta oli niin sielullinen kuin maallinenkin. Mutta kun kuninags Gustav Vasa pääsi valtaan niin hän päätti ettei kirkko eikä paavikaan enää tästä lähtien määrää ihmisten elämästä, vaan tästä lähtien siitä määrää kuningas. Niinpä Gustav Vasa käski arkkipiispan poistua kartanosta ja otti kartanon omaan haltuunsa. Entisestä alkuperäisestä kartanosta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Kartano on suurelta osin uudesti rakennettua.

Roslags-Kullan alueen keskeisin paikka on Roslags-Kullan kirkon luona, Österåkerin kunnan pohjoisosissa. Kirkko keskellä kylää, kuten tapana oli. Kirkko valmistui vuonna 1706. Kirkko on valmistettu hirsipuusta. Kirkko on uuskorjattu ja putsattu vastikään. 

Ljusterö kyrka, Österåker

Kirkko on 1700-luvulta. Kirkko syntyi niin että entisestä kappelista tehtiin kirkkoArkkitehti Hjalmar Kumlien halusi, että kirkko näyttäisi saaristohuvilalta, ja koristeli ulkopuolelta stukatureilla ja muilla kirvesmiehen taidoilla.

Östra Ryds kyrka

Tämä 1300-luvulta peräisin olevan pieni kirkko sijaitsee Rydbyholmin linnaan johtavan alléen varrella. Rydbyholmin linnasta olen tehnyt oman erillisen postauksen täällä. Östra Rydin kirkko on kuulunut Rydbyholmin linnalle, mutta nykyään se on tavalein seurakuntakirkko.

Kopia alkuperäisestä alttarikaapista ja krusifiksista sijaitsee kirkon vasemalla seinustalla. Alkuperäiset ovat Historiallisessa museossa Tukholmassa. Siellä on myös puinen madonnapatsas 1300-luvulta, puusta veistetty pyhimyspatsas, Pyhän Stefanuksen puupatsas ja ciborietyyppinen kasteastia 1200-luvulta. 

Östra Rydin kirkon alkupeäräinen alttarikaappi. Kaappi on vuodelta 1488 ja sen on veistänyt Johannes snickere. Snickare lisänimen hän sai siitä että hän oli puunveistäjä=snickare. Siihen aikaan ei tavallisilla ihmisillä ollut sukunimeä. Hän liikkui Uppsalan ympäritössä 1400-luvun lopulla ja tämä on ainoa kaappi, johon hän on laittanut puumerkkinsä. 

 Rydbyhols slott, Åkersberga

Rybyholms slott sijaitsee vain puoli kilometriä Österåkerin kunnan ulkopuolella, Östra-Rydin hyvin pienessä kunnassa, joka on välillä kuulunut Vaxholmin kuntaan ja poliittisesti se kuuluu yhteen Österåkerin kunnan kanssa.

Tässä Rydbyholmin linnassa kasvoi tuleva kuningas, Gustav Vasa. Ehkä Ruotsin merkittävin kuningas koskaan.  

Rydbyholmin linnan omistaa yksi Ruotsin ehdottomasti rikkaimmista henkilöistä, Gustaf Douglas ja hänen vaimonsa Elisabeth von Essen,  sekä heidän poikansa Carl. Eikä tämä ole ainoa linna jonka he omistavat.

Kreivi Gustav Douglas on ruhtinas Philip av Eulenburgin lapsenlapsi. Ruhtinas Philip av Eulenburg syntyi nykyisessä Kaliningradissa, silloisessa Königsbergissä. Hän syntyi Liebenbergin linnassa Brandenburgin provinssissa. Philip av Eulenberg meni naimisiin ruotsalaisen Samuel August Sandelsin tyttären kanssa, ja näin hän jiutui Ruotsiin. Sandels oli kreivi ja generaali.

Gustav Douglas on toiminut kaksitoista vuotta kokoomuksen politikkona. Gustav Douglasin kaksi veljistä asuu myös Ruotsissa. Isä Carl Douglas kuoli vuonna 1961. Hän toimi Barsiliassa suurlähettiläänä ja kuoli siellä. Kreivi Gustav Douglasilla on kaksi poikaa Carl ja Eric, jotka molemmat ovat jo keski-ikäisiä herroja. 

Douglasit ovat yksi Ruotsin suurimmista metsänomistajista. Suurin metsänomistaja on Ruotsin valtio, siis me kaikki ruotsinkansalaiset yhdessä. Valtio omistaa noin 30 miljardin kruunun edestä metsää. Siis 3 miljardia per henkilö. Kuntien omistamia metsiä on myös paljon. 

Gustav Douglasin serkku on naimisissa itävaltalaisen Habsburgin ruhtinassuvun jäsenen kanssa, Walburga Habsburg Douglas. He omistavat Ekensholmin linnan Södemalandissa.

Kreivi Gustav Douglasin sisko Elisabeth Douglas on naimisissa prinssi Max av Bayern kanssa  ja heidän vanhin tytär Sophie on naimisissa kruununprinssi Alois av Lichtensteinin kansssa. Toinen heidän tyttäristään Elisabeth on naimisissa herttuas Philip av Wurtembergin kanssa. 

Kreivi Gustav Douglasin isoisän isä oli Ludvig Douglas, joka oli Ludvig I av Bayernin jälkeläinen. Ludvig Douglas toimi Ruotsin ulkoministerinä 1895-1899. 

Douglasin suku tuli Ruotsiin 1600-luvulla ja kuningas aateloi ensimmäisen suvun edustajan melkein heti siltään. Douglasit osallistuivat myös 30-vuotissotaan ja näistä kahdesta syystä he ovat kuuluneet Ruotsin herrasväkeen ja ylimystöön jo heti Ruotsiin saavuttuaan.

  Ekensbacke

Fjärilsparken/Perhospuisto

Wira bruk

Wira bruk on entinen ruukkiyhteiskuta Äkesbergasta pohjoiseen päin. Teen siitä oman postauksen.

Östanån linna

Östanån linnan omisti Anders Isaksson Banéer 1400-luvulla. Linnan on omistanut Banéerin jälkeen suvut Bååt, Flemingin ja Wrede. Kauppaneuvos/kommerseråd on titteli jota käytettiin Ruotsissa vain 1600-luvulla. Sen jälkeen ei titteliä ole käytetty Ruotsissa, eikä sen puoleen monia muitakaan titteleitä. Mutta 1600-luvulla kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe osti Wiran ruukin. Hän teki Östanån linnasta sukukartanoan. Vielä vuonna 2008 omisti Hebben suku koko suuren alueen linnan ympäriltä, mutta linna pantiin myyntiin juuri äskettäin. Tontti on 13 hektaaria laaja. Linnan ympärillä on barokkipuutarha. Linnan hajoitti venäläiset 1700-luvulla, mutta linna on hvyässä kunnossa, koska sama suku on omistanut sen yli sata vuotta. Linnaa on kuitenkin vaikea myydä sillä se vaatii kaikesta huolimatta täyskorjauksen, joka tulee maksamaan tuplasti sen mitä linnan ostohinnaksi tulee. Ei sitä kaiketi vieläkään ole kukaan ostanut.

Margretelunds slott, Åkersberga

Vapaaherra ja valtion drotsi Gabriel Gustafsson Oxenstierna omisti tämän linnan 1600-luvulla. Alunperin linnan omisti kuitenkin Penningbyn linna omistaja aatelissuku nimeltä Bielke. Avioliiton myötä tuli Babriel Gustavsson Oxenstirna omistamaan tämän kauniin linnan. Linna edustaa romantiikan ajan tyyliä 1800-luvulta. 

  

Österåkerin häämarssi, kuvaus on Vidåkersin vihkikappleista, mikä on uuskorjattu uuteen kuntoon.

Useilla ruotsalaisilla kunnilla tai kylillä oli/on oma brudmarsch/häämarssi. Marssi soitettiin ja soitetaan usein vieläkin maaseudulla hääparin matkan aikana kirkkoon ja heidän sieltä poistuessaan.