Olen aikaisemmin kertonut Tukholman linnasta, postaus I ja II ja III. Tässä postauskessa kerron Kuinkaallisen linnan peruskorjauksista. Osittain linna on avoinna vierailijoille! Voisi sanoa että suurelta osin linna on avoinna kävijöille. Näkyy olevan avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-16.
Opastettuja kiertokäyntejä kaikkian viikonpäivinä ryhmissä on tarjolla vain englannin kielellä hieman eri aikoina eri kuukausina.
HUOM! Suomessa näyttää olevan vääristynyttä tietoa Tukholman vaarallisuudesta. Täällä ei tarvitse pelätä!
Täällä ei ole lainkaan katujengejä jotka varastaa, riehuu tai hajoittaa paikkoja. Täällä on vain päihdejakelun juoksupoikia, jotka ajaa potkulaudoilaan viemään päihteitä ostajille. Näitä poikia ei muuten nää koskaan. Näitten päihdemyynti ketjujen välillä on kahakkaa silloin tällöin, koska kilpailu on kovaa, kyse on suurista summista rahaa, joloin he jopa joskus ampuvat toisiaan. Mutta ei heistä ole tavallisille kansalaisille sen surunpaa vaaraa, jos ei satu liikkumaan päihdemyynti porukoissa.
Birger Magnusson/Birger Jarl syntyi noin vuonna 1210 aatelisperheeseen Bjälbossa Itä-Gotlannissa. Varhaisella pohjoismaisella keskiajalla termi "kreivi" oli arvonimi valtakunnan korkeimmalle virkamiehelle, usein kuninkaan 'oikealle' miehelle tai kuninkaan holhoojalle (jos hän oli alaikäinen).
Aatelistitteli on kuninkaan antama palkkiotitteli kuningashuoneen palveluista, ei sen kummempi asia. Ruotsissa kuninkaat alkoivat aateloida palvelijoitaan vuodesta 1280 lähtien. Kuningas antoi myös usein maita ja mantuja sekä promeita linnoja nimittämille aatelisille. Vain vanhin poika perii isänsä, jopa tittelinkin usein. Ruotsissa on nykyään vielä 656 aatelissukua, jotka kokoonntuu Ritarihuoneella.
Kreivi on alunperin korkein aatelistitteli. Jarl on ollut joidenkin miesten etunimi. Kreivi nimitystä ei Ruotsissa ole enää. Huomautan taas kerran ettei kuninkaalliset ole aatelisia, kuten moni Suomessa luulee. He saavat pitää aatelistittelinsä avioituessaan kuninkaallisen henkilön kanssa. Kuinkaallisen aviopuolisojen ei tarvitse missään nimessä olla aatelisia.
Aateliset ovat perinteisesti kuniningahuoneen palveluväkeä, sotilaita, apulaisia ja asiantuntijoita eri aloilta. Kuninkaat antoivat aatelistittelin palkkioksi palveluista. Sitä oikeutta ei kuinkaalle ole ollut enää vuodesta 1974.
Isä Magnus Bengtsson kuoli luultavasti Birgerin ollessa pieni ja hän varttui äitinsä Ingrid Ylvan ja useiden vanhempien veljien kanssa. Monarkia oli tuohon aikaan hauras instituutio ja useat kilpailevat perheet taistelivat kruunusta.
Earl Birger tunnetaan muun muassa kansallisesta lainsäädännöstään, joka sisälsi lakeja kotirauhasta, naisten rauhasta, oikeusrauhasta ja kirkkorauhasta sekä laista, jonka mukaan sisarelle annettiin oikeus periä puolet. Birger halusi hyödyntää Ruotsin kauppaa houkuttelemalla saksalaisia kauppiaita muuttamaan Ruotsiin. Tukholmassa puhuttiin yhten aikaan enempi saksaa kuin ruotsia.
Birger Jarl (kuoli 1266) rakensi 1200-luvun puolivälissä linnakompleksin paikalle, missä Tukholman linna nykyään seisoo. Linnan tarkoituksena oli puolustaa Mälaren-järven sisääntulo väylää. Linna koostui kahdesta osasta, korkeasta linnasta, minkä keskellä oli torni ja suurista taloustilasta. Vuonna 1330 tulipalon jälkeen linna rakennettiin uudelleen ja laajennettiin uudelleen.
Vanha linna Tre kronor joutui kestämään paljon, mukaan lukien piiritykset, kuten vuonna 1520, jolloin Kristina Nilsdotter Gyllenstierna puolusti linnaa neljä kuukautta, kun Christian II piiritti koko Tukholmaa. Kun hän luopui linnasta armahduksesta ja vapaasta lupauksesta, se päättyi, kuten tiedämme, Tukholman verilöylyyn.
Tukholman linna on yksi Euroopan suurimmista linnoista. Tukholman linnan peruskorjauksen on ollut käynnissä jo vuodesta 1916 lähtien ja saattaa kestää jopa 50 vuotta. Peruskorjauksista vastaa Valtion Kiinteistövirasto, jonka vastuulla on kaikki valtion omistamat rakennukset. Kuningas ei saa päätää, mutta hän saa sanoa vain mielipiteensä. Kuninkaalla ei ole koulutusta tälle alalle, eikä hänellä ole valtaakaan. Kuningas ei edes omista linnoja vaan ne kuuluu kansalle.
Linna on kulttuurisuojattu rakennus, eikä sitä saa muutella miten vaan. Tarkoitushan on varovaisesti säilyttää alkuperäinen rakennus entisellään ja tehdä uudistuksia hyvin varovaisesti ja rakennusalan sääntöjen mukaan. Tähän tarvitaan asintuntijoita alalta. Syy että linna on sälytettävä mahdolsimman alkuperäsineä johtuu siitä etetä linna on kansallinen monumentti, mikä on lailal suojattu rakennus.
Linna remontti suoritetaan yhdeksässä etapissa.
Jokainen kivi on ainutlaatuinen muodoltaan, väriltään ja pinnaltaan. Ne on mitattava, mallinnettava ja veistettävä yksitellen käsin. Se on aikaa vievää ja raskasta käsityötä. Kivi voi painaa jopa puolitoista tonnia. Mittakaava on myös lähes käsittämätön, julkisivupinta-ala on 30 000 neliömetriä. Samaan aikaan kun isot työt ovat käynnissä, linnan tulee toimia edustus-, työpaikka- ja kohdepaikkana vuosittain noin 800 000 ihmiselle. Nyt on kuitenkin päätetty ettei kuninkaallisia linnoja tulla enää pitämään avoinna vierailijoile kovinkaan usein. Päivittäisiä virailuja on nykyään vähän. Tämä on valtion päätös säästää menoja.
Jokainen sokkeli painaa neljännes tonnin. Pelkästään tämän kokoisen kiven irrottaminen vaatii kaksi miestä ja voi kestää jopa päivän. Vasta jokaista yksittäistä osaa katsomalla saa käsityksen ja samalla ymmärryksen siitä, miksi tämä työ on niin aikaa vievää.
Linnan rakensi barokkityyliin arkkitehti Nikodemus Tessin nuorempi ja se on suunnitellut roomalaiseksi palatsiksi. Linnassa on yli 600 huonetta 11 kerroksessa, paraatihuoneet kaupungin puolella ja pienemmät olohuoneet linnan sisäpihalle päin.
Hovstaternalla on yhteensä noin 300 työntekijää, joista 53 % on naisia ja 47 % miehiä. Lisäksi palkataan vuosittain useita henkilöitä määräaikaisiin tehtäviin tuntityönä esimerkiksi edustus- ja juhlaillallisten yhteyteen sekä kesäkaudella puistoihin ja katselutoimintaan. Ruotsissa on 10 kuninkaallista linnaa, museoita, kirkkoja, puistoja, kauppoja, kahviloita ja hovitallit... Linnossa on myymlät ja useissa juhalhuoneista, joista on tuloja. Kuninags ei saa uuttua tai ei hoitaa hovin taloutta vaan sitä varten on neljä nimitetyä neutraalia herraa eduskunnasta jotka huolehtii kirjanpidosta ja hovin taloudesta. H. E. Marsalkka Fredrik Wersäll on hovin päällikkö.
Tukholman linna koostuu:
Julkisivun kokonaispinta-ala: n. 30 000 neliömetriä
Ikkunat: 972 kappaletta
Ikkunalasit: 31 600 kappaletta
Vapaasti seisovia veistoksia: 28 kappaletta
Baluster mallinuket: 717 kappaletta
Konsolivoluutit: 242 kappaletta
Julkisivukiven kokonaismäärä: n. 10 000 neliömetriä
Kipsin kokonaismäärä: n. 10 000 neliömetriä
Ikkunat ja ovet: n. 7500 m²
Kesti kauan ennen kuin saatiin päätös linnan ulkoseinien maalin väristä.
Nykyään linnassa on kolme museota:
-Kustaa III:n antiikkimuseo ja veistoksia.
-Skattkammaren/Aarrekammari, jossa on esillä muun muassa Erik XIV:n kuninkaallisia kuninkaallisia lahjoja.
-Museum Tre Kronor, mikä esittelee linnan vanhempaa historiaa.
