Häradin kylä sijaitsee Sörmlandissa kuten tukholmalaiset kutsuvat Sädermanlandin aluetta, mikä tarkoittaa Sörmlandin regionea siis 'sotemaakuntaa', entistä Landstingenia. Ruotsissahan nämä 'sotemaakunnat' olivat alkuperäinen maan hallitusmuoto, siis jo ennen kuin Ruotsin valtio sai eduskunnan. Niillä oli alkuun monia nimiä ja vasta vuonna 1862 ne saivat virallisen nimen Landstinget, nykyään ne ovat Regioneita. Ruotsissa pidetään regionevaaleja ja maksetaan veroa Regioneille, kutan on aina tehty. 1540-luvulta lähtien on Ruotsissa ollut eduskunta.
Tuhat vuotta sitten Ruotsin valtio alkoi syntyä, kun valtakunnalla oli sama yhteinen kuningas. Maa oli jaettu useisiin provinsseihin, joilla oli omat lait, tuomioistuimet ja asianajajat, jopa omat kuninkaatkin. Kylissä ja kaupungeissa kuninkaallinen valta oli hieman kaukana.Ihmiset samaistuivat enemmän kaupunkiin, seurakuntaan, piiriin ja maakuntaan kuin valtakuntaan.
Kuninkaat viettivät paljon aikaa matkustellessaan ja tuomitsi erilaisia oikeusjuttuja läänin- ja piirituomioistuimissa ympäri maata. Täällä maanomistajat kokoontuivat tekemään päätöksiä ja hoitamaan oikeutta. Jäljet näistä kohtaamispaikoista ovat säilyneet nykypäivän kunnissa, maakunnissa, lääninhallituksissa ja käräjäoikeudessa.
Kirkkojen ympärille sitten rakennettiin kaplaaninkartano ja kirkkokoulu, lukkarin asunto, köyhientupa ja viljamagasiini. Varsinaista pappillaa=prästgård ei ollut vielä siihen aikaan. Pappilat ilmestyivät sen jälkeen kun kukin kirkko vihittiin käyttöön. Suurn piirtein samaen aikaan kylä sai nimtyksen kirkonkylä.
Viikinkien ajalla (700-1000 jaa) pystytettiin sinne sun tänne riimukivä, mitkä olivat tunnetujen kyläläsiten hautapaikkoja. Luonnostaan kirkko pystytettiin paikalle missä oli useita riimukiviä, ja kirkon lähettyville järjestettiin kirkkomaa.
Kirkot rakennettin melkein aina keskelle maanviljelyspeltoja. Hautausmaat ovat myöhempi keksinö. Kartanoiden tonteille rakennettiin 'mangård'/muonamiesten asunto ja tavaroiden säilytyspaikka ja 'fägårdenissa' oli kanala, sikala, navetta ja talli.
Häradiin mennään Botkyrkan ja Södertäljen kautta Strängnäsiin E20 tietä pitkin, missä sijaitsee pieni Strängnäsin osa-alue nimeltä Härad, mikä on vuodesta 2016 Härads distrikt. Strängnäsin keskstasta on Häradiiin noin 7 kilometriä. Täällä asuu vain vajaat 1000 asukasta. Tukholmasta on Häradin noin 80 kilometriä. Täällä asuu vajaat 700 asukasta nykyään.
Häradin kirkko vihittiin käyttöön jo 1100-luvulla, siis yli 800 vuotta sitten. Dalbyn kirkko, Lundin seurakunnassa, on vanhin kirkko vuodelta 1060. Puukirkkojakin rakennettiin 900-luvulla mutta ne paloivat tai hajosivat, ja loput puukirkoista raknneettiin uudestaan kivirkoiksi.
Alkuperäinen kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla ja se koostui nykyisen laivan länsiosasta. Idässä oli luultavasti kapeampi neliönmuotoinen kuori ja lännessä mahdollisesti keskeneräinen torni.
Tällä paikalla seisoi Vårfrubergan luostari
Häradin kirkko kuuluu yhten Vårfrubergan seurakunnan kanssa. Vår Fru tarkoittaa Pyhää Mariaa. Vårfurbergan luostari ooli keskeisen Ruotsin vanhin luostari, mikä sijaitsi nykyisen Kungsbergin kartanon tilukilla, Strängnäsitä pohjoiseen päin.
Häradin kylällä ja kirkolla on erikoinen nimi, sillä 'härad' tarkoittaa pitäjää, taikka oikeastaan seurakuntaa tai taajamaa. Häradillä siis ei ole omaa nimeä lainkaan, ei edes kirkolla.
Kekiaijalla oli 2/3 seurakunnista aatelisten omistamia alueita. Mälaren järven rannat omisti luostarien ja seurakunnat. Siihen aikaan ei vielä ollut montakaan säätykartanoa Häradin alueella, eikä ollut myöskään aatelisten omistamia tiluksia. Aateliset ja rässiläisethän eivät maksaneet veroja kuten tavalliset kanslaaiset joutuivat maksamaan. 60 keskiaikaista ruotsalaista maakuntaa ona säilyttönet hrad nimityksne. Ne ovat, kuten 1200-luvulla, yhdessä alueen maanviljelijöiden omistuksessa.
Alttarikaappi 1400-luvuta
Tämäkin alttarikaappi on 1400-luvulta
Tämä kaappi on myös 1400-luvulta
Tämä kastemalja on 1200-luvusta, joilloin kirkon runkohuone valmistui. Nämä kiviset kastemaljat ovat aina kirkon vanhinta kalustoa, mutta nehän kestää ikuisuuden.
Krusifiksi 1300-luvulta
Tämäkin krusifiksi on 1300-luvulta
Häradin kirkko on hieman sivussa kylästä, Härads Kyrkvägenin tien varrella, hautausmaan luona, erittäin kauniilla ja ruhallisella alueella.
Häradin alueella on runsaasti riimukiviä, mikä kertoo siitä että täällä on asuttu jo viikinkien aikaan vuosina 700-1000 jaa. Tämän riimukiven nimi on Gökstenen. Riimukiven nimi tulee siitä että kivi seisoo Gökstenen luonnonreservaatissa.
Härad oli aikoinaan Häradin pitäjä, mutta se liitettiin vuonna 1971 Strängnäsiin kuntaan, ja siitä tuli Strängnäsin distrikti.
Häradin seurakunnassa sijaitsevat Näsbyholmin kartano sekä Häradin asutus- ja kirkkonkylä sekä Häradin kirkko. Häradin pitäjä on peräisin keskiajalta (noin 1000-1500 jaa). Pronssikaudelta löytyy hautakammioita ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy alueelta noin 20 hautausmaata, joissa on kivisijoituksia ja sirpalekasoja. Lisäksi siellä on kolme muinaista linnaa.
Kellotapuli
Tämän riimukiven ympärille rakennettiin asehuone. Kiveä on tallattu kauan ja silti se on hyvässä kunnossa.
Häradin kirkosta on tullut minulle rakas kirkko. Kirkossa pideteään silloin tällöin konsertteja, ei vain urkukonsertteja vaan myös tavallista esitetään klassista musiikkia. Seurakunta lähettää minulle säännöllisesti e-postia tapahtumista.
Kuten kaikki blogini lukijat tietävät, niin minä olen erikoisesti ihastunut ikivanhoihin keskiaikaisiin kirkkoihin.
Häradin kirkko on osittain 1100-luvulta peräisin oleva kirkko koostuu suorakaiteen muotoisesta naveesta, jossa on suorapäällinen pyhäkkö. Sitä laajennettiin vuonna 1760. Kirkon sisäosia peittävät tähtiholvit 1400-luvulta.
Häradin kirkko oli yksi niistä kirkoista mikä otti käytäntöön oman istumapaikan penkkiriveillä vuonna 1603. Vielä 1800-luvun lopulla oli kaikissa Södermanlandin kirkoissa penkit ja nimikko-istumapaikat. Stängnäsin tuomiokirkossa otettiin jopa maksu itumapaikasta.
Vuonna 1937 kirkossa tehtiin perusteellinen entisöinti, jonka aikana Strängnäsin tuomiokirkkomuseoon aiemmin talletettuja esineitä, kuten kasteallas 1100-luvulta, pyhäkköarkku 1200-luvun alusta, alttari ja pyhimyskaapit 1400-luvulta, jne., palautettiin kirkolle. Urkuja laajennettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 1938. Pieni maalaiskirkko tekee vaikutelman epätavallisesta kauneudesta etenkin keskiaikaisten taideaarteidensa ansiosta.
Yli 800 vuotta sitten Häradin seurakuntalaiset pystyttivät muurit, jotka nykyään muodostavat kirkon keskiosan. Siitä lähtien monet sukupolvet ovat kokoontuneet tänne palvomaan ja juhlimaan.
1200-luvulla
Häradin kirkon vanhimmat osat ovat peräisin 1100-luvun lopulta. Sitten kirkko koostui nykyisestä navesta, kuoroa lukuun ottamatta, pienet ikkunat etelään.
1500-luvulla
Kanslia rakennettiin ja kirkko sai tiiliholvit. Eteinen, jonka ohitat, kun astut kirkkoon lännestä, on tornin alaosa. Alkuperäinen sisäänkäynti oli etelässä sijaitsevan asevaraston kautta, jota nykyään käytetään lastenhuoneena.
1700-luvulla
Vuosisadan puolivälissä kirkkoa laajennettiin pohjoiseen, vanha sakristi purettiin ja saarnatuoli siirrettiin eteläseinään.
20-vuosisata
Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1930-luvulla, kun suuri itäisen pyhäkön ikkuna vaihdettiin, länsipuolinen sisäänkäynti korjattiin, penkit vaihdettiin ja suuret rautatakaat poistettiin. Sitten hävisi myös hallitseva teline lännessä ja urut siirtyivät pohjoiselle sivutelineelle. Kirkon peruskorjaus tehtiin vuonna 1980. Sitten holvit puhdistettiin ja penkit maalattiin. Myös sisätiloihin tehtiin joitain muutoksia. Etupenkit korvattiin tuoleilla ja pienet urut siirrettiin eteenpäin nykyiselle paikalleen. 2000-luvun alussa kyseiset urut siirrettiin Helgarön kirkon kuoriin.
